1

Veroväki1/2011

Verovirkai l i jain Liiton jäsenlehti

rummuttaa luottamus-johtamisen puolesta

Anne-Liisa Palmu-Joronen

Kunniapuheenjohtaja

Leena Tuikkanenin Memoriam

2 V E R O V Ä K I 1 | 2 0 1 1

Verovirkailijain Liitossa valmistaudutaan par-haillaan Verohallinnon tarkentaviin VES-neu-votteluihin. Helmikuun puolivälissä saavutettu

yleissopimusta koskeva neuvottelutulos sisältää 1,3 prosentin yleiskorotuksen lisäksi 0,5 prosentin viras-toerän sekä 0,2 prosentin tasa-arvoerän. Neuvottelut virastoeristä on käytävä 15.6.2011 mennessä tai perus-tellusta syystä, ja osapuolten yhteisellä sopimuksella viimeistään 15.8.2011 mennessä. Verohallinnon orga-nisaatiouudistuksessa tehtävien muuttuessa myös palkkauksen turvaamista koskevia kysymyksiä alkaa nousta esiin. Toivottua parannusta näihin asioihin tuo neuvottelutulokseen kirjattu palkkauksen muutostur-vaa koskeva kohta.

Uudistuvassa organisaatiossa työn tekeminenkin uu-distuu. Organisaatiouudistusta suunnitellaan paperilla, mutta todeksi muutos tulee, kun ihmisten toimintata-vat muuttuvat. Henkilöstöltä työn tekemisen muutok-set vaativat energiaa ja uuden oppimisen tahtoa. On opittava uusia työmenetelmiä ja uusia työhön liittyviä ajattelumalleja. Osaamisen kehittämistä silmällä pitäen Verohallinnossa on kartoitettu toimintojen edellyttä-miä osaamistarpeita ja laadittu koulutussuunnitelmia. Uuden oppimiseen samoin kuin vaativaan poisoppimi-seen on varattava riittävästi työaikaa. Työntekijä ei ole kone, jolle voidaan ohjelmoida uudet asetukset vanho-jen päälle. On oltava tilaa myös inhimillisyydelle ja koh-tuudelle, jottei ihminen kulu loppuun. Erityisen tärkeää tämä on henkilöstön vähentyessä ja ikääntyessä.

Muutoksessa tarvitaan hyvää viestintää ja vuoropu-helun myötä syntyvää ymmärrystä siitä, miksi työn pitää muuttua. Sisäistetty tieto ja käsitys muutoksen välttämättömyydestä synnyttävät halun oppia. Myös etenemismahdollisuudet lisäävät motivaatiota.

Uutta asiaa opitaan ja kuullaan myös Verovirkailijain Liiton perinteisillä Opinto- ja järjestöpäivillä. Pohjois-Suomen suurimpaan kaupunkiin on ilmoittautunut reippaasti yli 300 verovirkailijaa.

Iloisiin tapaamisiin Oulussa!

Inom Beskattningstjänstemannaförbundet förbe-reder vi oss inför förhandlingar om Skatteförvalt-ningens preciserade tjänstekollektivavtal. Förhand-

lingsresultatet om det allmänna avtalet som upp-nådde den 15 februari inkluderar förutom en allmän förhöjning på 1,3 procent också en lokal pott på 0,5 procent och en jämställdhetspott på 0,2 procent. För-handlingarna om de lokala potterna bör vara slutförda till den 15.6.2011, eller på anförda grunder och med parternas gemensamma samtycke till den 15.8.2011. Då organisationsreformen inom Skatteförvaltningen leder till förändrade uppgifter uppstår frågor om tryg-gandet av lönen. En välkommen förbättring i frågan medför förhandlingsresultatets avtalsbestämmelse som gäller omställningsskyddet.

Även utförandet av arbetet förändras i en förnyad or-ganisation. Organisationsreformer planeras på pap-per, men de blir verklighet först när människornas handlingssätt förändras. Av personalen krävs energi och vilja att lära sig nya saker. Man måste lära sig nya arbetsmetoder och nya tankesätt. Inom Skatteförvalt-ningen har man med tanke på utvecklandet av kun-nandet kartlagt kraven som de nya funktionerna for-drar och utarbetat utbildningsplaner. För inlärning av nya saker, såväl som för bortlärning av gamla, måste reserveras tillräckligt med arbetstid. Arbetstagaren är ingen maskin, som kan programmeras med nya koder på de gamla. Det måste finnas rum för mänsklighet och rimlighet, för att människan inte brinner slut. Sär-skilt viktigt är det nu då personalen minskas och den föråldras.

Vid förändringar behövs också en bra kommunika-tion, och genom växelverkan uppstår en förståelse om varför arbetet måste förändras. Ett fördjupat medve-tande och en uppfattning om nödvändigheten föder viljan att lära sig. Motivationen ökar även vetskapen om möjlighet till karriär.

Vi lär oss nya saker och hör om dem på Beskattningstjäns-temannaförbundets Studie- och förbundsdagar. Till norra Finlands största stad kommer över 300 skattefunktionärer.

Vi möts i Uleåborg!

JulkaisijaVerovirkailijain Liitto ryBeskattningstjänstemannaförbundet rfRatamestarinkatu 1100520 Helsinki

PäätoimittajaKirsi Huhtamäki-Nasri(09) 2293 3630kirsi.huhtamäki-nasri@verovl.fi

ToimitussihteeriLiisa Huusko(09) 2293 3633liisa.huusko@verovl.fi

Ulkoasu: Reaktio/Tommi Häti

Paino: Forssa Print

Kannen kuva: Liisa Huusko

LIITON TOIMISTOPuheenjohtajaKirsi Huhtamäki-Nasri

JärjestösihteeriLiisa Huusko

PääluottamusmiesHannele Vartiainen(09) 2293 3635hannele.vartiainen@verovl.fi

Jäsenrekisteriasiatrekisteri2@pardia.fi

Neuvonta, puh. 075 324 7500

Muutos ottaa aikansa

3

P Ä Ä K I R J O I T U S

Kirsi Huhtamäki-Nasri • puheenjohtaja / ordförande

Förändringen tar sin tid

Veroväki 1 | 2011

Toimitukselta 2

Pääkirjoitus 3

Kohtaamisia karhun kanssa: Remu välittää vanhuksista 4

Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessa 4

YT on yhdessä tekemistä 6

Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam 10

Pääluottamusmieheltä: Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta 12

Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa 13

Fiksut työyhteisöt -kirjoituskilpailu innosti 14

T O I M I T U K S E L T A Tullaan tutuiksi

Odotan kovasti kevään edistymis-tä. Haluaisin tuntea vastaleika-tun nurmen tuoksun nenässäni.

Poikkeuksellisen runsasluminen talvi lu-mitöineen ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa. Olen useasti istahtanut sohvan nurkkaan suunnittelemaan uusia istu-tuksia ja värikkäitä kukkapenkkejä. Puu-tarhanhoidossa pätee sama kuin työelä-mässä: suunnitelmat kantavat puolitie-hen matkalla kohti tavoitetta. Suunnitel-mallisuus lisää hallinnan tunnetta, tekee työstä mielekästä ja edistää jaksamista. Uutena järjestösihteerinä odotan innol-la Veroverovirkailijain Liiton vuosikellon pyörähtämistä ja uusia, eteen tulevia asi-oita. Vuosikello toimii meilläkin hyvänä suunnittelun työkaluna. Meillä täällä Pasilan kattojen korkeu-dessa on hyvä työskennellä. Liiton tiimi on pieni. Teemme töitä arvostavalla asenteella yhteen hiileen puhaltaen. Talo on täynnä järjestöjä kollegoineen, jotka tekevät sa-mankaltaista työtä jäsenistönsä hyväksi. Lukuisissa asioissa saavutamme parempia tuloksia toimimalla yhdessä, vaihtamalla mielipiteitä ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Jäsentapaamiset ovat meille tärkeitä. Niissä voimme tulla tutuiksi ja aistia jäse-

nistölle tärkeitä asioita. Heti ensimmäisellä työviikollani olin mukana yt-päivillä. Tapasin jäseniä ja kuulin kattavia luentoja ajankoh-taisista asioista. Iloitsin jaksamisen ja työ-hyvinvoinnin merkityksen ymmärtämisestä jäsentemme työpaikoilla ympäri Suomea. Verohallinto vilisee lyhenteitä. Esimer-killistä naapuriapua sain vierustoverinani istuvalta kollegalta, joka luentojen aikana alkoi omatoimisesti koota käyttööni vero-hallinnon lyhenteiden sanakirjaa ruutupape-rille. Pian minulla oli kymmenittäin avattuja termejä, joiden avulla keltanokka pääsee eteenpäin verovirkailijain maailmassa. Auringonpilkahdus voi välkähtää myös puhelimessa. Sellainen auringonsäie oli kymenlaaksolainen verovirkailija, joka asioi kanssani tätä kirjoittaessani. Mieltä lämmitti hänen käyttämänsä tuttu murre, jota en kuule ympärilläni täällä Helsingis-sä. Meissä kotiseudultamme muuttaneis-sa asuu kaipaus kotiseudulle, joka nousee esiin yllättäen.

Aurinkoista kevättä!

Liisa Huusko

Verovirkailijain Liiton jäsenlehti31. vuosikerta

V E R O V Ä K I 1 | 2 0 1 14 5

Remu välittää vanhuksista

Remu ja uudistunut Hurriganes vetää keikkapaikat täyteen kerta kerran jälkeen. Keikoilla käydään iisisti, ei

enää pakkotahdilla. Myös uusi levy on työn alla. – Siitä tulee hyvä, Remu lupailee. Remu on tunnetusti esteetikko, jol-la on silmää kauneudelle. Koti on runsas ja täynnä erilaisia koriste-esineitä. – Minä olen tällainen rokkiukko ja tämä paikka on oikea show sirkus, Remu sanoo. Verokarhun lisäk-si nallet ovat tulleet miehelle tutuiksi. – Mi-nulla on nukkeja, mollia ja nalleja. Viimeisin hankinta ovat kahdet hienot 50-luvun las-tenvaunut. Laitoin kärryihin yli-ison nallen istumaan ja tuossa se nyt kököttää lafkan ikkunalla, Remu nauraa lempeästi. Remu toteaa olleensa joskus liris-sä verottajan kanssa. Myös mätkyt ovat tulleet tutuiksi. –Ei mulla verojutuista hyviä kokemuksia ole. Verottajan kanssa

jään aina hopealle. Tuntuu, että moneen kertaan saa maksella samoja juttuja ja tarkkana täytyy olla. Hankalia ovat muun muassa perintöasiat. Remu arvelee Verohallinnon olevan rankka lafka olla duunissa. – Eihän se nii-den vika ole, ketkä ovat siellä duunissa. Nehän ovat pelinappuloita, jotka piste-tään tekemään ikäviäkin asioita. Suoma-laiselle verovirkailijalle muusikko esittäisi kappaleensa Täysikuu. Sen sijaan suosik-kiaan omista kappaleistaan hän ei nimeä. – Vaikea mennä sanomaan. Kaikki ovat omalla tavallaan hyviä. Tai huonoja. Vanhukset ovat lähellä Remun sy-däntä. Mikäli Remu saisi päättää, hän suuntaisi verovaroja vanhuksista huo-lehtimiseen ja lapsiin. Muutenkin Remu kaipailee entisaikojen inhimillisyyttä ta-kaisin. Myös verotukseen.

K O H T A A M I S I A K A R H U N K A N S S A

Palstalla tunnetut ihmiset kertovat kokemuksistaan verottajasta. Voit lähettää toimitukselle sähköpostia osoitteeseen liisa.huusko@verovl.fi. Kerro, kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata tällä palstalla.

Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessaKOONNUT Liisa Huusko

Vuoden vaihtuessa uuteen vaihtui myös osa Verovirkailijain Liiton hallituksen kokoonpanosta. Hallitustyön aloittivat Anja Mattila, Mirka Saarelainen ja Jaana Tahvanainen.

Kuka olet?

Anja: Olen Sisä-Suomen verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Anja Mattila. Työs-kentelen Päijät-Hämeen verotoimiston yrittäjälinjalla ja asun Lahdessa.

Mirka: Olen Mirka Saarelainen, kotoisin Helsingistä ja asun Hakaniemessä.

Jaana: Olen Lapin läänin verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Jaana Tahvanainen. Työskentelen Pohjois-Suomen yritysve-

rotoimistossa ja asun Rovaniemellä. Teen osakeyhtiöiden perusvalvontaa ja muu-tosverotusta. Olen mukana myös säh-köisessä asioinnissa ja koulutusasioissa.

Mihin haluat panostaa liiton hallituksen jäsenenä?

Anja: Palkkausjärjestelmässä riittää kehittämistä. Haluan olla mukana jä-sentemme etuja valvomassa, viedä

jäsenistömme ja yhdistyksen halli-tuksen jäsenten näkemykset liiton hallitukseen sekä luoda oikeudenmu-kaista ja hyvää työelämäkulttuuria.

Mirka: Edunvalvontaan.

Jaana: Palkkausjärjestelmän kehittämi-nen on keskeistä. Myös töiden uudellee-norganisointi tulee ratkaista fiksusti. Tä-hän liittyy työluettelomaailman hyödyn-täminen. Liiton on oltava lähellä jäsentä

TeKsTi Liisa Huusko KUva Pekka Pelkkala

Suomen kaikkein aikojen paras rock-rumpali, legendaarinen Remu Aaltonen on hyvässä vedossa. Hän on säilyttänyt kosketuksen yleisöön ja musiikkiinsa.

ja säilytettävä yhteydet monella tasolla, jot-ta osaamme edistää jäsenille tärkeitä asioita.

Millaisena näet Verovirkailijain Liiton viiden vuoden päästä?

Anja: Näen Verovirkailijain Liiton vahvana vaikuttajana. Näen nykyaikaisen organi-saation, joka ottaa huomioon verohallin-non kaikki toimialat ja huolehtii jäsenten työolosuhteiden ja palkkauksen kehittä-misestä yhdessä työnantajan kanssa.

Mirka: Työnantajan toimialaorga-nisaatioon mukautuneena.

Jaana: Uudelleen rakentuneena, entis-tä vahvempana asiantuntevana liitto-na, joka ajaa kaikkien jäsentensä etu-ja. Liittona, joka on lähellä jäsentä.

Miten sinusta tuli verohallintolainen?

Anja: Aloitin työt Lahden verotoimis-tossa, josta siirryin silloisen lääninve-roviraston alaisuuteen ennakontarkas-tuspuolelle. Vuodesta 1985 alkaen olen ollut Päijät-Hämeen verotoimistossa.

Mirka: Päädyin Verohallituk-seen vuonna 1998.

Jaana: Tulin vuonna 1991 Rovanie-men verotoimistoon. Minut vakinais-tettiin määräaikaisuuksien kautta.

Mikä on parasta työssäsi?

Anja: Työssäni koen mielekkääksi muutos-verotuksen toimittamisen sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien ja osakeyhtiön osakkaiden verovalvonnan tehtävät, mukavia työkavereita unohtamatta.

Mirka: Ihmiset, loistavat työkaverit, mielen-kiintoinen työ, joustavat työajat ja liukumat.

Jaana: Työni verottajana on vaihtelevaa, samanlaisista päivistä ei voi puhua.

Miten kiinnostuit ay-toiminnasta?

Anja: Olen ollut aina kiinnostunut siitä. Mukaan toimintaan lähdin siinä vaihees-sa, kun elämäntilanteeni salli. Olin ensin hallitusjäsenenä ja nyt puheenjohtajana.

Mirka: Olin lukioikäisenä kesätöissä

ammattiliitossa. Kipinä lähti sieltä.

Jaana: Aloitin Lapin yhdistyksen hal-lituksen jäsenenä 2007 vuoden alus-ta. Vuoden 2010 alusta olen ollut yhdistyksemme puheenjohtaja.

Mikä sinua huolettaa järjestötoimijana?

Anja: Jäsenten jaksaminen organisaation muutospaineen ja kiireen keskellä on iso huolenaihe. Se johtaa myös siihen, että ei ole helppo saada uusia toimijoita mu-kaan ay-toimintaan. Myös liiton toimintaa on kehitettävä kokoa ajan ja löydettävä keinoja saada uusia jäseniä toimintaan.

Mirka: Valtiohallinnon jatkuvat säästöt, saneeraukset ja muutokset sekä kiire, joka aiheuttaa työn henkistä raskautta. Toi-von asiallista työnjakoa ja yhteishenkeä.

Jaana: Lisääntyvä paine työrintamalla vai-kuttaa ihmisten jaksamiseen. Ihmisillä ei ole enää voimia lähteä toimintaan mukaan. Toisaalta omalla toiminnalla ei ajatella olevan merkitystä asioista päätettäessä.

Mitkä asiat puhuttavat jäsenkentässäsi?

Anja: Työpaikoilla askarruttaa Verohallinnon uudelleen organisoituminen, toimialojen syntyminen ja niiden toiminta tulevai-suudessa sekä jatkuva kiireinen työtahti. Jokaisen meistä on opeteltava uusia toi-mintatapoja ja kehitettävä osaamistaan selviytyäkseen tulevista haasteista.

Mirka: Juuri syntynyt palkkaratkaisu; säi-lyykö ostovoima nykyisellä inflaatiolla.

Jaana: Fuusioasiat, jaksaminen, yhdistyk-sen jäsenmatka ja Verohallinnon olemas-saolon muoto Pohjois-Suomen ja Lapin alueella tulevaisuudessa askarruttavat.

Mikä on mottosi elämässä?

Anja: Tartu hetkeen. Koskaan ei voi tie-tää, mitä uutta voi kokea, ellei uskalla avata ovea ja katsoa, mitä sieltä löytyy.

Mirka: Virheetön voi olla vain, jos ei tee mitään.

Jaana: A. Ankan sanoja lainatakseni: ”Tärkeintä ei ole tehdä kaikkea mah-dollista, vaan jotain mahdotonta”.

Anja Mattila on kehittänyt itseään ja ammatillista osaamistaan työn ohessa.

Mirka Saarelainen kiinnostui ay-toiminnasta lukioikäisenä.

Jaana Tahvanainen panostaa siihen, että liitto toimii lähellä jäseniä.

V E R O V Ä K I 1 | 2 0 1 1

Verohallinnossa yt-sanalla on hyvä kaiku. Pitkät perinteet yt-toiminnan kehittämiseksi ovat poikineet tahdon puhua yhteisistä asioista rakentavasti, ajoissa ja avoimesti.

76

Verovirkailijain Liiton järjestämät Verohallinnon henkilöstöedustaji-en ja johdon perinteiset Yt-päivät

helmikuun 3. ja 4. päivinä keräsivät ennä-tysyleisön Hotelli Presidenttiin Helsinkiin. Seminaarisali oli viimeistä paikkaa myö-ten täynnä yli 70 henkilön kokoontuessa ajankohtaisten asioiden äärelle. Monipuo-linen seminaariohjelma tarjosi kattavan katsauksen ajankohtaisista, jäsenistöä puhuttavista asioista. Osallistujat toivat tilaisuuteen oman antinsa osallistumalla vilkkaasti keskusteluun ja nostamalla esiin jäsenistöä askarruttavia asioita. Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri korosti aloituspu-heenvuorossaan, että yt-päivät ovat aito vaikuttamisen ja tasa-arvoisen keskus-telun paikka. Huhtamäki-Nasri painotti yt-toimintaan panostamista yhteisenä etuna, jonka avulla työyhteisöä kehite-tään sekä henkilöstön että työnantajan näkökulmat turvaten. Huhtamäki-Nasrin mukaan työyhteisön hyvän yhteistoimin-nan kannalta merkityksellisiä asioita ovat muun muassa selkeä johtamisjärjestelmä ja pelkistetty, tehokas viestintä.

Verohallintoon haetaan vaikuttavuutta

Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen kiitteli viime vuoden myönteistä kehitystä. – Olemme olleet kaukaa viisaita. Verohallin-non määrärahojen käyttö on ollut hallittua ja tuottavuuskehitys erinomaista. Myös asiakaspalaute antaa uskoa siihen, että olemme onnistuneet, pääjohtaja iloitsee. Pitkällä tähtäyksellä Verohallinnon toimin-taan tavoitellaan lisää vaikuttavuutta sekä pohditaan mahdollisuuksia toimia uudella

tavalla entistä tuloksellisemmin. Henkilöstötyytyväisyys on VM-baron tuoreiden tulosten mukaan kehittynyt po-sitiiviseen suuntaan. Viime vuoden ”Fiksut työyhteisöt pärjäävät” -teemalla lienee oma osuutensa työilmapiirin paranemiseen.

Sairauseläkkeet ja siiloutuminen huolettavat

Yhteinen huolenaihe on työkyvyttö-myyseläkkeiden kasvu. Lisähuolta kan-netaan siitä, että Verohallinnossa noin 45 prosentissa työkyvyttömyyseläkkeel-le siirtymisten taustalta löytyvät mielen-terveydelliset syyt. – On tartuttava yh-dessä työterveyshuollon kanssa toimeen ja etsittävä keinoja ennenaikaisten eläk-keelle jääntien välttämiseksi.

– On myös oltava hereillä siinä, et-tei valtakunnallisten toimialojen välille synny siiloutumista. Olemme yksi Vero-hallinto, jolla on yhteiset päämäärät ja tahto, Laitinen korosti. Kirsi Huhtamäki-Nasri ehdotti keinoksi siiloutumisen vält-tämiseksi säännöllisten yhteisten tiedo-tustilaisuuksien järjestämistä.

Muutosten avulla kohti päämäärää

Verohallinnon organisaatiohanke on edennyt suunnitelmallisesti. Organi-saation ja toimintatapojen muutokset tukevat strategiaa ja edellyttävät pit-käjänteisyyttä. Verohallinnon keskeiset strategiset viestit liittyvät verotuloker-tymän turvaamiseen, verovajeen kasvun estämiseen ja veroriskien hallintaan. Asioita yt-elimien kokousten esi-tyslistoilla riittää jatkossakin, sillä Ve-rohallinnossa on lukuisia hankkeita me-neillään. Tällaisia ovat muun muassa prosessityö, kokonaisarkkitehtuurityö, valmisohjelmistotyö sekä skenaario- ja kehitysohjelmien 2020 rakentamistyö. Pääjohtaja totesi, että verotilihanke on vienyt voimavaroja erityisen paljon. Kil-voittelu asiassa jatkuu. Myös harmaa talous puhuttaa, vaikkakin verokertymä on kohentunut. Tietohallinnossa valmistellaan puhelinratkaisuja, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia Contact Centerin toi-mintaan. IT-puolella on lisäksi menossa useita valtiokonsernin yhteisiä hankkeita. Myös eduskuntavaalit ja uusi hallitusoh-jelma luovat verotukseen odotuksia. Mir-jami Laitinen muistutti operatiivisen toi-minnan turvaamisen tärkeydestä kaiken kehittämisen rinnalla.

Kuva

t: La

ura

Varja

YT on yhdessä tekemistäTeKsTi Ja KUvaT Liisa Huusko

8 V E R O V Ä K I 1 | 2 0 1 1 9

Johtaja Arto Pirinen valotti meneil-lään olevaa mittavaa organisaatiomuutos-hanketta. Monet asiat ovat vielä vahvasti työn alla. Henkilöverotus on Verohallinnon suurin toiminto, ja nyt menossa olevat muutokset koskettavatkin eniten juuri henkilöverotusta, jossa ensimmäiset rek-rytoinnit ovat alkaneet. Myös tehtävien ja osaamisen kartoittaminen sekä yksikköase-tuksen ensimmäinen luonnos on tehty.

Luottamusjohtaminen täydentää tehokkuusjohtamista

Nokia-vuosiensa ajoilta kannuksensa kan-sainvälisenä liikkeenjohtajana hankkinut lakimies, johtamiskouluttaja Anne-Liisa Palmu-Joronen luotsasi yrityksissä ja jul-kishallinnon puolellakin yhä yleisemmän

tehokkuusjohtamisen rinnalle eettisem-pää luottamusjohtamista. Palmu-Jorosen esittämät esimerkit havainnollistivat ny-kytyöelämän pyörrettä ja vauhtisoke-utta, johon on ajauduttu osittain myös huomaamatta. Palmu-Jorosen mukaan kansainvälinen liiketoiminta on julmaa sodankäyntiä ja aluevaltauksia maus-tettuna uskomattomalla tehokkuudella sekä konemaisella nopeudella. Tehokkuus kaikaa ja raikaa tätä nykyä myös julkis-hallinnon virastojen käytävillä; on oltava tehokkaita palvelutuottajia mahdollisim-man pienin kustannuksin. Anne-Liisa Pal-mu-Joronen vakavoituu puhuessaan ää-rimmilleen viedyn tehokkuusjohtamisen seurauksista; vuorovaikutuskatkoksista, väärinymmärryksistä ja riidoista, jotka kuluttavat ihmisiä loppuun.

Kun ihminen ja yksilön työn merki-tys vieraantuvat kokonaisuudesta ja ko-konaisymmärrys hämärtyy, yksinäisyys ja turhautuminen työpaikoilla lisääntyvät ja työnteosta katoaa mielekkyys. Työnilon vähenemisen myötä tuottavuus laskee. Viimeistään silloin kuvioihin astuvat jak-samis- ja laatuongelmat. Anne-Liisa nos-taa esille myös jatkuvan uuden oppimisen kääntöpuolen. Yhä uusien käytäntöjen mukana tarvitaan poisoppimista van-hoista taidoista ja siitä osaamispääomas-ta, jonka varaan ihminen on rakentanut työelämäänsä. Tätä henkistä tuskaa ja surutyötä ei tule vähätellä. Luottamusjohtamiseen kuuluu kohtuullisuuden ymmärtävä asenne, läs-näolo ja kuunteleminen. On ymmärret-tävä oman ja kollegojen työn merkitys

isossa kokonaisuudessa kohti yhteisiä tavoitteita. On palautettava henkinen hyvinvointi; kyky iloita arkisesta, pienes-tä työstä, tästä hetkestä ja elämästä.

Luennot poikivat vilkasta keskustelua

Päivien alustuksissa huomio oli hyvään yt-toimintaan liittyvissä asioissa. Joh-taja Kari Huhtala lähestyi mielenkiin-toisessa esityksessään yhteistoiminnan tavoitteita hallintoyksikön näkökulmas-ta ja apulaisjohtaja Mika Gylén herät-teli keskustelua yt-toiminnan kehittä-misestä. Yt-elimien työn suunnitteluun tarjosi käytännön apua ylitarkastaja Pirjo Huhdan esittelemä vuosikellomal-li. Malli toi ratkaisun pääluottamusmies Tuija Mäkelän ja ylijohtaja Maija-Leena

Rautasen esityksessä kaivattuun suun-nitelmallisuuteen. Vastaava lakimies Ari Komulainen Pardiasta esitteli val-tion yt-lain uudistamistyötä ja sisältö-muutoksia. Keskusteluissa nousi esiin useaan kertaan, että laki on tärkeä, sillä se mahdollistaa muodolliset rakenteet ja raamit toiminnalle. Kun asenne on kunnossa ja dialogi työpaikoilla toimii, saavutetaan yhdessä paljon enemmän. Liiton pääluottamusmies Hannele Var-tiaisen esitys henkilöstöedustajien roo-lista yt-toiminnassa sai aikaan vilkasta puheenporinaa.

Työsuojelu on jokapäiväistä toimintaa

Yt-toiminta on myös osa työsuojelutoi-mintaa. Päätyösuojeluvaltuutettu Maija

Jokinen kertoi meneillään olevasta Hyvä käytös sallittu -kampanjasta. Kampanjan teema ”Kiusaaminen kielletty” suhtau-tuu epäasialliseen käytökseen ja kiusaa-miseen nollatoleranssilla. Maija korosti työsuojeluhenkilöstön vastuuta rohkais-ta henkilöstöä nostamaan esiin mieltä askarruttavia asioita, jottei työyhteisöis-sä pinnan alle jää muhimaan käsittele-mättömiä asioita. Intensiivisten päivien ydinsisällön voisi tiivistää pariin lauseeseen: Yhteis-toiminta on pitkälti keskustelua, yhdes-sä ideointia ja asioiden kehittämistä yhteistuumin. Hyvä henki kasvaa vasta-vuoroisuudesta.

Anne-Liisa Palmu-Joronen puhuu kohtuullistamisen puolesta.

V E R O V Ä K I 1 | 2 0 1 110 11

Verovirkailijain Liiton kunniapu-heenjohtaja Leena Tuikkanen me-nehtyi vakavan sairauden murta-

mana Lahden kaupunginsairaalassa jou-lupäivänä. Leena oli 64-vuotias, syntynyt 25. huhtikuuta 1946 Karvialla. Leena Tuikkanen syntyi kuusi-lapsisen kauppiasperheen kolmantena lapsena. Kansakoulun jälkeen hän kävi kauppakoulun Kankaanpäässä, josta en-simmäinen työpaikka löytyi valmistumi-sen jälkeen vuonna 1966 Kansallis-Osake-Pankista. Perheen muuttaessa Hämeen-linnaan Leena aloitti työt Hämeen Lää-ninverovirastossa vuonna 1977. Leenan ura tinkimättömänä henkilös-tön etujen puolustajana alkoi 1980-luvulla Sisä-Suomen Verovirkailijat ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Verovirkai-lijain Liiton päätoimiseksi pääluottamus-mieheksi Tuikkanen valittiin vuonna 1992 ja puheenjohtajaksi vuonna 1997. Tässä teh-tävässä hän toimi vuoteen 2009 saakka. Puheenjohtajuuskausien alkuvuosia työllistivät verotoimistojen lukuisat fuusiot. Näissä kuten hallinnon myöhemmissäkin uudistuksissa, Leena Tuikkanen oli merkit-tävä vaikuttaja niin keskustelevana kuin

asioiden merkityksiä henkilöstön kannal-ta taitavasti ennakoivana neuvottelijana. Uran ehkä suurin ponnistus oli palkkaus-järjestelmän syntymistä edeltänyt pitkä neuvottelurupeama. Uurastus palkittiin vuonna 2005, kun Verohallintoon syntyi aikaisempaa tasapuolisempi palkkausjär-jestelmä. Viimeisinä puheenjohtajuusvuosi-naan Leena Tuikkanen vaikutti aitiopaikalta Verohallinnon mittavaan uudelleenjärjeste-ly- ja suunnittelutyöhön. Leena oli pitkäaikainen vaikutta-ja myös Palkansaajajärjestö Pardiassa. Vuosina 1997–2009 hän toimi STTK-J:n ja Pardian hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä, Pardian varapuheenjohtajana vuosina 2001–2009 ja STTK:n hallituksen varajäsenenä vuosina 1997–2009. Leenan pitkäjänteisessä toiminnas-sa yhdistyi realistinen ja käytännönlähei-nen ajattelu, jossa lähtökohtana oli yksit-täisen jäsenen etujen puolustaminen. Hän oli poikkeuksellisen energinen ja tarmokas ihminen. Työtoverina ja esimiehenä hän oli helposti lähestyttävä, vastuunottoon kan-nustava ja aloitteille syttyvä. Leena Tuikkanen oli arvostettu henkilö myös neuvottelupöydän toisella

puolella. Osoituksena ansioista Verohal-linnon työssä Tuikkaselle myönnettiin Verohallinnon ansiomitali vuonna 2009. Kunnianosoituksena urastaan Tuikkanen vastaanotti myös Verovirkailijain Liiton ja Pardian kultaiset ansiomerkit sekä presidentti Tarja Halosen myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin. Verovirkailijain Liiton kun-niapuheenjohtajaksi Tuikkanen kutsuttiin vuonna 2009. Leena Tuikkasta jäivät suremaan aviomies, kolme poikaa perheineen, 102-vuotias äiti ja sisarukset sekä suuri joukko työtovereita, yhteistyökumppa-neita ja ystäviä. Leenan siunaustilaisuus pidettiin Lahden Levon kappelissa tammi-kuun 22. päivänä. Lämminhenkiseen perhetilaisuu-teen osallistui pieni joukko Verovirkailijain Liiton ja jäsenyhdistysten, Verohallinnon ja Pardian edustajia.

Kirsi Huhtamäki-Nasri

Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam Poimintoja vuosien varreltaTeKsTi Liisa Huusko KUvaT verovL:n kuva-arkisto

Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen valittiin Verovirkailijain Liiton puheen-johtajaksi vuoden 1997 liittokokoukses-sa. Kannatuspuheenvuoroissaan tukijat korostivat Leenan olevan oivallinen nais-

johtaja, joka näkee asiat tuoreesti, kan-nattaa avointa tiedonkulkua ja jolla on rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Tuikkasen 12-vuotisen puheenjoh-tajauran varrelle mahtuu huikea mää-

rä tapahtumia, joista poimimme tälle palstalle muutamia. Yhteisen taipaleen muistot säilyvät kirkkaina Leenan tunte-neiden mielissä.

Leena palkintojen jaossa vuoden 2007 syysolympialaisissa Keurusselällä.

Pohjanmaan jäsentapahtumassa vuonna 2008 Mikko Kuustosen kanssa.

Kari Huhtala onnitteli Leenaa Verohallinnon ansiomitalista.

Leena valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi vuoden 2009 liittokokouksessa.

Liiton pieni toimisto on muuttunut vuosien varrella.

V E R O V Ä K I 1 | 2 0 1 112

Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta

Yhteistoimintaa tapahtuu välittö-mässä yhteistoiminnassa esimie-hen ja työntekijän välillä, esimer-

kiksi omaa työtä tai asemaa koskevissa asioissa, kehityskeskustelussa tai organi-saatiomuutostilanteissa. Työyhteisön tai sen osan toimintaan liittyviä asioita kä-sitellään esimerkiksi yksikkökokouksissa. Edustuksellisessa yhteistoiminnassa kä-sitellään laajakantoisemmat, koko henki-löstöä koskevat asiat. Tämä voi tapahtua esimerkiksi yhteistoimintaelimissä. Yh-teistoiminta on oivallinen yhteistyöka-nava henkilöstön ja työnantajan välillä. Parhaimmillaan se on myös loistava vai-kutuskanava henkilöstölle.

Verohallinnossa yhteistoiminta-elimiä toimii pääsääntöisesti kolmella tasolla: toimintayksikössä, yksikössä ja Verohallinnossa. Muutoksen tuu-let ovat puhaltaneet tiuhaan tahtiin Verohallinnon organisaatiossa, sillä toimintayksiköiden alueet ovat laajen-tuneet ja yksiköistä on tullut tai niistä on tulossa valtakunnallisia. Toimin-taympäristön muutoksen jälkeen yh-teistoimintaelimiin valittujen uusien ja vanhojenkin henkilöstön edustajien on hyvä pysähtyä miettimään keinoja sen varmistamiseksi, että henkilöstön ääni kuuluu ja aito vuorovaikutus toteutuu yhteistoiminnassa.

Henkilöstön edustajan tehtävä on luottamustehtävä. Rooli muodos-tuu niistä odotuksista, joita yhteistoi-minnan osapuolet kohdistavat henki-löstönedustajaan. Tärkein tekijä roolin muodostumiseen on oma näkemyksesi tehtävästä ja sen lopputuloksesta. Yhteistoimintaelinten kausi päät-tyy vuoden 2011 loppuun, joten vuoden vaihteessa on tiedossa uudet vaalit. Toi-votan antoisaa toimintavuotta kaikille yhteistoiminnassa mukana oleville!

Hannele Vartiainenpääluottamusmies

13

Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa

Työuupumuksen kehittyessä työ nielee kaiken energian ja usein si-nänsä mielekäs työ saattaa hou-

kutella vapaa-ajallakin. On tärkeää löytää tasapaino ja tiedostaa, mistä kaikesta luopuu, jos panostaa yksinomaan työ-hön. On hyvä miettiä, mitä tarvitsen voi-dakseni hyvin. Lähipiiri, hyvät sosiaaliset suhteet ja mielenkiintoiset harrastukset tukevat arjessa selviämistä ja muodosta-vat tukirangan jaksamiselle.

Aikainen puuttuminen avainasemassa

Työperäinen ongelma ratkeaa sitä hel-pommin, mitä aikaisemmin siihen puu-tutaan. Työtoveriaan voi auttaa jo var-haisessa vaiheessa osoittamalla kiinnos-tuksensa ja kyselemällä, mitä kuuluu. Myös työn ja vapaa-ajan rytmittäminen auttaa jaksamaan. Taukojen pitäminen ja palautuminen ovat välttämättömiä. On tärkeää huolehtia voimavarojen ylläpi-tämisestä, jotta jaksamme työelämässä eläkeikään asti.

Taklataan ongelmat

Laajat työkokonaisuudet vaativat paljon. Priorisointi on haastavaa useiden saman-aikaisten työtehtävien paineessa. Sopivan laajuiset tehtävät antavat mahdollisuuden keskittymiseen, työn hallinnan löytämiseen ja työssä viihtymiseen. Parantunut työteho vaikuttaa myönteisesti työn tuloksiin. Erityisesti nuorista tulee huoleh-tia työterveyshuollon avulla. Vahvemmin jaksamista nostetaan esiin työterveystar-kastuksissa. Mikäli henkilöllä on erityistä tarvetta, on hänet mahdollisimman aikai-sessa vaiheessa ohjattava työpsykologin konsultaatioon. Kuntoutuksesta saadaan paras vaste silloin, kun kuntoutustarpeet löydetään jo alkuvaiheessa.

Yhden sairauspoissaolopäivän väheneminen vaikuttaa

Jokaisen työntekijän yhden sairauspäi-vän vähenemisen kustannuksilla on mahdollista vaikkapa laajentaa työter-

veyshuoltoa ennaltaehkäisevän toimin-nan kehittämiseen ja poissaolojen vä-hentämiseen. Yhden sairauslomapäivän väheneminen jokaiselta Verohallinnossa työskentelevältä antaisi mahdollisuu-den siirtää kustannuksia ennaltaehkäi-sevän toiminnan kehittämiseen noin 1 500 000 euroa. Sen jälkeen säästöjä syntyy vähenevien poissaolojen ja vähe-nevien työkyvyttömyyseläkkeelle siirty-misten kautta.

Rahassa mittaamattomia arvoja

Jokaisen ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi on panostettava. Vaik-kei kaikkea ei voi mitata rahassa, yhden nuoren työkyvyttömyyseläke saattaa maksaa hallinnolle 1,5 miljoonaa euroa. Rahassa mittaamattomia arvoja työnte-kijälle ja työyhteisölle on paljon enem-män. Tehkäämme yhdessä kaikkemme työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ehkäisemiseksi.

Millaisen kuorman jaksan kantaa? Jokaisen kannattaa pohtia asiaa aika ajoin. Jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa, voivat pienetkin elämän vastoinkäymiset koetella.

Yhteistoimintalaki varmistaa työntekijöille vaikuttamismahdollisuuden omaan työhönsä, työoloihinsa ja asemaansa liittyvissä asioissa.

KUN RYHDYT HENKILÖSTÖEDUSTAJAKSI:

Hanki tietoa yhteistoiminnan periaatteista, kokoustekniikasta ja neuvottelutaidosta. Valtion virka- ja työehto-

sopimuksen mukaan henkilöstön edustajalla on oikeus tehtävässään tarvittavaan koulutukseen. Älä siis suotta

arastele koulutukseen hakeutumisessa. Muista kuitenkin keskustella asiasta ensin esimiehesi kanssa.

Varmista, että yhteys edustettaviisi toimii. On tärkeää, että edustettavasi tietävät, kuka olet ja mistä sinut tavoittaa.

Pohdi minkälainen tukiverkosto tarvitaan varmistamaan, että koko edustettavan alueen henkilöstön näkökulmat

välittyvät yhteistoimintaelimeen. Luo yhteys ainakin yksikön ja sen toimintayksiköiden yt- edustajien välille.

Tutustu muihin samassa yt-elimessä toimiviin henkilöstön edustajiin. Henkilöstön edustajien on mahdollista

kokoontua esimerkiksi ennen varsinaista yt-kokousta esikokoukseen, jossa voidaan keskustella kokouksessa

käsiteltävistä asioista yhteisen käsityksen saamiseksi.

TEKSTI Maija Jokinen KUVA Maija Rinne

TeKsTi Maija Jokinen

P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S P Ä Ä T Y ö S U O J E L U V A L T U U T E T T U

14 V E R O V Ä K I 1 | 2 0 1 1 15

Fiksut työyhteisöt -kirjoituskilpailu innosti

Miten minä voin vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin? Mikä merkitys työyhteisötaidoilla on? Näitä asioita pohdittiin ”Fiksut työyhteisöt pärjäävät” -teemaan liittyvässä kirjoituskilpailussa.

VVerovirkailijain Liiton vuoden 2010 teemaan ”Fiksut työyhteisöt pär-jäävät” liittyvässä kirjoituskilpailus-

sa yksilösarjan voiton nappasi Seija Kurula Pirkanmaan verotoimiston Ikaalisten toi-mipisteestä työllään ”Teesit työyhteisöön”. – Teesit sopivat arjen työyhteisöjen huo-neentauluksi. Ne muistuttavat hyvistä, yk-sinkertaisista perusasioista, jotka kuuluvat arjen työelämään, mutta saattavat kiireen keskellä jäädä huomiotta, toteaa raadissa istunut Verovirkailijain Liiton puheenjohta-ja Kirsi Huhtamäki-Nasri. Viereisellä sivulla julkaistun taulun ystävälliset perusasiat varmistavat hyvän työilmapiirin edellytyk-set. Pienillä teoilla ja sanoilla on merkitystä. Keskustelukulttuuri osaksi arkea

Yhteisösarjan voitto meni Satakunnan verotoimistoon ryhmälle Heli Stenroos, Anna Mäntylä ja Päivi Hellman. Kirjoitta-jat lahjoittavat palkintorahan Satakunnan verotoimiston henkilökunnan iloksi. Sata-kunnassa liiton kampanja nähtiin mahdol-lisuutena kehittää henkilökunnan työyhtei-sötaitoja. Voittajatyö kertoo monipuolisesti toimenpiteistä, joilla työyhteisöä kehitet-tiin luontevana osana toimintaa. Satakuntalaiset pohtivat ja valmis-telivat työyhteisöasioita laajasti eri fooru-

meilla kuten yt-elimessä ja eri toimipisteis-sään. Työyhteisötaidot sisällytettiin sekä työhyvinvointisuunnitelmaan että Kaiku-kehittäjän suunnitelmaan. Myös Apajan Työhyvinvointi -vuosikellon teemoja kä-siteltiin yhdessä. Johtoryhmä ja yt-elin pitävät omien kokoustensa lisäksi yhteis-

kokouksia, joissa on käsitelty esimerkiksi varhaisen välittämisen mallia. On myös syntynyt opintopiirejä, joissa siirretään hiljaista tietoa, jaetaan hyviä käytäntöjä ja toimitaan työhyvinvoinnin turvaverkkona. – Olen tyytyväinen Verovirkaili-jain Liiton valitsemaan vuoden teemaan,

joka mahdollisti työyhteisötaitojen ot-tamisen keskustelujen ja kehittämisen kohteeksi, verojohtaja Erkki Veneskoski iloitsee. Avuksi otetun konsultin kanssa toteutettu työyhteisötaitojen nykytilaa mittaava tutkimus keräsi vastausprosen-tikseen huikeat 90, jolla satakuntalaiset pääsivät mukaan myös Turun Yliopiston työyhteisötaitoja koskevaan tieteelliseen tutkimukseen. Tuloksia hyödynnettiin koulutuspäivillä. Verojohtaja herätteli vä-kensä pohtimaan onnellisuutta, työyhtei-sötaitojen merkitystä ja sitä, miten itse voi vaikuttaa työhyvinvointiin. – Koulu-tuspäivillä käsiteltiin muun muassa, mitä tarkoittaa vastuullinen vaikuttaminen ja mitä voin itse tehdä tullakseni paremmin johdetuksi, toteaa Heli Stenroos. Raati kiitteli yhteisösarjan voittaja-työstä huokuvaa innostuneisuutta, konk-reettisia toimenpiteitä ja suunnitelmia jatkaa tästä eteenpäin. Satakunnan esi-merkki osoittaa, että työyhteisön hyväk-si voidaan tehdä paljon, kun on yhteistä tahtoa ja intoa. Kirjoituskilpailun raatiin kuuluneet Pardian viestintäpäällikkö Riitta Nieminen, Verohallinnon ylitarkastaja Pirjo Huhta ja Kirsi Huhtamäki-Nasri kiittävät lämpimäs-ti kaikkia kirjoituskilpailuun osallistuneita. Lämpimät onnittelut voittajille!

TeKsTi Liisa Huusko KUva verovL:n kuva-arkisto

TEESIT TYöYHTEISööN

Tervehdin.Avaan oven.Autan kaveria ylämäessä.Olen ystävällinen.Etsin positiivisia näkökulmia.Kevennän kaverin taakkaa kuuntelemalla,olemalla läsnä, huumoria unohtamatta.Huolehdin omasta jaksamisestani.Joustan tarvittaessa.Opettelen sanomaan ei silloin, kun resurssit eivät riitä.Olen kärsivällinen.Hyväksyn heikkouksia itsessäni ja kanssaihmisissäni.Voin hyvin: olenhan fiksun työyhteisön jäsen.

Tervetuloa Opinto- ja järjestöpäiville Ouluun!

Perjantaina 25.3. ja lauantaina 26.3. 2011Oulun Musiikkikeskus, Madetoja-sali, Lintulammentie 1–3.

VEROVIRKAILIJAIN LIITON XXIV OPINTO- JA JÄRJESTÖPÄIVÄT

2011

Verovirkailijain Liitto ry Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki

Puhelin (09) 2293 3630, faksi (09) 2293 3636www.verovl.fi