YIT:n sidosryhmälehti 2/2012

www.yit.fi

Valvomo tietää mitä kiinteistöissä tapahtuu

Hyvinkään Willa elävöitti kaupungin

YIT rakentaa Pietarin paraatipaikalle

Ouluun uusi moderni painotalo

14

30

20

36

Tulevaisuudentyötila elää

Tilanero-konsepti ratkaisee modernin toimiston haasteet.

6

Text: Johanna

Nykänen

Performance culture drives towards customer solutions

By 2015 Cargotec aims to be an organisation providing customer solutions. Our strategic focus areas – customers, services, emerging markets and internal clarity

– remain valid. To enable the fulfilment of our strategy and bring us closer to reaching the financial targets in 2012, the Executive Board has decided on three themes for 2012:

profitability, project execution and performance culture.

In early March, approximately 120 Cargotec executives from around the world convened at the annual Cargotec Round Table 2012 meeting in Frankfurt, Germany. The themes for 2012 – profitability, project execution and

performance culture – were the leading topics throughout the event.

During the past few years Cargotec has gone through many changes. “Now it́s time for the next step. The organisation has reached a stage where we can talk about performance. That is why one of the themes this year is performance culture,” said President and

CEO Mikael Mäkinen.

Performance culture is universal and its key components apply to all regions and cultures around the world. “It is about our mindset and attitude, our will to change our way of working to create a high-performance culture in Cargotec,” Mikael explained.

Performance culture is very much about trust, and trust is about working together, which is one of Cargotec’s values. “Trust that your colleagues know their business and how to reach their targets. Be trustworthy yourself – keep your promises and respect others,” he emphasised.

Mikael stressed that performance culture is also about a can-do attitude and inspiring people. A good starting point for the can-do attitude is a positive and constructive approach to all business issues. Even when the decision is negative, it must be based on fair judgement and communicated in a constructive manner.

Trusting your colleagues is crucial as well as fulfilling your own commitment without excuses.

Profitability and project execution drive performance culture

Profitability and project execution are the themes to start the change process, and they must be communicated well and discussed thoroughly in the organisation. Success in delivering the profit targets 2012 and well executed projects would take us well on the way. However, a sustainable change of culture takes much longer and our entire management

must commit to this change process.

One of the key financial targets underlying Cargotec’s strategic focus areas is to raise the operating profit margin to 10 percent. Today’s profit performance accounts for about 60–70 percent of the target. Cargotec is now much better equipped than before the downturn. To reach the 10 percent profitability target is more important than sales increase, and that is why one of

the themes is profitability.

Profitability means that we do what we have budgeted for and fulfil our promises. Individual targets need to be aligned to build performance culture in Cargotec. Profitability is always a good measure of business performance. Therefore, all targets should be translated into profits or improvement of profitability in a measurable way and including a reasonable time frame for reaching the

targets. Also better forecasting to prevent surprises is important and corrective actions must be made if needed.

Project execution, in both delivery and internal development projects, is critical for meeting the financial targets for 2012. The Cargotec project model provides a common tool for development projects. According to statistics, more than 50 percent of projects in the world fail to deliver. “We cannot afford to fail in our projects and we cannot take on more projects before we have finalised the previous

ones, we have to prioritise. And we must also remember to celebrate successful projects,” Mikael said.

Mikael was pleased with the positive outcome of this year’s Round Table meeting, which he thought was a good starting point for defining and establishing performance culture for Cargotec. The discussions and group work outcomes serve as an initial guidance for setting common targets for our performance culture.

Being agile, learning, engaging in dialogue, adopting a can-do attitude, celebrating success – all of these came up during the meeting and will be building the framework for our performance culture with values and leadership as building blocks. “We as leaders have the most important job as role models, to lead more and manage less, to inspire and empower people,” Mikael concluded.

2

Jukkasjärven jäähotelli on maailman suurin jäästä rakennuttu hotelli. Hotelli rakennetaan joka vuosi syksyllä uudestaan.

Lue lisää Jäähotellista

www. icehotel.com

2

Text: Johanna

Nykänen

Performance culture drives towards customer solutions

By 2015 Cargotec aims to be an organisation providing customer solutions. Our strategic focus areas – customers, services, emerging markets and internal clarity

– remain valid. To enable the fulfilment of our strategy and bring us closer to reaching the financial targets in 2012, the Executive Board has decided on three themes for 2012:

profitability, project execution and performance culture.

In early March, approximately 120 Cargotec executives from around the world convened at the annual Cargotec Round Table 2012 meeting in Frankfurt, Germany. The themes for 2012 – profitability, project execution and

performance culture – were the leading topics throughout the event.

During the past few years Cargotec has gone through many changes. “Now it́s time for the next step. The organisation has reached a stage where we can talk about performance. That is why one of the themes this year is performance culture,” said President and

CEO Mikael Mäkinen.

Performance culture is universal and its key components apply to all regions and cultures around the world. “It is about our mindset and attitude, our will to change our way of working to create a high-performance culture in Cargotec,” Mikael explained.

Performance culture is very much about trust, and trust is about working together, which is one of Cargotec’s values. “Trust that your colleagues know their business and how to reach their targets. Be trustworthy yourself – keep your promises and respect others,” he emphasised.

Mikael stressed that performance culture is also about a can-do attitude and inspiring people. A good starting point for the can-do attitude is a positive and constructive approach to all business issues. Even when the decision is negative, it must be based on fair judgement and communicated in a constructive manner.

Trusting your colleagues is crucial as well as fulfilling your own commitment without excuses.

Profitability and project execution drive performance culture

Profitability and project execution are the themes to start the change process, and they must be communicated well and discussed thoroughly in the organisation. Success in delivering the profit targets 2012 and well executed projects would take us well on the way. However, a sustainable change of culture takes much longer and our entire management

must commit to this change process.

One of the key financial targets underlying Cargotec’s strategic focus areas is to raise the operating profit margin to 10 percent. Today’s profit performance accounts for about 60–70 percent of the target. Cargotec is now much better equipped than before the downturn. To reach the 10 percent profitability target is more important than sales increase, and that is why one of

the themes is profitability.

Profitability means that we do what we have budgeted for and fulfil our promises. Individual targets need to be aligned to build performance culture in Cargotec. Profitability is always a good measure of business performance. Therefore, all targets should be translated into profits or improvement of profitability in a measurable way and including a reasonable time frame for reaching the

targets. Also better forecasting to prevent surprises is important and corrective actions must be made if needed.

Project execution, in both delivery and internal development projects, is critical for meeting the financial targets for 2012. The Cargotec project model provides a common tool for development projects. According to statistics, more than 50 percent of projects in the world fail to deliver. “We cannot afford to fail in our projects and we cannot take on more projects before we have finalised the previous

ones, we have to prioritise. And we must also remember to celebrate successful projects,” Mikael said.

Mikael was pleased with the positive outcome of this year’s Round Table meeting, which he thought was a good starting point for defining and establishing performance culture for Cargotec. The discussions and group work outcomes serve as an initial guidance for setting common targets for our performance culture.

Being agile, learning, engaging in dialogue, adopting a can-do attitude, celebrating success – all of these came up during the meeting and will be building the framework for our performance culture with values and leadership as building blocks. “We as leaders have the most important job as role models, to lead more and manage less, to inspire and empower people,” Mikael concluded.

Jukkasjärven hotelli

”Jääkaunotar"

TeksTi RisTo PakaRinen kuva JukkasJäRven JäähoTelli

J oka syksy lämpötilan laskettua – 3 °C:een Jukkasjärven hotellin väki ryhtyy rakentamaan hotelliaan. Tornionjoesta sahattuja muhkeita jäälohkareita on säilytetty kesän yli juu- ri tätä tarkoitusta varten. Työn tuloksena Ruotsin Kiirunan kunnassa sijaitsevaan Jukkasjärven kylään nousee 5 000 ne-

liömetrin jäähotelli, joka tavallisesti saadaan avattua joulukuussa. YIT on solminut hotellin kanssa kolmivuotissopimuksen jäähdytys-

ja lämmityslaitteiden huollosta ja kunnossapidosta. – Koko jäähotellissa on 23 jäähdytysyksikköä tuotantotiloissa, Arc-

tic Centerissä ja jäälohkarevarastossa. Käytössä on myös 16 lämpö-pumppua, Thomas Rönnberg Luulajan YIT:stä kertoo.

Hotellin sisällä drinkkejä ei tarvitse jäähdyttää, vaan käytössä on lämmittimiä, joilla juomia – ja vieraitakin – estetään jäätymästä.

Hotellin johdon tavoitteisiin kuuluu, että vuoteen 2015 mennessä hotellin hiilidioksidipäästöt ovat negatiiviset. Ensimmäisessä vaihees- sa henkilöstöä on koulutettu säästämään energiaa.

– Seuraava askel on investoida laitteisiin, joilla voimme tuottaa omaa energiaa uusiutuvasta energianlähteestä, jäähotellin markki-nointipäällikkö Dan Björk kertoo.

Jo tätä nykyä 80 prosenttia hotellin rakennuksista lämmitetään maalämmöllä.

– Emme ole toimittaneet hotelliin vielä mitään uutta, mutta toivom- me, että joitakin uusinvestointeja tehdään, Rönnberg kertoo.

Huhtikuussa alkaa 900 jäätonnin sulaminen, eikä jäätä kesäkuussa näy. Mutta syksyllä hotelli tekee paluun, entistäkin ehompana.

3

100-vuotisjuhlavuotemme on jo kääntynyt loppupuolelle. Se on ollut muistorikas monin eri tavoin. Olemme rakentaneet sadassa vuodessa ihmisille paljon hyvää elinympäristöä monen kehitysprojektin myötä. Vuonna 1912 rakennettu Porvoon vesitorni oli aikansa ihailtu teräsbetonirakentamisen monumentti YIT:n osaamisesta. Nyt teemme elinkaarimallin mukaisia päiväkoteja Porvooseen.

Juhlavuoden aikana olemme toteuttaneet ja lanseeranneet useita uusia innovaatioita. Hyvä esimerkki ovat Tilanero-toimistotalot, jotka ovat rantautumassa Helsingin Kalasatamaan. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellun uuden konseptin tavoitteena on ollut tarpeenmukaisuus, muuntojoustavuus ja energiatehokkuus. Tavoitteisiin kuuluu myös työhyvinvoinnin edistäminen – paras työympäristö on ystä-vällinen sekä ihmisille että luonnolle. Suomen YIT Kiinteistöteknisten palvelujen hankekehityspäällikkö Jani Orava sanoo, että Tilanero pystyy tarjoamaan jokaiselle työntekijälle jotain ainutlaatuista.

Myös vanhojen rakennusten laadukas korjaaminen ja saneeraus ovat YIT:n vahvuuksia. Erityisesti vanhat arvotalot vaativat kulttuurihistoriallista tuntemusta, sillä niiden merkitys on yhteiskunnallisestikin suuri. Korjausrakentamisella on hyvät tulevaisuudennäkymät, sillä arvokiin-teistöjen määrä on kasvussa.

Kaupunki- ja aluekehittämisen esimerkkeinä ovat Hyvinkään kes-kustan kehittäminen ja Kauppakeskus Willa, jossa on yli 100 liikettä ja Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus, joka puolestaan rakentuu loistavien liikenneyhteyksien varteen. Asemakeskus tulee olemaan keskeinen lentoaseman ja pääradan välisessä matkustamisessa. Arkkitehtuuri onkin tyylikäs suomalainen osa kansainvälistä juna- ja lentomatkusta-mista. Monipuolinen, kolmikerroksinen kauppakeskus sekä toimistotor-nit tarjoavat yli 16 000 neliötä ainutlaatuista toimistotilaa.

Tikkurilan asemakeskus on yksi Energianero-kohteistamme. Lue lisää Energianerosta osoitteesta www.yit.fi/energianero.

10-vuotissynttäreitään viettävä YIT:n kiinteistövalvomo pitää huolen ympäri vuorokauden siitä, että kaikkien 500 kiinteistön talotekniset järjestelmät – lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkölaitteet – toimivat energiatehokkaasti ja moitteettomasti.

Lisäksi ulkomaantoiminnoista löytyy lukemattomia hyviä esimerk-kejä YIT:n monipuolisesta toiminnasta elinkaarimalli- ja energiateho-kuusratkaisuineen. Esimerkiksi eksoottinen Jukkasjärven jäähotelli Kiirunassa, Ruotsissa rakennetaan joka vuosi uudelleen. YIT huoltaa hotellin jäähdytys- ja lämmityslaitteet. Venäjällä, Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa toiminta jatkuu innovatiivisena asiak-kaiden tarpeiden pohjalta.

Hyödyllisiä ja antoisia lukuhetkiä!

Porvoon vesitornista elinkaarimallin päiväkoteihin

”Tilanero pystyy tarjoamaan jokaiselle työntekijälle jotain ainutlaatuista.”

Eija Sandberg

Päätoimittaja

Tutustu uuteen Tikkurilaan: osallistu nimikilpailuun ja tule mukaan rakentamaan uutta Tikkurilaa!

4

YIT:n sidosryhmälehti 2/2012

Tilanero on nerokas

Porvoon sata vuotta

Kiinteistöt valvonnan alla

Hyvinkään Willa

Keskelle Pietaria

Uudet tilat painolle

Toimistotila on nyt energiatehokas, muunneltava ja yksilöllinen.

Porvoon vesitorni rakennettiin sata vuotta sitten. Nyt kaupunkiin nousee päiväkoteja.

YIT:n valvomo tietää, mitä kiinteistöissä tapahtuu.

Hyvinkäälle nousi uusi kauppakeskus.

YIT rakentaa ja korjaa Pietarin historiallisessa keskustassa.

Kalevan uusi painotalo vastaa nykyajan vaatimuksiin.

11 Arvokiinteistön korjausrakentaminen kannattaa.

6

12

14

20

30

36

18 Kehitysyhteistyö on osa YIT:n historiaa.

Painotuote

441 032

YIT on merkittävä eurooppalainen kiinteistö- ja rakennusalan sekä teollisuuden palveluyritys. Rakennamme, kehitämme ja ylläpidämme hyvää elinympäristöä Pohjoismaissa, Venäjällä, Baltian maissa sekä Keski-Euroopassa. Vuonna 2011 YIT:n liikevaihto oli noin 4,5 miljardia euroa. Konsernin henkilöstö-määrä on noin 26 000. YIT:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Julkaisija: YIT Oyj, PL 36 (Panuntie 11), 00621 Helsinki, puh. 020 433 111, www.yit.fi Päätoimittaja: Eija Sandberg Toimitusneuvosto: Kirsi Hemmilä, Sari Malka, Elena Vanhanen, Katja Tiitinen, Tuija Vilhomaa Tuottaja: Terhi Paavola, Maggie Oy Taitto: Maggie Oy / Zeeland Kannen kuva: YIT Painopaikka: Erweko Oy Paperi: Edixion ISSN: 1795-7850 (painettu), 2323-1300 (verkkojulkaisu) ISSN-L: 1795-7850 Lue -ing verkossa: www.yit.fi/julkaisut Osoitelähde: YIT:n asiakas- ja osakasrekisteri Osoitteenmuutokset: postit@yit.fi tai leena.hemmila@yit.fi. Anna palautetta ja juttutoiveita: eija.sandberg@yit.fi Seuraava -ing ilmestyy toukokuussa 2013.

Engineering for Living – YIT:n sidosryhmälehti 2/2012

34 Miltä sijoittajan tulevaisuus näyttää?

PEFC/02-31-120

www.yit.fi/yit100Tutustu YIT:n

historiaan juhlavuoden sivustollamme.

www.yit.fi/palvelut/ yritysinformaatio/media

-ing-lehden ja muut YIT:n julkaisut löydät yhdestä

osoitteesta.

www.yit.fiLöydä tarvitsemasi tieto

YIT:n palveluista ja ajankohtaisista uutisista.

5

6 2012 36

6

TeksTi PeRTTi suvanTo kuvaT YiT Ja olli uRPela

Toimiston nerokas tilaratkaisu

Tilanero-konsepti kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Lopputuloksena syntyi

monitilatoimisto 2.0

Tilanero-toimistossa työympäristöä on helppo muokata uudenlaiseksi yrityksen tarpeiden mukaan.

7

YIT Suomen rakentamispalvelujen pääkaupunkiseudun toimisto-rakentamispalveluiden johtaja Jarkko Pakkala ja myyntijohta-ja Tuula Klemetti ovat silmin

nähden innoissaan. YIT:n markkinoille tuoma uusi, joustava ja muunneltava Tilanero-konsepti on täsmävastaus työnteon kulttuurin suureen murrokseen.

Kun aiemmin toimistomaailman ääripäitä olivat suljetut huone- ja rauhattomat avotoimistot, nykyisin puhutaan niin sanotusta monitilatoimistoista, jotka taipuvat tietotyön muokkaaman työyhteisön vaatimuksiin. Tilojen muutos-tarpeet saattavat seurata nopeasti toisiaan, jopa useita kertoja vuodessa.

Talotekniikka ja rakennuksen kiinteät ratkaisut – kuten väliseinät ja kuilut – estävät toimistoympäristössä usein tilojen muutostöiden tekemisen joustavasti.

Tilanero-konseptilla tarkoitetaankin toimistoa, jossa työ- ympäristöä on helpompaa muokata uudenlaiseksi yrityksen muuttuvien tarpeiden myötä. Yhteen toimitilaan voidaan joustavasti toteuttaa erilaisten työtehtävien vaatimia tilakoko-naisuuksia, joissa vain mielikuvitus on rajana – eivät rakenteet tai talotekniikka. Toimisto elää vaivatta organisaation mukana.

Laintaulut asiakkailtaTuula Klemetti sanoo, että Tilanero-konsepti sai alkunsa vuonna 2011 asiakkaiden tarpeista ja näkemyksistä. Kuva optimitoimistosta piirtyi selkeänä erikokoisten ja eri toimi-aloilta tulevien yritysten kanssa järjestetyissä workshopeissa ja ryhmäkeskusteluissa. Mutta sellaisia tiloja ei Suomessa ollut vielä rakennettu.

– YIT:n vahvuus on laaja asiantuntijuus ja osaaminen rakentamisen koko skaalalla. Haastoimme kiinteistötekniikan mukaan, he innostuivat ja lähdimme yhdessä hakemaan rat-kaisuja asiakkaiden toiveisiin. Hankkeeseen liittyvässä visuaa-lisessa puolessa tukena olivat arkkitehdit SARC:in toimistosta.

– Tilanero-konsepti vaatii paljon talotekniikalta. Teknisiä ratkaisuja on yhdistelty uudella innovatiivisella tavalla. Kun käytetyt ratkaisut ovat jo aiemmin koeteltuja, on järjestelmien toimivuuskin taattua.

Klemetti kertoo, että konseptin taustalta löytyy kolme laintaulua, jotka ohjasivat suunnittelua: tarpeenmukaisuus, muuntojoustavuus ja energiatehokkuus, jolla on myös paljon asiakkaille tärkeitä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Lähtö-kohtana oli lisäksi tieto siitä, että työntekijöitten hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden lisääntyessä myös yrityksen tuottavuus ja kannattavuus paranevat.

– Työntekijöiden tulee viihtyä toimitiloissaan. Tavoitteena oli edistää työhyvinvointia monin eri tavoin. Siinä myös onnistuimme. Parhaimmaksi mahdolliseksi optimoitu työ-ympäristö on ystävällinen sekä ihmisille että luonnolle.

Palikat yhteen aina tarpeiden mukaanJarkko Pakkala havainnollistaa YIT:n taloteknisen ratkaisun neroutta kynällä ja paperilla. Perinteinen toimisto perustuu usein kahden käytävän ratkaisuun, jossa työpisteet ja toimin-not ovat kiinteissä ”riveissä” reunoilla ja keskellä.

Tilanero perustuu rastereihin, jotka täyttävät kerrostilan. Työpisteiden ja toimintojen sijoitus rastereihin mahdollistaa eri toimistolayoutien vapaan soveltamisen.

Talotekniikka tuodaan jokaiseen rasteriin. Tavoitteena on maksimoida olosuhteet miellyttäviksi. Perinteisten jäähdy-

tyspalkkien sijaan ilmanvaihto ja jäähdytys hoidetaan tarpeel-lisella määrällä kattoon asennettavia monitoimipäätelaitteita. Niiden toimintaa ohjataan YIT-automaatiojärjestelmällä. Näin olosuhteet saadaan oikealle tasolle työpisteittäin.

Tilanero-konseptissa lämmitys hoituu lattialämmityksen kautta. Lämmitysverkostoa voidaan hyödyntää myös massaan varaavana lattiaviilennyksenä. Valaistuksenohjaus perustuu tarpeenmukaisuuteen. Vakiovalo- ja läsnäolo-ohjaus pitää huolen, että energiatehokkuus toteutuu myös valaistuksessa.

Avokonttoreista tutut "pylväsviidakot" ovat poissa eivätkä pistorasiat määrittele työpisteiden sijoittelua. Sähkö- ja ATK- kaapeloinnit ovat rasterissa pääosin lattia-asennuksina. Datakapasiteettia jakava WLAN-verkko vähentää näkyvää ATK-kaapelointia entisestään.

– Konsepti voidaan jakaa eri osa-alueisiin eli palikoihin, jota yhdistelemällä voidaan löytää asiakkaalle paras ja soveltuvin ratkaisu. Lopputuloksena saadaan erilaisia toimivia Tilanero-ratkaisuja yrityksen tarpeiden mukaan: esimerkiksi pyöreitä neuvottelutiloja, yksittäisiä työhuoneita, avotiloja, työpisteiden

Tuula Klemetti on sitä mieltä, että työntekijöiden tulee viihtyä toimitiloissa.

Kalasatamaan tuleviin toimistotaloihin räätälöidään Tilanero-konseptin mukaiset toimitilat.

8

K alasataman toimistotalot Polttimo, Paahtimo ja Paja tulevat näyttä-mään suunnan työtilojen evoluutiolle. ensisilmäyksen tilojen ainutlaatuisuu-desta voi tehdä osoitteessa www.yit.fi/tilanero. vyöhykkeittäin avautuvat tilat kertovat moninaisista mahdollisuuksista,

jotka ovat räätälöitävissä käyttäjän toiveiden mukaan. Tilat sopeutuvat erilaisiin työympäristön vaihteluihin.

keskitetyssä ratkaisussa pitkittäiset pöytärivit ohjaavat liikevirtaa toimistossa, tieto liikkuu vapaasti ja aaltomaisesti ihmiseltä ja yksiköltä toiselle.

hajautetussa tilassa pöytäryhmät ovat linkittyneet toisiinsa kohtaamisalueiden kautta muodostaen itsenäisiä yksiköitä.

hajotetussa tilaratkaisussa jokainen pystyy huomioimaan toisensa mahdollisimman hyvin ja tieto välittyy nopeasti ympärille. kaikki voivat seurata ja osallistua samanaikaisesti toimintaan.

Tuloksena on työtä tukevat avarat ja toimivat tilat, joissa tilatunnelma vastaa käyttötarkoitustaan: aulat ovat edustavia, työskentelytilat hiljaisia, taukotilat rentouttavia ja puhelinhuo-

neet äänieristettyjä. liikuteltavaa neuvottelu- tilaa voidaan siirtää paikasta toiseen. kevyet tilaratkaisut ovat tarpeiden ja toimintojen muuttuessa muokattavissa helposti ja edullisesti uudelleen.

uudet konseptit ovat paljolti rakennus- ja talotekniikkaa. YiT kiinteistötekniiikan hankekehityspäällikkö Jani Orava sanoo, että hyvä akustiikka ja talotekniikan ratkaisuiden tuoma muunneltavuus nostavat tiloissa työn tekemisen uudelle tasolle.

– hyvillä olosuhteilla on tärkeä sijainsa työtyytyväisyy- dessä. Tilojen valaistus, lämpötila ja ilmanliike koetaan eritavoin. Tilanero tarjoaa parhaimmillaan myös yksilöllistä olosuhteiden hallintaa.

Tilaneron ensiesiintyminen juuri kalasatamassa ei ole sattuma. helsingin sydämeen nouseva ainutlaatuinen, moderni ja urbaani merellinen alue houkuttelee dynaamisia yrityksiä. hyvien liikenneyhteyksien ansiosta alue on tuhansien ihmisten unelmatyöpaikka.

– uudet konseptit sopivat kalasatamaan hyvin. alueelle sijoittunevat juuri ne yritykset, jotka miettivät työntekijöitten viihtyvyyttä ja tulevaisuuden työntekotapoja, orava sanoo.

Ensimmäiset Tilanero-toimistotalot rantautuvat Kalasatamaan

Pitkittäiset pöytärivit ohjaavat liikevirtaa toimistossa. Tilat ovat avarat ja toimivat.

lue lisää www.yit.fi/

tilanero

9

ja käytävien siirtymisiä paikasta toiseen ja niin edelleen, Pakkala sanoo ja sijoittelee erilaisia vaihtoehtoja paperille.

– Kun yrityksen tilatarpeet muuttuvat ja työskentelyalueita joudutaan muuttamaan, voidaan muutostyöt pääosin hoitaa jopa ilman remonttimiehiä. Tämä säästää merkittävästi aikaa ja rahaa ja on hyödyksi kiinteistönomistajalle myös silloin, kun vuokralainen vaihtuu tilankäyttötarpeiden muuttuessa, Klemetti jatkaa.

Yhteinen matkaOn sanottu, että toimitilat eivät ole vain työn mykkiä kulisseja. Ne ovat ulkoisen imagon rakennusaineita ja houkuttelevat luokseen osaavia ja luovia työntekijöitä. Ajan mittaan toimitilat juurtuvat monin tavoin osaksi yrityksen arkea ja rakentavat käsitystä yrityksen omaleimaisuudesta.

Minkälaisille yrityksille Tilanero-konsepti sitten sopii? Klemetin ei tarvitse kauan vastausta miettiä.

– Tilanero sopii kaikille yrityksille. Yrityksillä on erilaisia tarpeita. Jotkut tarvitsevat ihan oman työnsäkin takia huoneita, joissa käsi-tellään asioita, joita muut eivät voi kuulla, toiset taas innovatiivisia ja luovia ympäristöjä. Tämä antaa kaikille jotain, rajoja ei ole. Toimialaan kuin toimialaan tämä tuo uutta boostia ja piristettä.

Klemetti kuvaa Tilaneroa uudenlaisena yhteisenä matkana, joka tehdään asiakkaan kanssa. Konsepti tarjoaa yksilöille ja ryhmille erilaisia tilavyöhykkeitä ja tilatyyppejä, jotka eivät ole stabiileja ja staattisia. Tilanero siirtää perinteisen kiinteistölähtöisyyden käyttäjälähtöisyydeksi, korostaa työympäristön mukavuustekijöitä ja tukee työpistelähtöisyyden sijasta työlähtöisyyttä.

– YIT tekee yhteistyötä asiakkaan kanssa suunnittelun alkuvai-heesta lähtien. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaan toiveita ja tarpeita, tuemme ja annamme ideoita. Pyrimme yhdessä räätä-löimään heille juuri sellaiset tilat kuin he haluavat ja tarvitsevat, Klemetti lupaa.

Tilaneron liikuteltavaa neuvottelutilaa voidaan siirtää paikasta toiseen.

1

10

Korjausrakentaminen pidentää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten elämää.

a rvokiinteistöksi voidaan kutsua rakennusta, jossa on jotain arkkitehtonisesti poikkeavaa. se sijaitsee keskeisellä ja hyvällä paikalla, kenties kauniiden maisemien äärellä. kunnostustyöt tehdään vanhaa kunnioittaen, modernisoinnin pilke silmäkulmassa. arvokiinteistöissä on usein

arkkitehtonisia yksityiskohtia, jotka halutaan säilyttää, mutta toisaalta myös nykyaikaistamista vaativia asioita.

YiT on tehnyt pitkään yhteistyötä kiinteistösijoitusyhtiö hGR Property Partners oy:n kanssa. Molemmilla on vahva osaaminen kiinteistöjen kehittämisestä ja vaativien kokonaisuuksien toteuttamisesta. kiinteistöjen kehittämisen lisäksi osapuolet etsivät kohteita, ja miettivät kiinteistön käyttötarkoituksia. YiT huolehtii teknisestä puolesta ja itse korjaustöistä.

vanhojen rakennusten modernisointi esimerkiksi toimistorakennuksiksi vaikuttaa positiivisesti myös niiden ympäristöön:

– korjausrakentamisella on ehdottomasti myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. se pidentää rakennuksen ikää ja säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. usein korjaaminen myös tukee alueen kehitystä, sillä kiinteistöt pysyvät käytössä, kun alueelle saadaan parempia palveluita, yksikönjohtaja Timo erkkilä YiT:stä sanoo.

TUPAKKATEHTAASTA TOIMISTOKSI. Tupakkatehtaana elämänsä aloittaneen Ruoholahdenkatu 23 kiinteistön rakentaminen oli aikoinaan iso juttu. nyt se haluttiin kunnostaa ja korjata vastaamaan paremmin nykyaikaisia vaatimuksia.

korjausrakentaminen vaatii aina huolellista suunnittelua. kiinteistö on tutkittava hyvin, jotta peruskorjausvaiheessa vältyttäisiin suuremmilta yllätyksiltä. Ruoholahden-kadulla vesikatto rakennettiin kokonaan uusiksi, samoin katon tuuletukseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Talon julkisivu huollettiin ja maalattiin kokonaisuudessaan. Talotekniikka nykyaikaistettiin ja kaikki sisäpinnat uusittiin. Ja, koska rakennuksessa oli koko peruskorjauksen ajan CWT kaleva Travel vuokralaisena, piti heille taata mahdollisimman hyvä työskentelyrauha sekä liiketoiminnan tekemisen edellytykset.

– Muutto on tutkitusti iso stressin aihe. Tätä lievittääksemme meille oli tärkeää viestiä henkilökunnallemme prosessin kulusta. YiT piti meidät mallikelpoisesti ajan tasalla. nyt meillä on täysin uudistetut, avarat ja raikkaat tilat, henkilöstöjohtaja Terhi utriainen CWT:ltä kehuu.

Ruoholahdenkatu 23 kiinteistön kivijalkaan tulee päivittäistavarakauppa, mikä parantaa alueen palvelutarjontaa.

TULEVAISUUDEN TRENDIT. korjausrakentamisella on hyvät näkymät. arvokiinteistö-jen määrä kasvaa, kun halutaan mieluummin korjata kuin purkaa. lisäksi uusia kohteita tulee lisää, nyt suojelun näkökulmasta katsotaan jo 1960–1970-luvun kiinteistöjen perään. Myös suojelupäätöksiä tehdään enemmän.

– uskon, että arvokiinteistöjen arvo säilyy. näillä markkinoilla toimivat sijoittajat arvostavat pientä riskiä ja varmaa tuottoa. vuokralaiset puolestaan saavat pitkäaikaisen vuokranantajan, kari Helin hGR Property Partnersilta kertoo.

Arvokiinteistöjen korjaus- rakentaminen kannattaa aina

2

1 arvorakennuksen sisätilat on korjattu täysin, tietysti vanhaa kunnioittaen. 2 Noin sata vuotta vanha rakennus on emil Fabrituksen ja valter Jungin suunnittelema. sen rakennusvuosi 1913. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 6 895 neliömetriä. Rakennuksen sijainti on erinomainen, matkaa Ruoho- lahden ja kampin metroasemille on noin 700 metriä.

TIM

O E

RK

KIL

Ä

11

Te

ks

Ti

Mat

ti a

. K

all

io k

uv

aT

Yit

:N j

a P

ete

r H

ele

Niu

Ks

eN

ar

Kis

to Sata vuotta PorvoossaYit on rakentanut Porvoota jo sadan vuoden ajan. Yhteiselo alkoi vesitornin rakentamisesta 1912. Nyt Yit rakentaa modernia Porvoota elinkaarimallin mukaisesti, vahvana tavoitteena energiatehokkuus.

Hyviä esimerkkejä YIT:n hankkeista Porvoossa ovat kolme uutta päiväkotia. Ne ovat ensim-mäisiä Suomessa elinkaarimallin mukaan toteutettavia päiväkoteja. Elinkaarimallin tavoitteena on jakaa taloudellista vastuuta. Se tarjoaa kiinteistönpidolle avaimet käteen

-palvelun sekä takaa päiväkotien kunnon ja käytettävyyden 20 vuodeksi. Mallissa Porvoon kaupungille ei synny ylimääräisiä kustannuksia eikä korjausvelkaa uusien päiväkotien käytöstä.

Porvoon päiväkodeista Ylä-Haikkoon päiväkoti on valmis-tunut kesällä 2012 ja ensimmäiset lapset pääsivät uusiin tiloihin

1

elokuun alussa. Omenatarhan päiväkoti valmistuu joulu-kuussa 2012 ja Porvoon jokilaakson päiväkoti kesällä 2013.

Päiväkodit on suunniteltu energiatehokkaiksi. Niiden rakenneratkaisut, lattialämmitys, maalämpö ja aurinko-keräimet sekä LED-tekniikalla toteutettu valaistus tuovat säästöjä käytön aikana. Päiväkotien ilmanvaihtoa ohjaa läsnäolotunnistinjärjestelmä.

Päiväkotien lisäksi YIT:llä on Porvoossa rakenteilla myös asuinrakennuksia Haikkooseen sekä Porvoon Lääkä- ritalo. Porvoon Lääkäritalo valmistuu syksyllä. Sen suun-nittelussa on otettu huomioon niin esteettömyys kuin tilojen toiminnot.

– Haikkooseen rakennamme rivitaloa. Porvoon länsiran-nalla meillä on alkamassa Taidetehdasta vastapäätä uusi kerrostalohanke. YIT on laatimassa yhdessä kaupungin kanssa kaavamuutosta myös Näsin alueelle, jonne raken-namme uutta rakennuskantaa, YIT Asuintalot Uusimaa yksikönjohtaja Esa Turkka summaa.

Suomen rakentamispalvelujen hankekehitysjohtaja Hannu Soikkeli YIT:ltä toteaa, että Porvoo on YIT:lle osa yhtiön historiaa, nykyhetkeä ja huomispäivää.

1 Porvoon vanhan vesitornin myyntivaltti oli teräsbetonirakenta-misen osaaminen. 2 Ylä-Haikkoon päiväkoti valmistui kesällä 2012. Päiväkoti on suunni-teltu energiatehok-kaaksi ja elinkaari-mallin mukaan. 3 YiT tarjoaa Borealikselle kunnossapidon ja projektoinnin pal-veluja. Borealiksella tehtiin huoltotöitä suurseisokin aikana elo-syyskuussa.

12

Turvallisuutta ja toimintavarmuutta

Kilpilahden teollisuuspuisto on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemian-teollisuuden keskus. sen merkittävimmät toimijat ovat Neste oil oyj ja Borealis Po-lymers oy. Yit tarjoaa sekä Neste oilille, että Borealiksel-le kunnossapidon ja projek-toinnin palveluja. turvallisuus ja kunnossapito ovat kes-keisessä roolissa kun puhu-

taan prosessinkäytettävyydestä ja käyttövarmuudesta.syksy on ollut Kilpilahdessa kiireistä aikaa. Borealik-

sella alkoi 28.8. huoltotöistä johtuva suurseisokki. Huoltotöissä työskentelee oman väen lisäksi parhaim-millaan noin 1 500 ulkopuolista urakoitsijaa. Kun Borea-liksen seisokki päättyy, siirtyy osa henkilöstöstä Neste oilin jalostamon seisokkiin.

suuret huoltotyöt vaativat tarkat suunnitelmat sujuak-seen turvallisesti ja aikataulussa. Yllätyksiin on myös varauduttava, sillä prosessilaitteita avatessa voi paljas-tua merkittävästi työ- tai varaosamäärää kasvattavia tekijöitä. ei ole sattumaa, että seisokit ovat peräkkäin eikä samanaikaisesti. tällä varmistetaan resurssien riittävyys sekä parannetaan tehokkuutta ja logistiikkaa.

3

2

– Pystymme hyödyntämään kokemuksiamme muissa elinkaarihankkeissamme kuten Jyväskylään toteutettavasta Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksesta, Soikkeli kertoo.

Porvoossa on hyvä asua. Porvoon kaupungin- johtajan Jukka-Pekka Ujulan mukaan Porvoon kaupungin tavoitteena on, että Porvoon alueelle rakennetaan runsaat 2 400 uutta asuntoa seuraavan neljän vuoden aikana. Tästä uusien asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen osuus on noin 720 kappaletta.

– Vuokra-asuntojen rakentaminen on kuitenkin melko pientä valtakunnallisesti ajatellen ja tähän saakka toimi on ollut kaupungin harteilla. Kehittäjien ja rakennus- yhtiöiden rooli tässä on varmasti kasvamassa, Jukka-Pekka Ujula pohtii.

– Meitä ohjaavat keskustan kehittämisessä kaupunki- kuvalliset arvot, jotka perustuvat yhtälailla kulttuurihisto-riallisille kuin tämän päivän tarpeille. Niissä vaikuttavat teknologia ja se, mitä ihmiset asumisessaan arvostavat, Ujula täsmentää.

– Teimme jokin aika sitten muuttoliikeanalyysin ja tutkimme, millainen muuttaja on ja miten hän haluaa asua. Uudet muuttajat etsivät lähinnä pientalovaltaisia alueita, Ujula kertoo.

– Tarkastelemme tilannetta pitkällä tähtäimellä ja siinä Public–private partnership (PPP) toimelle on mitä suurimmassa määrin tilaa, toki aina kilpailuttamisen kautta. Yhteistyökumppanilta vaaditaan tietenkin luotettavuutta, asiantuntemusta ja referenssitaustaa. Toisaalta hyvällä kumppanilla pitää olla myös sopivissa määrin nälkää kokeilla uutta. Hyvä yhteistyökumppani tuo mukanaan uutta ajattelua, Jukka-Pekka Ujula summaa.

131313

TeksTi Katja alaja kuvaT jaNNe leHtiNeN

Punaista, punaista, punaista. 100 hälytystä pamahtaa jättikokoiselle näytölle muutamassa minuutissa. Vain hetkeä aiemmin asiantuntija Juha-Pekka Paalo sanoi, että tänään on poikkeuksellisen rauhallinen päivä. Nyt se on ollutta ja mennyttä.

Olemme YIT:n valvomossa, jonka LVIS-asiantunti-jat valvovat 500 kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä läpi vuorokauden. Palvelut kattavat kaikki lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkölaitteet.

– Jaaha, konesalin jäähdytys ei pelitä ja lämpötila nousee. Sama asia toisessakin konesalissa, tilanne muuttuu kriittisemmäksi, Paalo toteaa analysoidessaan ilmanvaihtokoneita näytöltä. Hän ratkoo hälytyksiä kiirejärjestyksessä.

YIT:n kiinteistövalvomo huolehtii, että kiinteistön kuin kiinteistön talotekniset järjestelmät toimivat moitteettomasti ja energiatehokkaasti. Tämä näkyy lompakossa.

Valvomopalvelut – sormi kiinteistön pulssilla

1414

”Vianmääritys ja korjaus onnistuu etänä 90 prosentissa kaikista hälytystapauksista.”

Ville Posti, Valvomon päällikkö

1515

Valvomopalvelut ovat kehittyneet laite-hälytysten valvomisesta kattaviksi yllä-pitopalveluiksi. Kaikki sai alkunsa vuonna 2002, kun kaksi Yit:n suurta sopimus-asiakasta halusi, että heidän laite- hälytyksiään aletaan valvoa keskitetysti. siitä kahden vuoden päästä Yit toi valvomopalvelut kaikkien asiakkaiden ostettaviksi, ensimmäisenä suomessa. Yit kehitti oman valvontajärjestelmänsä, johon kiinteistöjen talotekniikkajärjes-telmät liitetään. Vuonna 2006 valvomo-palvelut laajenivat laitteiden säätämiseen etäyhteyksien avulla ja raportoinnin hyödyntämiseen, ja vuonna 2008 valvomopalvelut olivat jo osa kiinteistö-jen energianhallintaa. Kaksi vuotta sitten kiinteistövalvomo muutti Helsingistä Yit:n torpantien toimipisteeseen Vantaalle. tänä vuonna valvomo laajeni, kun Yit:n energiayksikkö yhdistyi siihen.

Valvomo juhlii 10-vuotis-syntymäpäiviään

Paalo on todella rauhallisen ja leppeän oloinen – onhan hän ollut vastaa-vissa tilanteissa lähes kymmenen vuoden ajan. Superkiireisen päivän aikana voi tulla jopa 2 000 hälytystä ja 100 niihin liittyvää puhelinsoittoa. Kuumina kesäkuukausina ilmanvaihtokoneiden toiminta häiriintyy helposti ja häly-tyksiä tulee jopa 20 000 kuukaudessa.

Ovi kolahtaa ja sisään astuu edellä mainittujen konesalien kohdemanageri eli asiakaspäällikkö Mika Parvela. Hän ja Paalo tutkivat tilannetta. Seuraa sarja toimenpiteitä: jäähdytysprosessin säätämistä, puhelinsoittoja asiak-kaalle ja huoltomiehelle, huoltomiehen lähettäminen yhteen kohteeseen.

Yhdellä monitorilla on lehden uutissivusto auki. Ruudulle ilmestyy uuti-nen, joka selittää hälytysmäärää. Kaukolämpöputki on poksahtanut rikki Helsingin keskustassa. Konesalien tilanne on kuitenkin hallinnassa, sillä varajäähdytykset on saatu toimimaan.

Valvomon päällikkö Ville Posti on tyytyväinen valvomon toimintaan.– Esimerkiksi näissä konesaleissa on todella tiukat vasteajat, joiden puit-

teissa meidän asiantuntijoidemme pitää saada asiat kuntoon. Etäkäytöllä suoritettava taloteknisten järjestelmien ongelmien ratkominen onnistuu näiltä kavereilta, sillä heillä on insinööritausta ja LVI-alan koulutus. He tietävät heti, mistä aloittaa vian etsiminen, jos patteriverkosto hälyttää tai ilmanvaihtokone lakkaa toimimasta.

Energiapihi ote tuo säästöäYIT:n kiinteistövalvomon järjestelmään on kytketty yli 500 kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä eri puolilta Suomea. Näistä puolet on erilaisia liike-kiinteistöjä ja puolet asuinkiinteistöjä. Joukossa on muun muassa terästeh-das, lääketehtaita, kauppakiinteistöjä, palvelinsaleja ja opiskelija-asuntoloita.

Valvomo myös kerää tietoa järjestelmien toiminnasta, ja asiantuntijat

Asiantuntija Timo Joutsenkunnas toimii valvomossa päivystäjänä.

Katso video vimeo.com/yit/videos

1616

säätävät laitteiden arvoja niin, että kiinteistöissä on asiakkaiden haluamat olosuhteet.

– Asiakkaat odottavat, että järjestelmien optimointi tuo energian ja rahan säästöä. Keinoja energian käytön hillitsemiseen löytyy. Huolehdimme, että asiakkaan kiinteistöjen talotekniikkaa ajetaan tarpeenmukaisesti. Säädäm-me esimerkiksi ilmanvaihdon aikaohjelmia vastaamaan kiinteistön käyttöai-kaa ja varmistamme lämmön talteenoton toiminnan, Posti kuvailee.

Optimointia haluavat asiakkaat tilaavat YIT:ltä energiakatselmuksen, jonka pohjalta laaditaan energianhallintasuunnitelma. Suomen suurin työ-eläkeyhtiö ja sijoittaja, Varma, on yksi energiatehokkuutta hakevista YIT:n asiakkaista. YIT on tehnyt Varmalle energiakatselmuksen ja energiahal-lintasuunnitelman sekä toteuttaa jälkimmäistä valvomalla, säätämällä ja huoltamalla 55 kiinteistön laitteita. Varma on solminut YIT:n kanssa ServiFlex-sopi-muksen kiinteistöjen ylläpidosta. Yritys voi valita sopimukseen haluamansa palvelut lämmityksestä paloturvallisuuteen. Palveluja on peräti 80.

– Energiakatselmuksessa selvisi monenlai-sia tehostamisen kohteita. Jossakin koh-teessa ilmanvaihtokone oli käsisäädöllä ja kävi koko ajan, vaikkei se ollut tarpeen, ja toisaalla patteriverkosto kaipasi säätämistä. Pelkästään erilaiset pienet säädöt ovat vähentäneet merkittävästi energian tarvetta. Asiat ovat menneet myös siltä osin hyvin, että kiinteistö-jemme vuokralaisilta ei ole tullut kielteistä palautetta esimerkiksi sisäläm-pötiloista, vaan käyttömukavuus on koettu hyväksi, aluepäällikkö Aarne Markkula Varmasta sanoo.

Varma on sitoutunut hiilijalanjäljen pienentämiseen ja osallistuu työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuusohjelmaan. Vuonna 2011 eläkeva-kuutusyhtiö asetti tavoitteeksi vähentää energiankulutusta kuudella prosen-tilla kuudessa vuodessa.

Turhat hälytyskäynnit historiaaEnnen kuin Varma tilasi valvomopalveluja, sillä oli paljon turhia hälytyskäyntejä kiinteistöissä – viime kädessä paljon turhia kustannuksia.

– Suuri asia on se, että kiinteistöjen hälytys-käyntien määrä virka-aikana ja erityisesti sen ul-kopuolella on saatu laskemaan. Säästöä on tullut. Sekin on hyvä asia, että YIT:n kuukausittaisissa hälytysraporteissa on tiedot kaikista tehdyistä toimenpiteistä ja voimme hyödyntää niitä. Toisin oli ennen, kun lähinnä huoltomiehet tiesivät viois-ta, Markkula painottaa.

Ville Postin mukaan valvomon työntekijät pys-tyvät säätämään laitteet usein etätyönä valvomos-ta, jolloin huoltomiestä tai erityisasiantuntijaa ei tarvitse lainkaan lähettää paikan päälle.

– Vianmääritys ja korjaus onnistuu etänä 90 prosenttisesti kaikista hälytystapauksista.

Varman Aarne Markkula on ollut tyytyväinen Valvomo-palveluihin ja yhteistyöhön.

– Palvelu ja yhteistyö ovat vastanneet odotuk-siamme ja energiasäästötavoitteiden osalta jopa

ylittänyt ne. Alussa meni luonnol-lisesti jonkin verran aikaa siihen, että YIT sai asennettua tarvitta-van tekniikan kiinteistöihimme ja että opimme tuntemaan toistemme toimintatavat käytän-nössä. Avointa keskustelua on käyty, Markkula kokee.

Kun perusasiat toimivat hyvin, Markkula uskoo, että jatkoyhteistyössä keski-tytään kiinteistökohtaisten raporttien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Mittaroidun talotekniikan pohjalta löydetään mahdollisia investointikohteita ja huoltotarpeita.

– Tarpeenmukainen huolto tarkoittaa sitä, että talotekniikan mittaustuloksia analysoidaan ja seurataan, ja sen pohjalta voidaan määrittää, milloin mikäkin järjestelmä kannattaa huoltaa. Se tehostaa ylläpidon toimintaa, Posti kiteyttää.

”Kiinteistöjen hälytyskäyntien määrä on saatu laskemaan. Säästöä on tullut.”

Mika Parvela, Juha-Pekka Paalo ja Ville Posti hoitavat rauhallisen varmasti valvomon hälytykset.

1717

18

YIT:n projektivienti ulkomaille käynnistyi jo yli 50 vuotta sitten.YIT:llä oli kaukomailla myös vaativassa ympäristössä toteutettuja kehitysyhteistyöhankkeita.

YIT:n tärkeimmät kohdemaat Itä-Afrikassa vuosina 1972–1995 olivat Tansania, Kenia ja Somalia. Projekteja oli myös Egyptissä, Mosambikissa, Sambiassa ja Tshadissa. Afrikan ulkopuolella kehitysyhteistyön kohteena oli Vietnam. YIT:n ulkomaantoiminnan lähtökohta oli toimitusjohtaja Ragnar Kreugerin metsästysretki itäiseen Afrikkaan 1950-luvun puolivälissä. Safarilla Kreuger havaitsi tulevansa hyvin toimeen erilaisessa kulttuurissa ja toisen-laisessa ympäristössä elävien ihmisten kanssa. Havainnon roh-kaisemana YIT lähti etsimään rakennusprojekteja kaukomailta.

KEHITYS- YHTEISTYÖSSÄ AFRIKASSA

TeksTi tiMo HerraNeN

kuvaT Yit arKisto

TOIMITUSPROJEKTEJA USEISIIN MAIHIN.Vesihuollon kehittämisen ohella YIT:n kehitysyhteistyö-hankkeisiin kuului erilaisia toimitusprojekteja. Projektit käsittivät suunnittelun, materiaalin ja laitteistojen toimituk-set sekä asennusvalvonnan. Vuosina 1976–1977 YIT toi-mitti sambialaiseen oppilaitokseen halli- ja tilaelementtejä sekä tansanialaiseen tehtaaseen jätevedenpuhdistamon.

Uusia toimitusprojekteja tuli 1980-luvun puolivälin jälkeen. Somaliassa YIT aloitti työyhteenliittymän puitteissa kahden sähkölaitoksen sekä jakeluverkon rakentamisen. Uudeksi tilaajaksi tuli Suomen Punainen Risti, jolle toimitettiin veripalveluasema Somaliaan ja jolle tehtiin synnytyssairaalan kunnostus Tšadissa.

Vuosikymmenen lopulla vielä kaksi uutta maata tuli YIT:n kehitysyhteistyöprojektien kohteiksi. Egyptissä toteutettiin useita vesihuoltolaitosten laitteistourakoita ja Mosambikiin toimitettiin pientaloalue.

KENIAAN VESIHUOLTOA JA TERVEYDENHOITOA. Vesihuollon kehittämisprojekti käynnistettiin 1980- luvun alussa myös Keniassa. Projektin toteutti YIT:n ja Finnconsult Oy:n muodostama Kefinco-työyhtymä. Tavoitteena oli tuhansien kaivojen ja kymmenen pienen vesilaitoksen rakentaminen Kenian länsiosiin kahden vuosikymmenen kuluessa. Lisäksi kunnostet-tiin jo toiminnassa olleita vesilaitoksia.

Vesihuollon kehittämistä täydensi samalla Länsi-Kenian alueella toteutettu terveyden-hoitoprojekti. Projektissa rakennettiin terveys-keskuksia, parannettiin alueen puhtaanapitoa ja kehitettiin terveydenhoitoa.

Suomalaisia työntekijöitä oli 1980-luvun puolivälissä paikan päällä 21 henkeä, joista puolet YIT:läisiä. Kun myös perheenjäsenet otettiin lukuun, suomalaisten joukko oli suuruudeltaan lähes 50. Perheet asuivat alueen keskuspaikkaan Kakamegaan rakennetulla pientaloalueella.

18

19

YIT ja ARE Oy rakensivat 1988–1990 sähkö-verkkoa Somalian maaseudulle sekä kaksi voimalaitosta Baidoan ja Kismayon kaupunkeihin.

PUMPPUKAIVOJA JA VESILAITOKSIA TANSANIAAN. YIT:n ensimmäinen kehitysyhteistyöprojekti toteutettiin Tansanian kaakkoisosassa Finnwater Consulting Engineers -yhtymän puitteissa. Tehtävänä oli maan eteläosien vesihuollon kehittäminen vesivaroja kartoittamalla sekä käsipumppukaivoja ja pieniä vesilaitoksia rakentamalla.

Projekti toi puhtaan talousveden 600 000 tansanialaisen ulottuville. Vesilaitoksia tarvittiin siellä, missä pohjavesi oli niin syvällä, ettei sen tavoittaminen kaivoja kaivamalla onnistunut. Kitangarin vesilaitos otettiin käyttöön 1980-luvun puolivälissä, ja se palveli 200 000 asukasta yli sadassa kylässä. Vettä jaettiin vesiposteissa.

KEHITYSYHTEISTYÖN PÄÄTTYMINEN. 1990-luvun alussa talouslaman seurauksensa Suomella ei ollut mahdollisuutta jatkaa kehitysapua aikaisempaan tapaan. YIT:n viimeiset kehitysyhteistyöprojektit päättyivät ennen vuosikymmenen puoliväliä.

YIT suuntautui uusille toimialoille ja uusiin maihin lähialueellaan.

Projekteista olisi kuitenkin syytä muistaa ainakin se, että niihin osallistu-neet toimivat YIT:n parhaiden perinteiden mukaisesti: rohkeasti vieraisiin oloihin mennen ja tullen hyvin toimeen vierais-sa kulttuureissa elävien ihmisten kanssa. Näin saavutettiin tuloksia monenlaisista vaikeuksista huolimatta. Ragnar Kreuger varmasti antoi arvon kehitysyhteistyössä mukana olleille YIT:läisille.

19

TeksTi terHi sell kuvaT eija saNdBerg ja Matti Kallio

Hyvinkää sai täyden palvelun

kauppakeskuksenKauppakeskus Willa kohotti Hyvinkään

kaupalliset palvelut uudelle tasolle.

Kauppakeskus Willassa toimii yli sata liikettä. Willa on osa Hyvinkään keskustakorttelia.

2020

Lähes 50 000 asukkaan Hyvinkään kaupalliset palvelut kohosivat kokonaan uudelle tasolle, kun kauppakeskus Willan ensimmäinen vaihe avattiin keväällä 2012.

YIT:n kehittämässä ja rakentamassa Willan ensimmäisessä osassa toimii lähes 40 liikettä, ve-turiyrityksinä Citymarket- ja Anttila-tavaratalot.

Lokakuussa 2012 kokonaisuus täydentyy yli sadan liikkeen kokoiseksi kauppakeskukseksi, kun Willan toinen vaihe valmistuu.

Asiakkaat ovat jo ottaneet kauppakeskus Willan omakseen ja viikoittainen kävijämäärä on vakiintunut noin 60 000 kävijään.

Kaiken lähtökohtana keskustasijaintiAivan torin, keskustakirjaston ja Wanhan villatehtaan kupee-seen noussut kauppakeskus Willa toteuttaa kaikkien osapuolten pitkäaikaisen tavoitteen: Hyvinkää on nyt saanut kaupungin ydinkeskustaan sijoittuvan täyden palvelun kauppakeskuksen.

– Kaupungilla on ollut jo pitkään linjana, että kun hypermar-ketit sijoitetaan keskustaan, myös erikoiskauppa sijoittuu sinne. Näin pidetään kaupunkikeskusta elävänä, tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupungilta summaa.

Keskustasijainti ja siitä johtuva kauppakeskuksen erinomainen saavutettavuus oli tärkeää myös YIT:lle heti hankekehityksen al-kumetreiltä saakka. Willan vaikutusalueella asuu 175 000 ihmistä.

– Aiemmin Hyvinkään asukkaiden ostovoima valui suurelta osin naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Willan avaamisen myötä tilanne muuttui täysin. Nyt odotamme ostoseurojen virtaavan Hyvinkäälle päin laajemmaltakin alueelta, YIT:n Uu-denmaan ja Kanta-Hämeen toimitilapalvelut -yksikön johtaja Heikki K. Hannukkala toteaa.

Kattavien kaupallisten palveluiden lisäksi keskustakortteliin sijoittuu peräti 1 600 autopaikkaa, joista kauppakeskus Willassa on noin 400. Ne sijaitsevat maanalaisessa parkkihallissa, mikä lisää asiointimukavuutta ja edelleen parantaa osaltaan kaupunki-keskustan vetovoimaa.

– Maan alla autot, maan päällä ihmiset, toimialajohtaja Jyrki Mattila linjaa.

Kauppakeskus Willa on vaikuttanut merkittävästi Hyvinkään keskustan elävöittämiseen. Kauppakeskus ja sen viereinen keskusta-alue ovat nyt erinomai-sia paikkoja yleisötapahtumien järjes-tämiseen. Willan valmistumisen myötä Hyvinkään keskustakortteliin rakennet-tiin myös korkeatasoisia uusia asuntoja. Lisäksi Jyrki Mattila nostaa esiin Willan työllistävän vaikutuksen.

– Kauppakeskuksen myötä Hyvinkäälle syntyi runsaasti uusia palvelualan työ-paikkoja, myös osa-aikatöitä esimerkiksi opiskelijoille.

Monta tahoa, yhteinen intressiUuden kauppakeskuksen kehittäminen on monimutkainen projekti, joka vaatii aikaa, pääomia ja erityisosaamista.

– Hanke alkoi jo keväällä 2005, kun YIT hankki omistukseensa vanhan kiinteistön Hyvinkään keskustasta. Sen jälkeen olivat vuorossa hankesuunnit-telu, kaavamuutokset valituskierroksineen sekä itse rakentaminen. Willa-hanke on vaatinut meiltä ennen kaikkea pitkä-jänteisyyttä, Heikki K. Hannukkala YIT:stä muistelee.

Kauppakeskuksen myötä Hyvinkäälle syntyi runsaasti uusia palvelualan työpaikkoja.

2121

Kauppakeskus Willa toimii energiavastuullisesti. Ympäristönäkökulma on vaikuttanut esimerkiksi sähkösopimukseen. Kauppa-keskuksen sähkö on vihreää.

Isossa hankkeessa ratkaisevan tärkeää on myös yhteistyökyky lukuisien eri osapuolten välillä.

– Willan tapauksessa kaikki sujui nappiin, vakuuttavat kuin yhdestä suusta sekä Jyrki Mattila että Heikki K. Hannukkala.

Hannukkala kiittelee varsinkin Hyvinkään kaupungin erin-omaista asennetta.

– Koko hankkeen ajan oli se tunne, että meillä on yhteinen intressi. Kaupunki uskoi vahvasti siihen, että kokonaisuus toteutuu.

Kauppakeskus Willan rakentamisen myötä Hyvinkää on entistä vahvempi maakunnallinen seutukeskus.

– Meillä on tonttivarannot valmiina 15 vuodeksi ja odotamme asukasluvun kasvavan vuosittain noin puolesta prosentista pro-senttiin. Olemme itsenäinen kaupunki, jossa kaikki osa-alueet ovat nyt kunnossa: asuminen, työpaikat, virkistys- ja harrastusmahdol-lisuudet sekä viimein myös kaupalliset palvelut, summaa Jyrki Mattila silminnähden tyytyväisenä.

Myös Heikki K. Hannukkala uskoo Hyvinkään menestykseen. – Olemme edelleen monessa mukana ja kiinnostuneita kehittä-

mään vahvasta kaupungista vieläkin elinvoimaisempaa, hän toteaa.

Willan energiavastuullisuus huipputasoaKauppakeskus Willa on rakennettu ja toteutettu energiavastuulli-sesti. YIT on vastannut kohteen suunnittelusta, toteutuksesta ja nyt ylläpidosta.

Kauppakeskuksen energiatehokkuudesta

hyötyvät myös vuokralaiset, pienempinä

ylläpitokustannuksina.

lue lisää www.yit.fi/

willa

2222

Kauppakeskuksen energiatehokkuuden hallinnassa avainasemassa on nykyaikainen talotekniikka säätömahdollisuuksineen, aikaohjelmineen ja erilaisine antureineen. Kiinteistön toimintaa ja teknisten laitteiden käyttöä seurataan ja optimoidaan jatkuvasti. Energiavastuullisesti rakennettu kauppakeskus Willa kätkee sisäänsä lukuisia oivaltavia ratkaisuja, jotka auttavat pääsemään erinomaiseen energiatehokkuu-teen olosuhteista tinkimättä.

– YIT on vastannut tässä kohteessa kaikista talotekniikan osa-alueista, jolloin koko talotekniikka on helpompi saada toimimaan yhtenä kokonaisuutena, Willan kiinteistöpäällikkö eeva kareinen kiittelee.

Willan energiatehokkaat talotekniset ratkaisut liittyvät niin valaistukseen, lämmitykseen kuin ilmanvaihtoonkin.

Esimerkiksi pysäköintihallissa optimoidaan ilman-vaihdon tehokkuus pakokaasuantureiden avulla. Samalla luonnollisesti varmistetaan pakokaasun poistu-minen autohallista.

Pysäköintihallin ajoramppi pysyy talviaikaan sulana kaukolämmön paluuputkesta otettavalla lämmöllä, joka muuten jäisi hyödyntämättä.

K-Citymarketin kylmäkoneiden lauhdelämpö ohjataan esilämmittämään tuloilmakojeiden sisään ottamaa ulkoilmaa.

Suuri osa kauppakeskuksen kokonaisenergiankulu-tuksesta käytetään valaistukseen. Siksi sopivilla sää-döillä voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä.

– Willan autohalliin asennettiin valaisinohjausjärjes-telmä, jossa liiketunnistimet ohjaavat valaistusta alueittain. Jos tietyllä alueella ei ole liikettä viiteen minuuttiin, pudotetaan valaistusteho 20 prosenttiin. Mikäli liikettä ei ole, neljänkymmenen minuutin kuluttua valaistus sammuu kokonaan, kertoo projektipäällikkö Risto saviranta YIT:n Kiinteistöteknisistä palveluista.

talotekniikka toimii ympäristön hyväksi

– Tämä katkeamaton ketju mahdollistaa, mutta myös edel-lyttää ratkaisuja, joissa on otettu huomioon kiinteistön elin-kaaren kaikki vaiheet, kertoo Willan kiinteistöpäällikkö Eeva Kareinen YIT:n Kiinteistöteknisistä palveluista.

Kauppakeskuksessa kiinteistön energiatehokkuudesta hyötyvät paitsi ympäristö, myös vuokralaiset pienempien ylläpitokustannusten muodossa. Kauppakeskuksessa vierai-leville asiakkaille tämä näkyy pitkäaikaisina, kannattavina vuokrasuhteina sekä pienempinä hintojen korotuspaineina.

– Pienemmän energiankulutuksen kautta voimme olla tukemassa kestäviä ratkaisuja. Ympäristöasioihin voidaan vaikuttaa myös erilaisilla sopimuksilla; vihreä sähkö on meidän valintamme, Eeva Kareinen sanoo.

Energiatehokkaat ratkaisut vaativat käyttäjiltä sitoutu-mista yhtenäisiin toimintatapoihin esimerkiksi tilakohtaisten lämmityslaitteistojen säätöjen, valaistuksen ohjauksen tai hanojen vesivirtaaman rajoitusten suhteen.

– Meiltä kiinteistön ylläpitäjiltä energiavastuullisuus vaatii käyttäjien perehdyttämistä ja opastamista, jotta ratkaisut olisivat kaikkien ymmärrettävissä ja käyttö oikeanlaista, Kareinen toteaa.

23

24

UUTISIA

Länsimetron rakennustyöt Ruoho-lahdesta kohti Espoon Matin- kylää etenevät hyvää vauhtia. No-peimmillaan metro voi liikennöidä

Matinkylään jo vuoden 2015 syksyllä. YIT on vahvasti mukana rakentamassa

uutta metrolinjaa. YIT on tehnyt tai teke-mässä niin työtunneleiden louhintaurakoi-ta, metrotunneleiden ja asemien louhinta-urakoita kuin maanrakennusurakoita.

Esimerkiksi Keilaniemessä louhitaan parhaillaan metrotunnelia, asemaa sekä kuiluja. Keilaniemessä urakka on valmis tämän vuoden lopussa. Myös Niittykum-mussa louhitaan metroasemaa, metro-tunnelia sekä kuiluja.

YIT on toteuttanut Länsimetron eri vaiheiden urakoista jo neljä, ja toteuttaa parhaillaan kahta. YIT on hankkeen suurin yksittäinen urakoitsija.

Länsimetro etenee

Yhä laajempi eServiflexTM -palveluvalikoima

YIT :n kehittämän eServiFlexin palveluvalikoima laajenee. YIT Germany GmbH ja

RWE Energiedienstleistungen GmbH allekirjoittivat heinäkuussa strategisen yhteistyösopimuksen. Yhtiöt yhdistävät ydinosaamisensa ja pystyvät näin vastaamaan nopeasti ja kattavasti asiak-kaiden energiapalvelukysyntään.

eServiflex-palvelupaketin avulla voidaan lisätä kiinteistöjen energiatehokkuutta ja alentaa energiakustannuksia. Palvelu-tarjoomaan sisältyvät niin teknisten järjestelmien tehokkuustarkastukset ja toimintojen jatkuva optimointi kuin energiansäästötoimenpiteetkin.

E nnen toista maailmansotaa opinahjon paikalla sijaitsi Nar-van kaupungin pörssi. Idea uudisrakennuksen julkisivun

arkkitehtiratkaisusta perustui taannoisen pörssirakennuksen muotoon. Uusi oppilaitos olisi teoriassa nivoutunut tiiviis-ti yhteen entisen rakennuksen kanssa. Oppilaitosrakennus on käytännössä kuin peilikuva tai negatiivi pörssin julkisivusta.

– Ratkaisun näkyvin detalji on beto-nielementeistä tehty ulkoneva kieleke, joka kohoaa julkisivun yllä 45 asteen kulmassa, kertoo AS YIT Ehituksen työ-maapäällikkö Kristjan Lood.

Muuten jo kadonneen pörssitalon perustuksen ja kellarin lattioiden jäänteet entisöitiin ja säilytettiin oppilaitoksen rakennustyössä.

DETALJEJA. Rakentajalla riitti haas-tetta betonirungon valmistamisessa eri muotoisiksi ja eri kulmiin. Käytännössä se tarkoitti, että kutakin muottia voitiin

käyttää vain kerran. – Valutöissä käytetyissä PERI-

muoteissa timpurilla riitti töitä, Lood kertaa.

Narva College – rakennus, joka huomataan

Rakennuksessa on myös vaaka- tasoinen katto-osuus, mutta Kristjan Loodin mukaan Wienerbergerin kivestä eri kallistuskulmiin ladotun katon teko ei ollut yksinkertaista.

Oppilaitoksen sisätiloihin ilmettä on saatu kalkkikivellä, tammella ja kalkki-rappauksella. Sisäpuolen kookkaat lasijulkisivut korostavat avaran tilan estetiikkaa. Rakennuksessa on myös avoin näkymä sen siivestä toiseen.

Narvan oppilaitoksen rakennukses-sa kaikki on keskenään eri kulmassa. Mitään standardiratkaisuja ei voitu käyt-tää, kun uutta sovitettiin yhteen vanhan kanssa. Kaiken kaikkiaan lopputulok-seen voi olla tyytyväinen.

– Voimme olla ylpeitä komeasta loppu-tuloksesta, työmaapäällikkö myöntää.

Tarton yliopiston Narvan oppilaitoksen uudisrakennus

Nettopinta-ala: 4830,5 m²Käyttötyyppi: IV luokkaErikoispalokuorma: alle 600 MJ/m²Rakennuksen suunnitelman mukainen käyttöikä: 100 vuotta

OIKAISU ING 1.2012 jutuun: ”Hyvinkäälle uusi elinvoimainen kauppakeskus”.Tekstissä mainittu Asko Kuusisalo on kauppias, kun taas Terho Kalliokoski on Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja ja Kesko Oyj -konsernin johtoryhmän jäsen.

2424

YIT on valittu kahden Kehä-radan aseman sisustus-urakan toteuttajaksi. YIT

toteuttaa sekä Vantaan Ruskeasannan että Kehäradan Aviapoliksen aseman urakat. Molemmat asemat sijoittuvat kymmenien metrien syvyyteen maan alle, joten urakoitsijalla on oltava koke-musta maanalaisesta rakentamisesta.

YIT on toteuttanut myös Kehäradan aikaisempia rakennusvaiheita. YIT on louhinut Aviapoliksen ratatunnelit ja aseman sekä Ruskeasannan ajotunnelin.

Kehärata on kaikkiaan 18 kilometriä pitkä rataosuus pääkaupunkiseudulla. Valmistuessaan kesällä 2015 se muodostaa tärkeän runkoyhteyden Vantaankosken asemalta lentoaseman kautta Tikkurilaan.

YIT toteuttaa Kehäradalle kaksi uutta asemaa

Suomen vastuullisin kesätyöpaikka

YIT voitti toistamiseen en-simmäisen palkinnon Vastuullinen kesäduuni

-kilpailussa. Suomen lasten ja nuorten säätiön ja Alma Median järjestämäs-sä kilpailussa oli mukana kaikkiaan 45 yritystä. Vastuullinen kesäduuni 2012 -kampanjan tavoitteena oli kannustaa yrityksiä tarjoamaan nuorille laadukkaita kesätöitä ja samalla auttaa nuoria pää-semään kiinni työelämään.

YIT on panostanut erityisesti nuor-ten perehdytykseen, työnohjaukseen ja työturvallisuuteen. Samalla nuorille on kuitenkin annettu mahdollisuus moni-

puolisiin töihin rakennus-, kiinteistötek-niikan- ja teollisuuden aloilla.

YIT palkkasi kesäksi 2012 lähes tuhat kesätyöntekijää Suomen liiketoimintoi-hin. Suuri osa nuorista työllistyi työmaille ja työkohteisiin. Kesätyöpaikkoja oli tar-jolla kaikenikäisille ja koulutustaustaisille työntekijöille.

Vastuullinen kesäduuni -kilpailuun osallistuneita työnantajia koskevat tiedot kerättiin suoraan nuorilta. Kysymykset koskivat nuorten tyytyväisyyttä sekä hyvän kesätyön periaatteita. Päätöksen voittajasta teki nuorten antamien pistei-den perusteella kilpailuraati.

YIT on avannut uuden asiakaspalveluun ja kelitietoihin keskittyvän

palvelukeskuksen. Palvelukeskus PANU palvelee sekä kunnossapidon työmaita että katujen ja teiden käyttäjiä YIT:n urakkasopimuksiin kuuluvilla alueilla. PANU päivystää kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden.

Teiden käyttäjät voivat esittää palvelukeskus PANU:lle kysymyksiä kunnossapitourakoista ja antaa palau-tetta. Palvelukeskus myös tiedottaa ja neuvoo kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä.

Palvelukeskus toimittaa myös kun-nossapidosta vastaaville työmaille ajantasaista ja ennakoivaa kelitietoa.

Sen avulla kunnossapitotoimenpiteet saadaan käynnistettyä juuri oikeaan aikaan. Sääennusteista ja paikallisista kelitiedoista jalostettu kelinhallinta tehostaa kunnossapitotoimenpiteiden reagointinopeutta ja parantaa kustan-nustehokkuutta.

– Tiesäätieto työstetään alueen kunnossapitotoimintaa ohjaavaksi ja tukevaksi tiedoksi. Tiesäätieto koostuu keliennusteesta ja paikallisista keli-havainnoista. Näiden avulla voidaan varoittaa urakkaa ennakkoon mahdol-lisesta kelin muutoksesta tai tehdä hä-lytyksiä ja toimenpidetarve-ehdotuksia, kertoo kelinhallinnasta vastaava palve-lupäällikkö Henry Tennberg.

PANU päivystää kellon ympäri

Panu-palvelu- keskuksen tiesäätieto

auttaa kunnossapito-

toimenpiteissä.

2525

26

UUTISIA

26

Saksassa on useita biologisia tutkimuslaboratorioita. Jois-sakin näistä laboratorioissa työolosuhteet eivät ole sen

vaarallisempia kuin keskimääräisessä huonetilassa. Mutta monen laboratori-on toimintaan liittyy biologisia vaaroja. Vaarat on ryhmitelty jakamalla biologiset tekijät neljään ryhmään, joista tiukim-mat vaatimukset koskevat IV-ryhmää. Laboratorioilta edellytetään IV-ryhmän vaatimusten täyttämistä, jos niissä kä-sitellään sellaisia vaarallisia ja vieraita ai-neita, joihin liittyy suuri pisaratartuntana työntekijään leviävän laboratoriotartun-nan riski (kuten lassa- ja ebolavirukset).

Laboratorion työntekijöihin ja ympäris-töön kohdistuvien riskien hallitsemiseksi laboratorio on eristettävä rakennuksen muista alueista täysin, sen tulo- ja pois-toilma on puhdistettava ja laboratoriotila pidettävä alipaineistettuna.

YIT on asentanut ilmanvaihtojärjes-telmät neljään saksalaislaboratorioon, joissa käsitellään IV-ryhmän mukaisia biologisia aineita. Järjestelmiin kuuluvat muun muassa erittäin tehokkaat, kaasu-tiiviit HEPA-suodattimet sekä kaasutiiviit ovet ja ovijärjestelmät alipaineen ylläpitä-miseksi. YIT myös vastaa näiden tilojen ylläpidosta.

YIT:n tehdassuunnittelun asiantunti-joiden ja tutkimuskeskusten kehitysin-sinöörien tiiviillä yhteistyöllä on löydetty yksilölliset ratkaisut kuhunkin laborato-rioon. Onnistuneiden projektien ansiosta YIT on ansainnut erinomaisen maineen tämän alan toimijoiden parissa.

Huippu- laboratoriotyötä

K OTI Branik on YIT:n uu-si asuinrakennushanke Tšekissä, Branikin viihtyisäs-sä miljöössä lähellä Prahan

ydinkeskustaa. Kohteeseen valmis-tuu 107 asuntoa. Korkeatasoisten asuntojen suunnittelussa on suosittu suomalaisen tyylin mukaisia, mahdolli-simman toimivia ja tarkoituksenmukai-sia ratkaisuja. Asunnoissa käytetään laadukkaita luonnonmateriaaleja, ja niissä on mahdollisuus myös omaan saunaan. KOTI Branik -kohde koostuu kuusikerroksisista rakennuksista, joissa

on enimmäkseen kaksioita ja kol-mioita. Kohde valmistuu rauhalli-

selle asuinalueelle vehreään ympäristöön. Prahan

keskustaan

alueelta pääsee autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla puolessa tunnissa.

YIT:N SUURIN ASUINRAKENNUS-HANKE TšEKISSÄ. KOTI Branik on YIT:n viides asuinrakennuskoh-de Tšekissä ja tähänastisista suurin. KOTI Branikin pääkohderyhmä ovat perheet, jotka etsivät laadukasta asu-mista vehreältä alueelta, joka tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksia hyvien palvelujen sekä kulkuyhteyksien välit-tömästä läheisyydestä. Rakennukset on sijoitettu suljetulle alueelle, jolla on ympärivuorokautinen valvonta. Näin asukkaiden yksityisyys ja turvallisuus varmistetaan, mikä on paikallisilla markkinoilla yksi kilpailueduista.Kohteen rakentaminen alkoi 2012 kesäkuussa, ja se valmistuu vuoden 2013 joulukuussa.

KOTI Branik kiinnostaa prahalaisia perheitä

KOTI Branikin 107 asunnon asuinrakennushanke valmistuu lähelle Prahan keskustaa.

2626

L iettuan pääkaupunkiin on valmistunut Vilnan yliopiston uusi tiedeviestintä- ja infor-maatiokeskus, MKIC. Tämä

Baltian maiden uudenaikaisin kirjasto on kokonaispinta-alaltaan lähes 14 000 neliömetriä. MKIC sijaitsee "Sunrise Valleyssä" (Saultėkio). Paikka on tun-nettu opiskelijoiden tyyssijana, siellä sijaitsee Vilnan Gediminon teknillinen yliopisto sekä opiskelija-asuntoloita.

Kirjasto edustaa arkkitehtonisesti poikkeuksellista muotokieltä. Se koos-tuu kolmesta erillisestä rakennuksesta, joista syntyy mielikuva kolmesta kiven-lohkareesta. Arkkitehtoninen ratkaisu on muotoutunut rakennuksen käyttötar-koituksen ja paikan perusteella. Kirjasto sijaitsee idyllisellä luonnonalueella, ja sen suurten lasiseinien ansiosta kävijät pääsevät arkkitehdin ajatuksen mukai-sesti nauttimaan ympäröivän puiston tarjoamista vaihtelevista näkymistä.

Kirjasto tarjoaa nykyaikaiset tilat yli 600 kävijälle. Kirjastossa on konferens-sikeskus, näyttelyhalleja ja lukusaleja, tilat akateemisiin tutkimusprojekteihin, lounasravintola ja avotila yleisötapahtu-mien järjestämiseksi. Rakennusinves-toinnin nettoarvo on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

YIT Kaustan toimitusjohtaja Kęstutis

Seuraavan sukupolven kirjasto Vilnaan

Vanagaksen mukaan uusi kirjasto lukeutuu maan edistyksellisimpiin rakennushankeisiin.

– Tämä on meille mieluisa projekti sen merkittävyyden vuoksi. Erityisen huomattavaksi hankeen tekevät sen poikkeukselliset arkkitehtoniset ja ra-kenneratkaisut. Tiedeyhteisölle kirjasto tulee olemaan merkittävä kiintopiste, Vanagas jatkaa.

Kirjaston suunnittelussa ja rakenne-ratkaisuissa erityistä huomiota on kiinnitetty kirjojen suojaamiseen sekä tehokkaan toiminnan varmistamiseen

hätätapauksissa. Kirjastossa on nyky-aikainen sammutus-, ilmanvaihto- ja pölynpoistojärjestelmä. Palveluvarus-teluun kuuluu myös kirjojen lajittelu- ja kuljetuslaitteisto, joka on yksi kehitty-neimmistä Euroopassa.

Vilnan yliopiston tiedeviestintä- ja informaatiokeskus avaa ovensa yleisölle marraskuun lopussa.

YIT vastaa myös saneeraustöistä Martynas Mažvydasin mukaan nime-tyssä Liettuan kansalliskirjastossa, joka on maan johtavia tutkimuskirjastoja.

Kazan uudistuu kesäuniversiadeihin

Tatarstanin tasavallan pää-kaupunkia Kazania kutsutaan ”Venäjän kolmanneksi pääkau-pungiksi”. Kaupunki onkin

yksi Venäjän federaation suurimmista talouden, kulttuurin ja tieteen keskuksis-ta. Ensi vuonna Kazanissa järjestetään Kansainväliset kesäuniversiadit. Urheilijoiden harjoitukset ja kilpailut pidetään 64 eri kisa-areenalla, joista 30 on rakennetaan erityisesti tätä ta-pahtumaa varten. Urheilijat majoittuvat erillisessä Universiadikylässä.

Universiadeihin osallistuvat näkevät uudistuneen Tatarstanin pääkaupungin. YIT on toteuttanut urakoita kaupungin merkittävissä rakennuksissa kuten

Kazanin Kreml, Kazanin urheilupalatsi sekä Kazanin raatihuone. Asuntora-kentamiseen keskittyvä YIT Kazan rakentaa parhaillaan Kazanka-joen oikealle rannalle Sovremennik-nimistä asuinrakennuskompleksia. Sovremen-nikiin kuuluu yhdeksän kerrosluvul-taan erikorkuista asuintaloa ja kolme pysäköintitaloa. Kompleksi sijaitsee kaupungin liikekeskustan tuntumassa universiadien merkittävien tapahtuma-paikkojen – kampailulajien areenan ja vesiurheilukeskuksen vieressä. Lisäksi universiadeihin valmistuva stadion sijaitsee lähellä. Stadionia tullaan käyt-tämään myös jalkapallon MM-kisoissa vuonna 2018.

hyvää tekoa

100 hyvää tekoaYIT toteuttaa juhlavuoden kunniaksi 100 hyvää tekoa. Hyvät teot ovat arjen pieniä tekoja, jotka tarvitsevat osaavan tekijän, ja jotka tehdään yhteiseksi hyväksi helpottamaan jokapäiväistä elämää. Lue lisää: www.yit.fi.

2727

28

UUTISIA

TÄYTTÄ HALLINTAA. Vuoden 2007 tasoon verrattuna Down Town on alentanut vuotuista sähkönkulutustaan 1,5 miljoonalla kilowattitunnilla. YIT:n palvelupäällikkö Jan Brattelidin mukaan tähän on päästy pääasiassa kolmella toimenpiteellä: vaihtamalla ilmanvaihtolaitteisto, ottamalla valaistus hallintaan ja käyttämällä kokonaishallinta- järjestelmää nimeltä e-drift™.

Käyttöpäällikkö Einar Solli voi tietokonenäytön avulla valvoa muun muassa keskuksen valaistusvyöhykkei-tä ja ilmanvaihtolaitteistoa ja myös hal-lita niitä tarpeen mukaan. Internet-poh-jaista järjestelmää voidaan hallita mistä päin maailmaa tahansa. Niinpä loma Intiassa tai koti-ilta ei muodostu esteeksi edes silloin, kun kauppakeskus on auki koko yön. Valaistus ja ilmanvaihto ovat silloinkin hänen hallinnassaan.

VALAISTUKSEN SÄÄTELY. Down Townin kauppakeskuksen johtaja Bent Rosenberg toteaa, että kauppakeskuk-

sen sisäilma tuntuu paremmalta.

Down Town -kauppakes-kuksen käyttöpäällikkö voi istua missä vain ja hallita kauppakeskuksen valais-tusta ja ilmanvaihtoa.

Norjassa, Porsgrunnin kunnassa sijaitsevan Down Town -kauppakeskuk-sen kävijät eivät ostoksilla käydessään asiaa heti huomaa, mutta työntekijät ovat muutoksesta jo hyötyneet. Päänsäryistä raportoidaan vähemmän, ja työssä ollaan pirteämpiä. Aiemmin asiakkaat valittivat esimerkiksi kuumuu-desta jouluruuhkassa, mutta nuo ajat kuuluvat menneeseen. Kauppakeskus on saanut valaistuksen ja lämmityksen valvonnan haltuun.

YIT e-drift™•Käytönohjaus- ja valvontajärjestelmä.•YIT:n kehittämä ja toimittama.•Mahdollistaa rakennuksen lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen hallinnan.•Tarjoaa energiankulutuksen kokonaisnäkymän.•Tarkoituksena on saada energiankulutus hallintaan täysin.

Down Town hallinnassa

– Asia on tärkeä asiakaskokemuksen kannalta, hän arvelee.

Aiemmin valot paloivat kauppakes-kuksessa kaiken aikaa, mutta nyt va-laistus on jaettu vyöhykkeisiin ja valoja voidaan sytyttää ja sammuttaa tarpeen mukaan. Porsgrunn-joen varrella sijaitsevat 20 vuotta vanhat valomastot korvattiin nykyaikaisella LED-valaistuk-sella, nyt virrankulutus on vain kolman-nes aiemmasta.

– Down Town sijaitsee eräällä Tele-markin vilkkaimmista risteyskohdista. Valojen polttaminen läpi yön oli epä-taloudellista, ja ympäristön kannalta se antoi toiminnastamme todella huonon kuvan. Onneksi tälle on nyt pantu piste, kauppakeskuksen johtaja toteaa.

AIKAA JA RAHAA SÄÄSTYY. Remonttien suunnittelu alkoi vuonna 2008. Down Town investoi mainittuihin kolmeen päätoimenpiteeseen yhteensä 4,5 miljoonaa Norjan kruunua ja uuteen ilmanvaihtolaitteistoon 12 miljoonaa kruunua.

– Säästämme paitsi sähkölaskussa myös korjaustöihin kuluvassa ajassa. Aiemmin meidän piti mennä fyysisesti paikan päälle, mutta nykyään koko ratkaisua voidaan hallita tietokoneella, Solli kertoo. Niin käyttöpäällikkö kuin kauppakeskuksen johtajakin uskovat työntekijöiden huomaavan muutokset parhaiten.

– Aiemmin saatoin sammuttaa tuulettimen ilman, että kukaan huomasi mitään. Mutta nyt työntekijät soittavat kymmenessä minuutissa, jos lämpötila

nousee liiaksi.

YIT:n palvelupäällikkö Jan Brattelid ja käyttöpäällikkö Einar Solli ovat tyytväisiä uudistukseen.

2828

V oskresenskin kaupungissa, Moskovan alueella toimi-valla betonielementtiteh-taalla otettiin toukokuussa 2012 käyttöön uusimman

tekniikan mukainen teräsbetonielement-tien valmistuslinja. Linjastoon kuuluu kolme patterimuottia, joissa valmiste-taan välipohjia ja sisäseiniä. Patteri-muotteja käyttämällä tehdashallin lattia-pinta-ala hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja muottien uudelleenvarus-telu tarvittavien elementtien valmistami-seksi käy tehokkaassa aikataulussa.

Uusi tuotantolinja tuottaa vuodessa elementtejä 100 000–120 000 asunto-neliömetrille. Nykyisellään tuotanto-kapasiteetti täyttää YIT:n asuntoraken-tamisen elementtitarpeen Moskovan alueella. YIT-konsernin toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski onkin korostanut

elementtitehtaan merkitystä YIT:n asuntotuotannolle.

ASUNTOJA KYSYNTÄÄN. Teräs- betonielementtien valmistuksen lisäksi YIT VDSK rakentaa asuntoja ensisijai-sesti Moskovan oblastin reuna-alueilla. Tällä hetkellä on käynnissä laajan asuinalueen rakentaminen Moskovan oblastin kaakkoisosassa, Jegorevskin kaupungissa. Alueelle rakennetaan uuden JuV2012-sarjan asuintaloja. JuV2012-sarjan talot tarjoavat laajan valikoiman asuntoja eri puolilla asunto-rakennuskompleksia, jossa on yhteensä 18 porrasta.

Vaikka asunnot ovat kompakteja, ne ovat avaran tuntuisia, sillä niiden huone-korkeus on keskimääräistä suurempi, 2,8 metriä. Lisäksi asunnoissa on lasitetut parvekkeet.

YIT VDSK – YIT:n uusi tuotantolaitos Moskovan oblastissa

T allinnan Tehnopol-tiede-puiston alueella avattiin elokuussa yrityksille ja tiedeyhteisöille tarkoitettu

toimistorakennus Mehhatroonikum. YIT:n virolaisen tytäryhtiön, YIT Ehituksen toteuttaman kuusikerrok-sisen rakennuksen vuokrattava pinta-ala on yhteensä 8 300 neliötä. Moderni Mehhatroonikum on raken-nettu nykyvaatimusten mukaisesti energiatehokkaaksi ja sen tilajärjeste-lyt on tehty joustaviksi. Mehhatrooni-kumin pääkäyttäjiä ovat Metrosert, Mehhatroonika Assosiation ja Viron Patenttviraston tiedotuskekus ja EKTACO. Capital Mill OÜ on rakennuksen tuleva omistaja. Tallinnan Tehnopolin alueelle on kasvamassa teknologiayritysten ja tieteellisten yhteisöjen tiivis yritysalue. Tehnopolin alueella toimii yli 150 yritystä, muun muassa Skype.

Uudenlaista toimistotilaaa Mehhatroonikum

Pääomamarkkinapäivät – ”Capital Market Day” – Saksassa

YIT järjesti 25.9.2012 Saksan Aachenissa pääomamarkkinapäivän

sijoittajille ja analyytikoille. Keski-Euroopan merkitys YIT:n liiketoiminnoissa on merkittävä. Tilaisuuteen osallistui lähes 40 sijoittajaa ja analyytikkoa Englannista, Ruotsista, Keski-Euroopasta ja Suomes-ta. Vieraat pääsivät tutustumaan myös YIT:n tutkimus- ja kehityskeskukseen,

jossa tutkitaan muun muassa uusia ilmanvaihtoon liittyviä ratkaisuja ja toiminnallisuuksia.

YIT on asentanut ilman- vaihtojärjestelmät neljään saksalaislaboratorioon, joissa käsitellään IV-ryhmän (tiukin kontrolli) mukaisia biologisia tekijöitä ja vastaa myös näiden ylläpidosta.

2929

YIT aloittaa asuntokorttelin rakentamisen Pietarin historiallisessa keskustassa lähellä Smolnan arkkitehtonista kokonaisuutta.

Korttelista, jonka YIT Sankt-Peterburg toteuttaa Smolnan viereen, tulee YIT:n lippulaivakohde Pietarissa.

Näkymä Smolnaan

TEKSTI IGOR ARHIPOV KUVAT YIT ARKISTO

1

3030

2

1 Kolme historiallista rakennusta Smolnan valtakadun puolella peruskorjataan business-luokan asunnoiksi. 2 Uuden rakennuksen julkisivu toistaa tyylillisesti Nevan rantojen jykevää ja palatsimaista rakennuskantaa.

31

3

YIT:n uusi kohde rakennetaan 2,9 hehtaarin tontille, jonka YIT Sankt-Peterburg -yhtiö hankki vuonna 2011. Uusi kohde sijaitsee Smolnan valtakadun, Sinopskaja-rantakadun ja Tulskaja-kadun rajaamassa korttelissa. Kort-teli liittyy Smolnan luostariin sekä Smolnan

instituuttiin, jossa toimii nykyisin Pietarin kaupunginhallitus. – Alueella on ainutlaatuinen sijainti kaupungin historialli-

sessa keskustassa. Esimerkiksi Smolnan kirkko on kuuluisan arkkitehdin, Bartolomeo Rastrellin, suunnittelema ja yksi tär-keimmistä Pietarin kaupunkikuvaa hallitsevista maamerkeistä, YIT Sankt-Peterburgin pääjohtaja Mihail Vozijanov vahvistaa.

– Rakentaminen tällaiselle merkittävälle paikalle edellyttää rakentajalta erityistä vastuuta sekä hienovaraista suhtautu-mista ympäröivään historialliseen kaupunkimaisemaan sekä tietenkin mahdollisimman korkealaatuisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Olemme alusta pitäen varmistaneet, että kohde vastaa kaavoitusnormeja ja kulttuuriperintökohteiden suojelua koskevia lainsäädännön vaatimuksia. Arkkitehtonista konsep-tia kutsuttiin laatimaan espanjalainen Ricardo Bofill. Hän on yksi johtavista nykyarkkitehdeista. Hänellä on laaja kokemus monissa Euroopan historiallisissa kaupungeissa toteutettujen kohteiden suunnittelusta.

Historiallista hienovararaisuuttaYIT:n tontilla sijaitsevat 1800–1900-lukujen vaihteen historial-liset rakennukset Smolnan valtakadun varrella säilytetään ko-konaisuudessaan, vaikka ne eivät ole kulttuuriperintökohteita. Talot peruskorjataan ja niiden talotekniikka uusitaan.

N. F. Nikitinin arkkitehtitoimisto on laatinut YIT Sankt-Peterburgin tilauksesta historiallis-kulttuurisen tukikaavan

alueen kaavoitussuunnittelua varten. Kaavalle saatiin hyväksyntä Pietarin kaupungin historian ja kulttuurin muisto-merkkien valtiollisen valvonnan, käytön ja suojelun komitealta (KGIOP).

Korttelisuunnitelmaan sisältyvien rakennusten korkeus vastaa tiukasti normeja, jotka on määritelty Pietarin alueen kulttuuriperintökohteiden suojeluvyöhykkeiden maankäyttö-ohjelmissa. Niinpä asuinkompleksi ei korkeutensa suhteen tule erottumaan Pietarin historiallisesta panoraamasta eikä se kilpaile hallitsevasta asemasta Smolnan kirkon kanssa. Lisäksi julkisivun korkeus on tasattu räystäslinjaan. Tuleva rakennus on pietarilaisen Nevan rantakadun rakennus- perinteiden mukainen ja luo rakennukselle palatsimaisen paraati-julkisivun ilmeen.

5

3 Korttelista muodostuu viihtyisä asuinalue. Korttelin sisäpuolelle sijoite-taan päiväkoti. Viher-alueita ja parkki- paikkoja toteutetaan vaadittua enemmän. 4 Tulskaja-kadun puoleinen julkisivu luo vaikutelman toisiinsa kiinni raken-netuista taloista.5 YIT:n hanketta ympäröi Smolnan kaupunginosan vanha historiallinen arkkitehtuuri.

32

4

Kaavoituslogiikka ja vastuuJulkisivun arkkitehtoniset ja tyylilliset ratkaisut yhdistävät asuinrakennuskompleksin historialliseen kaupunkiympäris-töön. Tulskaja-kadun puoleisen rakennuksen julkisivu on suunniteltu Pietarin historiallisen keskustan tyyliin sopivaksi. Värein ja arkkitehtonisin keinoin, kuten pienillä eroilla räys-täskorkeudessa, luodaan mielikuva julkisivusta, joka koostuu useasta erillisestä toisiinsa liitetystä talosta. Näin asuinraken-nuskompleksi ei tule erottautumaan pitkän julkisivunsa vuoksi eikä tule näyttämään yksitoikkoiselta.

Projektin arkkitehtien merkittävä saavutus on ollut kah-den monumentaalisen holvikaaren suunnittelu keskelle uuden rakennuksen julkisivuja Nevan rantakadun varrelle ja Tulska-ja-kadun puolelle linjaan Smolnan kirkon kanssa. Tämän an-siosta korttelin sisäosat ikään kuin aukeavat ja Tulskaja-kadun

varrella olevan holvikaaren läpi näkyy osa Smolnan kirkkoa. Suunnitteluratkaisussa on huomioitu 1900-luvun puolivälin

kaavoitusratkaisujen historialliset perinteet, jotka edellyttivät aukion muodostumista Bolshoi Ohtinskij -sillan läheisyyteen. Tulskaja-kadun puoleista rakennuslinjaa on sisennetty 15 metriä ja samalla jalkakäytävää on levennetty. Näin uuden rakennuksen eteen muodostuu puistokatu elävöittämään aluetta. Tulevaisuudessa tällä paikalla voi toimia esimerkiksi kesäkahviloita.

Kokonaisvaltaista laatuaAsuinkortteli muodostaa toimivan ja viehättävän asuinympä-ristön. Alueen viherrakennussuunnitelma ylittää korttelille asetetut vaatimukset. Myös pysäköintipaikkoja tehdään enemmän kuin kaavoitusnormit edellyttävät. Kortteliin ra-kennetaan kaksikerroksinen maanalainen, yli 700 autopaikan pysäköintitila. Sen yhteispinta-ala on yli 20 000 neliömetriä. Asuinkompleksin sisäpihalle rakennetaan toimitilat päivä-kodille.

Asunnot kuuluvat tasoltaan business-, elite- ja lux-luokkaan. Kohteen asuinpinta-ala on kokonaisuudessaan 45 100 neliö-metriä ja asuntoja on yhteensä yli 400. Asuinpinta-alasta 4 500 neliömetriä kuuluu peruskorjattaviin historiallisiin rakennuksiin Smolnan valtakadun varrella. Toimistotilat, joiden yhteispinta-ala on 5 300 neliömetriä, sijaitsevat kortteli-rakennusten ensimmäisessä kerroksessa.

Kohde toteutetaan useammassa vaiheessa ja suunnitelmien mukaan se valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2017. Koh-teen ensimmäinen vaihe käynnistyy tänä vuonna. Ensimmäisenä peruskorjataan Smolnan valtakadun puoleiset historialliset rakennukset.

33

YIT :n näkymät ovat salkun-hoitajan ja analyytikon mielestä

paremmat kuin toimialalla keskimäärin. Hyvä yhtiö, jolla on hyvä markkina-

asema sekä kannattavuus ja tase kunnos-sa. Nämä ovat tärkeät kriteerit, kun Fondita Rahastoyhtiön salkunhoitaja Markus Larsson pohtii yrityksen osakkeiden ottamista mukaan yhtiön rahastoon. Arvopaperi-lehti valitsi Fondita Rahastoyhtiön Suomen par-haaksi rahastoyhtiöksi tänä vuonna.

– Toki paljon muutakin selvitetään. Meille on tärkeää, että yrityksellä on vahva omistus takana. Omistajana voi olla perhe tai teollinen tai jokin muu taho, joka hoitaa yhtiötä siten kuin kyse olisi omista rahoista, Larsson sanoo.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi valtion yhtiöissä pääomien tuotot yli ajan ovat heikkoja, ja erot hyvin hoidet-tuihin yrityksiin ovat varsin merkittäviä.

– Meidän sijoitusfilosofiaamme kuu-luu lisäksi selvittää yrityksen arvostus sekä se, miten nykyinen arvostus istuu tulevaisuuden näkymiin. Tutkimme myös historiaa ja aiempaa menestystä. Sitten pohditaan, miltä kannattavuus näyttää tulevaisuudessa.

Jos kaikki listan kohdat näyttävät hyviltä, yrityksen osakkeita voidaan valita rahastoon.

Samanlaisen syynin kävi läpi myös YIT, jonka osakkeita on ollut useita vuo- sia Fondita Equity Spice (Suomi-rahasto) ja Fondita Nordic Small Cap -rahastoissa.

– YIT:n osakkeita on meillä suhteel-

lisen paljon. Olemme nähneet yhtiössä kasvunmahdollisuuksia ja tuloksen-teossa potentiaalia.

Huolto ja kunnossapito auttavat pärjäämäänKasvua haetaan erityisesti kiinteistötek-niikan huollosta, kunnossapitopalveluis-ta sekä asuntorakentamisesta.

Larssonin mielestä on hyvä, että yritys keskittyy valituille alueille ja kas-vattaa näillä asemaansa. Saksassa on mahdollisuuksia vielä vaikka kuinka. Markkinaosuutta ja etenkin kannatta-vuutta tulee pyrkiä nostamaan tutuilla markkinoilla edelleen.

Tämän lisäksi hän kiittelee yhtiön strategiaa ja käytännön toimia huolto- ja kunnossapidossa.

– Niiden avulla pärjää eri taloussuh-danteissa, ne tasaavat muita heilahteluja.

Myös YIT:n Venäjän näkymät ovat edenneet hyvään suuntaan ja lisäävät kasvun mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Salkunhoitaja arvostaa paljon myös

”Sijoittajalla pitää olla tunne, että yrityksessä tiedetään koko ajan, missä ollaan ja mihin

ollaan menossa.”

VAATIMUKSENA LUOTTAMUS

Millaisia faktoja ja ennusteita salkunhoitaja ja analyytikko arvostavat, kun he pohtivat osakkeiden ostamista?

TE

KS

TI

KIR

SI R

IIPIN

EN

KU

VA

T O

LLI U

RP

ELA

Fondita Rahasto-yhtiön salkunhoitaja Markus Larsson uskoo YIT:n kasvu-mahdollisuuksiin ja tuloksenteko- potentiaaliin.

343434

YIT valittiin Euroopan parhaimmaksi sijoittajasuhteensa hoitavaksi yritykseksi. YIT sai palkinnon kansain-välisesti arvostetun Inside Investor Relations -lehden sijoittajakyselyn Ra-kentaminen ja materiaalit -sarjassa.Vuosittain 500 eurooppalaisille analyytikolle sekä salkunhoitajalle tehtävässä kyselyssä kartoitetaan sijoittajasuhteiden tasoa sijoitus- päätöksiä tekevien näkökulmasta. YIT kehittää jatkuvasti sijoittajasuhtei-taan. Yhtiön internet-sivuilla julkaistaan esimerkiksi IR-blogia, jossa puhutaan sijoittajia kiinnostavista, YIT:n toimin-taan liittyvistä teemoista. Blogi löytyy osoitteesta: http://www.yitgroup.com/ investor_relations_blog

YIT:lle palkinto sijoittajasuhteista

avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Sijoit-tajan on helpompi nukkua yönsä, kun tietää, missä mennään. Yhtä tärkeää on luottamus. Kun kerrotaan, että tietylle kaudelle luvataan kymmenen prosentin kasvua, mahdollisista muutoksista raportoidaan hyvissä ajoin.

– Sijoittajalla pitää olla tunne, että yrityksessä tiedetään koko ajan, missä ollaan ja mihin ollaan menossa. Jos luottamus syystä tai toisesta saa kolauksen, sijoittaja äänestää hyvin nopeasti jaloillaan.

Suurimmat epävarmuudet sijoitus-kohteena liittyvät Larssonin mielestä yleisemminkin Suomessa ja Euroopassa investoimiseen.

– Eurokriisin akuutin vaiheen rat-kaiseminen palauttaisi luottamuksen tulevaisuuteen.

Varovaisen positiivistaEuroopan sumuisia tunnelmia pohtii myös Pohjolan analyytikko Matias Rau-tionmaa.

– Rakentamisen suhdanne on monessa maassa kääntynyt laskuun. Eurokriisi näkyy yhtä lailla kuluttajien kuin yritys-ten luottamuksessa tulevaan. Talouskas-vuarviot ovat kautta linjan maltillisia.

Rautionmaa huomauttaa, että YIT:n toimiala on monta muuta toimialaa enemmän riippuvainen talouskasvusta.

– YIT:n tilannetta parantaa Venäjä. Siellä rakentaminen näyttää pysyvän pirteämpänä. Toki maassa toimiminen sitoo pääomaa, mutta samaan aikaan näkymät ovat hyvät.

– Myös YIT:n huolto- ja kunnossa-pitotoiminta tasaa suhdannevaihteluita tuomalla tasaista kassavirtaa. Tämä on hyvin positiivista.

Myös Rautionmaalle yrityksen läpinäkyvyys ja avoimuus on tärkeää. Kun sijoituskohteita punnitaan keske-nään, luottamus on yksi tärkeimmistä.

– YIT on saanut monena vuonna palkintoja sijoittajasuhteiden hyvästä hoidosta. Seuraan rakennusalaa, ja myös omasta mielestäni yhtiö on tässä

toimialansa kärkipäässä.Entä miten neuvot asiakkaitasi?

Uskaltaako rakennusalalle sijoittaa?– Hyvä kysymys. Alan näkymät ovat

sumuiset, mutta kokonaisuutena suhtau-dun silti melko neutraalisti rakennusalan tulevaan. Poliittisista päätöksistä riippuu nyt paljon. YIT:hen suhtaudun nyt tästä huolimatta varovaisen positiivisesti. Venäjän asuntorakentaminen vetää, ja kiinteistötekniikan kannattavuudessa on rutkasti parantamisen varaa.

Rautionmaa muistuttaa, että Suo-messa tilanne on edelleen parempi kuin monessa muussa Euroopan valtiossa.

– Myös matala korkotaso suosii YIT:tä. Matalat korot tukevat asuntojen kysyntää. Mikäli korot äkkiä nousisivat korkealle, Venäjälle iskisi suuri lama ja öljyn hinta laskisi hurjasti, tilanne olisi aivan toinen ja suhtautumista rakennusalaan pitäisi pohtia uudestaan. Kovin todennäköisiltä uhilta nämä eivät tällä hetkellä vaikuta.

Pohjolan analyytikko Matias Rautionmaalle yrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä.

Lue lisää www.yitgroup.com/investor_ relations_blog

3535

3636

TeksTi Eija SandbErg kuvaT Kai TirKKonEn

YIT toteutti Kaleva Oy:lle uuden modernin painotalon. Rakennus valmistui kesäkuussa, jolloin Kalevan tytäryhtiö Erweko pääsi ensimmäisenä muuttamaan hulppeisiin tiloihin. Raskas painokonelinja vaati erityisrakentamista. Nyt konelinja pysyy millin sadasosan tarkkuudella paikoillaan ilman tärinää.

UPoUUSi PainoTaLo oULUUn

kaleva -konserni Liikevaihto 65,7 milj. euroa (2011)Henkilöstöä 523 (2011)Palvelut sanoma- ja kaupunkilehtien kustantaminen, erilaiset sähköiset palvelut, kirjapaino- ja jakelupalvelut sekä mainostoimistopalvelut. kaleva-konserniin kuuluvat Kaleva Oy, Forum24 Oy, Julkaisupalvelu Lounais-Lappi Oy, Plusmark Oy, Erweko Oy, Erweko Publicom Oy ja Oulun Jakelutoimisto Oy

3737

uuDeT TiLaT 12 800 m2 | Bituminen vesikate 12 000 m2 | Lattian kuitubetonia4 500 m2 | Koneperustusbetonia 800 m2 | Julkisivupeltiä 3 000 m2

Kaleva Oy on Pohjois-Suomen suurin media-alan yritys. Oulun toi-mitilat on rakennettu 1960-luvulla ja viimeksi hankittu painokone on toiminut 25 vuotta. Sanomalehtipainokoneen käyttöikä ja tilat alkoivat tulla tiensä päähän muutama vuosi sitten.

– Teimme ennen investointipäätöstä kokonaistaloudellisen tar-kastelun, jossa kartoitimme sitä, mikä on taloudellisin tapa toimia tästä eteen-päin, talousjohtaja Esko Jokelainen kertoo.

Kalevalle jäi kaksi vaihtoehtoa, joko uudistaa ja ylläpitää vanhaa toimitaloa tai rakentaa kokonaan uusi sanomalehtipaino ja hankkia sinne täysin uutta teknologiaa. Investoiminen uuteen osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi. Kun investointipäätös oli tehty, valittiin kilpailutuksen jälkeen rakennuttajakon-sultiksi Pöyry CM Oy. Myös kaikki rakentamiseen liittyvät urakat kilpailutettiin.

– Selvää oli, että tuotantoa ei voisi missään vaiheessa keskeyttää rakentamisen aikana ja se, että vanhalla tontilla ei ollut tarpeeksi tilaa uudistusten toteuttami-seen, teknillinen johtaja Jukka Hurskainen kertoo.

– YIT voitti tarjouskilpailun kokonaistaloudellisesti parhaana tarjouksena. YIT oli myöskin tuttu maineeltaan aiemmilta ajoilta. YIT oli tehnyt vanhoihin toimitiloihin useita korjaus- ja saneeraustöitä, talousjohtaja Jokelainen sanoo.

Kaleva pystyy nyt huomattavasti tarkemmin optimoimaan kaikki kustannuk-set uusien tekniikoiden ansiosta. Tavoitteeksi uudelle kiinteistölle asetettiin muun muassa aikaisempaa parempi energiatehokkuus, alhaiset käyttökustannukset, sujuvat sisäiset prosessit ja tehostettu materiaalilogistiikka.

Haasteellinen painokoneen sijoittamisalusta. Erikoisin Kalevan

painotalon vaatima rakenne oli uuden sanomalehtipainokoneen perustukset ja siihen kiinteästi liittyvän postituslaitteiden uusiminen ja sijoittaminen.

– Uuden painokoneen perustus toteutettiin osaksi irti muusta rakennuksesta. Rotaatiokoneen perustukset porattiin peruskallioon 51:llä noin 12 metrin mit-taisilla porapaaluilla. Porapaalun halkaisija on 400 millimetriä ja paalun sisältö

Talousjohtaja Esko Jokelainen kertoo, että painokone mukaan lukien hankkeen kustannuksia kertyi noin 40 miljoonaa euroa.

38

”Suomen oloissa Kalevan painolaitos on todella moderni painotalo.”

betonia. Paalujen päälle rakennettiin betoni-nen kaukalo, jonka sisään valettiin viisi metriä leveä, 42 metriä pitkä ja kaksi metriä korkea betoninen antura. Anturan tehtävänä on ottaa vastaan painokoneen tuotannon aikana syntynyt tärinä ja pitää painokone ja rakennus liikkumattomana, vastaava työnjohtaja Arto

Hyvärinen YIT:ltä kertoo.

Kiinteistön tilat ovat pääasiassa pai-notalon tuotantoon liittyviä tiloja: rotaa-tiosali, paperivarasto

ja postitustilat sekä niihin liittyvät apu- ja tekniikkatilat sekä myös henkilöstön sosiaali-tilat. Joitakin muutostöitä jouduttiin tekemään rakentamisen aikana.

– Painotalon talotekniikka on vaativampaa kuin keskimäärin normaalissa teollisuuslaitok-sessa. Kaikki tämä oli otettava myös huomioon rakentamisvaiheessa. Painokoneet ovat myös energiatehokkaampia kuin ennen, Hurskainen painottaa.

Painokone mukaan lukien kustannuksia kertyi noin 40 miljoonaa euroa.

– Lehden tuotekehittelyyn on satsattu paljon ja tuotantoa voidaan nyt jakaa pidemmälle aikavälille. Aiemmin lehti painettiin yhdellä kertaa, lyhyessä ajassa. Painotorneja oli aiem-min kahdeksan, mutta nyt pärjätään vain nel-jällä ja painonopeus on 50 prosenttia nopeam-paa, Hurskainen kertoo.

Tytäryhtiö Erweko myös uusiin tiloihin.

Kalevan tytäryhtiö Erweko Oy,

muutti uusiin tiloihin jo kesällä 2012 ja toiminta on täydessä vauhdissa.

– Suomen oloissa Kalevan painolaitos on todella moderni painotalo. Erwekolla on Suomen ainoa 8-värikoneeseen asennettu rulla-pukki, joka lisää kilpailukykyä lehtien, luette-loiden ja muiden suurten töiden painamisessa, varatoimitusjohtaja ja tekninen johtaja Markku Suorsa hehkuttaa.

– Erwekolla on uusi repron työnkulkujär-jestelmä. Lisäksi jälkikäsittelyyn hankittiin uusi taittokone, suorateräleikkuri ja liimalinja.

38

3939

Koska paperirullassa on 2–3 arkkipape-rilavan verran paperia, voidaan koneella ajaa katkotta pidempään. Tekniikka sopii suuriin painoksiin ja työn tulos näkyy myös siten, että asiakkaamme saavat laadukkaita tuotteita toimitus-varmasti, laadukkaasti toteutettuna kilpailukykyiseen hintaan.

Erweko on keskittänyt palvelunsa. – Keskittämällä erilaiset tuotteet eri tuotantolaitoksiin saadaan tehokkuutta asiakkaan töihin ja samalla myös oma osaaminen syventyy entises-tään, Suorsa sanoo.

Oulun uusi tuotantolaitos on eri-koistunut neliväritöiden volyymipaina-miseen. Tuotannon joustava läpikulku ja uusi tekniikka lisäävät toimintavar-muutta ja -nopeutta. Painamisen laatu on yhtiössä ollut aina korkealla tasolla.

– Olen ollut Erwekon edustajana jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa. Painotalossa vaatimuksina oli riittävä tila yhdessä tasossa ja se, että tuotanto saatiin kulkemaan talon läpi joustavasti.

Lisäksi halusimme lattian vapaan käytön sekä lattian kantavuuden siten, että tuotantokoneita voidaan sijoittaa vapaasti konesaliin, Suorsa kertoo.

Painotaloissa on erittäin tarkat vaatimukset ilmankosteudelle ja -lämpö- tilalle. Nämä huomioitiin suunnittelu-vaiheessa. IV-koneissa on myös tehok-kaat lämmöntalteenottolaitteet.

Sertifikaatit kunnossa. – Erwekos-sa kiinnitetään ympäristöasioihin eri-tyistä huomiota. Kaikilla yksiköillämme on Joutsenmerkin käyttöoikeus. Lisäksi kaikilla yksiköillämme oikeus FSC- ja PEFC -puun alkuperäsertifikaattien

käyttöön, Suorsa sanoo. Yhtiöllä on yhteisiä taloteknisiä

toimintoja samassa talossa toimivan Kalevan sanomalehtipainon kanssa. Myös raaka-ainelogistiikka ja kierrä-tysasiat on mietitty tarkasti etukäteen rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

– Kaatopaikkajätettä ei tule enää kuin nimeksi. Paperien leikkuujätteet leikkureista menevät putkia pitkin ilma-kuljettimilla suoraan kierrätysastiaan. Toimistopaperit kierrätetään ja paino- levyt menevät uusiokäyttöön. Energia-jae kerätään omaan konttiinsa ja toimi-tetaan myös hyötykäyttöön. Ongelma-jätteet hävitetään asianmukaisesti.

1 – Olen ollut erwekon puolelta edustajana jo rakennusprojektin suunnit-teluvaiheessa. Painotalos-sa vaatimuksina oli riittävä tila yhdessä tasossa ja se, että tuotanto saatiin kulkemaan talon läpi joustavasti, teknillinen johtaja Markku suorsa erwekolta kertoo.

2 – Painotalon talotekniikka on vaativampaa kuin keskimäärin normaalissa teollisuuslaitoksessa. kaikki tämä oli otettava myös huomioon rakenta-misvaiheessa. Painoko-neet ovat myös energia-tehokkaampia kuin ennen, teknillinen johtaja Jukka Hurskainen painottaa.

2

1

4040

Perheen kanssa voisi olla mukavaa viettää kaupun-kilomaa täysin varustellussa lomahuoneistossa keskellä kaupunkia.

Entä kun työkomennus tai projekti vaatii oleskelua toisella paikkakunnalla hiukan pidempään? Tai jos putkiremon-tin vuoksi on muutettava majaa tila- päisesti? Hotellin sijasta tilavampi ja va-rustellumpi huoneisto on kodikkaampi vaihtoehto. Valmiiksi kalustettuun Suites-huoneistoon on helppo muuttaa useammaksikin kuukaudeksi.

– Olemme jonkin aikaa pohtineet, että voisimme kehittää uutta osa-aikaista asumista tuomalla loma-asumisen kon-septimme kaupunkien palvelujen ääreen, sanoo yksikönjohtaja Marko Oinas.

Markkinoilla on selkeä tilaus hotelli-asumisen ja vuokra-asumisen väliin si-

joittuvalle asumismuodolle. Maailmalla muutos on jo nähty. Kalustetuissa huo-neistoissa viivytään vuorokaudesta usei-siin viikkoihin.

Pohdintojen tuloksena YIT:n kehittä-mä ja matkailukeskuksista tuttu Chalets-konsepti tuodaan nyt kaupunkiympäris-töön. Ensimmäisten Suites-huoneistoho-tellien on suunniteltu valmistuvan 2014 Tampereelle ja Lahteen.

kaupunkien parhaat paikatTampere Suites -huoneistohotelli sijoit-tuu kaupungin ydinkeskustaan kylpylä-mäiseksi saneeratun Pyynikin uimahallin yhteyteen. Parvekemaisema avautuu Kirkkopuistoon, Hämeenpuisto on vieressä ja Särkänniemeen on alle kilo-metrin matka.

Sijainti on juuri sitä, mitä Suites-huo-neistohotellit haluavat tarjota asukkail-

leen. Ympäri vuoden vilkas keskusta ravintoloineen, kauppoineen ja teatterei-neen on kivenheiton päässä.

Tampereelle valmistuu 87 huoneistoa. Kokoja on kolme, 32 neliön alkovillisista yksiöistä yli 60 neliön kahden makuu-huoneen saunallisiin kolmioihin. Kolme ylintä kerrosta on pysyvän asumisen mahdollistavia YIT Koteja. Hankkeen kokonaisarvo on 20 miljoonaa euroa.

Lahti Suites nousee Vesijärven rannan tuntumaan Sibeliustalon viereiselle ton-tille. Paikan valtteja ovat ympäri vuoden vilkkaan kulttuuri- ja kokouskeskuksen tapahtumat, Vesijärvimaisemat, Salpaus-selän liikuntamaastot ja lyhyt kävelymat-ka keskustaan.

Ensimmäisessä vaiheessa Lahteen valmistuu 61 huoneistoa sekä vastaanot-to, ravintola ja liiketilaa. Hankkeen koko-naisarvo on noin 23 miljoonaa euroa.

YiT rakentaa ensimmäiset Suites-huoneistot Tampereelle ja Lahteen.

Te

ks

Ti

ME

rja

oja

nS

ivU

ku

va

T Y

iT a

rK

iSTo

Uutta osa-aikaista asumista kaupunkien sykkeessä

Lahti Suites rakennetaan

Sibeliustalon viereen.

4141

Marko Oinaksen mukaan saatavilla olleet hienot tontit vaikuttivat siihen, että ensimmäiset kohteet valmistuvat juuri Tampereelle ja Lahteen.

– Suites-kohteiden on oltava kaupun-kien keskustassa ja lähellä keskustan palveluita, Marko Oinas toteaa.

Pääkaupunkiseudun läheisyys oli myös tärkeä valintakriteeri, sillä ison osan ostajista arvioidaan tulevan pääkaupun-kiseudulta. Tuhka muuttuu timantiksi Marko Oinaksen mukaan huoneistojen omistajat tulevat olemaan sekä yksityisiä että yrityksiä.

– Suites- ja Chalets-huoneistot ovat hyviä sijoituksia yksityisillekin, sillä vuokrauspalvelun kautta osakkeen voi helposti vuokrata ulkopuolisille, Oinas

kertoo. Vuokrauksen ja vastaanotto- toiminnan hoitaa YIT:n palvelukump-panina Forenom.

– Tuhka muuttuu timantiksi, kun huoneiston tyhjillään oloaika tuottaakin vuokraa, jolla omistamisen kuluja saa katettua. Kaupungeissa huoneistoja tarvitaan ympäri vuoden, joten vuokra-tulokin on taattu.

Omistajalle ja sijoittajalle huoneisto-hotelli on helppo ja vaivaton. Huoneisto-hotellin vuokraajakumppani hoitaa käy-tännössä kaiken vuokraukseen liittyvän.

Sijoittajat antavat huoneistonsa ko-konaan palvelukumppani Forenomin edelleen vuokrattavaksi ja voivat hyödyn-tää veroedun. Forenom tarjoaa osaan huoneistoista sijoittajille kiinteän vuok-ratuoton. Siivous- ja liinavaatepalvelut hoituvat Forenomin järjestäminä.

Vuokrauspalveluun liittyvät Suites-huoneistojen omistajat voivat lomailla muissa YIT:n Suites, Chalets & Villas -kohteissa puoleen hintaan.

Oinaksen mukaan perinteinen hotelli-huone on huoneistoa kustannustehok-kaampi vaihtoehto yhdelle henkilölle päivän tai parin majoittumista varten.

– Sen sijaan esimerkiksi pitempään kestävälle työkomennukselle tulevalle tai perheelle huoneisto on tilavampi ja mukavampi.

YiT:N suiTes-HuONeisTO-HOTeLLi on uusi osa-aikaisen asumisen malli. Huoneistot ovat täysin kalustettuja ja varusteltuja omistusasuntoja, jotka voi liittää vuokrauspalveluun.

Konsepti on entuudestaan tuttu YIT:n matkailukeskuksiin rakenta-mista Chalets-loma-asunnoista.

Suites-huoneistojen omistajat ovat yksityisiä ja yrityksiä. Omistaja voi antaa huoneistonsa joko kokonaan tai oman käytön ulkopuolella palvelukumppani Forenomin vuokrattavaksi. Forenom hoitaa myös vastaanotto-, siivous- ja liinavaatepalvelut.

Forenom tarjoaa sijoittajille osaan huoneistoista kiinteän vuokratuoton.

Tampereelle ja Lahteen valmis-tuvia huoneistoja on 32,5 neliön alkovillisista yksiöistä yli 60 neliön kahden makuuhuoneen saunallisiin kolmioihin.

Tampere Suites-huoneistohotelli valmistuu kylpylämäiseksi uudiste-tun Pyynikin uimahallin yhteyteen.

Lahti Suites-huoneistohotelli rakentuu Sibeliustalon viereen Vesijärven tuntumaan.

Kohteiden on suunniteltu valmis-tuvan 2014. Niiden markkinointi alkoi syyskuussa 2012.

YIT:n Chalets -konseptin mukaisia loma-asuntoja on jo yli 650. Valmiina tai rakenteilla niitä on Ylläksellä, Saariselällä, Levillä, Ukkohallassa, Rukalla, Vuokatissa, Lappajärvellä, Tahkolla, Sappeessa, Vanajanlinnassa, Vierumäellä ja Imatran kylpylän alueella.

Suites-huoneistohotelli

KUVA OIKEALLA Tampere Suites

valmistuu Pyynikin uusitun uimahallin

yhteyteen.

Lahti Suites rakennetaan

Sibeliustalon viereen.

Lue lisää www.yitkoti.fi/ tamperelahti-

suites

4242

Tuhkolman djurgårdeniin nousee rakennus, jonka suojista saavat sijansa ruotsalaisen musiikin Hall of Fame, esiintymisestradi, ravintola ja hotelli.

Popmuseo Tukholmaan

TeksTi riSTo PaKarinEn kuviTus SHUTTErSTocK

EMi Music Finland

4343

Ruotsista on lähtenyt maailmalle useita bändejä, mutta suurin niistä on abba. Kun ajatellaan, miten paljon musiikkia ruotsi on maailmalle antanut, on ihme, ettei saavutuksia ole koottu näytille saman katon alle, popmuseoon.

abba-museosta puhuttiin ja sitä suunniteltiin pitkään, mutta toteutukseen

asti ei päästy. Tukholmaan avataan keväällä 2013 popmuseo, ruotsalaisen musiikin Hall of Fame. Uudisrakennustyömaa käynnistyi elokuussa 2012 ja rakennukseen tulee myös ravin-tola ja hotelli.

ruotsalaisen musiikin Hall of Fameen tulee museo, joka kattaa ruotsalaisen popmusiikin historian 1920-luvulta alkaen, varsinaisen mainehenkilöiden ja -tekojen gallerian sekä väliaikaisia näyttelyitä ja jopa pienen konserttipaikan.

YiT vastaa rakennuksen sähköistyksestä, viemäröinnistä sekä lämpö- ja jäähdytysratkaisuista. YiT:n projektipäällikkö Robert Wikström kävi viime keväänä ulkomuseo Skansenilla sekä YiT:n kohteessa, joka sijaitsee vastapäätä tulevaa popmuseota. Käyntinsä aikana hän huomasi, että 1930-luvulta peräisin oleva ravintola oli purettu ja että YiT:n vanha tuttu yhteistyö-yritys arcona rakensi samalle paikalle uutta rakennusta.

– Tontilla oli vain työmaamonttu, ja päätimme tiedustella hankkeesta tarkem-min arconalta. En osannut aavistaa, että työn alla oli popmuseo, vaikka olinkin kuullut puheita abba-museon perustami-sesta, Wikström kertoo. Yhteydenotto johti tar- jouksen jättämiseen ja sopimukseen, joka julkis-tettiin kesäkuussa.

Rakennus hienolla paikalla– Uskon, että kumppanuutemme YiT:n kanssa takaa hankkeen korkealaatuisen toteutuksen. Sopimusten rakenne molemminpuolisine kannustimineen varmistaa sen, että teemme töitä yksissä tuumin, arcona conceptin toimitusjohtaja Björn Lindahl sanoo.

Hanke on YiT:lle mukavan kokoinen ja asiakkaana hankkeessa on rakennuttaja arcona. Erityisen merkityksen Hall of Fame -hankkeelle antaa se, että se sijaitsee djurgår-denin suurella puistoalueella, Skansenin ja gröna Lundin kupeessa.

– djurgården on tukholmalaisten kulttuuri- ja virkistäytymis-puisto, ja haluamme tarjota kaupunkilaisille uuden kokemuk-

sen. Historiallisesti merkittävälle paikalle rakentamiseen liittyy merkittävä vastuu, Lindahl totesi lehdistötiedotteessa.

YiT toimittaa kiinteistön lämpö-, jäähdytys-, sähkö- ja putkistoratkaisut.

– Hankkeeseen kuuluvan ravintolan keittiöön tulee useita jätevesi- ja viemäriputkia. Hotellihuoneisiin, joita on 50 kappa-letta, tulee saniteettitilat. Uloskäynnin eteen upotetaan lämmi-tysjohdot pitämään oven edusta sulana talvella. Sisäkattoon tulee jäähdytysyksiköitä, joiden avulla hallitaan sisälämpötilaa museon täyttyessä kävijöistä, Wikström kertoo.

Syyskuun puoliväliin mennessä YiT:n tiimi oli päässyt alkuun viemäri- ja putkiasennuksissa sekä kellarikerrokseen sijoitettavien lämmitys- ja jäähdytysyksiköiden asennuksessa. rakennuksen kohoamisen myötä lokakuussa päästiin aloitta-maan sisätyöt.

kaiken on pelattava kunnollaWikströmin mukaan rakentamisaikataulu on tiukahko, eli hankkeen päästyä käyntiin työt etenevät täydellä teholla Hall

of Famen valmistumiseen asti. – Kyse on kokonaan tiimityöstä, toimistoa myöten ja projektipäällikkönämme on Conny Zetterman.

Suunnitteluvaiheen laskennasta vastasi Östen Cederholm. Teemme yhteistyötä pomomme Dan Bergmanin kanssa, pallottelemme ideoita ja luomme ratkaisuja. olemme tehneet porukalla hommia pitkään, Wikström toteaa tyytyväisenä.

ruotsin Hall of Fame ja varsinkin arcona arvostavat sitä, ettei tämä ole YiT:lle ensimmäi-

nen tämänkaltainen työmaa. Keskeistä valmistu-vassa rakennuksessa on, että kaikki pelaa kunnolla.

Tulevana vuonna myös Wikström jonottaa pääsyä mu-seoon tutustuakseen ruotsalaisen populaarimusiikin tarinaan sotien välisistä ajoista glam rock -vuosien kautta aina The Hivesiin asti – tietysti unohtamatta abbaa.

– abbaan liittyvät jutut kiinnostanevat kaikkia. Se oli edellä-kävijä ja tienraivaaja monille myöhemmille bändeille. vaikken mikään valtava abba-fani olekaan, niin mielestäni abba on Hall of Fameen valituista musiikintekijöistä merkittävin. ilman abbaa ei ehkä koskaan olisi ollut vaikkapa roxettea, hän mainitsee.

Ehkä Hall of Famen kautta voidaan viestiä abballe se, mitä abba kertoi maailmalle: ”Thank you for the music”, eli ”kiitos musiikista”.

– Miten meillä menisi ilman musiikkia? Millaista elämä oikein olisikaan ilman sitä?

abba on Hall of Fameen

valituista musiikintekijöistä

merkittävin.

narcis Parfenti / ShutterstockEMi Music Finland bengt H. Malmqvist © Premium rockshot

4444

Ruka Ski Chalets

Elämäsi sijoitus

Myynti ja lisätiedotMarja Karvonen, puh. 050 390 6470 Raija Koistinen, puh. 040 519 6000Anne Haapala, puh. 040 869 0922

yit.fi /loma-asunnot

Ruka Ski Chalets valmistuu aivan Rukan tunturikylän ytimeen alkuvuonna 2013.

Ruka Ski Chalets -loma-asunnossa voit keskittyä lomailuun. Huoneistot ovat täysin varusteltuja astioista huonekaluihin ja viihde-elektroniikkaan. Halutessasi voit antaa loma-asuntosi vuokrauspalveluun. Lisäksi käytössäsi on siivous- ja liinavaatepalvelut. Mikä parasta, pääset loma-asuntosi ovelta suoraan rinteisiin ja laduille!

Mallihuoneistot ovat jo nähtävillä. Tutustu ja varaa oma loma-asuntosi!

Kiinteistö Oy Ruka Chalets 1Rukatunturintie 12 | 93825 RukatunturiHuoneistokoot 46–89 m2

Ruka Ski Chalets