työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työvoimaa kuntoutujista – kaikki voittaa

Harri Hietala

VATES-säätiö

Tarvetta työvoimalle?

Elatussuhde

Lähde: STM

0,8

1

1,2

1,4

1,6

196

0

197

0

198

0

199

0

200

0

201

0

202

0

203

0

204

0

205

0

206

0

Työllisyysaste 69 % vuonna 2025

Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)

Työllisyysaste 79 % vuonna 2025

Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin

11.12.2013 Harri Hietala 3

Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi

Lähde: VATT ja Tilastokeskus


Rekrytointiongelmat

Lähde: TEM, työnantajakyselyRekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä.

Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa.


Työkyvyttömyyseläkettä saavien,

vammaisten ja kuntoutujien potentiaali

Kaikki eläkettä saaneet

Lähde: ETK ja Kela


Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden

ikäjakauma

Lähde: ETK ja Kela


Kelan kuntoutujat

diagnoosin mukaan


Työeläkekuntoutujat

diagnoosin mukaan


Lähde: ETK

Työeläkekuntoutujien

kuntoutusohjelmien tulos


Lähde: ETK

Työkyvyttömyyseläkeläiset

• Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1)

• Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200 000

– Töissä reilut 5-10 % – henkilöinä 10 000-20 000 2)

– Lisäksi haluaisi töihin 20 % – noin 40 000

– Neljäsosalla vähintään kohtalainen työkyky

• KELA:n eläkettä saa 160 000

– Pelkkää vähimmäisturvaa noin 60 000

• Lähes puolella vähintään kohtalainen työkyky 3)

• Vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita lähes 70 000 4)

Lähteet: 1) Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.

2) Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.

3) Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

4) Työnvälitystilasto, TEM.


Vammaisten potentiaali työhön

• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)

– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000

– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000

– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000

• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla

• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)

– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400

– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500

• Avotyötoiminnassa noin 2 500

Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.

2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.

1311.12.2013 Harri Hietala

Mutta kannattaako työssä olevien ja

työvoiman ulkopuolella olevien työkykyyn ja

-hyvinvointiin panostaminen?

Työaika ja poissaolot EK:n

jäsenyrityksissä 2012


Lähde: EK

Poissaolojen kustannus

• Sairastamisen hinta työnantajille: 5,4 mrd. €/v

– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv

– Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v

• Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla

kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 €

=> 3,6 mrd. €/v

• Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot,

työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja

menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno

>3 mrd. €/v

• Työkyvyn ja -hyvinvoinnin menetykset

kansantaloudellemme 25 mrd. € 1)


1) Prof. Guy Ahonen.

Työkyvyttömyysmaksuluokat 2013

17

Lähde: Ilmarinen


Työkyvyttömyysmaksuarvio

erikokoisissa yrityksissä 2013

18

Lähde: Ilmarinen


Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyys-

eläkeläisten taloudelle

• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 733,80

euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa

• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä

1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee

4 500 eurolla yli 19 000 euroon

• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen

työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä

ostovoimassa1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.

Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.

Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.


Työkyvyttömyyseläkeläisten

työllistymisen potentiaaliset

vaikutukset julkiselle taloudelle

• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –

työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle

merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta

perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa

• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80

miljoonaa enemmän

• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja

työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt

• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj.

eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla

• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa

1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.

Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.

Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

11.12.2013

Harri Hietala

20

Eli kannattaa, mutta kenen tehtävä ja

halukas panostamaan?

Työhyvinvoinnista ja -kyvystä

vastuussa

• Henkilö itse

• Esimies

– TTK: Eurot ja esimies – työhyvinvointi johtamisessa –opas

(9.12.2013) (http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929)

• Työterveyshuolto

• Tärkeää yhteistyö

• Tärkeää ennaltaehkäisy ja investointiluonteisuus


http://www.ttk.fi/ttk_uutiset?1350_m=3929

Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön

työkyvystä ja hyvinvoinnista

23

Lähde: Suomen Yrittäjät, 2010


Yrittäjien näkemyksiä henkilöstön

työkyvystä ja hyvinvoinnista

24Lähde: Suomen Yrittäjät, 201011.12.2013 Harri Hietala

Työhönvalmentaja

• Tukee työnantajaa, työntekijää ja työyhteisöä

vammaisen tai osatyökykyisen työllistyessä

• Työnantajaa mm. työntekijän etsimisessä, työtehtävien

räätälöinnissä, työntekijän perehdyttämisessä ja

työsuhteeseen liittyvissä asioissa

• Työntekijää mm. työnhaussa, työsuhteen solmimisessa,

työyhteisöön tutustumisessa ja työtehtävissä

kehittymisessä

• Räätälöidään aina henkilön mukaan. Tuki voi olla

pitkäaikaista ja pysyvääkin.


Palkkatuki

• Palkkatuki on harkinnanvaraista, mutta työnantajan

täyttäessä ehdot osatyökykyisen kohdalla myönnetään

lähes poikkeuksetta

• Palkkatuki koostuu perusosasta ja 60 tai 90 %:lla

korotetusta lisäosasta -> n. 700 – 1 115/1 325 €/kk

• Palkkatuki voi olla enintään 50/75 % kustannuksista ja

voidaan myöntää kerrallaan enintään 24 kk:ksi


Työolojen järjestelytuki

• Korvataan työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä

muutoksia, jotka välttämättömiä henkilön työnteon

kannalta

• Voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua

• Harkinnanvarainen ja edellyttää työnantajan

osallistumista kustannuksiin kohtuullisissa määrin

• Tuki enintään 4 000 € henkilöä kohden

• Toisen antamaa apua enintään 20 tunnilta kk:ssa

18 kk:n ajan – 20 € tunnilta.


Muita tukia

• Vammainen voi saada henkilökohtaista apuvälinetukea

ja kuljetustukea

• Työkokeilulla, avotyötoiminnalla, työpankin kautta ja

oppisopimuksella voidaan kokeilla sopivuutta

• Osatyökykyisillä on mahdollista ottaa erillinen TyEL-

vakuutus (työkyvyttömyysmaksu aina perusluokka 4)


Kustannuslaskelman oletukset

• Osatyökykyisen (vaikeasti työllistyvä) rekrytointi:

– Palkkatuki on korkein korotettu (perustuki ja 90 % lisäosa).

– Työhönvalmennus alentaa rekrytoinnista aiheutuvia kuluja

rekrytoitavan 1/2 kuukauden palkkaa vastaaviksi (neljäsosa

keskimääräisistä) ja perehdytyksestä aiheutuvia kuluja 5

kuukauden palkkaa vastaaviksi (puolet keskimääräisistä).

– Työnantaja hakee ja saa työolosuhteiden järjestelytukea

korkeimman mahdollisen 4 000 euroa.

– Työhönvalmennus ja järjestelytuki jyvitetty ensimmäiselle 12

kuukaudelle.

• Palkkatuetun (perustuki) rekrytointi:

– Palkkatuki on perustuki ensimmäisen 12 kuukauden ajan.

– Työhönvalmennusta ja järjestelytukea ei saada.


Rekrytoinnin kustannukset ja tuet

kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk


Palkka- ja sivukulut sekä palkkatuki

kuukaudessa, palkka 1 400 €/kk


Vammaisen palkkaamisessa saavutettu

säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

32

Säästö 30 000 €/v




Vammaisen palkkaamisessa saavutettu suht.

säästö vrt. vaihtoehtoiseen rekrytointiin

33

60 %

35 %


Vammaisen palkkaamisessa saavutettu

suhteellinen säästö ilman järjestelytukea

34

30-50 %


Lopuksi yhteen

Työnantajan kustannukset

vammaisen rekrytoinnista

36

- Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia osatyökykyisen palkkaamiseen: (korkein)

korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus, jne.

- Työnantajan kustannukset vammaisen palkkaamisesta jäävätkin ensimmäisenä

(rekrytointi)vuonna 60 prosenttia ja yli matalammiksi kuin vaihtoehtoisen

palkkatuetun rekrytoinnin aina 1 500 euron kuukausipalkkoihin asti.

- Vaikka työolosuhteiden järjestelytuki jätetään pois, työnantajan kustannukset

osatyökykyisen rekrytoinnista ovat 30–50 prosenttia matalammat ensimmäisenä

vuonna aina 3 500 euron palkkatasolle saakka.

- Vammaisen ja osatyökykyisen henkilön kohdalla palkkatuki voi jatkua

pysyväisluonteisesti. Alentaa kustannuksia ¼:lla vielä 3 500 euron palkoillakin.

- Lisäksi työhönvalmentajan osaaminen ja tuki pienenevät rekrytoinnin riskejä.


Vähimmäistyökyvyttömyyseläkeläisten

työttömyysloukku - Yhteenveto


- Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 €:n palkoilla.

- Loukku aiheutuu eläkkeen kertaleikkaantumisesta 733,80 €:n ansaintarajalla.

- Loukku voidaan purkaa suhteuttamalla eläke palkkaan samaan tapaan kuin

työttömyysturvassa: 40 %:n leikkuri koko palkasta, kun palkka ylittää 733,80 €.

- Työllisyysaste nousisi 1 %-yks., jos 40 000 henkilöä työllistyisi 60 000

työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä.

- Tämä tarkoittaisi 1 500 €:n palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua

4 500 €:lla vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. €.

- Julkisen talouden vero- ja sova-maksutuotot nousisivat 350 milj. € sekä säästöt

asumistuessa olisivat 160 milj. € ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 milj. €.

Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 milj. €.

Ei-taloudelliset hyödyt

• Elävämpi ja viihtyisämpi työyhteisö

• Motivoiva, kannustava ja sitouttava ilmapiiri

• Korkeampi tuottavuus ja laadukkaampi tulos

• Monipuoliset näkökannat innovaatioiden ja tuottavuuden

tukena

• Yhteiskuntavastuun kantaminen


Yhteenveto: win-win-win

• Henkilöt voittavat:

– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – hyvinvointi

– Käteen jäävien tulojen merkittävä nousu

– Kertyy ansioihin perustuvaa eläkettä

• Työnantajat voittavat:

– Potent. kymmeniä tuhansia motivoituneita ja osaavia tekijöitä

– Matalammat työvoimakustannukset ja rekrytointiriskit

– Monimuotoinen, innovoiva ja tuottava yritys

• Julkinen talous voittaa:

– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä

– Menosäästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa


työkykyyn panostaminen kannattaa?

Business

arvio potentiaalista perustuen

tykyvyttmyyselkeliset eri jrjestelmiss

tykyvyttmyyselke ja ansioty

tilasto suomen elkkeensaajista

suomen yrittjt

gould

etk

win