VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Maakuntavaltuusto 2.12.2013

• Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan voimassa oleva maakuntakaava muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten mukaisiksi (MRL luku 9a).

• Maakuntakaavalla tulee samanaikaisesti sekä turvata kaupan toimintaedellytykset, että ratkaista seudullisesti / maakunnallisesti merkittävän kaupan sijainninohjauksen ja mitoituksen pelisäännöt.

• Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisen sijaintipaikan ollessa keskusta-alue tulee huolehtia näiden keskusta-alueiden kehittymismahdollisuuksista.

• Tärkeää on myös huolehtia toimijoiden välisen aidon kilpailun edellytyksistä sekä keskusta-alueilla että nykyisillä ja mahdollisilla uusilla kaupan alueilla.

• Myös muita palveluita voidaan kaavassa käsitellä, jos niitä koskevia maankäytöllisiä tarpeita ilmenee prosessin aikana.

Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle PALVELUT

• Varsinais-Suomen kaupan palveluverkon kokonaiskuva ja sen kehittämisvaihtoehdot,• maakuntakaavojen keskustatoimintojen alueet ja niiden laajentumisalueet

perusteluineen, • keskusta-alueiden vetovoiman kehittämisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten

keinot,• keskustatoimintojen alueiden kaupan mitoitus tarvittavilta osin Turun keskustaa

lukuun ottamatta,• kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikilla kulkumuodoilla,• keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköille osoitettavat alueet kaupan

toimialoittain ja niiden mitoitus,• voimassa olevan maakuntakaavan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueiden (TP)

tarkistaminen sekä mitoitus,• seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan määrittely/tarkistaminen

toimialoittain.

Kysymyksiä, jotka maakuntakaavassa tulee vähittäiskaupan osalta ratkaista

• Taloustilanteen ohella merkittävin kaupan toiminta- ja sijaintilogiikkaa muokkaavista trendeistä on verkkokaupan kasvu.

• Verkkokauppa on ollut esillä jo 90-luvulta saakka, mutta vasta viime vuosina on konkreettisesti ollut havaittavissa nopeaa kasvua: esimerkiksi vuonna 2012 suomalaiset kuluttivat verkkokaupoissa tavaroihin n. 3 miljardia euroa. Erityisesti Suomessa ovat kasvaneet ulkomaiset verkkokaupat.

• Verkkokauppa on näkynyt erityisesti erikoistavarakaupassa, jossa kulutus on siirtynyt voimakkaasti verkkoon esimerkiksi vaatteiden, elektroniikan, kirjojen, musiikin ja videoiden kohdalla.

• Joissain tuotteissa nopeutuneet verkkoyhteydet ovat mahdollistaneet tuotteiden virtuaalikulutuksen. Esimerkiksi musiikin ja videoiden suoratoistopalvelut sekä nettijakelu ovat vähentäneet tarvetta ostaa fyysinen tuote kaupasta.

1. Onko nettikauppa uhka vai mahdollisuus erikoiskaupalle ja kauppakeskuksille? Poikkeavatko eri toimialojen erikoiskauppojen näkemykset tässä asiassa?

• Palvelutietoisuuden kasvu – vaaditaan enemmän vastinetta sijoitetulle rahalle.• Asiantuntijuuden tulee olla aitoa.• Sähköisen asioinnin ja palvelun rinnalla tarvitaan myös suoria kontakteja.• Helposti saavutettavat show room -tilat ja noutopisteet nettikaupan tukena.

• Tulevaisuuden myymälärakennuksissa korostuvat tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys – tilojen on oltava muuntautumiskykyisiä ja kaupan konsepteissa tapahtuviin muutoksiin on pystyttävä vastaamaan nopeasti.

• Erilaiset rakennusten ja tilojen tilapäiskäytöt yleistyvät esim. pop up -kulttuurin levitessä entistä laajemmin palveluiden ja vähittäiskaupan piiriin.

• Toinen merkittävä tilojen käyttöön liittyvä trendi on palveluiden määrän lisääntyminen; erilaiset yksityiset ja julkiset hyvinvointi-, viihde- ja kulttuuripalvelut sijoittuvat entistä enemmän esimerkiksi kaupan ja kauppakeskusten yhteyteen.

2. Saavutetaanko kilpailuetua myymälöissä kauppiaiden ja myyjien asiantuntemuksella?

• Nettikauppa ja -palvelut sekä virtuaalikulutus vähentävät tarvetta fyysisille liiketiloille. Tämä saattaa heikentää vähittäiskaupan fyysistä palvelutarjontaa pitkällä tähtäimellä.

• Toisaalta nettikauppa luo kuluttajille myös paljon mahdollisuuksia; tuotteiden tilaaminen syrjäseuduille helpottuu ja kuluttajalla on helposti saatavilla laaja ja monipuolinen tarjonta.

• Verkkokauppa muokkaa myös palveluiden tuottamista; esimerkiksi matkatoimistot, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat supistaneet toimipisteverkostoaan ja vieneet toimintojaan nettiin.

• Verkko on myös luonut entistä parempia mahdollisuuksia kuluttajien väliseen kaupantekoon esimerkiksi nettihuutokaupoissa.

• Tarvitaan myös em. show room -tiloja / noutopisteitä.

3. Onko nettikauppa muuttanut erikoiskauppojen myymälä-konsepteja tässä vaiheessa? Onko tästä merkkejä Turun seudulla ja millaisia? Entä muissa seutukeskuksissa?

4. Mitkä ovat Turun seudun kauppojen vahvuudet? Mitkä ovat muiden keskusten kaupan vahvuudet, onko niitä?

• Turku: maakuntakeskus, monipuolinen tarjonta, kaupunkiympäristö, muut palvelut, asumisen ja työpaikkojen keskittymä, kehittämis- ja täydennysrakentamishankkeet kasvattavat potentiaalia.

• Myllyn alue ja Skanssi edelleen nousussa.• Myös muissa Turun kaupunkiseudun kuntakeskuksissa aktiivista suunnittelua ja

kehityshankkeita, jotka ovat tuoneet uusia asukkaita.• Osa vanhoista kaupan keskuksista murrosvaiheessa.• Seutukuntakeskukset oman alueensa erikoistavarakaupan keskittymiä.

– Loimaalla uudistuneet hypermarketit siirtäneet kaupan painopistettä – torin kivijalkakauppa hakee rooliaan.

– Uusikaupunki ja Laitila, ”kaksoiskaupunki”, jonka kaupan vaikutusalueet eivät juuri sekoitu.

– Salossa tiivis kaupunkimainen keskusta, jonka tuntumassa paljon kehittämispotentiaalia.

– Paraisilla ja Kemiössä kesäasukkaiden merkitys suuri.

4. Mitkä ovat Turun seudun kauppojen vahvuudet? Mitkä ovat muiden keskusten kaupan vahvuudet, onko niitä?

• Kauppaa ei tulisi kehittää erillisenä vaan yhteisvastuullisina, kokonaisvaltaisina vuorovaikutteisina kaupunkikehittämishankkeina: asuminen, saavutettavuus, kaupunkikuva, julkiset palvelut.

• Kaupunkikeskustoja ja kauppakeskuksia ei voida kehittää samoin työkaluin. Eri kilpailusarjat. Vastakkainasettelusta luovuttava.

• Uudet palvelukonseptit – lähiajattelu.

5. Turun keskustan lisäksi maakunnassa on monta kaupunkikeskustaa. Miten keskustakauppaa tulisi kehittää näissä keskuksissa?

Laitila

Laitila n. 8 500 asukasta n. 3 800 työpaikkaa

Laitila

2

3

1

Salo

Salo

3

2

1