Sisällys

1. Johdanto ...................................................................................................................................................2

2. Miten kysely toteutettiin?.......................................................................................................................3

3. Ketkä vastasivat kyselyyn? .....................................................................................................................4

4. Millaisissa kesätöissä kylterit olivat? ....................................................................................................6

5. Paljonko kesätöistä maksetaan? ........................................................................................................... 11

6. Miten kylterit kokevat SEFEn palkkasuositukset? ............................................................................. 14

7. Yhteenveto ............................................................................................................................................. 16

8. Svenskt sammandrag ............................................................................................................................ 18

9. English Summary .................................................................................................................................. 21

Kuvat ja taulukot ...................................................................................................................................... 24

Liite 1: kyselylomake ................................................................................................................................ 25

2

1. Johdanto

Tervetuloa tutustumaan Kylterien kesätyökyselyn tuloksiin vuodelta 2014. Tämän Suomen

Ekonomiliitto SEFEn toteuttaman kyselyn tavoitteena on hankkia ajankohtaista tietoa

kylterien, eli kauppatieteellistä ylioppilastutkintoa suorittavien opiskelijoiden, kesätyö- ja

palkkaustilanteesta sekä toimia SEFEn kesätyöpalkkasuositusten pohjana.

Suomen Ekonomiliitto SEFE on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan

opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 13

opiskelijayhteisöä. SEFEssä yli 50 000 jäsentä ja se on Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Noin kolmasosa SEFEn jäsenistä on kyltereitä. SEFE palvelee jäseniään heidän uransa joka

käänteessä ja on ekonomien edunvalvoja työelämässä, yhteiskunnassa ja koulutuksessa. SEFEn

tavoitteena on, että kauppatieteellistä tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla. SEFE tarjoaa

opiskelijajäsenilleen erilaisia palveluita aina työnhausta palkkasuosituksiin ja tapahtumiin.

Kylterien kesätyökysely pyrkii edesauttamaan jäsenten työnhakua tarjoamalla sekä SEFElle

itselleen että SEFEn jäsenille ajankohtaista tietoa kylterien kesätyö- ja palkkaustilanteesta ja

toimimalla SEFEn vuosittain päivittyvien palkkasuositusten pohjana. Kesätyökyselyn avulla

kylterit voivat vertailla omia kesätyökokemuksiaan muiden kanssaopiskelijoiden kokemuksiin.

Palkkasuositukset taas tarjoavat konkreettisen ohjenuoran palkkaneuvotteluihin.

Kesätyökysely toteutettiin 6.10-24.10.2014 lähettämällä henkilökohtainen sähköpostikutsu

kaikille kyltereille toisesta vuosikurssista ylöspäin. Lisäksi avointa vastauslinkkiä kyselyyn

markkinointiin sosiaalisen median kanavissa. Kyselyyn vastasi 2056 kylteriä.

3

2. Miten kysely toteutettiin?

Kylterien kesätyötutkimus toteutettiin sähköisenä kyselylomakkeena. Linkkiä kyselyyn

jaettiin sähköpostitse sekä kylteriyhteisöjen sähköisissä viestintäkanavissa. Tänä vuonna

tutkimukseen vastasi 2056 henkilöä, eli lähes joka kuudes yli vuoden opiskellut kylteri.

Kylterien kesätyötutkimus toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan lyhyenä sähköisenä

kyselylomakkeena: lomakkeen täyttämiseen arvioitiin kuluvan aikaa noin viisi minuuttia ja se

ei nyt sisältänyt avoimia kysymyksiä. Saateviesti ja linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin

sähköpostitse 14907 kylterille, joista jokainen oli opiskellut kauppatieteitä yli vuoden verran.

Kyselyyn vastaamisesta lähetettiin myös yksi muistutusviesti. Sähköpostiviestin lisäksi linkkiä

kyselyyn jaettiin ensi kertaa myös kylteriyhteisöjen sähköisissä viestintäkanavissa. Tämä

laajempi jakelu tapahtui SEFEn omien kylteriyhdyshenkilöiden toimesta.

Kysely toteutettiin anonyymisti Digium Enterprise -ohjelmiston avulla ja sekä kysely että sen

saateviesti toteutettiin kaksikielisinä. Kyselyyn vastaaminen oli mahdollista 18 päivän ajan 6.10-

24.10.2014. Osallistumisen kannustimena toimi tänä vuonna mahdollisuus voittaa iPad tai

vastaavan hintaluokan matkalahjakortti.

Sähköpostiviestin kautta kyselyyn vastasi 1664 ja avointen linkkien kautta 392 kylteriä, yhteensä

vastaajia oli siis 2056. Kyselyyn vastasi siis yhteensä 13,7% viestin saaneista. Nousua viime

vuoden vastausprosenttiin oli 2,5 prosenttiyksikköä. Avointen linkkien kautta vastasi 2,6%

kaikista vastaajista - näyttäisi siis siltä että kyselylinkin jakaminen myös muuten, kuin

sähköpostitse tuotti toivotusti lisää vastaajia. Edelleen vastausprosentti on kuitenkin kaukana

vuonna 2012 saavutetusta 18,4% vastausasteesta, joten kyselyn markkinointiin on syytä

kiinnittää tulevaisuudessakin huomiota.

4

3. Ketkä vastasivat kyselyyn?

Kyselyyn vastasi melko tasaisesti miehiä ja naisia, sekä kyltereitä kaikista Suomen

yliopistoista ja vuosikursseilta. Kylterit ovat kokeneita työssäkävijöitä: peräti yli puolella

vastanneista työkokemusta oli jo yli kahden vuoden ajalta, ja vain alle prosentilla

työkokemusta ei ollut lainkaan.

Vastaajista n. 51% (1044) oli naisia, ja 48% (987) miehiä, noin 1% (25) taas jätti kertomatta

sukupuolensa. Naiset olivat aikaisempien vuosien tapaan siis aavistuksen aktiivisempia

vastaamaan kyselyyn. Ikäjakauma vastaajien keskuudessa oli suhteellisen laaja, nuorimmat

vastaajista olivat syntyneet vuonna 1995, vanhimmat taas 1976 tai ennen sitä. Neljä viidestä

vastaajasta (81%) oli kuitenkin syntynyt vuosien 1993-1987 välillä.

Yliopistotaustaltaan eniten vastaajia oli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta (20%) ja

toiseksi eniten tuttuun tapaan Turun yliopistosta (16%). Yliopistojen opiskelijamäärät

huomioiden vastauksia oli varsin tasaisesti eri yliopistoista.

Aktiivisimpia vastaajia olivat toisen, kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijat, jotka

muodostivat 67% vastaajista, aktiivisuuden laskiessa tasaisesti vuosikurssia kohden. Koska

viidennen ja kuudennenkin vuosikurssin opiskelijoita oli kuitenkin vielä mukana 25% edestä,

voidaan otosta pitää varsin kattavana läpileikkauksena kyltereistä halki vuosikurssien. Myös

opintopisteiden määrässä laskettuna vastaajat olivat jakautuneet tasaisesti: 31% (633) vastaajista

oli suorittanut alle 120 opintopistettä, 41% (830) taas 120-220 opintopistettä ja 29% (588) yli 220

opintopistettä. Vastaajista 62% oli ehtinyt suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon ja

10% jonkin toisen yliopistotutkinnon.

5

Kuva 1. Kaikki työkokemuksesi ennen kesää 2014

Työkokemusta kylterit olivat ehtineet kerryttää melko kattavasti: yli puolet vastaajista kertoi

kokemusta olevan yli kahden vuoden ajalta, ja vain yhdellä sadasta työkokemusta ei ollut

ollenkaan.

6

4. Millaisissa kesätöissä kylterit olivat?

Taloustilanteesta huolimatta kylterien työllistymistilanne on melko hyvä. Yhteensä 84%

kyltereistä oli jonkinlaisessa työsuhteessa kesällä 2014. Henkilökohtaiset suhteet ovat yhä

merkittävässä asemassa työpaikan löytämisessä ja asiakaspalvelu- ja myyntityöt olivat noin

joka kolmannen vastaajista pääasiallinen työtehtävä.

Kuva 2. Mikä oli työtilanteesi kesällä 2014?

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kesätöiden hankinta on varmasti yhä haastavampaa: tänä

vuonna kokopäiväisissä kesätöissä (yli 25h/vko) oli noin 57% kylterereistä, kun taas 11%

kyltereistä oli vakituisessa työsuhteessa, 7% osa-aikatöissä ja 9% työskenteli määräaikaisessa

työsuhteessa, joka ei ollut kesätyö. Yhteensä siis 84% kyltereistä oli työsuhteessa kesän aikana.

Luku on hieman pienempi, kuin viime vuonna jolloin työsuhteessa oli kesän aikana 87%

kyltereistä. Viisi prosenttia kyltereistä haki kesätöitä tuloksetta, samoin kuin viime vuonna.

7

Kuva 3. Miten löysit kesätyöpaikkasi?

Myös tänä vuonna suuri osa vastaajista (29%) löysi kesätyöpaikkansa aikaisemmalta

työnantajalta. Muita yleisiä keinoja löytää työpaikka oli henkilökohtaisten suhteiden kautta

(15%), oma aloitteisesti kysymällä työnantajalta 1(1%), yrityksen nettisivujen kautta (12%) sekä

rekrytointiyrityksen tai sivuston kautta (10%).

Kuten edellisinäkin vuosina, kesällä 2014 suurin osa vastaajista, noin 80 prosenttia, työskenteli

yksityisellä sektorilla. Reilu kuusi prosenttia vastaajista työllistyi valtiolle tai sen liikelaitoksiin

ja noin neljä prosenttia päätyi kesätöihin kunnalle tai kunnallisiin liikelaitoksiin. Muita

kyltereiden työllistäjiä olivat yliopistot, järjestöt, säätiöt ja osuuskunnat. Yrittäjänä toimi reilu

kolme prosenttia vastaajista.

8

Kuva 4. Pääasiallinen tehtäväalueesi

Tänäkin vuonna kylterien yleisimmät tehtäväalueet olivat asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät

(32%) sekä taloushallinto (15%), näitä tehtäviä teki lähes puolet vastaajista. Loput sijoittuivat

tasaisesti monenlaisiin eri tehtäviin.

Kuva 5. Työpaikkasi sijainti.

Perinteisesti kylterien kesätyöt ovat keskittyneet pääkaupunkiseuduille ja muihin suuriin

9

kaupunkeihin, niin tänäkin vuonna. Noin 45 prosenttia vastaajista työskenteli kesän

pääkaupunkiseudulla, jonka osuus kylterien työllistäjänä on pysynyt yhtä korkeana myös

edellisinä vuosina. Muita merkittäviä kesätyöpaikkakuntia olivat Turku, Tampere, Vaasa,

Jyväskylä ja Oulu.

Kuva 6. Miten koit koulutuksesi ja työtehtäväsi vastaavan toisiaan?

Vastaajista 17 prosenttia totesi työtehtäviensä vastanneen koulutustaan erinomaisesti.

Vähintäänkin kohtalaisena työtehtäviensä vastaavuutta piti yhteensä 68 prosenttia vastaajista,

kun taas 15 prosenttia vastaajista koki, että työtehtävät eivät vastanneet koulutusta lainkaan.

Työtehtävien vastaavuus on heikentynyt muutaman prosenttiyksikön viime vuodesta, mutta

ottaen huomion ensimmäisten vuosikurssien vastaajien suuren määrän, tuloksia voidaan pitää

varsin tyydyttävinä.

17%

28%

23%

17%

15%

 

 

 

 

 

10

Korvausta kandintyöstä?

Jo kolmatta kertaa kesätyökyselyn yhteydessä tiedusteltiin myös, olivatko kylterit saaneet

toteuttaa kandintyönsä toimeksiantona yritykselle ja maksettiinko siitä korvausta. Vuonna

2014 6 prosenttia kyltereistä toeutti kandintyönsä toimeksiantona ja noin puolille maksettiin

työstä myös korvausta. Korvaussummat vaihtelivat melko tasaisesti alle 500 eurosta aina yli

2500 euroon asti.

Viime vuosina toimeksiantojen määrä näyttää olleen laskussa: vuonna 2012 toimeksiantona

kandinsa toteutti peräti 14 prosenttia ja vuonna 2013 10 prosenttia kyltereistä.

11

5. Paljonko kesätöistä maksetaan?

Tänä vuonna kylterin kesätyöpalkan keskiarvo oli 2 130 euroa, ja mediaani 2 000 euroa.

Nousua viime vuoteen oli vain hiukan. Naisten palkkakeskiarvo on peräti 250 euroa

pienempi kuin miehillä, suunnilleen saman verran palkkauksessa on eroa myös pk-seudun

ja muun Suomen välillä.

miehet naiset kaikki

bruttokuukausipalkka

ka. 2 267€ 2 008€ 2 130€

mediaani 2 000€ 1 900 € 2 000€

bruttovuosiansio

ka. 14 197€ 11 475€ 12 778€

mediaani 10 000€ 10 000€ 10 000€

Taulukko 1. Palkkaerot miesten ja naisten välillä.

Vastaajia pyydettiin antamaan arvio vuotuisesta bruttopalkastaan, sisältäen luontaisedut.

Vuotuiseksi bruttoansiokseen kylterit arvioivat vuonna 2013 keskimäärin 12 778 euroa, mikä on

lähes 300 euroa enemmän kuin edellisvuonna, mutta noin 500 euroa vähemmän kuin toissa

vuonna. Vuotuisten bruttoansioiden mediaani taas oli 10 000 euroa.

Varsinaisten kesätöiden bruttokuukausipalkka oli keskimäärin 2 130 euroa, mikä on

kutakuinkin linjassa edellisen kesän tuloksen (2111 e) kanssa. Kesätöiden bruttokuukausipalkan

mediaani oli 2 000 euroa, kun taas vuosina 2012 ja 2013 mediaanipalkka on ollut 1900 euroa.

Kokonaisuutena arvioituna kesätöiden bruttokuukausipalkat näyttävät siis nousseen jonkin

verran. Kyselyyn vastanneiden miesten keskimääräinen kuukausipalkka kesätöistä oli 2 267

euroa, naisilla taas 2 008 euroa. Kesään 2012 miesten ja naisten väliset erot ovat selvästi

12

kasvaneet: miesten bruttopalkka on noussut, kun taas naisten laskenut.

pk-seutu muu Suomi kaikki

bruttokuukausipalkka

ka. 2 272€ 2 021€ 2 130€

mediaani 2 100€ 1 900 € 2 000€

bruttovuosiansio

ka. 14 187 € 11 662 € 12 778€

mediaani 11 000€ 9 000€ 10 000€

Taulukko 2. Bruttopalkkojen maantieteelliset erot.

Pääkaupunkiseudulla kylterit tienasivat keskimäärin 2 271 euroa kuukaudessa. Nousua

edellisvuoteen nähden ei juuri ollut. Mediaani oli 2 100 euroa, joka oli hieman enemmän kuin

vuonna 2013. Muualla Suomessa kesätyöpalkat ovat yleisesti ottaen pääkaupunkiseutua

alempia, niin tänäkin vuonna. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kylterien keskimääräinen

bruttokuukausipalkka oli 2 021 euroa, ja mediaani 1 900 euroa. Molemmat luvut ovat nousseet

viime vuodesta maltillisesti.

erinomainen

tai hyvä

vähintään

kohtalainen kaikki

bruttokuukausipalkka

ka. 2 321€ 2 239€ 2 130€

mediaani 2060€ 2 060€ 2 000€

Taulukko 3. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien ja koulutuksen vastaavuuden mukaan.

Kyselyssä tutkittiin myös bruttokuukausipalkkojen jakautumista työtehtävien ja koulutuksen

vastaavuuden mukaan. Erot bruttokuukausipalkkojen jakautumisessa työtehtävien ja

13

koulutuksen vastaavuuden mukaan näyttävät olevan melko pieniä. Vaikka palkkataso

vaikuttaisi nousevan lineaarisesti työtehtävien ja koulutuksen vastaavuuden parantuessa, erot

eivät ole merkittäviä.

opintopisteiden määrä >120 120-180 180-220 >220

bruttokuukausipalkka

ka. 1 996€ 2 006€ 2 136€ 2 379€

mediaani 1 800€ 1915 € 2 000€ 2 120€

Taulukko 4. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen opintopistemäärän mukaan koko maassa

Palkkatason nousua voi selittää ehkä paremmin opiskelujen etenemisellä: kesätyöpalkoissa on

havaittavissa selkeää tasaista nousua opintopistemäärien kasvaessa. Alle 120 opintopistettä

suorittaneiden vastaajien kesätöiden bruttokuukausipalkan keskiarvo oli 1996 euroa ja

mediaani 1800 euroa. 120–80 opintopistettä suorittaneilla keskiarvo oli 2 006 euroa ja mediaani

1915 euroa. Sen sijaan 181–220 opintopisteen kyltereillä kuukausipalkan keskiarvo oli 2136

euroa ja mediaani 2000 euroa. Yli 220 opintopistettä suorittaneilla puolestaan keskiarvo oli 2379

euroa ja mediaani 2120 euroa. Näin ollen opintojen loppuvaiheessa olevat kylterit näyttäisivät

ansaitsevan miltei 400 euroa enemmän kuukaudessa kuin opiskelujaan vasta aloittelevat.

Sinällään opintopistemäärä ei kerro kaikkea opintojen etenemisestä: jos henkilö on tullut ns.

sivuvalinnan kautta tekemään kaksivuotista maisteritutkintoa (ei KTK-tutkintoa) niin

opintopistemäärä ennen valmistumista on tietenkin pienempi kuin ns. perusvalinnan kautta

opiskelemaan tulleilla (KTK+KTM). Ensin mainittu opiskelijaryhmä toki on kokonaisuuteen

suhteutettuna pienehkö.

14

6. Miten kylterit kokevat SEFEn palkkasuositukset?

SEFEn palkkasuositukset vastaavat kylterien tarpeisiin hyvin, jos eivät jopa erinomaisesti.

Lähes 75% kyltereistä on sitä mieltä, että suositukset ovat sopivalla tasolla, loppujen

mielipide taas jakautuu tasaisesti liian korkean ja matalan välille. Vain kolme prosenttia

kyltereistä, ei ole tietoinen palkkasuosituksista, ja vain viisi prosenttia työnantajista pitää

suosituksia liian korkeina.

Kuva 7. Millainen SEFEn kesätyöpalkkasuositus mielestäsi oli?

Kolme neljästä vastaajasta, eli noin 73 prosenttia oli sitä mieltä, että SEFEn vuoden 2014

kesätyöpalkkasuositukset olivat sopivalla tasolla. Liian korkeina niitä piti 13 prosenttia ja liian

matalina 14 prosenttia vastaajista. Osuudet ovat hyvin samankaltaisia kuin edellisinäkin

vuosina. Kesätyöpalkkasuosituksiin oltiin siis pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä. Suosituksia

liian matalina ja liian korkeina pitävien osuudet ovat olleet saman kokoisia viime vuosina, joten

SEFEn palkkasuositukset tuntuvat vastaavan kyltereiden odotuksiin niin hyvin kuin kaikkia on

ylipäätään mahdollista miellyttää.

sopiva 73%

liian korkea

13%

liian matala 14%

15

Vaikka palkkasuosituksiin oltiin tyytyväisiä, vastaajista vain noin 43 prosenttia sai kesällä 2014

SEFEn suositusten mukaista kesätyöpalkkaa ja vastaavasti 57 prosentilla palkka ei vastannut

suosituksia. Taso vastasi viime vuosien tasoa lähes täysin, eroa oli muutamia prosenttiyksikköjä.

Niistä vastaajista, jotka eivät saaneet SEFEn suositusten mukaista palkkaa, 46 prosenttia vastasi

syyksi sen, että palkka ei ollut neuvoteltavissa. 39 prosentilla palkka määrittyi

työehtosopimuksen kautta. 16 prosenttia koki, ettei saanut SEFEn suositusten mukaista palkkaa,

siksi ettei omasta tahdostaan ottanut asiaa esille. Kolme prosenttia ilmoitti, ettei ottanut

suosituksia puheeksi koska ei tiennyt niistä.

Kylterit vaikuttavat siis olevan varsin hyvin perillä suosituksista. Noin viisi prosenttia heistä,

jotka eivät saaneet suositusten mukaista palkkaa ilmoitti syyksi, että työnantaja piti suosituksia

liian korkeina. Vaikuttaisi siis siltä, että vain pieni osa työnantajista pitää SEFEn

kesätyöpalkkasuosituksia liian korkeina. Peräti 13 prosenttia ei saanut suositusten mukaista

palkkaa, koska työnantaja tarjosi sitä enemmän.

16

7. Yhteenveto

Kylterien kesätyökysely on Suomen Ekonomiliitto SEFEn vuosittain toteuttama tutkimus, jonka

tavoitteena on hankkia ajankohtaista tietoa kylterien, eli kauppatieteellistä ylioppilastutkintoa

suorittavien opiskelijoiden, kesätyö- ja palkkaustilanteesta sekä toimia SEFEn

kesätyöpalkkasuositusten pohjana.

Kylterien kesätyötutkimus 2014 toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan sähköisenä

kyselylomakkeena. Linkki kyselyyn jaettiin sähköpostitse jokaiselle SEFEn jo vuoden tai

enemmän opiskelleelle kylteriopiskelijajäsenelle sekä ensimmäistä kertaa myös avoimena

linkkinä kylteriyhteisöjen sähköisissä viestintäkanavissa. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi

2056 henkilöä, eli lähes joka kuudes yli vuoden opiskellut kylteri (13,7%).

Kyselyyn vastasi melko tasaisesti miehiä ja naisia, sekä kyltereitä kaikista Suomen yliopistoista

ja vuosikursseilta. Kylterit ovat kokeneita työssäkävijöitä: peräti yli puolella vastanneista

työkokemusta oli jo yli kahden vuoden ajalta, ja vain alle prosentilla työkokemusta ei ollut

lainkaan.

Taloustilanteesta huolimatta kylterien työllistymistilanne on melko hyvä. Yhteensä 84%

vastaajista oli jonkinlaisessa työsuhteessa kesällä 2014. Henkilökohtaiset suhteet ja edellisen

vuoden työpaikan säilyttäminen ovat merkittävimpiä työpaikan hankintatapoja.

Asiakaspalvelu- ja myyntityöt sekä taloushallinto työllistävät lähes puolet kyltereistä. Noin 45

prosenttia vastaajista työskenteli kesän pääkaupunkiseudulla. Muita merkittäviä

kesätyöpaikkakuntia olivat Turku, Tampere, Vaasa, Jyväskylä ja Oulu. Vastaajista 17 prosenttia

totesi työtehtäviensä vastanneen koulutustaan erinomaisesti. Vähintäänkin kohtalaisena

työtehtäviensä vastaavuutta piti yhteensä noin 70 prosenttia vastaajista, kun taas 15 prosenttia

17

vastaajista koki, että työtehtävät eivät vastanneet koulutusta lainkaan. Suurin osa kyltereistä on

siis koulutustaan tukevissa tehtävissä, mutta itsestäänselvyys tämä ei ole.

Tänä vuonna kylterin kesätyöpalkan keskiarvo oli 2 130 euroa, ja mediaani 2 000 euroa. Nousua

viime vuoteen oli hiukan. Naisten palkkakeskiarvo on peräti 250 euroa pienempi kuin miehillä

ja suunnilleen saman verran palkkauksessa on eroa myös pk-seudun ja muun Suomen välillä.

Huomioitavaa on myös, kesätyöpalkoissa on havaittavissa selkeää tasaista nousua

opintopistemäärien kasvaessa: opintojen loppuvaiheessa olevat kylterit näyttäisivät ansaitsevan

miltei 400 euroa enemmän kuukaudessa kuin opiskelujaan vasta aloittelevat.

SEFEn palkkasuositukset vastaavat kylterien tarpeisiin hyvin, jos eivät jopa erinomaisesti. Lähes

75% kyltereistä on sitä mieltä, että suositukset ovat sopivalla tasolla, loppujen mielipide taas

jakautuu tasaisesti liian korkean ja liian matalan välille.

Vaikka palkkasuosituksiin ollaan tyytyväisiä, vastaajista vain noin 43 prosenttia sai kesällä 2014

SEFEn suositusten mukaista kesätyöpalkkaa. Vastaajista, jotka eivät saaneet SEFEn suositusten

mukaista palkkaa, 46 prosenttia vastasi syyksi sen, että palkka ei ollut neuvoteltavissa. 39

prosentilla palkka määrittyi työehtosopimuksen kautta. 16 prosenttia koki, ettei saanut SEFEn

suositusten mukaista palkkaa, siksi ettei omasta tahdostaan ottanut asiaa esille. Kolme

prosenttia ilmoitti, ettei ottanut suosituksia puheeksi koska ei tiennyt niistä. 13 prosentille

palkkaa maksettiin suositusta enemmän ja vastaavasti viidelle prosentille työnantaja ilmoitti

suosituspalkan olevan liian korkea. Syyt palkan määräytymiseen ovat siis varsin moninaisia ja

suurimpina niitä rajoittavina tekijöinä ovat yritysten ja työehtosopimusten tuomat normit.

18

8. Svenskt sammandrag

Undersökningen om ekonomstuderandenas sommarjobb genomförs årligen av Finlands

Ekonomförbund SEFE. Målet med undersökningen är att inhämta aktuell information om

ekonomstuderandenas sommarjobbs- och lönesituation samt att utgöra grunden för SEFEs

rekommendationer om lön för sommarjobb.

Undersökningen om ekonomstuderandenas sommarjobb 2014 genomfördes precis som tidigare

med hjälp av ett elektroniskt frågeformulär. Länken till enkäten skickades per e-post till alla

SEFEs studerandemedlemmar som studerat ett eller flera år samt för första gången även som en

öppen länk via ekonomstuderandeföreningarnas elektroniska medier. I år besvarades enkäten

av 2 056 personer, dvs. nästan av var sjätte ekonomstuderande som studerat mer än ett år (13,7

procent).

Enkäten besvarades av ett nästan lika stort antal män och kvinnor samt ekonomstuderande från

alla finländska universitet och årskurser. Ekonomstuderandena är erfarna arbetstagare: till och

med mer än hälften uppgav sig ha mer än två års arbetserfarenhet och bara mindre än en procent

saknade helt arbetserfarenhet.

Trots den ekonomiska situationen är sysselsättningsläget för ekonomstuderande ganska bra.

Sammanlagt 84 procent av respondenterna hade någon form av anställning sommaren 2014. De

vanligaste sätten att få jobb är via personliga kontakter och genom att söka samma arbetsplats

som året innan. Nästan hälften av ekonomstuderandena arbetade inom kundservice och

försäljning samt ekonomiförvaltning. Ungefär 45 procent sommarjobbade i

huvudstadsregionen. Andra orter där ett stort antal fick sommarjobb var Åbo, Tammerfors,

Vasa, Jyväskylä och Uleåborg. 17 procent av respondenterna ansåg att deras arbetsuppgifter

19

motsvarade utbildningen utmärkt. Att arbetsuppgifterna motsvarade den egna utbildningen

åtminstone någorlunda ansåg sammanlagt cirka 70 procent av respondenterna, medan 15

procent upplevde att arbetsuppgifterna inte motsvarade utbildningen överhuvudtaget. Största

delen av ekonomstuderandena har således uppgifter som motsvarar utbildningen, men detta är

ingen självklarhet.

I år var ekonomstuderandens lön för sommarjobb i medeltal 2 130 euro och medianen 2 000

euro. Detta var något mer än i fjol. Kvinnornas medellön var hela 250 euro mindre än männens

och ungefär lika mycket skiljer sig lönen mellan huvudstadsregionen och övriga Finland. Det är

också anmärkningsvärt att lönen för sommarjobb stiger klart i takt med att antalet studiepoäng

ökar: ekonomstuderande som är på slutrakan verkar få nästan 400 euro mer per månad än

studerande som nyligen inlett sina studier.

SEFEs lönerekommendationer tillgodoser ekonomstuderandenas behov bra, för att inte säga

utmärkt. Nästan 75 procent av ekonomstuderandena anser att rekommendationerna är på en

lämplig nivå och av resten anser en lika stor del att den rekommenderade lönen är för hög eller

för låg.

Även om ekonomstuderandena är nöjda med lönerekommendationerna fick endast cirka 43

procent av respondenterna sommaren 2014 en lön för sommarjobb som motsvarade SEFEs

lönerekommendationer. 46 procent av de respondenter vars lön inte motsvarade

rekommendationerna uppgav som orsak att de inte kunde förhandla om lönen. 39 procent fick

lön som fastställdes via ett kollektivavtal. 16 procent upplevde att deras lön inte motsvarar

SEFEs rekommendationer därför att de själva inte tagit upp detta till diskussion. Tre procent

meddelade att de inte nämnt rekommendationerna därför att de inte kände till dem. 13 procent

fick högre lön än rekommendationerna, medan fem procent hade en arbetsgivare som ansåg att

den rekommenderade lönen var för hög. Orsakerna till hur lönen fastställs är alltså många och

20

varierande och de största faktorerna som begränsar lönerna är de normer som företagen och

kollektivavtalen ställer.

21

9. English Summary

Welcome to study the results of Summer Job Survey for Business Students of 2014. The

Summer Job Survey for Business Students is a yearly study conducted by The Finnish

Association of Business School Graduates - or SEFE for short. Its goal is to acquire timely

knowledge on the employment situation and salaries of academic business students studying in

Finland. The survey is used as a basis for the yearly summer job salary recommendations given

by SEFE.

In 2014 the Summer Job Survey was conducted as an electronic questionnaire. Link to the survey

was distributed by email to all the business student members of SEFE who had studied for one

year or longer. For the first time the link to survey was also shared in the social media channels

of business student university communities. This year the survey collected 2056 replies, which

means that sixth of the recipients of the questionnaire replied (13,7%).

The recipients were somewhat equally divided between different Finnish universities, males

and females as well as different age groups and classes. The results indicate that business

students work quite a bit alongside studies: over half of the respondents had over two years of

work experience and only under one in a hundred had none.

Despite the current economic situation the employment situation of business students is quite

good. Altogether 84 percent of respondents were employed in the summer of 2014. Personal

relationships and acquiring a job from your previous employer were the most common methods

of employment acquitision. Customer service, sales and financial administration were the most

common fields employing almost half of the business students. Around 45 percent of the

respondents were employed in the Helsinki metropolitan area. Other significant cities of

22

employment were Turku, Tampere, Vaasa, Jyväskylä and Oulu. Around 17 percent of the

respondents stated that their employment duties were excellently on par with their education.

All and all 70 percent stated that their duties were at least moderately on par, while 15 percent

felt that their duties were not at all on par with their education. In conclusion: most of the

business students are employed in tasks that support their education but it is not something to

be the taken for granted.

In 2014 the average salary from a summer job was 2 130 euros while the median was 2 000 euros.

There was a small increment compared to last year. The average salary of females was no less

than than 250 euros smaller than the average salary of males: similar difference was found

between Helsinki metropolitan area and rest of Finland. There is also a constant ascend in

salaries when the study points of a student increase: business students in the final stages of their

studies earned almost 400 euros more than the students in the beginning of their studies.

SEFEs salary recommendations answer to the needs of business student well, or even

excellently. Almost three fourths of the business students stated that the recommendations were

on an appropriate level. The rest were equally divided between thinking that the

recommendation is too high and too low.

Even though the respondents were satisfied with the salary recommendations, only 43 percent

actually received the recommendation salary. Of the respondents, who didn’t receive the salary,

46 percent reported that their salary was non-negotiable. 39 percent received a wage according

to the collective agreement. In addition 16 percent of the respondents didn’t bring up the

recommendations because they didn’t want to, while 3 percent weren’t aware of the

recommendations.

13 percent of business students received a higher wage than the recommendations while to 5

23

percent the employer informed that recommendation were too high. All and all, the grounds for

determining the salary were manifold and the biggest limitations for not receiving the

recommendation salary were the norms dictated by companies or collective agreements.

24

Kuvat ja taulukot

Kuva 1. Kaikki työkokemuksesi ennen kesää 2014.

Kuva 2. Mikä oli työtilanteesi kesällä 2014?

Kuva 3. Miten löysit kesätyöpaikkasi?

Kuva 4. Pääasiallinen tehtäväalueesi

Kuva 5. Työpaikkasi sijainti.

Kuva 6. Miten koit koulutuksesi ja työtehtäväsi vastaavan toisiaan?

Kuva 7. Millainen SEFEn kesätyöpalkkasuositus mielestäsi oli?

Taulukko 1. Palkkaerot miesten ja naisten välillä.

Taulukko 2. Bruttopalkkojen maantieteelliset erot

Taulukko 3. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen työtehtävien ja koulutuksen

vastaavuuden mukaan.

Taulukko 4. Bruttokuukausipalkkojen jakautuminen opintopistemäärän mukaan koko maassa

25

Liite 1: kyselylomake

Tervetuloa vastaamaan SEFEn kesätyökyselyyn!

Kyselyyn vastaaminen vie n. 5 minuuttia.

Välkommen att svara på SEFEs sommarjobbsundersökning!

Det tar ca 5 minuter att svara.

Bland dem som lämnat sina kontaktuppgifter i slutet av undersökningen lottar vi ut en Ipad mini eller ett resepresentkort till

samma värde, enligt ditt önskemål.

1. Sukupuoli Kön

( ) Mies / Man

( ) Nainen / Kvinna

2. Syntymävuosi Födelseår

( ) 1996

( ) 1995

( ) 1994

( ) 1993

( ) 1992

( ) 1991

( ) 1990

( ) 1989

( ) 1988

( ) 1987

( ) 1986

( ) 1985

( ) 1984

( ) 1983

( ) 1982

( ) 1981

( ) 1980

( ) 1979

( ) 1978

( ) 1977

( ) 1976 Tai ennen / Eller före

26

3. Opiskelupaikka Studieplats

( ) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu / Handelshögskolan vid Aalto-universitet

( ) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Mikkelin yksikkö / Handelshögskolan vid Aalto-universitet, St. Michel

( ) Itä-Suomen yliopisto

( ) Jyväskylän yliopisto / Jyväskylä universitet

( ) Lapin yliopisto / Lapplands universitet

( ) Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Tekniska universitetet i Villmanstrand

( ) Oulun yliopisto / Uleåborgs universitet

( ) Svenska handelshögskolan i Helsingfors

( ) Svenska handelshögskolan i Vasa

( ) Tampereen yliopisto / Tammerfors universitet

( ) Turun yliopisto (kauppakorkeakoulu) / Åbo universitet (handelshögskolan)

( ) Turun yliopisto (kauppakorkeakoulu), Pori / Åbo universitet (handelshögskolan), Björneborg

( ) Vaasan yliopisto / Vasa universitet

( ) Åbo Akademi

4. Opintojen aloitusvuosi Studierna inleddes år

( ) 2013

( ) 2012

( ) 2011

( ) 2010

( ) 2009

( ) 2008

( ) 2007

( ) 2006

( ) 2005

( ) 2004 Tai ennen / Eller före

5. Opintopistemääräsi 31.5.2014 Antal studiepoäng den 31.5.2014

( ) <120 opintopistettä / studiepoäng

( ) 120-180 opintopistettä / studiepoäng

( ) 181-220 opintopistettä / studiepoäng

( ) >220 opintopistettä / studiepoäng

6. Tutkintotausta / Examen

[ ] Olen kauppatieteiden kandidaatti / Jag är Ekonomie kandidat

[ ] Minulla on jokin muu yliopistotutkinto / Jag har någon annan examen från något universitet

[ ] Jokin muu tutkinto, mikä / Någon annan examen ______________________________________________

27

7. Työkokemuksesi ennen kesää 2014 (Kaikki työkokemus) Arbetserfarenhet före sommaren 2014 (All arbetserfarenhet)

( ) Ei työkokemusta / Ingen arbetserfarenhet

( ) Alle 6 kuukautta / under 6 månader

( ) 6-12 kuukautta / månader

( ) 1-2 vuotta / år

( ) yli 2 vuotta / över 2 år

8. Mikä oli työtilanteesi kesällä 2014? Din arbetssituation under sommaren 2014?

( ) Olin kokopäiväisessä (yli 25h/vko) kesätyössä / Jag sommarjobbade heltid (minst 25 timmar / vecka)

( ) Olin osa-aikaisessa (alle 25h/vko) kesätyössä / Jag sommarjobbade deltid (under 25 timmar / vecka)

( ) Työskentelin vakituisessa työsuhteessa / Jag hade ett fast heltidsjobb

( ) Työskentelin määräaikaisessa työsuhteessa, joka ei ollut kesätyö / Jag hade ett tillförordnat jobb, som inte var ett

sommarjobb

( ) Opiskelin päätoimisesti / Jag studerade på heltid

( ) Hain tuloksetta kesätöitä / Jag sökte sommarjobb utan att hitta något

( ) Olin perhevapaalla/asepalveluksessa/opiskelijavaihdossa / Jag var familjeledig/utförde min värnplikt/på utbyte

( ) En hakenut töitä, enkä opiskellut / Jag varken studerade eller sökte arbete

( ) Tein opinnäytetyötäni / Jag arbetade med min magister-/kandidatavhandling

( ) Muu, mikä? Annat, vad? ______________________________________________

9. Miten koit koulutuksesi ja työtehtäväsi vastaavan toisiaan? / Hur bra anser du att dina arbetsuppgifter motsvarade din

utbildning?

( ) Erinomaisesti / Utmärkt

( ) Hyvin / Bra

( ) Kohtalaisesti / Skäligt

( ) Jonkin verran / Litet

( ) Ei lainkaan / Inte alls

28

10. Miten löysit kesätyöpaikkasi? Hur hittade du ditt sommarjobb?

( ) Lehti-ilmoituksen kautta / Genom en platsannons i tidningen

( ) Työvoimatoimiston kautta / Via arbetskraftsbyrån

( ) Rekrytointiyrityksen/-sivuston (esim. Academic Work, Monster.fi) kautta / Via ett rekryteringsföretag/-s webbsida (tex

Academic Work, Monster.fi)

( ) Rekrytointimessujen kautta / Via en rekryteringsmässa

( ) Sosiaalisen median (esim. facebook tai LinkedIn) kautta / Vis social media (tex Facebook eller LinkedIn)

( ) Yrityksen omien nettisivujen kautta / Via företagets egna webbsidor

( ) Oma-aloitteisesti kysymällä työnantajalta / Jag kontaktade själv arbetsgivaren

( ) Yliopiston rekrytointipalvelun kautta / Via rekryteringstjänsten vid universitet

( ) Sain yliopiston kautta valtiohallinnon harjoittelupaikan / Jag fick en praktikplats vid statsförvaltningen via mitt universitet

( ) Henkilökohtaisten suhteideni kautta / Via personliga kontakter

( ) Teen tutkielmaa työnantajalleni / Jag skriver min avhandling för arbetsgivaren

( ) Olin saman työnantajan palveluksessa aikaisemmin / Jag var anställd hos samma arbetsgivare tidigare

( ) Työskentelin omassa tai perheeni yrityksessä / Jag arbetade åt mitt eget eller för familjens företag

( ) Työnantaja tarjosi työtä oma-aloitteisesti / Arbetsgivaren kontaktade mig och erbjöd mig ett jobb

( ) AIESEC:n tai vastaavan organisaation kautta / Via AIESEC eller en annan motsvarande organisation

( ) Muulla tavoin, miten? / På annat sätt, hur? ______________________________________________

11. Työpaikkasi sijainti (talousalue) Jag arbetade på följande ort (ekonomiskt område)

( ) Helsinki / Helsingfors

( ) Espoo / Esbo

( ) Vantaa / Vanda

( ) Joensuu

( ) Jyväskylä

( ) Kuopio

( ) Lappeenranta / Villmanstrand

( ) Oulu / Uleåborg

( ) Pori / Björneborg

( ) Rovaniemi

( ) Tampere / Tammerfors

( ) Turku / Åbo

( ) Vaasa / Vasa

( ) Muu kaupunki/kunta, asukkaita yli 50 000 / Annan stad/kommun med över 50 000 invånare

( ) Muu kaupunki/kunta, asukkaita alle 50 000 / Annan stad/kommun med färre än 50 000 invånare

( ) Ulkomaat, missä? / Utomlands, var? ______________________________________________

12. Mihin sektoriin työpaikkasi kuului? / Inom vilken sektor arbetade du?

( ) Valtio / Staten

( ) Valtion liikelaitos / Statligt företag

( ) Kunta, kuntayhtymä / Kommunen

( ) Kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama yritys / Kommunalt företag

( ) Yksityinen yritys tai laitos / Privat företag

( ) Yliopisto / Universitet

( ) Järjestö, säätiö, osuuskunta tai vastaava / Förening, stiftelse, samfund eller motsvarande

( ) Yrittäjä, ammatinharjoittaja / Egenföretagare, näringsidkare

( ) Muu, mikä? / Annan, vilken? ______________________________________________

29

13. Pääasiallinen tehtäväalueesi Dina primära arbetsuppgifter

( ) Yleishallinnolliset tehtävät / Allmän företagsledning

( ) Tietojenkäsittelytehtävät / Datateknik

( ) Henkilöstöhallinnolliset tehtävät / Personaladministration (Personalavdelning)

( ) Rahoitustehtävät / Finansiella uppgifter

( ) Taloushallinnolliset tehtävät / Ekonomistyrning

( ) Markkinointitehtävät / Marknadsföringsuppgifter

( ) Materiaalitaloudelliset tehtävät/Logistiset tehtävät / Materialekonomiska uppgifter/logistiska uppgifter

( ) Opetus- ja tutkimustehtävät / Undervisning och forskning

( ) Sihteeri- ja assistenttitehtävät / Sekreterar- och assistentarbete

( ) Asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät / Kundtjänst- och försäljningsuppgifter

( ) Tiedotustehtävät / Informationstjänster

( ) Asiantuntijatehtävät / Specialistuppgifter

( ) Muut tehtävät, mitkä? / Andra uppgifter, vilka? ______________________________________________

14. Arvio vuotuisesta bruttopalkastasi (palkka ennen veroja) vuonna 2014 sisältäen luontaisedut (esim. auto- tai puhelinetu)

pois lukien opintotuki. Ilmoita pelkkä luku, esim. 8000, 10000, 12000 Uppskatta din bruttolön (lön före skatt) år 2014,

inklusive naturaförmåner (tex bil- eller telefonförmån) exkludera studiestödet. Uppge endast en jämn summa t.ex. 8000,

10000, 12000 ______________________________________________

15. Mikä oli bruttokuukausipalkkasi (€/kk) kesällä 2014, sisältäen luontaisedut? Ilmoita pelkkä luku esim. 1200, 1500, 1800

Vilken var din bruttolön (€/mån.) under sommaren 2014, inklusive naturaförmåner? Uppge endast en jämn summa t.ex.

1200, 1500, 1800 ______________________________________________

16. Kylterien kesätyöpalkkasuositukset vuodelle 2014 olivat seuraavat: SEFEs lönerekommendationer för sommarjobb år

2014 var:

Opintopisteitä /

Studiepoäng

Helsingin talousalue /

Huvudstadsregionen

Muu maa / Utanför

huvudstadsregionen

< 120 op / sp 2000 1820

120-180 op / sp 2100 1870

180-220 op / sp 2200 1920

2010 220 op / sp < 2300

30

Millainen SEFEn kesätyöpalkkasuositus mielestäsi oli? Vilken är din åsikt om SEFEs lönerekommendationer för

sommarjobb?

( ) Sopiva / Passliga

( ) Liian korkea / För höga

( ) Liian matala / För låga

17. Saitko SEFEn suositusten mukaista palkkaa? Motsvarade din lön SEFEs rekommendationer?

( ) Kyllä / Ja

( ) Ei / Nej

18. Mikäli et saanut SEFEn suositusten mukaista palkkaa, mikset? Ifall du svarade nej, varför motsvarade din lön inte SEFEs

rekommendationer?

[ ] Palkka ei ollut neuvoteltavissa / Det var inte möjligt att förhandla om lönen

[ ] Työnantaja piti suositusta liian korkeana / Arbetsgivaren tyckte att den rekommenderade lönen var för hög

[ ] Työnantaja tarjosi parempaa palkkaa / Arbetsgivaren erbjöd högre lön

[ ] SEFEn suosituksista ei keskusteltu, koska en tiennyt niistä / Rekommendationerna diskuteras inte då jag inte visste om

dem

[ ] SEFEn suosituksista ei keskusteltu, koska en ottanut niitä puheeksi / Rekommendationerna diskuterades inte, eftersom jag

inte tog dem till tals

[ ] Sain työehtosopimuksen mukaista palkkaa / Jag fick lön enligt gällande kollektivavtal

[ ] Harjoittelu / Praktik

[ ] Muu syy, mikä? / Någon annan orsak, vilken? ______________________________________________

19. Ylityö on työnantajan aloitteesta ja säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä. / Övertidsarbete är arbete utfört på

arbetsgivarens initiativ, och är arbete som faller utanför de regelbundna arbetstiderna

Kesällä 2014 tein ylitöitä seuraavasti: / Sommaren 2014 jobbade jag övertid enligt följande:

( ) En tehnyt ylitöitä / Jag jobbade inte övertid

( ) Tein ylitöitä ja sain erillisen korvauksen / Jag jobbade övertid och fick en saklig ersättning.

( ) Tein ylitöitä mutta niitä ei erikseen korvattu / Jag jobbade övertid, men det togs inte i beaktande i lönen.

20. Tein kandidaatintutkielmani toimeksiantona jollekin yritykselle tai yhteisölle / Jag gjorde min kandidatavhandling som

uppdrag för något företag eller samfund

(Jos suoritat vain kauppatieteiden maisterin tutkintoa, jätä tämä kysymys huomiotta)

( ) Kyllä /Ja

( ) Ei / Nej

( ) En ole vielä tehnyt kandidaatintutkielmaa / Jag har ännu inte gjort min kandidatavhandling

31

21. Sain kandidaatintutkielmastani korvausta / Jag fick ersättning för min kandidatavhandling enligt följande

(Jos suoritat vain kauppatieteiden maisterin tutkintoa, jätä tämä kysymys huomiotta)

( ) Alle 500 euroa / under 500 euro

( ) 500-1000 euroa / euro

( ) 1000-1500 euroa / euro

( ) 1500-2000 euroa / euro

( ) 2000-2500 euroa / euro

( ) Yli 2500 euroa / över 2500 euro

( ) En saanut korvausta / Jag fick ingen ersättning

KIITOS VASTAUKSISTASI!