PikkukaupunkiKesän lahjat & mökkituliaiset

Luomuviinipruuvi

Ihana puutarha

MoporetkiLoviisassa

• L I I T T E E N Ä p I k k u k a u p u N k I D O O D L E B O O k •

L O v I I s a L O v I s a • L a p I N j Ä r v I L a p p T r Ä s k

Småstadsliv

N r O 1 1

rakENNa, rEmONTOI, sIsusTa

Loviisan kaupunki, puh. 019 5551, www.loviisa.fiLovisa stad, tfn 019 5551, www.lovisa.fi

LovisAsommarens drottning

LoviisAkesäkaupunkien kuningatar

Loviisan Sibeliuspäivät | Kuningas saapuu Loviisaan | Rootsinpyhtää Bluegrass & Rendezvous | Liljendaldagarna | Ruusujen hurmaa | Small Ships’ Race | Loviisan Wanhat Talot | Ruukki Picnic | Lurens sommarteater | Loviisan laulujuhlat | Backyard Rock | Avoimet puutarhat ja paljon muuta kivaa. Katso lisää www.loviisa.fi

p Ä Ä k I r j O I T u s • L E D a r E N

Pikkukaupunki on hyvän elämän äänitorvi.

Hyvän elämän rakennuspalikoiksi kelpaavat ystävät, perhe, läheiset. Rapujuhlat, viinipruuvi, moporetki, merimatka. Puutarhanhoito, tapetointi tai saunominen.

Kaikista näistä kertoo tämä Pikkukaupunki-lehti, joka on järjestyksessään 11. Hyvin luettu on jo puoliksi tehty!

Päivi Ahvonenpäätoimittajapaivi.ahvonen@peakpress.net

Småstadsliv fungerar som språkrör för ett gott liv.

Ett gott liv inbegriper bland annat vänner, nära och kära, kräftskivor, vinprovning, mopedfärder, seglatser, trädgårdsskötsel, tapetsering och bastubad.

Läs om livets goda i det elfte numret av tidningen Småstadsliv. Väl läst, hälften vunnet!

Päivi Ahvonenchefredaktörpaivi.ahvonen@peakpress.net

Kuv

a: P

äivi

Ahv

onen

4

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

s. 53 Piha & puutarha -liite

5

Päätoimittaja päivi ahvonen

Toimituspäällikkö seppo Iisalo

ADpäivi ahvonen

Graafinen suunnittelu milla ketolainen

peak pressLaivurinkatu 2, 07920 Loviisa019 535 552www.peakpress.nettoimitus@peakpress.net

Tämän lehden kirjoittajat päivi ahvonen, seppo Iisalo, Eeva kangas, reija kokkola, sini korhonen, kaisa korpela,

paula Launonen, Noora Lintukangas, Hanna Neuvonen, Outi Norberg, Harald Birger Olausen, jukka salminen

Tämän lehden kuvaajat ja kuvittajatpäivi ahvonen, susa Heiska, Eeva kangas, virpi Lehtinen, rile Norberg, sanna Nylén, jukka salminen, arto Wiikari

Julkaisijapeak press & productions oy

IlmoitusmyyntiEssi Niemelä019 535 552essi.niemela@peakpress.net

Painoart-print OyIssN 1796-4466

Kannen kuvaEeva kangas

3 pääkirjoitus

6 pisaroita minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. smått Och gott, passa på!

12 perinnerakentajan paratiisi

14 Elämänlaatua etsimässä: ”Täällä osaamme ottaa rennosti”

18 Lukijakilpailu

19 apua, mitä vien mennessäni?

20 kulttuuripisaroita kaikupohjaa omasta elämästä

22 kulttuuripisaroita

25 kuka? arkkitehti markus pernthaler

26 moporetki Loviisassa

33 arjen sankari: Gy?

34 köyden varassa

35 Talo & tupa -liite rakenna, remontoi, sisusta

53 Piha & puutarha -liite kuoki, kaiva, istuta

64 Luotsisaaren sylissä

68 Itämeri vaatii erityistä suojelua

71 matkauintia meressä

72 mikä on punainen ja laulattaa?

76 pruuvi: luomuviinit testissä

79 kauneuden kaipuusta

80 Keitä me olemme ja miten me asumme -liite Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista

90 Lapinjärven kunnan kesäinfo92 sommarinfo Lappträsk kommun

98 kesäjuhlat & Catering

99 pikkukaupunki Doodle book

26

72

6

Koonneet: Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Reija Kokkola, Outi Norberg

p I s a r O I T a

Uusi ravintola Bella Loviisan torin laidal-

la on erikoistunut viineihin. Tarjolla on kas-

vavan suosion luomuviinejä ja viinejä, joi-

ta ei myydä Alkossa. Myös kuplivaa saa la-

seittain. Olutvalikoimaa on laajennettu reip-

paasti. Ruokalistalla on kasvis-, kala- ja liha-

vaihtoehtoja sekä pitsoja. Lounasta saa buf-

fet-pöydästä.

www.bellaloviisa.fi

Talven selän taituttua Kim Högström nak-kaa haalarit naulakkoon ja hyppää omista-mansa ja itse torikahvilaksi muuttamansa bussin rattiin. Se on ollut hänen ”kesätyö-paikkansa” viimeiset 18 vuotta.

”Kahvilan kivan hengen luovat kanta-asi-akkaat, joita kävijöistä on varmaan 90 pro-senttia. Kesä-heinäkuu on luonnollisesti kii-reisintä sesonkia, mutta onneksi on äiti aut-tamassa”, Kim kertoo.

Kanta-asiakkaisiin kuuluvat Anneli Sep-pälä ja Sirpa Flinck ovat olleet ystäviä 35 vuotta ja käyneet yhdessä bussikahvilassa niin kauan kuin se on torilla ollut.

"Yhdessä lähes aina täällä käydään, mut-ta jos tänne tulee yksin, niin miltei mihin ta-hansa pöytään voisi istua, sillä lähes kaikki ovat tuttujamme. Tämä on sitä kivaa Lovii-sa-henkeä”, Anneli kertoo.

Naiset juovat täällä kahvit tai kesähelteil-lä Vichyt. Anneli syö usein myös perintei-sen sitruunaleivonnaisen, jota hän kutsuu "mummopullaksi". Leivonnainen on ollut olemassa ainakin 50 vuotta.

"Varma kevään merkki on se, kun bussi saa-puu torille. Suru tulee puseroon, kun bussi ajetaan pois. Siitä tietää syksyn koittaneen", ystävykset toteavat yhdestä suusta.

Kesätöissä torillaTerassifiilistelyä etelän malliin sangriakannun äärellä?

mITÄ saIsI OLLa?

Ullakkopuoti Lapinjärvellä Uusi myymälä nyt katutasossa

keskellä kylää (Lapinjärventie 23). Keittiö- ja kattaustekstiilejä,

puutarhaessuja, rautalankatöitä. Liike avoinna ke–pe 10–16.30, la 10–13

HEj, Nu HOppar vI!Nu kan man åter hoppa ned i det klara vatt-

net från tornet på Drömstranden vid Ho-

pom träsk i Liljendal. Vattnet vid hopptornet

var för grunt enligt EU:s direktiv, men Lovisa

stad och Hopomträsk Vårdförening muddra-

de området och renoverade hopptornet

med gemensamma krafter. Ännu för några

år sedan kunde man också hoppa ned i böl-

jan från en hoppställning på Plagen i Lovisa.

”Ifjol var vattendjupet endast 1,5 meter,

vilket är för lite i förhållande till tornets

höjd. Området skulle kunna muddras i sam-

band med andra muddringsarbeten i Lovisa-

viken”, säger markbyggmästare Irma Korppi.

Badstränderna i Valkom, Särkjärvi, Riss-

undet, Kiramo och Forsby samt Backstens

strand och Bäston strand erbjuder också

skönt och avkopplande badliv.

Kuv

at: E

eva

Kan

gas

Kuv

a: O

uti

Nor

berg

Uusi matkailukartta neljällä kielelläPorvoon ja Loviisan seudun uuden CITY-OPAS® -matkailukartan saa veloituksetta kaupungin matkailutoimistosta sekä monista yrityksistä ja matkailukohteista. Kartan tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.

7

Viikonlopun kestävä Small Ships’ Race oli alkujaan pelkkä purjeh-duskilpailu, mutta vuosien myötä ohjelmisto Laivasillalla on laajen-tunut rantafestivaalin mittoihin. Myyjäiset, iltapäivätanssit, teatteri-esitykset, pomppulinna, poniratsastus ja tietysti Miss Loviisa -kilpai-lut houkuttelivat viime vuonna yli neljäntuhannen hengen yleisön.

Tapahtuman pääjärjestäjä on Loviisan Laivasilta ry, mutta purjeh-duskilpailun järjestelyistä vastaa Östra Nylands Segelförening (ÖNS).

Valmisteluihin ja itse kilpailuun tarvitaan noin kaksikymmentä önsiläistä, useita turvaveneitä, lippuja, starttipyssyjä, megafoneja ja kaikenlaista muuta välineistöä. Kilpailulla ei ole sponsoreita, joten rahoitus muodostuu kokonaisuudessaan pienistä osallistumismak-suista.

Parhaiten kilpailua pääsee seuraamaan Laivasillan, Tullisillan ja ÖNS:n laitureilta. Kiikarit mukaan!

sTYYrpuur!

Small Ships’ Race 16.–17.7.2011 Laivasillalla

Teksti ja kuvat: Susa Heiska

8

D r O p p a r

SlacklineSlacklining on hauskaa kuntoilua – varsinkin

jos putoaa matalalta. maailmalla näitä liinoja

viritellään siltojen alle, sillä kuumina kesäpäivinä

virheaskel vilvoittaa ihanasti eikä putoaminen

satu. Tämä on hittilaji Keski-Euroopassa ja

Suomessakin nousussa varsinkin kiipeilijöiden

keskuudessa. myös skeittarit ja muut katulajien

harrastajat voivat löytää tästä hauskaa vaihtelua

treeniin. Liina on helppo virittää ja poistaa.

Alan harrastajien taiturointia voi ihailla

YouTubesta, josta löytyy mahtavia pätkiä. Katso

vaikka hakusanoilla Felix - Extreme Slackline

mix tai Felix - Slackline Compilation. Slacklinejä

voit ostaa kiipeilykaupoista ja hyvin varustelluista

marketeista sekä Loviisassa Sjöblom-Sportista.

www.youtube.com

Naamat kuluvat aikaakin nopeammin. Tarvitsemme uutta verta!

Pikkukaupunki etsii malleja. Lapsia, nuoria, miehiä, naisia, vanhoja,

keski-ikäisiä, ystäväporukoita. Kaikenlaisia Pikkukaupungin ihmisiä.

Jos kiinnostuit, ole yhteydessä toimitukseen toimitus@peakpress.net.

Lähetä valokuvasi ja yhteystietosi, istu alas ja anna ajan kulua. Lehti

ilmestyy vain kahdesti vuodessa, mutta saatamme tarvita juuri SINUA!

smaLL Town supEr model!

Kuv

a: P

äivi

Ahv

onen

9

Toivotaan, että kesästä tulee aurinkoinen. Silloin

pääsee nauttimaan Kuninkaanlammen idyllis-

tä yksityiskodin pihalle, kukkaistutusten keskelle

KuninkaanLampi Caféssa. Sateen sattuessa tilaa

raivataan sisätiloihin, mutta muuten kahvia, tee-

tä ja venäläishenkisiä piirakoita nautitaan ome-

napuiden katveessa. Café on auki Avoimet puu-

tarhat, Loviisan Wanhat Talot ja muiden kesä-

tapahtumien –tapahtumien aikana. Puodista voi

ostaa kortteja ja lahjatavaroita.

www.kuninkaanlampi.fi

Viime kesänä avattu Laivasillan tanssilava tulee olemaan tänä kesänä kovassa käy-

tössä. Estradi on vapaa halukkaille esiintyjille keskiviikkoisin 29.6.–10.8.2011. Ju-

hannustansseissa kuullaan elävää musiikkia, samoin ensimmäistä kertaa järjestet-

tävässä Ruusujen tanssi-illassa.

”Loviisan Ruusujen hurmaa -viikonloppuna 8.–10. heinäkuuta tanssilavalla kuul-

laan ruusuaiheisia lauluja, kuten Kotkan ruusu ja Irwinin vanha hitti Rentun ruu-

su”, kertoo rolf Törnqvist Laivasilta ry:stä.

Myös muissa kesätapahtumissa tanssitaan.

Tsehovilaistunnelmia

Avoin keskiviikko

Viime kesänä Schillmarkin puisto koristeltiin las-

ten tekemällä maa- ja ympäristötaiteella. Tänä

vuonna puisto muuttuu ruusuiseksi satupuis-

toksi, kun lapset koristelevat sen mieleisek-

seen Ruusujen hurmaa Loviisassa -viikonloppu-

na 8.–10.7.2011. Lasten saturuusupuiston löy-

dät osoitteesta Mariankatu 2. Paikalla on myös

prinsessa Ruusunen sekä tarinateltta.

ULKOzUMBAA TAMMINIEMESSÄ

Tanssinopettaja Heidi Keinäsen iloiset zum-

batunnit vauhdittavat lomaa tiistaisin 7.6., 14.6.,

21.6. ja 28.6. kello 18–19. Lomakeskus Tammi-

niemen suojassa pidettäville tunneille ei tarvit-

se ilmoittautua ennakkoon. 5 euron kertamak-

su paikan päällä – jos sataa, pidetään tunti tanssi-

opiston salilla Meijeri, Chiewitzinkatu 13, käyn-

ti takapihan kautta.

www.loviisantanssiopisto.fi

Halvmaratonet Sarvsalö-"åttan" arrangeras i år

lördagen den 23.7 kl. 14.00. Start och mål vid

Ljungars, Sarfsalö, Sarfsalövägen 1164, 07780

Härpe. Sträckor: 21 km damer, 21 km herrar,

21 km parstafett (14+7 km). För mera infor-

mation + anmälning via webben-sarvsalö-åttan.

Arr: Robin Bergholm, Mats Von Weissenberg

och Sarfsalö UF

Spring för livet !

Ruusujen hurmaa Schillmarkin puistossa

Är vovven törstig?Vilken fin idé hundbaren är för heta dagar! Denna fina bar hittades i Borgå skärgård.

Kuv

a: V

irpi

Leh

tine

n

Kuv

a: A

rto

Wii

kari

Kuv

a: A

rto

Wii

kari

10

p I s a r O I T a

KICKFLIP, PRIMO, CASpEr, grindAuS,

bACKFLip,

frontflip, 360 spin.

OLLIE! Kohta tarvitsemme sanakirjan

SKEDE - LOVIISA – SKEDE.

Artesaani, valokuvataiteilija virpi Lehtinen

suunnittelee ja ompelee edelleen suloisia Lo-

viisa Baby -nuttuja, sillä Loviisan kaupunki an-

taa myös tänä vuonna uusille loviisalaisvauvoille

kietaisunutun. Vuoden 2011 nutuissa on vanhaa

ja uutta, sillä Lehtinen yhdistää kauniisiin ja peh-

meisiin kierrätyskankaisiin jotain uutta ja raikas-

ta. Hän on myös valokuvannut jokaisen nutun.

”Tämä on ihana projekti ja kehitän parhail-

laan PillowCase –sarjaan uusia tuotteita. Vauvan

torkkupeiton ja pikkukassin prototyypit ovat jo

valmiita!”

Uutta ja vanhaa

”Tuosta voitte lainata saappaita ja tuolta päin

löytyy!”

Näistä turhista näytöistä uupuneen asunto-

välittäjän sanoista alkoi ilkka ja Anna-Kaari-

na Kippolan ja Myllykylän kartanon uusi elämä.

Ruotsinpyhtäällä sijaitsevan kartanon myynti-

ilmoitus ("Vuonna 1753 rakennettu ok-talo") ei

ensimmäiseksi herättänyt mielikuvaa unelmata-

losta maaseudulla, mutta Kippoloita se ei haitan-

nut. Mitä siitäkään, että kauppaan liittyi velvolli-

suus säädellä padon juoksutuksia, kun vastineek-

si sai 4,5 hehtaaria maata, uimakelpoisen lammen,

kasvimaan, holvikaarikellarin lihakoukkuineen ja

senttimetri kerrallaan suoristettavan sepän pajan.

Kuka kaipaisi vapaa-aikaa ja lomamatkoja las-

ten lähdettyä kotoa, kun oman tilan puista voi

tehdä tervalta tuoksuvat lankkulattiat ja navetan

voi kunnostaa elokuvateatteriksi…

Muutto Helsingin Sturen-kadulta Ruotsinpyhtäälle

HIkOILE ENsIN, uI sITTEN

Loviisan Liikuntaseuran Lolin perinteinen kesäjumppa Plagenilla eli keskustan uimarannalla

pidetään tänäkin kesänä maanantaisin kello 19–20. Jumpat alkavat maanantaina 6.6.

ja viimeinen tunti pidetään 8.8. Kertamaksu 3euroa maksetaan paikan päällä. Kovan

vesisateen sattuessa tunti on peruttu. Kaikki mukaan hikoilemaan ja sitten uimaan!

H20 & ZumBaDET HÄNDER På PLAgEN Då LgF ORDNAR zUMBA I JUNI OCH DJUPVATTENJUMPPA I JULI.

ONSDAgAR KLOCKAN 19–20, 5€ / gåNg. www.lgf.idrott.fi

Svartholman merilin-

noituksella on keinu, jo-

ka sinkoaa keinujan vai-

jerin varassa vatsaa ku-

tittavasti mäennyppylältä

alas. Juuri kun olet tör-

määmässä vastapaaluun,

jäätkin villisti pyörimään.

Hurjasta menosta voivat

nauttia niin lapset kuin ai-

kuisetkin.

Saaren kesänäytte-

ly kertoo linnoitussaaren

jännittävästä historiasta.

Tänäkin kesänä voi osal-

listua ”Kadonneet kan-

siot” -seikkailuun sekä

opastetuille kävely- ja kas-

vikierroksille. Katso, mi-

hin astut – etenkin alku-

kesästä – sillä myös käär-

meet viihtyvät saarella.

Svartholman ihmissinko

Saaren reittiliikenteen ja palvelut löydät sivuilta www.loviisa.fi/matkailu, www.cafesvartholm.fi

Kuv

a: A

rto

Wii

kari

Kuv

a: S

usa

Hei

ska

Kuv

a: A

rto

Wii

kari

11

k E s Ä TO r I TLoviisan toriAvoinna arkipäivisin maanantaista lauantaihin klo 7–14 elokuun loppuun saakka.

Juhannusmarkkinat ti 14.6. klo 7–18

Loviisan päivän markkinat ti 23.8. klo 7–18

LaivasiltaSyys- ja käsityöläismarkkinat la–su 27.–28.8.

Strömforsin ruukin kesätoritTallipihalla lauantaisin klo 10–15 (ei tapahtumalauantaisin)www.stromforsinruukki.fi

Kabbölen kesätori8.6.–13.8. keskiviikkoisin klo 17–19lauantaisin klo 10–14 (ei juhannuspäivänä), 24.6. klo 10–14Kabbölen ranta, Kabbölentie 1251www.kabbolemarina.fi

ringborgin kesätorit11.6.–6.8. lauantaisin klo 10–12Tallbackantie, Ruotsinpyhtää

vaihtelun vuoksi voi olla

hauskaa piipahtaa myös

pellingin kesätorilla!

Lauantaitorit kello 9–12 jatkuvat

pitkälle syyskuuhun, heinäkuussa

on myös iltatori keskiviikkoisin

17.30–19.

Yksi torin piristävimmistä

kojuista on Eva Kyrklundin.

vanhojen elokuvien ja upean

saaristomme inspiroiman

artenomin työt ovat jo itsessään

reissun arvoisia.

Sijainti ja lisätietoja

www.pellinge.net/sommartorget.

ota mukaan sanakirja

suomi – pellinki – suomi :d

pellingin kesätoriLauantaitori 28.5.–19.9. klo 9–12

Juhannustori pe 24.6. klo 9–12

iltatori ke 6.–27.7. klo 17.30–19

Syysmarkkinat la 24.9. klo 9–12

Kuv

a: V

irpi

Leh

tine

n

12

Itä-Uudenmaan suurimmaksi yleisöta-pahtumaksi noussut Loviisan Wanhat Talot (LWT) on tuonut kaupungille

mainetta perinteiden vaalijana ja vanhan ar-vostajana.

Kotinsa avaavat ovat omalta osaltaan mu-kana kaupungin imagon kasvattamisessa. Heillä on myös mahdollisuus jakaa kotin-sa kunnostuksen aikana kasaantunutta ar-vokasta tietoa perinnerakentamisesta muil-le tiedonjanoisille.

Vaikka yleisömäärät ovat suuria, on tapah-tuma pysynyt hyvin rauhallisena. Esittelyko-tien asukkaat kertovat, että vieraat kunnioit-tavat perheen yksityisyyttä, käyttäytyvät hy-vin, eikä sotkua juuri jää jälkeen.

Loviisan Wanhat Talot innostaa monia oheistapahtumia. Tänä vuonna myös kama-rimusiikkitapahtuma Sibeliuspäivät on siir-retty samalle viikolle. Avoinna oleviin ko-teihinkin on suunnitteilla musiikkiesityk-siä tapahtumia yhdistämään ja musiikkia voi kuulla myös pihoilla ja kaduilla.

Monessa kodissa LWT on erityinen ohjel-manumero. Sympaattisia katukirpputoreja ja -kahviloita nousee sinne tänne. Monet vie-raat palaavatkin vuosi toisensa jälkeen kat-sastamaan leppoisan tapahtuman. Vanhoissa taloissa voi vain ihastella, miten hienosti en-nen osattiin käyttää luonnonmateriaaleja ja rakentaa kestävästi. Lisää tietoa: www.loviisanwanhattalot.fi

vanhoja loviisalaisia taloja ja perinnekorjaamista esittelevä Loviisan Wanhat

Talot -tapahtuma järjestetään elokuun viimeisenä viikonloppuna, 27.–28.8.

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Susa Heiska

Vanhojen tuttujen lisäksi mukana on tänä vuonna myös jokunen uusi kohde. Esimerkiksi luomu- ja lähiruoasta tunnettu Labbyn kartano ja vanhan isännän väentupa ovat katsastamisen arvoisia.

PerinnerakentajanPaRaTIISI

Elokuun 27.–28. päivinä Loviisassa on

monta kiinnostavaa tapahtumaa:

• kamarimusiikkitapahtuma Loviisan

Sibeliuspäivät 25.–27.8.

• Laivasillan perinteiset syys- ja

käsityöläismarkkinat

• perinne- ja korjausrakentamisen

seminaari

• Aleksanterinpihan antiikkimarkkinat

• keräilymessut ruotsinkielisellä

yläasteella

• Tuottajatori Karlskronabulevardilla

• Jokelan museon Vanhan ajan päivät

Ruotsinkylässä

• yksityisiä kirpputoreja ja kotoisia

pihakahviloita ympäri kaupunkia

pa L j O N O H E I s Ta pa H T u m I a

13

Vuosi sitten Pikkukaupunki esitteli lukijoille ta-

rinateltan. Teltta ja sen mukana matkaava ta-

rinakirja, tuolloin vielä sisältöä vailla, aloittivat

kierroksensa Rauhalan päiväkodista. Sieltä telt-

ta matkasi eteenpäin esikoulun puolelle, yksi-

tyiskoteihin, uusiin tarhoihin ja päiväkoteihin

ja perhepäivähoitajalle. Valkon päiväkodista se

matkusti sitten lepäämään omaan kotiinsa.

Tarinateltan mukana kulkevaan tarinakirjaan

ovat päätyneet lasten sepittämät sadut ja lorut,

runot ja tarinat sekä teltta-ajatukset.

”Ihan kuin muumitalo tää.”

”Mun mielestä tää on ihan kuin prinsessalinna”.

”Värikirkko.”

Teltassa on juteltu, köllötelty, ihmetelty, mietis-

kelty, laulettu ja piirretty.

”Pupu katselee kissaa, joka osaa lentää kuun

kanssa.”

Seuraavaksi ”Värikirkko” ja tarinakirja näh-

dään Ruusun hurmaa -päivien aikana Schillmar-

kin puistossa.

Haluatko sinä nauttia tarinateltasta lasten

kanssa? Laita viesti toimitus@peakpress.net

”Pupu katselee kissaa, joka osaa lentää kuun kanssa.”

Kuv

a: P

äivi

Ahv

onen

Kuv

a: V

irpi

Leh

tine

n

14

”Täällä osaamme ottaa rennosti”

kalliota, heinää, ruohoa. vehreitä puita, meren sineä ja kesän

ensimmäinen kivitatti. Tontin reunalla seisoo keltainen

vastamaalattu hirsimökki, josta on muutamassa vuodessa

muokkautunut asuintalo mukavuuksineen.

Teksti: Reija KokkolaKuvat: Virpi Lehtinen

E L Ä m Ä N L a a T u a E T s I m Ä s s Ä

15

Vuonna 2006 Loviisan Köpbackas-sa myytiin tonttia, jolla sijainnut rakennus oli purkukunnossa. Por-

voolaiset Anton ja Paula Lehto ihastuivat tontin kauneuteen, ja ostettuaan sen kesän-viettojaan varten he alkoivat tarkemmin tut-kia taloa.

– Se oli huonossa kunnossa. Päätimme kuitenkin remontoida sen asuttavaksi, sillä vierastimme ajatusta valmistalon rakennutta-misesta vanhan hirsitalon paikalle merimai-seman äärelle.

Nälkä kasvoi syödessä

Vaikka talo ei ole suuren suuri, remontti vaa-ti hurjasti työtä. Kevyemmät työt Lehdot te-

kivät itse, mutta onnekseen he saivat Lovii-sasta avuksi ammattitaitoisia rakennusmiehiä.

– Emme ole koskaan olleet mitään re-montti-ihmisiä. Oli hyvä, ettemme osanneet arvioida työn määrää ennalta. Omalle kon-tolle jääneet pienemmät työt materiaalien hankinnoista alkaen veivät yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Jälkeenpäin olemme tieten-kin onnellisia, että vanha talo on nyt asutta-vassa kunnossa, he sanovat.

Ja tietenkin nälkä kasvoi syödessä. Kun Lehdot ihailivat idyllistä merimaisemaa mök-kinsä pihalla, he näkivät mielessään ihanat au-rinkoiset kesälomat Loviisassa. Mutta olisihan se hienoa nähdä ja kokea tämä paikka myös talvisaikaan, etenkin jouluna. >>

16

– Päätimme, että kun kerran satsaamme remonttiin, niin tehdään sitten saman tien talosta talviasuttava. Jouduin syömään sana-ni, etten ikinä rakentaisi taloa, Paula toteaa.

Tänä kesänä Lehdon perhe voi myös viet-tää aikaansa suurella valokatetulla terassilla, jolta on upea näkymä merelle.

– Mitä pienempi talo, sitä suurempi teras-si, Anton naurahtaa.

Veden läheisyys tuo mielenrauhaa

Vanhat höyrylaivat veivät aikoinaan Anto-nin ja Paulan yhteen. Kummankin suvus-sa on seilattu höyrylaivoilla pitkin Saimaa-ta. Saimaan kauneus, Puumalan ja Savon-linnan ihanat maisemat ovat tulleet tutuik-si. Olosuhteet vanhoissa höyrylaivoissa ovat huomattavasti alkeellisemmat kuin nykymö-kissä Loviisassa.

– Laivoilla minua ei haittaa askeettinen eläminen, mutta kieltämättä mökkeilyolo-suhteisiin toivon nykyään mukavuuksia, Paula sanoo.

Viime kesänä Lehdon perhe, johon kuulu-vat myös tyttäret Stella, 5, ja Nelli, 7, lähti pariksi viikoksi Saimaalle seilaamaan.

– Veden läheisyys tuo mielenrauhaa. Me-ren läheisyys oli ratkaiseva seikka myös silloin, kun teimme ostopäätöstä Loviisan mökistä. Meri, luonnon monimuotoisuus ja kauneus ovat juuri niitä elämänlaadun merkkejä, joi-ta me haimme.

Lehdoilla on oma vene, ja he saivatkin vuokratuksi hieman rantaviivaa rannasta. Tontti ei nimittäin ylety rantaan asti, vaan se kulkee pitkänomaisesti rantarataa mukaillen. Ohi puksuttaa pari kertaa päivässä rahtijuna, jonka meno tuntuu talossakin.

– Toivottavasti hiililastin pölyt eivät mus-tuta talon seiniä, he pohtivat.

Porvoossa Lehdot asuvat suuressa omako-titalossa, jossa arki tuntuu eri tavalla kuin mökillä. ”Maalla” eivät kaupunkiasumisen rutiinit ole niin lähellä, ja nyt kun remontti on saatu päätökseen, aikaa riittää muuhun-

kin kuin rehkimiseen.– Siivoaminen ja muut arkiaskareet saa-

vat jäädä Porvoon taloon. Täällä Loviisassa osaamme ottaa rennosti. On ihanaa istuskel-la ihailemassa maisemia ja lukea kirjoja.

Mukavat muistot Meksiko Citystä

2000-luvun alussa pariskunta asui viisi vuot-ta Antonin työkomennuksen takia 25 mil-joonan asukkaan Meksiko Cityssä. Elämän-meno oli siis huomattavasti hektisempää kuin Loviisan Köpbackassa. Pariskunnan muuttaessa metropoliin Nelli oli vielä vau-va, ja Stella vasta haaveissa.

Lehdot muistelevat lämmöllä aikaansa Meksikossa. Elämänmeno oli suurkaupun-gin hulinasta huolimatta leppoisaa.

– Asuimme rauhallisella alueella, jota voisi ehkä verrata Suomen oloissa Helsingin Ku-losaareen. Meksiko on ihan kiva maa asua, jos asuinalue on mukava. Ihmiset ovat oi-kein ystävällisiä, ja luontokin kaunista. Sää-olosuhteet ovat ihanteelliset, lämmintä mut-ta ei hellettä, Paula kuvailee.

Antonin mielestä oli kiinnostavaa nähdä suurkaupungin kontrastit. Miljonäärejä on paljon, mutta myös köyhyyttä.

– Palvelu pelaa hienosti kengänkiillottajis-ta puutarhanhoitajiin. Tietenkin myös har-maa talous rehottaa. Varjopuolia ovat myös valtava liikenne, tiettyjen alueiden turvatto-muus sekä saasteet, hän summaa.

Pari vuotta ennen kotiinpaluuta Paulakin aloitti työt Meksiko Cityssä paikallisen ko-ruyrityksen vetäjänä. Ilo-korut on valmis-tettu eettisiä periaatteita noudattaen. Paulan ja Antonin puheesta voi päätellä, että tuosta ajasta jäi mukavat muistot.

Loviisasta löytyi unelmien täyttymys

Loviisa ei ollut pariskunnalle entuudestaan tuttu kaupunki. Kun oman mökin etsintä kotiinpaluun jälkeen alkoi, Paula ja Anton yöpyivät lapsineen Tamminiemen leirintä-alueella. Pikkukaupungin kauneus ja rauha

valloittivat, ja kesäilta Saltbodanilla teki vai-kutuksen pariskuntaan.

– Katselimme ympärillemme kaikessa rau-hassa. Näimme kauniin sataman ja ihastutta-van miljöön. Loviisalaisetkin vaikuttivat erit-täin mukavilta, Paula muistelee.

Sen verran kaupunkilaisuutta Paulassa on jäljellä, että ehtona uudelle mökkipaikalle oli se, että hän pääsee kävellen kahville.

– Caffé latten pitää olla kävelymatkan päässä. Ehto toteutui, sillä Köpbackasta vie kaunis reitti Loviisan keskustaan.

Myös lapset viihtyvät mökkimaisemissa. Pihalla on kiva tonkia ja peuhata. Uimaan-kin pääsee.

– Läheinen ranta on matala ja turvallinen lapsille, Anton sanoo.

Nyt kun suuri remonttiurakka on ohi, Lehdot myöntävät olevansa hurjan iloisia hankinnastaan.

– Tämä on unelmien täyttymys. Mistään hinnasta emme vaihtaisi pois, he sanovat te-rassillaan ilta-auringon lämmössä.

Veden läheisyys tuo mielenrauhan.

17

18

Lukijakilpailu

Tulppaanitarhan lumo on koukuttava tietopaketti ja intohimoisten asiantuntijoiden tiedontäyteinen opas kaikille niille keväästä hurmaantuneille, jotka haluavat nauttia sipulikukkien loistosta mahdollisimman pitkään. Kirjan tekijät tunnetaan Suomessa erityisesti historiallisten tulppaanien ja narsissien pioneereina.

I L s E L E I v O , v E s a L E I v O : T u L p pa a N I Ta r H a N L u m O, W s OY 2 0 1 1

Mistä Pikkukaupungin jutusta pidit eniten ja minkä takia? Minkälaista tietoa kaipaat lehteen lisää? Mikä ei kiinnostanut pätkääkään? Lähetä vastauksesi perusteluineen sähköpostilla osoitteeseen toimitus@peakpress.net ja voita joku näistä hienoista kirjoista.

Jukan ja Iiriksen uurastus on vihdoin tuottanut hedelmää: tikussa on kaksi viivaa. Kunnianhimoinen huippututkija Iiris alkaa tuoda kotiin onnenamuletteja ja katsella sisäänpäin. Jukka alkaa unelmoida ajasta koti-isänä, päiväunien aikaisesta kiivaasta kirjoittamisesta ja tulevasta kirjailijan ammatista.

j a N N E O r a : T Ä H T I E N s u O j aT T I , Ta m m I 2 0 1 1

Astu sisään Marimekon suunnittelijoiden työhuoneisiin. Kuule tekemisen tarinat ja suunnittelun salaisuudet ja lähde toteuttamaan ikiomia design-helmiäsi. Kirjassa on yli 60 helppoa ja haastavaakin ohjetta ja rutkasti ideoita itse tehtäväksi: kotiin, päälle puettavaksi ja ihan vaan arjen iloksi.

m a r I s a v I O j a k aT I r a p I a : s u r r u r - T E E O m a m a r I m E k k O s I , W s OY 2 0 1 1

OsaLLIsTu & vOITa!

www.loviisantanssiopisto.fi

LAPSILLE & NUORILLE / FÖR BARN & UNGDOMAR Satubaletti | Lastentanssi | Nykytanssi | Lyrical Jazz | Sirkustaide |

AIKUISILLE | FÖR VUXNA Baletti | Nykytanssi | Lyrical Jazz | Yoga | Pilates | Miesten pilates | Yogilates | Body & Mind

Treenaamme omassa salissa Loviisan vanhalla Meijerillä.

Sijoita itseesi!

19

HäälahjaaNNa YHTEIsIÄ ILTOja:

Ravintolalahjakortti, konsertti- tai teatteriliput,

hemmotteluviikonloppu kylpylässä

aNNa YHTEIsTÄ TEkEmIsTÄ:

Kokkikurssi, melontakurssi, tanssikurssi

Voit teettää parhaasta valokuvastasi komean

suurennoksen ja kehystää sen, tai kerätä suuremman

nipun kuvia yhteisistä hetkistänne ja teettää niistä

valokuvakirjan.

Jos ostat esineen, mieti, arvostaako hääpari

design-klassikkoa, antiikkitavaraa vai kenties jotain itse

tuunattua.

jOs parILLa ON pIHa, voit hankkia sinne vaikkapa

riippumaton kahdelle tai pari aurinkotuolia, pihakatoksen

tai retkiteltan. Pensas tai puu voi olla myös mieleinen

lahja. Yhteislahjana voi hankkia vaikka kasvihuoneen.

apua, mitä vien mennessäni? kolahtiko kutsu postiluukusta? pääsetkö osallistumaan juhannushäihin? Ehkä haluat muistaa koulunsa

päättävää nuorta tai ihan vain piipahtaa naapurin mökillä. minne menetkin, muista viemiset.

pikkukaupunki-lehti kokosi sinulle ideoita jalostettaviksi.

YlioppilaslahjaKoulunsa lopettanut nuori suunnittelee usein matkaa.

Hanki rinkka tai pyörillä kulkeva matkalaukku, tyypistä

riippuen. Jos matka on jo tiedossa, osallistu sen

kustannuksiin. Tarjoa jätskit Eiffeltornin huipulla.

Hanki matkavakuutus tai kaukomaille vaadittavat rokotteet.

mIkÄLI NuOrI ON juurI suuNTaamassa

OmaaN asuNTOON:

Työkalupakki työkaluineen, keittiöön perusvälineistö,

sanomalehtitilaus

MökkituliainenMyrskylyhty ja petrolia

Aurinkokennolamppuja pihalle

Luontoystävällisiä pesuaineita

iholle, hiuksille, matoille ja pyykille

OLE Hauska vIEras:

Vie frisbee, tee rata ja leikitä niin lapset kuin aikuiset.

Lautapeli ja päiväkirja, johon kirjoitetaan voitot, häviöt,

tunnelmat ja osanottajat.

Työkalutkin voivat olla hyviä viemisiä, ainakin jos

ne ovat laadukkaita. Kauniita puutarhatyökaluja ja

työhanskoja tarvitaan myös aina.

Kelpo tuliainen muistuttaa sinusta myös sadepäivänä.

Vie hyödyllistä tietokirjallisuutta:

Lintu-, sieni- tai kasvikirja

Hyönteis-, kala- tai eläinkirja

Herkkukori toimii aina etenkin kun se sisältää

lähiruokaa, viinejä ja luomutuotteita.

RippilahjaLIIkuTa NuOrTa:

Kuntosalikortti, tennistunteja, salsakurssi

TaI akTIvOI muuTEN:

Taiteilijatarvikkeet,

luovan kirjoittamisen kurssi, taideleiri

sukuLaHja

Anna rippilapselle itsellesi tärkeä tai suvussa kulkenut

koru, huonekalu, taulu tai muu esine ja velvoita antamaan

se aikanaan eteenpäin omalle lapselle.

Muistele itseäsi saman ikäisenä: mitkä olivat tärkeitä kirjoja?

Anna oma kappaleesi tai osta uusi. Muista omistuskirjoitus.

Albumi tai albumikehys, johon olet kerännyt lapsuuskuvia.

Teksti: Hanna Neuvonen ja Kaisa Korpela Kuvitus: Sanna Nylén

20

k u L T T u u r I p I s a r O I T a

kirjailijan rakennuspalikat: voimakas itseilmaisun halu,

ripaus lahjakkuutta, paljon puurtamista ja hienosäätöä.

Teksti: Harald Birger OlausenKuva: Arto Wiikari

kaIkupOHjaaOmasTa ELÄmÄsTÄ

Loviisan Valkossa asuvalta toimittaja-kirjailija Janne Oralta ilmestyi maa-liskuussa hänen toinen kirjansa, joka

kertoo Jukka ja Iiris Lahden tarinan.Romaanin päähenkilöiden yhteinen uu-

rastus on vihdoin tuottanut hedelmää, heil-le on tulossa lapsi. Iiris on kunnianhimoi-nen ja poikkeuksellinen huippututkija, Juk-ka työskentelee ihmisoikeusjärjestössä tie-dottajana ja harkitsee siirtyvänsä koti-isäk-si. Hän unelmoi lapsen päiväunien aikaises-ta kiivaasta kirjoittamisesta sekä ponnistele-misesta kohti kirjailijan ammattia.

Pian Jukalle kuitenkin paljastuu, että tie hedelmöityksestä syntymään ei olekaan suo-ra rata maaliin, vaan välissä on monenlaista mittausta, puntarointia ja ajanottoa.

Kaikupohjaa omasta elämästä

Sen verran intiimi ja henkilökohtainen kirjan ote on, ettei välty ajatukselta, että Janne Ora itse seikkailee kirjan päähenkilönä.

– Yritän kirjoissani hakea jokaiseen hen-

21

j a N N E O r a

• Valmistunut Tampereen

yliopistosta toimittajaksi

• Vapaa toimittaja, asuu

Loviisan Valkossa

• Mielikirjailijoita mm.

Paul Auster, Joseph

Konrad, Herman Hesse,

Ian McEwan, Haruki

Murakami, Juha Seppälä

– Hienosäätövaihe tulee ajankohtaisek-si kirjan viimeisissä versioissa. Se on yleensä puuduttavin vaihe, mutta aivan välttämätön.

Jossakin vaiheessa vähän oudompaa

Saatuaan Tähtien suojatin painokuntoon Janne Ora hieman hämmentyi siitä, että tunne oli aika erilainen kuin esikoisromaa-nin jälkeen.

– Helpottunut ja iloinen olin toki nytkin. Esikoisen valmistumiseen ja julkaisuun liit-tyvät lataukset olivat kuitenkin ihan eri luok-kaa.

Ora onkin jo pohtinut seuraavaa kirjaa.– Kirjoittaisin jossakin vaiheessa mielel-

läni myös vähän oudompaa, ehkä yliluon-nolliseen vivahtavaa tekstiä, jossa läsnä oleva salattu todellisuus antaisi viitteitä itsestään. Lienee paljon sellaista, jonka olemassaolos-ta emme tiedä mitään, koska meillä ei ole vielä kykyä havaita sitä tai havaitsemme sen epätarkasti. Ehkä moni muukin kirjailija ku-rottaa kohti näitä elämän heikosti havaittu-ja kohtia.

kilööni kaikupohjaa omasta elämästäni, aja-tuksistani sekä tunteistani, tiedostaen tai tie-dostamattani. Uskon useiden kirjailijoiden tekevän niin. Se ei tarkoita sitä, että täsmäl-leen samalla tavalla olisi tapahtunut todelli-suudessa myös kirjailijalle.

Janne Oran mukaan kirjailijan on valittava kertojanrooli, josta käsin hän kertoo tarinan.

– Jos kirjailija ei tiedä kertojansa asemaa ja asennetta, ei kirjasta tule mitään tai siitä tulee tahattomasti hyvin sekava. En ole it-se ollut samassa valintatilanteessa kuin ro-maanihenkilöt Jukka ja Iiris. Sen sijaan yri-tän kuvailla, mitä tuntisin ja ajattelisin vas-taavanlaisessa tilanteessa, jos minulla olisi Ju-kan maailmankuva, kokemus ja perhetausta.

Puurtamista ja hienosäätöä

Ora on itse käynyt läpi kirjailijan kasvun har-rastajakirjoittajasta ammattilaiseksi. Hän ar-vostaa kirjoittajakoulutusta, mutta korostaa, että voimakas itseilmaisun halu ja ripaus lah-jakkuutta on oltava pohjalla. Kaikki muu on puurtamista ja hienosäätöä.

– Kirjoittamisvaiheessa minun on tietoi-sesti työstettävä ja pohdittava kirjan teemaa, henkilöitä ja tapahtumia sekä niiden tarkin-ta ilmaisua päivittäin. Kun työ lähtee vauh-tiin, se alkaa jossakin määrin myös ruokkia itseään, joskin tarinan ja kirjoittamisen heh-kua on pidettävä jatkuvasti yllä.

Miten se käytännössä tapahtuu?– Työtä tekemällä. Vaikka ei tiettyinä päi-

vinä kirjoittaisikaan ja työprosessi olisi jo ”levollisessa vaiheessa” ja peruspalikat, kuten miljöö, henkilöiden asetelma ja tapahtumat kunnossa, niin kaiken aikaa minun pitää ol-la hereillä, että hehku pysyy ja jopa syvenee.

Työprosessin aikana Ora ajattelee kirjan-sa teemaa, henkilöitä, tapahtumia ja niiden kytköksiä jatkuvasti, myös silloin kun hän

ei kirjoita.– Se on eräänlaista pään sisällä kirjoitta-

mista, joka tapahtuu niin valveilla kuin unis-sakin, yhtä hyvin vapaalla ollessa kuin työ-huoneessakin.

Kaivoa ei saa kerralla tyhjentää

Ideat eivät kysy paikkaa ja aikaa, ne vaan pul-pahtavat jostain esiin.

– Silloin kun kykenen kirjoittamaan vii-sikin tuntia putkeen, kirjoitan itseni puh-ki. Arki iskee välillä kovasti kirjoittamiseen unen ja ajan puutteena, talousvaikeuksina – ylimalkaan kaikkena sälänä, mitä ihmisen ar-ki on: laskujen maksamista, kaupassa käyn-tiä, erinäisten arkisten asioiden setvimistä ja hoitamista. Olen toistaiseksi ratkaissut asian niin, että rauhoitan arkeni kirjan ensimmäi-sen version kirjoittamisen ajaksi eli 6–8 vii-koksi niin, että saan tarvittavan työrauhan.

Mistä Janne Oralle syntyy tarve kirjoittaa?– Sanomisen ja itseilmaisun tarpeesta, ja

kenties jostakin muustakin, mikä itselleni-kin on salaisuus. Ei siinä sen kummempaa mystiikkaa ole.

Romaanin kirjoittamisen kiivaassa alku-vaiheessa Ora naputtelee 4–6 tuntia päiväs-sä, välillä kahvia juoden ja paikallaan kävel-len, itseään ruoskien tai kehuen, mitä mil-loinkin. Suurin osa ajasta on istumatyötä.

– Aloittaminen etenkin vaatii itsekuria ja uupumuksen hallintaa. Kirjoittamisen vä-lietapit, deadlinet ja itsesuggeroinnit – ”tä-mä versio siihen ja siihen mennessä valmiik-si”, ”tänään voi yksikin hyvä lause riittää” – helpottavat työprosessin rytmitystä.

Kun on kirjoittanut itsensä lämpimäksi ja tekstiä syntyy kuin siivillä, se tuottaa iloa. Oran mielestä yksittäinen työrupeama kan-nattaa silti lopettaa siinä vaiheessa, kun teksti vielä kulkee. Kaivoa ei saa kerralla tyhjentää.

22

k u L T T u u r I p I s a r O I T a

Else ja vesa Leivon esikoisteos Tulppaanitar-

han lumo kuuluu jokaisen esteetikon kirjahyl-

lyyn ja puutarhafriikin ahkeraan käyttöön. Kir-

jan loviisalaiset tekijät tunnetaan erityisesti his-

toriallisten tulppaanien ja narsissien pioneerei-

na. Else Leivo on Etelä-Ruotsista kotoisin ole-

va puutarhuri, Vesa Leivo historianopettaja. He

pitävät puutarhatuotteisiin erikoistunutta Villi-

niitty-nettikauppaa ja ovat tuottaneet Helsin-

kiin Tulppaanien lumo -näyttelyitä.

Kirjan inspiroiva kuvamateriaali on täynnä en-

nakkoluulottomia ideoita puutarharatkaisuihin

ja käteviä vinkkejä sipulikasvien kasvattamiseen.

Tulppaanitarhan lumo on tiedontäyteinen

opas. Siinä näkyy niin taideopintonsa suoritta-

neen puutarhurin estetiikan kaipuu kuin histo-

rianopettajan intohimo alaansa.

Lukija palkitaan lopuksi jännittävällä retkel-

lä tulppaanin alkujuurille ja tarinoilla historial-

lisista tulppaaneista ja kadonneista viktoriaani-

sista narsisseista.

Else ja Vesa Leivon oma puutarha on avoinna

kävijöille Loviisan Avoimet Puutarhat

-tapahtumapäivänä 29.5.

www.villiniitty.fi

Muistatko tämän tytön?Mitä hänelle kuuluu nyt kolmen vuosikymmenen

jälkeen?

Valokuvaaja Aatos åkerblomin 70-luvulla ottamassa

valokuvassa Loviisaan muuttanut kymenlaaksolaistyttö

katselee silmiensä edessä avautuvaa uutta ympäristöä

avoimin ja uteliain silmin.

Harald birger olausen on koonnut hänen

ja 160 muun ihmisen kertomukset Loviisasta ja

loviisalaisuudesta yksiin kansiin, molemmilla kotimaisilla

kielillä. Minun Loviisani -kirjaa saa 20 euron hintaan

muun muassa loviisalaisista kaupoista ja Laivasillalta.

Luovat loviisalaiset ovat taas näyttäneet kyntensä. Nauttikaamme heidän tuotoksistaan.

Kommer du ihåg denna flicka?Hur mår hon nu, och vad gör hon efter tre decennier? På bilden, tagen av

fotograf Aatos åkerblom på 70-talet, finns en kymmenedalsflicka som flyttat

till Lovisa. Hon tittar på sin nya omgivning med nyfikna och öppna ögon. Läs

om det samt 160 andras berättelser om Lovisa och lovisabor i Harald birger olausens bok Mitt Lovisa. Boken är finsk- och svenskspråkig.

Rakkaudesta historiallisiin sipuleihin

Kerran kuukaudessa hotelli Degerbyhyn ko-

koontuu runonnälkäisiä loviisalaisia kuuntele-

maan runoja laidasta laitaan. Runo Rauha Rak-

kaus -tapahtumassa on ulkopuolinen vieras ker-

tomassa runoista ja lukemassa niitä ääneen. Pai-

kallaolijat voivat myös esittää omia runojaan.

Muun muassa Toini Tellervo Schroderus,

paula Saarela, matti mansikka, ulla ora,

Kyllikki mononen ja viljo Savolainen muo-

dostavat jo vakiokaartin, joka esittää runoja van-

hoista klassikoista nykyrunoilijoihin. Ryhmä te-

kee myös yhteistä runoa esitettäväksi valtakun-

nallisessa runovideokilpailussa.

www.runorauharakkaus.blogspot.com

Runohullut!

Koonnut: Päivi Ahvonen

23

Porvoolaisen mari Savion ja loviisalaisen Kati rapian uutuus Surrur –

Tee oma Marimekkosi yhdistää huippudesignia ja yllättäviä ideoita. Kaa-

va-arkillinen seeprahaalareita, silmäautoja, sohvaperunoita ja muuta haus-

kaa innoittaa tekemään itsekin.

Selkeät ohjeet auttavat aloittelijaa, ja nopeat työt valmistuvat muuta-

massa minuutissa. Haasteellisimpien parissa voi viihtyä viikkojakin.

Runsas kuvamaailma kutsuu sisään Suomen nimekkäimpien suunnitte-

lijoiden työhuoneisiin ja koteihin.

Surrur on ompelu- ja ohjekirja ja ennen kaikkea ehtymätön inspiraa-

tion lähde.

www.surrur.com

TEHOkaksIkkO IskI jÄLLEEN

24

k u L T T u u r I p I s a r O I T a

Puolipäiväleirillä meren äärellä lapset saavat tutustua kuva- ja tanssitaiteen maailmaan ilon ja

elämysten kautta. Källan leirialueella pidettävälle kurssille voivat ilmoittautua 6–10-vuotiaat

tytöt ja pojat. Mukaan lämmitettävä ruoka ja juotavaa sekä säänmukainen vaatetus.

Sibeliusdagarna i Lovisa, som är de 18:e i ordningen, arrangeras i år undantagsvis på sen-sommaren, närmare bestämt 25–27.8. Dagarna sammanfaller med ett annat populärt eve-nemang, nämligen Lovisa Historiska Hus. Arrangörerna hoppas att evenemangen ger var-andra draghjälp. Sibeliusdagarnas konstnärliga ledare, Jan-Erik Gustafsson, har än en gång lyckats locka internationellt namnkunniga musiker till evenemanget. En del av biljettintäk-terna går till skyddet av Östersjön, vilket innebär att du deltar i det viktiga arbetet genom att besöka Sibeliusdagarna. www.loviisansibeliuspaivat.fi, www.wwf.fi/itameri, loviisanwanhattalot.fi

Kuvatanssia lapsille to–pe 16.–17.6. klo 10–14.30

TapaHTumakEskus HarjuLLa

Funkkistyylinen lasinen talonsiipi Ete-

lä-harjun kerrostaloalueella on ollut

tyhjillään kauan. Nyt ikkunoiden taak-

se alkaa vihdoin tulla elämää. On syn-

tynyt uusi Keskus – Centralen.

”Nimi juontaa juurensa isovanhempieni ravin-

tolasta 1930-luvun Helsingissä. Paikka oli funk-

kistyylinen ja talon 'siivessä' kuten tämä meidän-

kin paikkamme”, kertoo yrittäjä merja Saario.

Keskus-Centralenissa on tilaa kahdessa ker-

roksessa ja sitä vuokrataan kokous-, juhla- ja kou-

lutuskäyttöön korvausta vastaan. 8.–9. heinäkuu-

ta Keskuksessa järjestetään Ruususaippuakurssi.

Tapahtumakeskuksessa on myös tilauskeittiö,

av-laitteet, piano ja esiintymiskoroke. Sinne on

suunnitteilla maksuttomia yleishyödyllisiä tapah-

tumia, kuten taidenäyttelyitä. Keskus-Centrale-

nia voi varata ruokailumahdollisuudella tai ilman.

www.keskus-centralen.fi

Kom och upplev en fin koncert! Koncert med Irina Björklund för 3:dje gången på Sarfsalö söndagen den 7.8 kl. 18 på Ljungars, Sarfsalövägen 1164. Inträde 0–6 år avgiftsfria, 7–13 år 10 euro, 14 år och äldre 20 euro. För mera information kontakta Daniela Eriksson tel. 040 506 9439. Arr: Irina Björklund och Sarfsalö UF

Kuvataiteilija ja kuvanveistä-

jä Taisto Huttunen täyttää

syksyllä kunniakkaat 70 vuot-

ta. Taisto on Tuusulan Taiteiden

Yön alullepanija ja pitkäaikai-

nen kulttuurivaikuttaja, joka

on paneutunut monipuolises-

ti Loviisan taidekenttään. Hän

on Loviisan kulttuuri- ja ym-

päristöliikkeen pitkäaikainen

vaikuttaja ja perinnerakentaja

henkeen ja vereen.

Taiston töitä on esillä muun

muassa Tuhannen Tuskan

Kahvilassa, Mariankatu 2c.

www.liisantalo.fi

sIBELIus musIk LjuDEr på sENsOmmarEN

Ohjaajina: kuvataideopettaja Kaisa Korpela ja tanssipedagogi Kati Kivilahti-FageruddHinta: 60 eIlmoittautuminen: Kaisa Korpelalle 10.6. mennessä puh. 040 7693 353Järjestäjä: Loviisan Tanssiopisto ja Sirkuskoulu

Onnea!

Kuka?

Free solon ohella arkkitehdinurallesi mah-tuu monia muita töitä. Mainitse muutama. – olen suunnitellut itävallassa kouluja ja sairaaloita, esimerkiksi salzburgin kirurgi-sen sairaalan. Maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Graziin olen suunnitellut van-haan teollisuuskiinteistöön konserttisalin, Helmut list Hallen, ja kaupungin keskus-taan yhdistetyn asuin- ja toimistotalo ron-don. Grazin lentokentän lennonjohtotor-ni ja Wienin voimalaitoksen Kraftwerk Ar-senal ovat myös suunnittelemiani.

Miten kiinnostuit Loviisan vesitornin suunnittelusta?– Myllyharjun topografinen sijainti oli yk-si keskeinen tekijä. Myös vesitornin huo-mattava korkeus, lähes 40 metriä, antaa

mahdollisuudet tehdä siitä uusi kiinnosta-va maamerkki loviisalle, erityisesti lovii-sanlahdelta päin katsottuna.

Mikä tekee Free Solosta arkkitehtonises-ti kiehtovan?– Kiehtova on erityisesti rakennuksen geo-metria ja sen dynaaminen ulkokuori sekä kauniit sisätilat. Maisemasuunnitelmalli-sesti haastavaa on harjua myötäilevän ul-koilureitin kytkeytyminen vesitorniin. tie kulkee vesitornin ison kaaren alta muodos-taen tärkeän osan kokonaiskonseptista.

Mikä on ollut vaikeinta Free solon suun-nittelutyössä?– Haastavinta on ollut rakennuksen geo-metrian yksinkertaistaminen niin, että se

mahdollistaa käytännöllisen ja kustannus-tehokkaan toteutuksen. Myös tilaratkaisu-jen kehittäminen on vaativa työ, koska ve-sitorni tarjoaa erilaisia käyttömahdollisuuk-sia, jotka tuovat rakennukselle lisäarvoa ja tekevät siitä kiinnostavan matkailukohteen.

Millaisena näet valmiin vesitornin?– Uskon, että free solosta tulee maisemalli-sesti ja arkkitehtonisesti onnistunut ja lovii-salaisia hyvin palveleva ylävesisäiliö. samal-la toivon, että se elävöittää kaupunkia ja sii-tä saadaan uusi, ahkerasti käytetty ihmisten kohtaamispaikka.

m a r k u s p E r N T H a L E r ,

itävaltalainen arkkitehti, Loviisan uuden vesitornin, Free solon suunnittelija

Haastattelu: Seppo IisaloKuva: Päivi Ahvonen

25

26

MoporetkiLoviisassa

27

Loviisa on maaseudun suurkaupunki, jossa hoidetaan

tulevaisuudessa myös pääkaupungin maaseutupalvelut.

Tiesitkö, että Loviisan kaupungin alueella on yli 15 000

hehtaaria peltoa?

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Eeva Kangas

>>

28

Solifer Export Vuosimalli 1963, Moottori 49 cm3 Solifer Express M36,

Teho 1,5 hv 4300 k/min, Rengaskoko 23” – 2,25, Paino n. 50 kg

29

Loviisassa on tällä hetkellä noin 340 EU-tukea saa-vaa maatilaa. Niiden keskipinta-ala on noin 47,7 hehtaaria. Tilojen määrä vaihtelee jatkuvasti, sillä niitä yhdistyy, poistuu ja tulee lisää. Näiden lisäksi kaupungin alueella on joitakin niin sanottuja pas-siivisia tiloja, jotka eivät saa EU-tukea.

Viljelykäytössä on 15 053 hehtaaria maata. Tä-hän kuuluvat myös niityt, nurmet ja luonnonhoi-topellot.

Maitotiloja Loviisassa on noin 20. Nautakarjaa kasvatetaan noin kymmenellä tilalla, sika- ja lam-mastiloja on vain muutamia. Kananmunantuot-tajia Loviisasta löytyy yksi, hevostaloustiloja noin kymmenen.

Viljelytiloja kaupungin alueella on vuoden 2010 tiedon mukaan 228. Suurin osa näistä on viljanvil-jelijöitä, mutta joukosta löytyy jokunen perunan-, puutarhakasvien ja kasvihuoneviljelijä. Eniten viljel-lään kevätvehnää, seuraavina kärkikolmikossa ovat kaura ja rypsi.

On vaikeaa arvioida, kuinka moni saa elantonsa maataloudesta. Monella tilallisella on jokin muu-kin työ, ja isot tilat työllistävät useampia henkilöi-tä. Keskimäärin tilat ovat melko suuria, esimerkik-

Solifer Export Vuosimalli 1968, Moottori 48 cm3 Anker F-38,

Teho 1,5 hv, Rengaskoko 21” – 2,75, Paino n. 50 kg

>>

30

Piaggio Ape 50 Vuosimalli 1999, Moottori 49.8 cm3,

Teho 3 hv 5,500 k/min, Rengaskoko 10” – 100/90, Paino n. 400 kg si pohjoisempaan Suomeen verrattuna.Erilaisia EU:n myöntämä maaseututukia on val-

tavasti. Tilatuki, luonnonhaittakorvaus ja ympä-ristötuki ovat näistä suurimmat. Yhteensä vuonna 2010 alueelle maksettiin tilatukia, peltokasvien tu-kia sekä eläintukia noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Suunnitteilla olevan lakimuutoksen myötä Lovii-sasta ollaan tekemässä niin sanottua isäntäkuntaa, joka huolehtisi yli tuhannen uusmaalaisen maatilan tukihakemusten käsittelystä ja neuvonnasta. Aluee-seen kuuluisivat Loviisan, Lapinjärven, Porvoon, Si-poon, Vantaan ja Helsingin EU-tukitilat.

Loviisan kaupungin maaseutuyksikkö huolehtii jo nyt lomituspalveluista aina Nurmijärvelle saak-ka. Alue käsittää 16 kuntaa. Entisessä Liljendalin kuntatoimistossa sijaitseva lomituspalveluiden yk-sikkö työllistää yli 50 maatalouslomittajaa.

Loviisan kaupungilla on talousmetsää noin 2500 hehtaaria. Metsissä ja pelloilla asustaa moninainen luonnoneläinten ja -kasvien kanta. Alueen luonto on hyvin monipuolinen.

Peltoa, metsää ja maalaismaisemaa Loviisassa siis riittää. Me tutustuimme maaseutuun pappamo-poilla. Hyppää sinäkin kyytiin! •

31

Hopomjärven rannalla. Takana 37 hikistä ajokilometriä, 2 puhjennutta rengasta ja 1200 ötökkää hampaitten välissä.

Uuden sukupolven energiaa

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. www.fortum.com

33

Gy?

a r j E N s a N k a r I T

Gyn ”eftiksessä” jokainen lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Täällä vietetään turvallista

iltapäivää ja puhutaan kaiken maailman asioista, jotka ovat lapsille tärkeitä.

Kello on juuri kivunnut yli puolen päivän, kun Loviisan ruotsinkielisen seurakunnan tilojen eteiseen alkaa

tupsahdella ala-asteikäisiä, joiden koulupäivä on juuri päättynyt. Vastassa on tuttu ja turval-linen aikuinen, Gunne-May eli Gy? Kaustell. Gy? Kirjoitettuna juu-ri näin, kysymysmer-killä. Se on hänelle tärkeä henkilötunnus.

– Oletko jo paran-tunut flunssasta? Lai-ta kintaat patterille kuivumaan ja ota ul-kohousut pois. Miten päivä on mennyt? Gy huomaa jokaisen pie-nen tulijan. Hän on aidosti läsnä.

Moni lapsista ker-tookin heti jotain tär-keää päiväänsä liitty-vää. Jotkut menevät hakemaan voileipää ja mehua keittiöstä. Ryhmän koko vaihte-lee paljon. Kun flunssa kaataa koululaisia pe-tiin, saattaa Gyn huomaan tulla vain kym-menen vipeltäjää kolmenkymmenen sijasta. Onneksi tilaa on.

Leikkimistä ja keskustelua

Lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, joka kuun-telee ja keskustelee. José haluaa tänään jutel-la Japanin katastrofista. Koulussa siitä ei ole kuulemma puhuttu, mutta asia selvästi as-karruttaa pohdiskeluun taipuvaista poikaa.

gy? on lapsille lämmin mummohahmo.

– Me puhumme täällä kaikista asioista maan päällä. On iloja, on murheita. Ja ihan tavallisia lasten juttuja, jotka ovat heille tär-keitä. Myös minulle ne ovat tärkeitä, sillä lapsen täytyy saada tulla kuulluksi ja huo-matuksi, Gy painottaa.

Sitten saapuu Robin, jonka pitäisi soittaa äi-dille. Gy on kerännyt vanhempien tiedot pa-perinippuun, josta äidin numerokin löytyy.

Jokainen lapsi on arvokas

Toimittuaan yli kaksikymmentä vuotta ilta-päivätoiminnan vetäjänä Gy on tutustunut valtavaan määrään loviisalaislapsia. Lisäk-si hän pitää aamunavauksia esikouluissa ja toimii perhekerhoissa ja äiti–lapsi-ryhmissä. Koulutukseltaan Gy on lastentarhanopettaja,

lisäksi hän on suorittanut kirkon lapsityön-ohjauksen erityisopinnot.

– Koska iltapäivätoiminta on seurakunnan järjestämää, toimintaamme sävyttävät kirkon ihmisnäkemykset. Jokainen lapsi on arvokas ja jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Pyrimme opettamaan mikä on väärin ja mikä on oikein. Se on elämän perusta. Meillä on säännöt, joita myös nou-datetaan. Näin kaikkien viih-tyvyys on taattu, Gy pohtii.

Koko kylä kasvattaa

Gystä on mukavaa, että il-tapäiväkerhon lapset pitävät häntä mummona. Ei oma-na mummona, mutta mum-mona kuitenkin. Joskus hän tuntee myös väsyvänsä, mut-ta tässä työssä ei voi lintsata eikä läsnäolo saa herpaantua.

– Työ on fyysisesti raskas-ta, ja iän myötä palautumi-nen on hidastunut, mutta henkisesti lasten kanssa työs-

kentely on antoisaa. Silti suru ja huoli ovat tuttuja tunteita. Olisi yhteiskunnallisestikin tärkeää, että lapset voivat hyvin. Silloin heis-tä tulee tasapainoisia nuoria ja aikuisia.

Ilokseen Gy on huomannut, että Loviisas-sa toteutuu sanonta, jonka mukaan koko ky-lä kasvattaa lapset.

– Täällä on paljon hyvää yhteisöllisyyttä. Nykyään lapset ja nuoret ovat avoimempia kuin aiemmin. •

Teksti: Reija Kokkola Kuva: Arto Wiikari

34

Huuhkajavuori ja Haukkakallio si-jaitsevat lähekkäin ja muodostavat yli sadalla reitillään Suomen suu-

rimman ulkokiipeilykeskuksen. – Kiipeilijöitä käy pääkaupunkiseudulta ja

kauempaakin kuten Venäjältä ja Virosta, lo-viisalaisen kiipeilyseura Släbi ry:n puheen-johtaja Markus Nyman kertoo.

Haukkakalliolle on tekeillä koulutuslin-jasto, jolla voi opetella kiipeilemään, mutta kiipeilyn aloittaminen luonnonkalliolla on haastavaa.

– Varsinainen koulutustoiminta ja syste-maattinen opetus voidaan aloittaa, kun jo-nakin päivänä saamme Loviisaan sisäkiipei-lypaikan, oli se sitten vesitornissa tai jossakin koulussa, Nyman sanoo.

Harjulle rakennettavaa vesitornia suunnitel-taessa on puhuttu sisäkiipeilyseinästä ja kahvi-lasta. Projektissa aktiivisesti mukana oleva Ny-man on toiveikas.

– Vesitornin kiipeilyseinä toisi uuden kun-tolajin loviisalaisten ulottuville, kasvattaisi ju-nioritoimintaa ja palvelisi yritysryhmiä.

Uusi matkailuvetonaula

Markus Nyman toivoo, että Loviisassa näh-täisiin kokonaisuus. Sisäkiipeilyseinä toisi kaupunkiin seikkailuryhmiä, joille voisi tar-jota muutakin kuin kiipeilyä tai laskeutumis-

köYDEN varassaruotsinpyhtään Haukkakallio

ja Huuhkajavuori kuuluvat

maamme parhaisiin

kiipeilykallioihin. kiipeilyn

harjoittelemiseksi Loviisaan

tarvittaisiin myös sisäkiipeilyseinä.

Teksti: Noora Lintukangas

ta vesitornista. Tähän voisi yhdistää monen-laisia aktiviteetteja, kuten soutamista, melo-mista tai maastopyöräilyä. Se toisi asiakkai-ta myös majoitus- ja ravintolapalveluille se-kä mahdollistaisi kaupunkilaisille uuden ke-hittävän liikuntaharrastuksen. Loviisalle tä-mä toisi mainetta dynaamisena edelläkävijä-

nä, mutta myös matkailueuroja ja seikkailu-yrittäjyyttä. •

Lisää tietoa Haukkakallion ja Huuhkajavuoren

kiipeilyreiteistä sekä kiipeilyseura Släbi ry:n

toiminnasta osoitteessa www.slabi.net

Släbi ry:n ensimmäinen kiipeilykurssi

loviisalaisille nuorille alkaa 13.8.

Miksi et aloittaisi uutta harrastusta? Kiipeily on monipuolista kuntoilua.

Kuv

a: S

läbi

ry

35

TaLo & TUPar a k E N N a , r E m O N T O I , s I s u s T a

Löylyissä sen salaisuus

Tunnelmasta öljylamppu tunnetaan

Mitä maksaa 1 500 litraa lämmitysöljyä

Öljylämmityksen vaihtoehdot

Kaukolämpöä, ole hyvä

Helpot energiansäästövinkit

Sadepäivän sisähommia

Remppalainaa saa pankista

Kun epäilet kosteusvauriota

Radonmittaus kannattaa

Löytyykö helmiä?

3 6

4 0

4 1

4 2

4 3

4 4

4 5

4 6

4 7

4 7

5 1

s i v u t 3 5 – 5 2

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

36

Testiryhmä: Tuomo Korpela, Jukka Salminen, Arto WiikariTeksti: Seppo Iisalo, Jukka Salminen Kuvat: Arto Wiikari

TaLo & TUPa

37

kolme äijää, kolme erilaista saunaa. millaiset löylyt,

millaiset fiilikset? päätimme testata.

T u O m O N s a u N a

Vanhan omakotitalon pihapiirissä sijaitseva, erilliseen tolpparunkoiseen rakennukseen tehty sauna on valmistunut 1990-luvulla. Tarkoituksena oli rakentaa tekniikaltaan yk-sinkertainen ja helposti ylläpidettävä mutta tunnelmallinen ja vanhaan pihapiiriin kau-niisti istuva sauna, jossa saa hapekkaat löylyt. Kantovesi ja sähköttömyys sekä luonnolliset materiaalit olivat projektin peruspilareita.

Testilöylyjen perusteella perinteisesti latti-anrajassa kiukaan läheisyydessä oleva raitisil-manotto pelaa mainiosti. Löyly imaisee ha-pekasta ilmaa mukaansa ja on miellyttävän tuntuista. Huonontunut ilma menee kiu-kaan hormista ulos. Lauteiden kanssa samal-ta seinältä löytyvät vielä alhaalta sekä ylhääl-tä säädettävät venttiilit.

Testiryhmän arviot:

Hyvä yleistunnelma

Mukavan syvä ylälaude

Lauteet oikealla korkeudella,

myös varpaat saavat löylyä

Toimiva ilmanvaihto

Mukavat löylyt

Tunnelmallinen ja tarpeeksi tilava saunakammari

Haittapuolena testiryhmä näki hieman vaival-

loisen talvisaunomisen. Koska ylläpitolämmitystä

ei ole, joutuu joulusaunaan päästäkseen lämmit-

tämään hartaasti. ”Kaikkea ei voi saada yhtä ai-

kaa”, testiryhmä kommentoi.

Löylyissä sen salaisuus

p k v E r Ta I L u

1 2 3

>>

38

a r TO N s a u N a

1950-luvun alussa valmistuneessa omakoti-talossa oli alun perin puulämmitteinen sau-na, jossa pukuhuone ja pesutupa. 1980-lu-vulla edellisten asukkaiden tekemässä re-montissa puukiuas vaihdettiin sähkökiukaa-seen, kuten siihen aikaan oli tapana. Samalla huonejakoa muutettiin alkuperäisestä. Näin tiloihin saatiin löylyhuoneen lisäksi erillinen pukuhuone ja suihkullinen pesuhuone.

Remontin yhteydessä saunasta haluttiin tehdä normaalia ”fiinimpi”, jolloin laude-tason alapuolinen osa seinistä kaakeloitiin. Tästä on se seuraus, että kaakelit hohkaavat kylmää löylyn ottajien takamuksiin. Ilmiö poistuu vasta, kun sauna on ollut pidem-pään päällä.

Testiryhmän arviot:

Sähkösauna on vaivaton ja nopea lämmittää

1980-luvulla tehty remontti on muuttanut j u k a N s a u N a

Jukka on itse rakentanut saunan vuosina 2010 ja 2011, tosin hirsikehikon veistämi-sessä oli ammattimies mukana pääveistäjänä ja neuvonantajana. Ajatuksena oli rakentaa 1940-luvulla valmistuneen puutalon pihapii-riin sopiva perinteinen piharakennus (varas-to ja autotalli), jossa on hirsinen saunaosasto.

Saunasta toivottiin tunnelmallista ja löy-lyistä pehmeitä. Saunakamari toimii tarvit-taessa myös kesähuoneena. Edustalla on pie-ni virvoitteluterassi.

Pohjapiirustuksessa, löylyhuoneen mitta-suhteissa sekä ilmanvaihdon suunnittelussa on käytetty pohjana vanhoja piirustuksia ja ole-massa olevia hyviksi havaittuja pihasaunoja.

Itse ei yritetty keksiä yhtään mitään uutta. Moderniakin ajattelua silti saunasta löytyy, sillä betonilattiassa on lämmityskaapeli. Ve-si tulee ja menee johtoa myöten, näin sauno-minen sujuu helposti myös talvella.

Testiryhmän arviot:

Hyvä yleistunnelma

Lauteet oikealla korkeudella

Toimiva ilmanvaihto

Pehmeät löylyt

Miinuspuolelle testiryhmä laski sen, että lämmi-

tys aiheuttaa lisäkustannuksia vesi- ja sähkölaskuun.

Hyvän saunan tunnusmerkit• Saunarakennus on oikein suunniteltu ja ympäristöön luontevasti sijoitettu

• Saunassa on sopiva lämpötila ja riittävä kosteus

• Saunassa on tehokkaasti toimiva ilmanvaihto

• Saunan rakennusmateriaalit on oikein valittu

• rakennusratkaisut ovat toimivia ja hyviksi havaittuja

tunnelman kaupunkisaunamaiseksi

Vanhalla kiukaan hormilla järjestetty

ilmanvaihto on toimiva

Lauteiden alla olevaa kaakeliratkaisua

testiryhmä piti epäonnistuneena.

Sauna on tarkoitus remontoida lähiaikoina, jolloin

siitä pyritään saamaan nykyistä toimivampi. Myös

puukiuas palautetaan kunniaan.

1 2 3

1 2 3

Tarvittaessa tehoja löytyy.

Kellarisaunan tyypillinen pohjapiirros.

Sähkösauna antaa turhan äkkinäiset löylyt.

39

Vihta tuo raikkaan ja hennon tuoksun saunaan. Sillä on mukava leppoisasti läpytellen rentouttaa lihaksia ja saada ihon verenkierto sekä aineenvaihdunta toimimaan.

Saunavihta tehdään rauduskoivusta.

Vihdan sitominen1. Koivun pienet oksat eli lehväkset taitetaan joko käsin tai puukon avulla.

2. Vasempaan käteen kerätään yhden vihdan tarvetta vastaava määrä 40–60 cm pitkiä oksia noin 10–15 kpl.

3. Parhaan siteen saa hieskoivun vesasta, joka

väännetään vitsakseksi.Siteen paksumpi pää työnnetään vihtakimpun tyven läpi sen keskeltä.

4. Side kierretään pari kertaa vihdan tyven ympärille ja pujotetaan

silmukalle. Viimeistele oksien päät puukolla.

Lähde: Rakennan saunan,

toim. Pekka Tommila,

Rakentajain Kustannus Oy

1985

Kuvassa 200 vuotta vanhoja kierrätyshirsiä Jukan sau-naan paikoilleen sovittamassa puuseppä ja hirsityömies Jussi Remonen.

Jukan saunan rakennustyöt alkoivat kesällä 2010.

Aikaa vievään hirsikehikon veistämiseen päästiin

elokuussa. Lisähaasteita projektille asetti se, että

ulkorakennuksen muu osa – autotalli ja puuva-

rasto – on rankarakenteinen. Sauna saatiin käyt-

töön huhtikuun alussa 2011, mutta viimeistely-

työt jatkuivat vielä kesän alussa.

TuOmON sauNa arTON sauNa jukaN sauNa

Saunatyyppi rankarakenteinen kellarisauna Hirsirakenteinen

valmistumisvuosi 1994 1951, remontoitu 1980-luvulla

2011

Löylyhuoneen koko

10 m3 5 m3 15 m3

pukuhuone Erillinen saunakamari 5 m2 + alkovi

Erillinen 3,5 m2

Erillinen 10 m2

Sisäverhoilu Tuppeensahattua haapalautaa

paneelia, lauteidenalla kaakelia

seinät hirttä katto kuusipaneelia

Laudemateriaali Haapa Haapa kuusi

Kiuas jatkuvalämmitteinenkäsityönä tehty puukiuas

Helo Designsähkökiuas

jatkuvalämmitteinenHelo ukkotonttu

puukiuas

Kiuskivien määrä 55 kg 25 kg 65 kg

Lattia Betonia kaakeliaLattialämmitys

BetoniaLattialämmitys

piippu Teräspiippu – muurattu

vedensaanti kannetaan sisään Lämminvesihana Lämminvesipatajuokseva vesi

valaistus kynttilöillä sähkövalaistus kiukaan lasiluukkumyrskylyhty

ikkunan ulkopuolella

Ei juhannussaunaa ilman itse tehtyä vihtaa

Vuoden keikka kOLmE ErILaIsTa sauNaa

Kuv

a: E

eva

Kan

gas

1 2 3

TaLo & TUPa

Kuvitus: Jukka Salminen

40

Amerikassa vuoden 1850 tienoilla ke-hitetyt paloöljylamput levisivät Suo-men kaupunkeihin 1860-luvulla.

Maaseudulla öljylamput saatiin käyttöön kuitenkin vasta 1900-luvun alussa, mutta sen jälkeen ne pysyivät siellä vuosikymme-niä yleisenä valonlähteenä.

Sauna- ja navettavalaisimena säilyi pitkään pieni peltinen öljylamppu, tuiju.

Öljylamput toivat valoa pidempään kuin entiset kynttilävalaisimet, joten öljyvalai-sinaikaan siirtyminen merkitsi huomattavaa harppausta valaisinhistoriassa.

Liekkiä suojasi lasikupu. Kattovalaisimet oli varustettu hissilaitteella, jonka avulla öl-jysäiliö oli helppo täyttää.

Tehokkaita ja kauniita

• Öljylamput ovat valoteholtaan paljon te-hokkaampia kuin kynttilät, lämpötehoakin

löytyy 150–750 W.• Sähkökatkon aikana öljylampuista on käy-tännöllistäkin hyötyä, kun ei tarvitse hortoil-la pimeässä. • Paloturvallisuudesta on aina huolehdittava.

Öljylamppua ei saa jättää palamaan ilman val-vontaa, eikä lamppua saa sijoittaa liian lähelle kattoa. Jos ei käytetä lämpökilpeä, minimietäi-syys on 120 cm.

• Säiliöllisten öljylamppujen paloaika on useita tunteja.• Varalaseja ja -sydämiä sekä muita tarvikkeita on vaihtelevasti Loviisassa Suolatorin kirppik-sellä. Kattavampi valikoima löytyy Porvoosta Vanhasta Rautakaupasta. • Internetistä saa runsaasti tietoa ja ohjeita. Hy-vä uusien ja kunnostettavien lamppujen ja va-raosien kauppa: www.oljylamppu.net

Tunnelmasta öljylamppu tunnetaan

öljylampuissa on syvä, tunnelmallinen valo.

Hajujen välttämiseksi kannattaa käyttää hyvälaatuista

polttoainetta, lamppuöljyä tai valopetrolia.

Kuv

at: E

eva

Kan

gas

Ilman valoakin öljylamput ovat kauniita esineitä.

TaLo & TUPa

41

Öljyntoimittajan kilpailuttaminen käy helposti

puhelimitse tai netissä. Pienellä vaivalla voi sääs-

tää kymmeniä euroja.

Me kysyimme, mitä maksaa 1 500 litraa taval-

lista kesälaatuista lämmitysöljyä Loviisaan toi-

mitettuna. Edullisimman tarjouksen antoi Pu-

karon Levähdyspiste, joka pyysi toimituksesta

1 575 euroa. Kalleinta öljyä möi Teboil. Sen hin-

ta oli 1 625 euroa, eli 50 euroa enemmän kuin

Pukaron tarjous.

Kaikille öljyntoimittajille käy, että laskun mak-

saa erissä, mutta silloin litrahinta nousee jonkin

verran. Kolmessa erässä maksettuna 1 500 lit-

ralle tulee hintaa parikymppiä lisää toimittajas-

ta riippuen. Shell perii erissä maksettaessa vie-

lä 5 euroa ylimääräistä per lasku. Kysely teh-

tiin 4.5.2011.

mITÄ maksaa 1500 LITraa LÄmmITYsöLjYÄ?

Vertailu ja teksti: Seppo Iisalo, Sini Korhonen

viiden öljyntoimittajan vertailussa kaikkien litrahinta nousi yli euron.

Edullisin lämmitysöljyn toimittaja löytyi pukaron Levähdyspisteeltä.

Milloin ja miten?• Ennen vanhaan öljysäiliö kannatti täyttää lämmityskauden ulkopuolella kesällä, mutta nykymaailmassa sekään totuus ei välttämättä päde. • Tilaamalla öljyn pienemmissä erissä välttää suurimmat riskit hintapiikeistä.• Älä päästä öljysäiliötä tyhjenemään. Silloin et voi valita täyttöajankohtaa.

LÄmmITYsöLjYN TOImITTajaT

Neste Oil, puh. 0800 1 9000, www.neste.fi

Pukaron levähdyspiste, puh. 0400 123 766, www.pukaronparoni.fi

Shell, puh. 0800 1 9292, www.lampopuisto.fi

St1, puh. 0800 166 266, www.st1.fi

Teboil, puh. 0800 183 300, www.teboil.fi

Lämmitysöljyn toimittaja

Litrahinta Hinta 1500 l

Hinta 1500 3:ssa erässä

pukarON LEvÄHDYspIsTE

1,050 € 1 575 € 1 590 €

NEsTE OIL 1,058 € 1 587 € 1 610 €

sT1 1,060 € 1 590 € 1 609 €

sHELL 1,070 € 1 605 € 1 620 €

TEBOIL 1,084 € 1 625 € 1 644 €

Yhden litran hintaerot vaikuttavat ensi silmäyksellä pieniltä, mutta mitä enemmän öljyä tilaa, sitä suuremmaksi hintahaitari kasvaa.

Lämmitysöljyn hinta noussut roimastiKesällä 2009 lämmitysöljy maksoi alle 60 senttiä litralta. Sen jälkeen hinta

on noussut tasaisen tappavaan tahtiin. Vuoden 2011 alussa litrahinta kohosi jo yli maagisen euron. Lähde: Öljyalan keskusliitto, kuluttajahintaseuranta

2009 2010 2011

120

100

80

60

40

20

?c/litra

p k v E r Ta I L u

Kuv

a: J

ukka

Sal

min

en

42

Kauko-lämpöä, ole hyväkaukolämpöliittymiä on tasaisesti ympäri

Loviisan kantakaupunkia, rauhalassa ja

määrlahdessa. valkossa on erillinen verkko.

Loviisassa noin joka neljäs omakotitalo lämpiää öljyllä.

kun öljyn hinta on pilvissä, moni miettii muita vaihtoehtoja.

Pellettikattila+ Ekologinen lämmitysmuoto

+ Edullinen polttoaine

– Vaatii kattilahuoneen ja ison varaston

Pelletti toimii samalla periaatteella kuin öljylämmitys. Sopii parhaiten

pellepelottomalle, joka on kiinnostunut lämmityksestä, seuraa

mielellään polttimen toimintaa ja haluaa jopa itse kehittää laitteita.

Kaukolämpö+ Huoleton vaihtoehto

+ Laitteisto mahtuu pieneen tilaan

– Kaukolämmön käyttöhinta vaihtelee

Kun putket kulkevat valmiiksi läheltä, kaukolämpö voi olla

järkeva vaihtoehto öljystä luopuvalle. Se on hyvin huoleton

lämmitysmuoto.

Maalämpö+ Uusiutuvaa, halpaa energiaa

+ Helppo käyttää

– Kallis investointi

Kaksi kolmasosaa maalämpöpumpun energiasta tulee maasta

ja yksi kolmasosa pumpun käyttämästä sähköstä. Maalämpö on

sitä kannattavampaa, mitä suuremmasta talosta on kyse ja mitä

enemmän energiaa kuluu.

Tarjolla on maalämpöä, kaukolämpöä ja pellettijärjestelmiä.

Sähkölämmitys on edullinen investointi, mutta silloin lämpö on kallista.

öLjYLÄmmITYksEN vaIHTOEHDOT

Mitä pienempi talo, sitä pienempi kulutus ja sitä pidempi investoinnin takaisinmaksuaika.

TaLo & TUPa

43

Miten omakoti- tai rivitaloasukkaan pitää toi-mia, jos kaukolämpöön liittyminen kiinnostaa?– Silloin kannattaa ottaa yhteys suoraan mei-hin. Ennakkoon voi myös kysellä naapureil-ta, löytyykö muitakin halukkaita, opastaa Porvoon Energian kaukolämpöpäällikkö Ari Raunio.

Yhteydenoton jälkeen energiayhtiö selvit-tää tarkemmin, miten lähellä kiinteistö sijait-see rakennetusta verkosta.

– Jos se on lähellä, esimerkiksi 20–50 met-rin etäisyydellä, niin liittyminen on yleen-sä mahdollista. Jos taas matkaa on satakun-ta metriä ja vain yksi pientalo on liittymäs-sä, kustannukset nousevat herkästi liian kor-keiksi. Myös se, rakennetaanko yhteys hiek-katien varteen vai mukulakivikadun alle, vai-kuttaa, Raunio sanoo.

Mitä lysti maksaa?– Porvoon Energialla kaukolämmön liitty-mismaksu on 3 200 euroa. Hintaan sisälty-

vät kaivuutyöt sekä putken rakentaminen rakennuksen tekniseen tilaan tai kattilahuo-neeseen. Putken reitti sovitaan aina yhdessä kiinteistön omistajan kanssa.

Liittyjän tilaama ulkopuolinen lv-urakoitsi-ja poistaa vanhan öljykattilan ja asentaa tilal-le lämmönvaihtimen. LVI-työn hinta riippuu työmäärästä ja urakoitsijasta. Loviisassa hin-nat vaihtelevat 4 000 ja 5 000 euron välissä.

– Porvoon Energia tarkistaa urakoitsijan sopivuuden. Meillä on oikeastaan siihen vel-vollisuus, Raunio korostaa.

Motiva suositteleeKaukolämmitys kannattaa ottaa yhdeksi ver-tailtavaksi lämmitystavaksi aina, jos sitä on saatavilla. Energia-alan puolueettoman asi-antuntijan Motivan mukaan kaukolämpö-energian hinta on yleensä hyvin kilpailuky-kyinen, joskin hinta vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain. Loviisan hinta on valta-kunnallisessa vertailussa alle keskitason. •

v E r k O N p I T u u s Y L I 2 5 k m

Vuoden 2010 lopussa Loviisassa oli

234 kaukolämpöasiakasta, joista

• pientaloja 89

• rivi- ja kerrostaloja 88

• liike-, teollisuus, toimisto-, koulu-

ym. rakennuksia 57

Verkon kokonaispituus on

25,6 kilometriä.

Loviisassa toimii yksi hakelaitos ja

kolme öljylämpökeskusta. Bioenergian

osuus kaukolämpötuotannosta on

noin 70 prosenttia.

L O v I I s a N k E s k u s Ta N k a u k O L Ä m p ö v E r k k O

Loviisan kaukolämpöverkko on viimeksi laajentunut Rauhalaan, Tulli-

sillan alueelle ja historialliseen alakaupunkiin sekä Valkoon, jossa on

toistaiseksi erillinen verkko. Lähivuosina rakennettava uusi Harmaa-

kallion asuinalue ja mahdollinen yhdysjohto Valkoon ovat tulevaisuu-

den suuria verkkoinvestointeja.

Lisätietoja: www.porvoonenergia.fi

LOVIISANLAHTI

HARMAAKALLIO

MYLLY-HARJU

I k k u N aT

Vanhassa talossa jo paksut

verhot estävät vetoa ja

blokkaavat tehokkaasti

kylmän hohkausta

ikkunalasista.

Nykyaikaisilla kumi- tai

todella ohueksi painuvilla

silikonitiivisteillä ikkunat

saa erittäin tiiviiksi. Myös

perinteinen sisäikkunoiden

tilkitseminen sekä

paperoiminen tuottaa tiivistä

tulosta. Muista nyrkkisääntö:

sisempi ikkuna kokonaan

ilmatiiviiksi, ulomman ikkunan

puitteen tiivisteeseen jätetään

tuuletusaukot.

O v E T

Jo parin millin rako oven ja

karmin välissä päästää sisälle

yhtä paljon kylmää ilmaa

kuin poraisi seinään banaanin

mentävän aukon!

Yllättävän hyvän

lisäeristyksen ulko-ovelle

antaa paksu täkki, matto

tai villakangasverho oven

sisäpuolella. Tiivisteenä voi

käyttää joko hyvälaatuista

kumitiivistettä tai villanauhaa.

Parhaan tuloksen saa

rakentamalla tuulikaapin tai

tuplaovet ulko-oveen.

I L m a L Ä m p ö p u m p p u

Viime vuosien hittituote

ilmalämpöpumppu voi säästää

jopa puolet lämmitysenergiasta

eli 25 prosenttia

sähkölämmittäjän koko

sähkölaskusta. Toisaalta huono

asennus ja huolimaton käyttö

voivat nostaa sähkölaskua.

Tärkeintä on se, että

sisäyksikön lämpö leviää

tasaisesti ja mahdollisimman

laajasti ympäri rakennusta.

Varo helppoheikkejä!

Varmista Turvatekniikan

keskuksen sivuilta

www.tukes.fi

asennusliikkeen pätevyys.

jos haluat ensi talvena säästää tukun rutikuivia euroja,

hyödynnä energiansäästövinkit.

Opas ENErGIaTEHOkkaasEEN asumIsEEN

Pieni suuri energiakirja on ensimmäinen suomenkielinen johdatus

järkevään energiankäyttöön kotona. Opas kertoo havainnollisesti,

miten sähköä ja lämpöä voi säästää ja käyttää tehokkaasti.

Pikkukaupungin Talo & tupa -liitteen energiansäästövinkeissä on

hyödynnetty oppaan tietoja.

Jussi Laitinen, Pieni suuri energiakirja, Into Kustannus Oy, 2010

HELpOT ENErGIaN-sÄÄsTövINkIT

Helpoin tapa leikata lämmitystarvetta on alentaa sisälämpötilaa. Usein suositellaan 21 astetta. Ainakin sellaiset tilat, joissa ei oleskella, kannattaa viilentää talvisin.

Lisätietoja: www.motiva.fi, www.toukotalkoot.info

Sadepäivän sisähommia

TaPeToInTITapetoiminen sopii melkein

jokaiselle. kaikki ei kuitenkaan

välttämättä suju ihan niin

rattoisasti kuin strömsössä.

Tapettirullat ovat noin 10 metriä pitkiä, leve-ys vaihtelee 50 senttimetrin molemmin puolin. Tapetin kuvion mitta lisätään huoneen korke-uteen.

Varsinkin perinteiset paperitapetit ovat ar-vokkaita. Siksi menekin laskemiseen kannattaa käyttää hiukan aikaa. Jos myöhemmin joudut hankkimaan samaa tapettia lisää, uuden rullan väri ei välttämättä täsmää.

v a L m I s T E L u TLeveitä ovi-, lattia- tai ikkunalistoja ei ole pe-rinteisesti irrotettu, vaan seinäpaperin reunat on käännetty listojen sivuille. Tapetin leikkaa-mista ja liisteröintiä varten tarvitaan liisteröinti-pöytä. Edullinen pahvipöytä ajaa asiansa pienes-sä projektissa, mutta useamman huoneen tape-tointiurakassa kannattaa panostaa tukevampaan alumiiniseen tai puiseen versioon.

L I I s T E r I N s E k O I T Ta m I N E NLiisteri sekoitetaan pari tuntia ennen tapetin liisteröintiin ryhtymistä. Perinteisesti paperita-peteille on käytetty tärkkelysliisteriä, joka ei si-sällä muoviaineita.

Ta p E T T I v u OT I E N L E I k k a a m I N E NTapettirullat leikataan vuodiksi. Muutama rulla kerrallaan on sopiva määrä. Vuodan mitan mää-

rittää seinän korkeus sekä tapetin kuvion kor-keus eli raportti. Tähän lisätään vielä muutama sentti työvaraksi. Kannattaa tehdä mallivuota, jonka perusteella muut vuodat leikataan.

L I I s T E r ö I N T IVuodat pidetään tapetointipöydän taaimmaisella reunalla, liisteröitävä kappale otetaan etureunal-le. Tällöin vuodat peittävät koko pöydän eikä liis-teri tahri. Muista levittää liisteriä riittävästi. Kiin-nitä erityistä huomiota reunoihin sekä kulmiin.

Liisteröity vuota taitellaan vettymään. Vetty-misaika riippuu tapettityypistä (heti valmiista viiteentoista minuuttiin). Liisteröi neljä vuotaa kerrallaan vettymään.

k I I N N I T Y s s E I N Ä L L EVarmista tapetin ohjeista, laitetaanko saumat puskuun vai limittäin. Aloita tapetoiminen ikku-nan vierestä tai nurkasta valosta poispäin. En-simmäinen vuota sihdataan luotisuoraan, näin muut vuodat saadaan myös luotiin. Tapetti har-jataan ja saumat naputellaan huolellisesti kiinni.

N u r k a N Ta p E TO I m I N E NVanhoissa taloissa huoneiden nurkat ovat har-voin suoria, joten niihin ei pidä luottaa. Nurk-kaan tultaessa vuota kavennetaan niin, että taite menee muutaman sentin toiselle seinälle. Uudel-la seinällä jatketaan yli jääneellä tapettikaistaleella.

v I I m E I s T E LYYlimääräiset ylä- ja alapäädyt leikataan liisterin ollessa vielä hieman kosteaa. Tässäkin neljä vuo-taa kerrallaan on hyväksi havaittu määrä. Käytit-pä katkoterää tai tapettiveistä, huolehdi, että se on aina huipputerässä. Tylsä veitsi saattaa repiä rumasti hiukan kosteaa tapettia.

Maltti on valttia! Jo pieni harjoittelu tekee ta-petointityössä ihmeitä. Pienistä rutuista ei kan-nata heti masentua. Ne oikenevat itsestään tai unohtuvat yllättävän nopeasti.

45

Teks

ti: J

ukka

Sal

min

en K

uvat

: Eev

a K

anga

s

46

Valo, lämpö, kauneus ja helppous ovat asioita, joista syntyy asumismukavuus ja sujuva arki. Nouda uusi Domus-kuvasto ja tutustu myös lämminhenkiseen Aika-keittiöön, jossa kohtaavat menneen ajan tunnelma ja nykyajan mausteet.

Meiltä myös

ikkunat!C E N T E R

UUSITTU:

Kurkista uuteen Aikaan.

Domus CenteritKotka: Jumalniementie 7Kalusteet puh. 0207 100 458Ikkunat puh. 0207 100 379

Koria: Raidetie 2 APuh. 0207 100 220

Porvoo: Ratsumestarinkatu 9Puh. 0207 100 260

Varaa suunnitteluaika, saat lahjaksi lehtitilauksen.

Kysyimme neljältä loviisalaispankilta, millä ehdoil-

la ne myöntävät 20 000 euron remonttilainan

asiakkaalle, jolla ei ole maksuhäiriömerkintöjä ja

jonka raha-asiat ovat muutoinkin kunnossa.

Aktian, Nordean, Itä-Uudenmaan Osuuspan-

kin ja Sampopankin lainatarjoukset osoittautuivat

kutakuinkin yhtä houkutteleviksi. Vuoden euribo-

riin sidotun remonttilainan todellinen vuosikor-

ko keikkuu tällä hetkellä 3,5 prosentin molem-

min puolin. Aktia tarjosi vertailuumme erityistä

ympäristölainaa energiatehokkuuden parantami-

seksi. Sen marginaali (= pankin oma kate lainasta)

on tavallista lainaa hieman alhaisempi.

Viiden vuoden maksuajalla 20 000 euron re-

monttilainan kuukausieräksi tulee reilut 350 eu-

roa, jos korko pysyy nykyisellä tasolla. •

20 000 EURON REMONTTILAINA LOVIISALAISPANKISTA, TAKAISINMAKSUAIKA 5 VUOTTA

Aktia Nordea Itä-Uudenmaan Osuuspankki Sampopankki

Toimitusmaksut lainaa otettaessa

200 € 150 € 150 € 175 €

Viitekorko Euribor 12 Euribor 12 Euribor 12 Euribor 12

Pankin marginaali

0,50 % 2) 0,70 % 0,70 % 0,80 %

Todellinen vuosikorko

3,26 % 3,50 % 3,40 % 3,58 %

Kuukausierä 357 € 360 € 358 € 361 €

Maksettava kokonaissumma 1)

21 662 € 21 777 € 21 750 € 21 563 €

1) Jos korko ei muutu. 2) Ympäristölaina energiatehokkuuden parantamiseksi.

Vastaajat: Peter Backman Aktia, Marina Willström Nordea, Thomas Salomaa Itä-Uudenmaan Osuuspankki, Leena Lindroos Sampopankki

rEmppaLaINaa saa paNkIsTaHarvalla on varaa asuntonsa remonttiin ilman lainaa. Onneksi

pankkiin ei enää tarvitse kävellä nöyrin mielin ja hattu kourassa.

Energiaremontti voi olla peruste edulliseen korkoon.

Vertailu ja teksti: Seppo IisaloKuvitus: Sanna Nylén

p k v E r Ta I L u

Loviisan konttoreiden yhteystiedotAktia, Brandensteininkatu 11, puh. 010 247 5600, www.aktia.fi nordea, Kuningattarenkatu 15, puh. 0200 3000, www.nordea.fiitä-uudenmaan osuuspankki, Aleksanterinkatu 8, puh. 019 517 800, www.op.fiSampopankki, Kuningattarenkatu 18, puh. 010 546 0590, www.sampopankki.fi

TaLo & TUPa

47

Uusi asuntokohde Loviisan keskustassa Asunto Oy Loviisan Aleksanteri.Ett nytt bostadsprojekt Bostads Ab Lovisa Alexander i Lovisa centrum.

ARKKITEHTUURITOIMISTOILONEN - LAUTAMO KYMARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISApuh. 019-532 165 gsm 0400-310 663e-mail kalevi.ilonen@ilonen-lautamo.fi

2h+k+s 66,5 m2 3 kpl3h+k+s 91,5 m2 1 kpl4h+k+s 138 m2 1 kpl

2r+k+b 66,5 m2 3 st3r+k+b 91,5 m2 1 st4r+k+b 138 m2 1 st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019-532 165, 0400-310 663

Valmistuu 30.9.2011Byggnaden färdigställs den 30.9.2011

Jäljellä huoneistot/Kvar lägenheter

raDONmITTaus kaNNaTTaa LOvIIsassa

Radon lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Ainoa keino vaaran selvittämiseksi on radonmittaus.

Paras ajankohta radonmittauksen suo-

rittamiseen on marraskuun alusta huh-

tikuun loppuun.

Mittaukseen tarvittavan tulitikkuas-

kin kokoisen purkin voi tilata Säteily-

turvakeskuksen nettisivuilta osoitteesta

https://everest.stuk.fi/kauppa/ tai pu-

helimitse numeroista 09 759 88 497 ja

09 759 881.

Purkki sijoitetaan alakertaan esimer-

kiksi olohuoneen kirjahyllyyn tai makuu-

huoneeseen ja annetaan olla siinä kak-

si kuukautta.

Mittaustulokset ja toimenpidesuosi-

tukset saa Stukista noin kahden kuukau-

den kuluessa purkin palauttamisesta. Pal-

velu maksaa 43 euroa.

Jos mittaustulos on yli sallitun rajan, Sä-

teilyturvakeskus antaa kehotuksen ryhtyä

korjaustoimenpiteisiin. Yleensä yksinker-

taiset toimenpiteet, kuten ilmanvaihdon

tarkistaminen ja läpivientien tiivis-

täminen, riittävät.

Loviisan seudulla radonvaa-

ra on poikkeuksellisen suuri,

joten mittaus kannattaa tehdä.

– Se, että kylpyhuoneen suihkua on ennen mittaustilannetta käytetty ahkerasti, näkyy kohonneina lukemina. Siksi laatoitettujen pesutilojen pintojen pitää antaa kuivua en-nen mittausta vähintään kaksi vuorokautta, kertoo RKM-Kuivaustekniikka Oy:n alue-päällikkö, loviisalainen Keimo Ahokanto.

Ahokanto opastaa aloittamaan mittauksen

kuivista alueista. – Näin saadaan ylös lukemat, joita voi ver-

rata esimerkiksi roiskevesialueilta saatuihin arvoihin. Hälyttävät arvot ja vertailuarvot kirjataan sitten muistiin.

Pesutilat on syytä mitata kokonaisuudes-saan, erityisen huolellisesti vesipisteiden, wc-istuinten, lattiakaivojen ja läpivientien ym-pärystät. Jos suinkin mahdollista, mittaus tu-lee suorittaa aina myös seinän toiselta puolel-ta, jotta varmistutaan siitä, onko kosteus ra-kenteissa vai ei.

– Keittiössä myös kaappien ja sokkelile-vyjen tarkastaminen on paikallaan. Kostean tai ummehtuneen hajun alkusyy on aina sel-vitettävä.

Ammattilainen tekee kosteuskartoitukses-ta aina kirjallisen raportin toimenpide-ehdo-tuksineen.

– Mittaustulosten tulkinta on melko vai-kea oppia, joten se on turvallisinta jättää am-mattilaiselle. •

Kun epäilet kosteusvauriotapintakosteusmittari on hajuaistin lisäksi kelpo apuväline kosteusvaurion

tunnistamisessa. mittaria pitää kuitenkin osata käyttää ja tulkita oikein.

muutoin voi saada melkein millaisia mittaustuloksia tahansa.

Kellarimainen haju viittaa usein kasvustoihin.

Meiltä saat kätevästi kaikki kodin ja pihapiirin rakentamiseen tai kunnostamiseen tarvittavat materiaalit sekä työvälineet. Asiantunteva palvelu suunnittelusta toteutukseen. Meiltä asennettuna mm. ikkunat, ovet, ilmalämpöpumput, vesikatot, kodinkoneet, wc-istuimet, altaat, hanat, uunit ja kiukaat.

kuljetuspalveluLiikutamme isommatkin

ostokset ripeästi ja kohtuullisella korvauksella. Sano vain, tuodaanko ovelle vai tontille.

rahoituspalveluMeillä maksutavat ovat monipuoliset ja maksuaikataulut joustavat.

Meiltä saat apua esim. keittiön, pihan tai sisustuksen suunnitteluun.

suunnittelupalvelu

K-rauta on rakentajan, kunnostajan ja sisustajan erikoisliike.

tervetuloa

K-rauta KotKaan

peräkärryn lainausEhkä kuljetat mieluiten itse? Kun sinulla on kärry alla, meiltä löytyy kärry sen perään.

asennuspalveluKaikkea ei tarvitse tehdä itse. Saat asennettu-na mm. ikkunat, ovet, vesikatot, kodinkoneet, wc-istuimet, altaat, hanat, suihkukaapit, uunit ja kiukaat.

T O T E U T T A A K A N S S A S I www.k-rauta.fip. 010 53 80010

puhelun hinta lanka- ja matkapuhelimesta 8,21snt/puh. + 11,90snt/min (sis. alv)

Palvelemme:MA - PE 8 - 19LA 9 - 16

49

apu LöYTYY YrITYsrEkIsTErIsTÄTarvitsetko rakentamis- tai remonttipalveluita? Etsitkö rautakauppaa

tai muuta liikettä, josta voit ostaa työkaluja, remontointitarvikkeita,

maalia, lasia, puutavaraa? Vai haluatko vuokrata työkoneita?

Loviisan ja Lapinjärven yhteinen yritysrekisteri osoitteessa

www.loviisa.fi

Roseborgin liiteri Strömforsin ruukissa myy kaikenlaisia perinteisiä

rakentamistarvikkeita, pintakäsittelyaineita, pellavaeristeitä, saranoi-

ta, heloja, koukkuja ja perinteisiä ulkovalaisimia. Varaosaliiteristä löy-

tyy käytettyjä ikkunoita, ovia ja uunin luukkuja.

Liiteri sijaitsee Strömforsin kauniissa ruukkimiljöössä osoittees-

sa Ruukintie 10 g.

Verkkokauppa: www.roseborg.fi

��������������

Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike järjestää perinne- ja korjausrakentamisen klinikan lauantaina 27. elokuuta klo 11–13.30 Loviisan raatihuoneen vanhassa valtuustosalissa torin laidalla.

Klinikka auttaa vanhojen talojen kunnostajia tarjoamalla vastauksia avoimiin kysymyksiin. Vastaajana toimii valtakunnallinen taitaja Panu Kaila.

Parhaiten voit varmistaa vastauksen omaan ongelmaasi lähettämällä kysymyksesi ennakolta osoitteeseen mervi.latikka@gmail.com

Uudesta vanhaan, vanhasta uutta

TaLo & TUPa

Kysy Panu Kailalta

Lähivakuutus UusimaaBrandensteininkatu 19, 07900 LOVIISAPuh. 020 522 7640

Lokalförsäkring NylandBrandensteinsgatan 19, 07900 LOVISATel. 020 522 7640

www.lahivakuutus.fiwww.lokalforsakring.fi

Vakuuttaminen vaatii paikallis- tuntemusta

Att försäkra kräver lokalkännedom

puh. 040 5321 128 www.many.fi, markus.nystrom@many.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

Puh. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.fi

KOSTEUSKARTOITUKSET, KUIVAUKSET JA DESINFIOINNIT Pääkaupunkiseudulla,

Porvoossa ja Loviisassa

torstaina 5. toukokuuta 2011

VESIVAHINKOPÄIVYSTYS 24 Hpuh. 050 366 515 Puutarhatie 22 B, 01300 Vantaa

Saman katon alta lämpö, vesi, ilmastointi ja sähkö. Under samma tak värme, vatten, ventilation och el.

LVIS VVSEL• myynti • huolto• asennus• suunnittelu• öljypoltinhuolto ja -asennus • sähköasennus ja -myynti

OY LVIS- -VVSEL AB

BORGÅ ELEKTRISKA AFFÄR PORVOON SÄHKÖLIIKE

Teollisuustie 24 Industrivägen Porvoo • Borgå

Puh. (019) 529 6000 ma–pe 7–17 må–fre • la 9–13 lö

Ota yhteys • Tag kontakt

• försäljning• service• istallation• planering• oljebrännar- service och installation• elinstallation och försäljning

Rakennustoimisto Erkki Rahkonen Oy

0400 490 507Teemme töitä maalla ja merellä.

Myymälä, Kuningattarenk. 16, p. (019) 505 8400. Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13. www.lponet.fi

shop.lponet.fi

LÄHIVERKKOKAUPPIAS

HANNA KOISTINEN

Kaikkien 31.8.2011 mennessä lähiverkkokauppaan rekisteröity-

neiden kesken arvotaan kannettava tietokone!

Rekisteröidy osoitteessa shop.lponet.fi.

voita kannettava pc!

2 500 elokuvaa • 9 000 000 musiikki-kappaletta • 800 peliä • F-Secure tietoturva

Kun rekisteröidyt shop.lponet.fi saat yhden leffan ja

musiikkialbumin ilmaiseksi!

leffa ja albumi ilmaiseksi!

turvallista ostaa!

Jos olet LPOnetin asiakas, veloitetaan ostoksesi turvallisesti ja kätevästi omalla liittymälaskullasi.

Voit myös maksaa luottokortilla.

Paikallinen palvelee paremmin- myymälässä ja lähiverkkokaupassa! www.roseborg.fi

Työkalut, helat, tarvikkeet ja maalit vanhan kunnostamiseen

Ruukintie 10G, 07970 Strömforsin Ruukki

Myymälä Avoinna 31.5.–28.8.2011:ti-pe klo 10.00-17.00la-su klo 10.00- 16.00

LI ITERI

VETÄÄKÖ?Meiltä ikkunoiden kunnostukset, eristyslasit ja terassilasitukset.Kysy neuvoa, autamme mielellämme.

Insinöörintie 1, 07900 Loviisa, 019 530 166, 040 5577 465lasikissat@sulo.fi, www.lasikissat.fi

Reparation av fönster, isoleringslas och terassinglasningar.Be om råd, vi hjälper gärna!

DRAR DET?

Kuningattarenkatu 3007900 LOVIISApuh. 040 5458 062 maukemoller@luukku.com www.mauritzmoller.fi

Paljonko Loviisassa on tällä hetkellä myyn-

nissä omakotitaloja ja vapaa-ajan-asuntoja?

– Omakotitaloja näyttää olevan myynnissä vii-

tisenkymmentä. Vapaa-ajan asunnoiksi luetta-

via asuntoja on hieman vähemmän, noin kol-

mekymmentä.

Miksi ei enempää mökkejä?

– Se johtuu ainakin osittain siitä, että ranta-alu-

eet ovat suurelta osin olleet Loviisan kaupun-

gin omistuksessa ja kaupunkilaiset ovat voineet

vuokrata tontteja.

Mitä omakotitalot maksavat Loviisassa?

– Toteutuneiden talokauppojen perusteella

keskihinta on yleisesti 150 000–200 000 euroa.

Myynti-ilmoituksissa hintapyynnöt saattavat olla

paljon korkeammat, mutta toteutuneiden kaup-

pojen hintataso on selvästi alhaisempi. Kiinteis-

töjen omistajilla ja joillakin kiinteistönvälittäjil-

lä näyttää olevan turhan ruusuiset odotukset

kauppahinnan suhteen. Hintapyynnöt ovat Lo-

viisan seudulla vähän ryöstäytyneet.

Entä kesämökkien hinnat?

– Ne vaihtelevat paljon. Saaristossa hintataso on

100 000-300 000 euron välillä. Maaseudulla mö-

kin saa jo 50 000–100 000 eurolla, tosin kalliim-

piakin on myynnissä. Yleisesti voi sanoa, että va-

paa-ajan asunnot ovat pitäneet arvonsa erittäin

hyvin. Kysyntä on ollut vakaata.

Löytyykö Loviisan asuntomarkkinoilta to-

dellisia helmiä?

– Helmiä totta kai löytyy aina silloin tällöin. To-

sin kauneus on aina katsojan silmissä, eli mikä

jonkun mielestä on helmi, voi toisen mielestä ol-

la kauhistus. Kaikki etsivät helmeä, mutta usein,

kun sellainen löytyy, on se sitten varsin arvokas.

Mitkä ovat vanhan talon ostajan pahim-

mat riskit?

– Riskit eivät ole kovin suuret, sillä mahdolliset

viat ovat tulleet esiin aikaisempien vuosikym-

menten aikana. Ehkä pahin on talosieni. Muut

virheet ovat yleensä korjattavissa, ja tämä kuu-

luukin omakotiasujan luontaisetuihin. Jos ra-

kennuksessa on virhe, se pitää korjata niin, että

asunto pysyy terveellisenä ja asumiskelpoisena.

Miten voi välttää pettymyksen talokaupassa?

– Parhaan lopputuloksen asuntokaupassa saa, kun

luottaa itseensä, selvittää ostettavan kohteen mah-

dollisimman tarkasti sekä käyttää asiantuntijoina

välikäsiä, joilla on vaadittava kokemus ja ammatti-

taito. Nykyään on myös tarjolla erilaisia vakuutuk-

sia muun muassa piilevien virheiden varalta. Lisäksi

laadukkaita kuntotarkastuksia tehdään jatkuvasti.

Haastattelu: Seppo Iisalo

Loviisan talot ja tuvat

Löytyykö helmiä?Vastaajana Kenneth Hansson Itä-Uudenmaan Kiinteistövälityksestä.

TaLo & TUPa

kIINNOsTaakO rEsTaurOINTI ja rakENNussuOjELu

miten uusi rakennus pitäisi sopeut-

taa olemassa olevaan ympäristöön?

millainen on säilynyt talo? mitä silloin

suojellaan, kun suojellaan?

asiasta2 kokoaa samojen kansien väliin

66 asiantuntijan kirjoi-

tukset restauroinnista

ja rakennussuojelus-

ta. Museoviraston ja

Rakennustieto Oy:n

yhdessä julkaisema

opus sisältää sekä fi-

losofista pohdintaa

että käytännön tie-

toa korjaamisesta.

I den svenskspråkiga skolan Axxell i Kug-gom, som ligger på en vacker ås, kan man studera dekorationsmålning, textilhantverk, möbelsnickeri, historiskt hantverk och trä-snideri. Från och med september ordnar sko-lan dessutom kortare kurser som räcker någ-ra dagar. Det minsta antalet elever per kurs är sex och någon övre gräns finns inte. Vid be-hov arrangerar skolan tilläggskurser.

– De kommande kurserna omfattar bland annat heminredning, renovering av gamla hus, fönsterrenovering och tillverkning av ekologiska färger, berättar kursplanerare Ni-na Welling.

Den hemtrevliga miljön främjar kreativi-teten och gör att eleverna trivs. Utrymmet

räcker till för alla. – Miljön är som gjord för oss. Vi funge-

rar som en stor familj för vilken trivseln är a och o, säger Kuggoms platschef Marina Åkermarck.

Viljan att arbeta med sina egna händer ge-nomsyrar elevkåren. Jurister, bankdirektörer, IT-proffs och lärare upplever det praktiska arbetet som stimulerande. Hantverksstudier under till exempel en tjänstledighet ger ett nytt perspektiv på det egna jobbet. Ibland leder studierna in på helt nya banor. Många pensionärer lockas av möjligheten att utveck-la sina praktiska färdigheter.

Marina Åkermarck har lagt märke till att alterneringslediga från bland annat vårdsek-

torn gärna söker sig till textillinjen. Dekora-tionsmålningen är en annan mycket popu-lär linje.

– Hantverksstudier-na gör att man finner sig själv och utvecklas som människa. •

www.axxell.fi

loviisa. porvoo. graz.

www.peakpress.net

En jat te ki va rek lam byra

TaLo & TUPa

HaNTvErksskICkLIGHET

53

PIHa & PUUTaRHak u O k I , k a I v a , I s T u T a

s i v u t 5 3 – 6 3

Kasvilava

Poiketkaa pihalla!

Mustilan Arboretum

King Pete ja Marko Putkonen

Villa Ilennan pihalla

Puutarhan sisustusvinkkejä

Kesäkeittiö x 2

5 4

5 6

5 7

5 8

6 0

6 3

6 3

54

kasvilava on hyvä ratkaisu etenkin, jos maaperä ei muuten ole otollinen

kasvimaan perustamiselle. Eikä maata tarvitse myllertää omavaraisuuden toivossa.

Vilkastunut keskustelu lähi- ja luo-muruoasta sekä elintarvikkeiden puhtaudesta on innoittanut monia

harrastajia perustamaan oman hyötypuutar-han. Itse istutettu ja omasta maasta nostettu peruna maistuu monin verroin herkullisem-malta kuin kaupan hyllystä haettu.

Kasvilavan ei tarvitse olla valtava tuottaak-seen kohtalaisen sadon. Herkullinen man-goldi, ilma- ja ruohosipuli, salaatti, porkka-na ja punajuuret menestyvät mitä mainioim-min kasvilavalla, jota syömäkelpoiset salaat-tikukat koristavat värikkäästi.

Lava pitää lämpöä avomaata paremmin, rikkaruohot eivät pääse lavalla rehottamaan estoitta ja etanoillakin on kovempi mahdo-ton työ kiivetä tuhotöihin. Puutarhan puut-tuessa pienoiskasvilavan voi perustaa vaikka

parvekkeelle. Loviisa on pullollaan alan harrastajia, jot-

ka auliisti jakavat tietämystään ja vinkkejään. Myös netin lukuisista puutarhablogeista saa käyttökelpoista tietoa.

Ota selvää muiden kokemuksista, ettei käy kuten allekirjoittaneelle. Pyysin mies-täni myllertämään maatilkun, heitin sinne summamutikassa siemeniä ja menin seuraa-van kerran elokuun loppupuolella hakemaan satoa, jota siellä ei luonnollisesti ollut. Rik-karuohoja oli sitäkin enemmän – varsinai-nen wannabe gardener teoreettisella tasolla.

Olen toivoton puutarhuri. Nykyään nor-koilen ylituotannon toivossa ahkerien ystä-vien pihoilla. Saalis on lähiruokaa parhaas-ta päästä. •

Eeva oli ensikertalainen näissä puuhissa ja erityisen iloinen siitä, ettei hommassa kuulemma voi mikään mennä pieleen kunhan muistaa kastella lavaa.

”Minulle vaikein on itämisvaihe, mutta kun sen yli pääsee alkaa helpottaa. Salaatti kasvoi silmissä!”

”Kasvilava on helppo rakentaa itse. Alle suodatinkangas ja sitten lehtikomposti päälle. Ihan lopuksi tähän kasattiin kunnon multaa reilu kerros.”

kasvILava

Teksti: Päivi AhvonenTämän jutun kuvat on ottanut valokuvaaja Eeva Kangas omasta kasvilavakokeilustaan.

PIHa & PUUTaRHa

55

Salaatti, tilli, yrtit, leikkopavut, mangoldi, herneet ja porkkana pääsivät Eevan kasvilavalle. Leikkopavuille veisteltiin tosin turhaan kepit – papu ei kiivennyt mihinkään.

Purple Dragon -porkkanat ovat makeampaakin makeampia. Ne ovat myös vekkulin näköisiä – mustia päältä ja oranssia sisältä. Eriväriset mangoldit ovat koristeellista ruokaa.

56

Laatikkoleikkiä kasvimaallaOletko kyllästynyt

turhaan taisteluun

rikkaruohoja vastaan? Pistä

vihannestarhasi laatikoihin,

niin pääset vähemmällä.

Rikkakasvien torjunta ja

kitkeminen on helpompaa

laatikko kerrallaan.

Tarhan hoito on siistiä,

sillä tällä vihannesmaalla

työskennellessä ei tarvitse

kontata polvet mullassa.

Laatikoiden väliset

käytävät voit päällystää

esimerkiksi koristekivillä

tai luonnonkivillä ja itse

tehdyillä betonitiilillä, kuten

tässä lapinjärveläisen rile

norbergin puutarhassa.

m a N G O L D I p E s TO

4 dl kevyesti ryöpättyjä mangoldin lehtiäNoin 1 dl oliiviöljyäNoin 1 dl cashewpähkinöitä1/2 sitruunan mehu1 valkosipulin kynsi1 rkl hunajaa/agavesiirappiaSuolaaMustapippuria

Sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoitti-mella mangoldi, öljy, pähkinät, sitruunamehu, valkosipulin kynsi ja hunaja/siirappi tahnaksi. Lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Tarjoa pastakastikkeena tai leivän päällä.

Jos mangoldia ei ole saatavilla, pinaatti on erinomainen korvike.

Loviisan keskustasta Kuggomiin päin mentäessä,

Snyggiksentien suojasta löytyy Tallmo. Upealla

pihalla on paitsi lampi myös kasvihuone, jossa

kasvaa jopa viiniköynnöstä! Kahdentoista muun

puutarhahullun joukossa myös Rainer Virtanen ja

Mirja Kankaanpää avaavat upean pihansa yleisölle.

Loviisan Avoimet puutarhat tapahtumaan

osallistuvat pihat ovat jälleen avoinna yleisölle

vielä kahtena sunnuntaina 5.6. ja 12.6. kello 12–16

Tutustu niihin myös netissä sivuilla

www.avoimetpuutarhatloviisa.com

En annorlunda trädgårdÄr du trött på den

tröstlösa kampen mot

ogräs? Plantera växterna

i lådor så kommer du

lindrigare undan.

Det är betydligt lättare

att bekämpa och rensa

ogräs i en låda åt gången.

Du behöver inte krypa

på alla fyra, vilket gör

trädgårdsskötseln både

snyggare och bekvämare.

gångarna mellan lådorna

kan bekläs med till

exempel prydnadssten,

natursten eller hemgjorda

betongtegel så som i rile

norbergs trädgård i

Lappträsk.

Poiketkaa pihalla!K

uva:

Eev

a K

anga

s

Kuv

at: R

ile

Nor

berg

Kuv

a: S

usa

Hei

ska

57

Lovisaborna älskar tulpaner och hyser dju-pa känslor för rosor. Det nya evenemanget Rosornas charm, som arrangeras 8–10 juli i Lovisa, bjuder på rosenprakt i privata träd-gårdar samt poesi, musik och konst på te-mat rosor.

Vid sidan om rosenutställningarna lär pro-fessorer från S:t Petersburgs bildkonstakade-mi ut akvarellmålning med rosenmotiv.

Stadsmuseet i Kommendanthuset bjuder på utställningen Rosor i bild och broderi. Rosorna besjungs i dikter på flera språk och kläs i toner av både solister och gemensam-

ma strupar i allsång. Rosorna uppmärksam-mas även vid konserten De vackraste bröl-lopsmarscherna. Rosens historia och rosen-odlingen belyses vid expertföredrag och ro-sendoften förför på kurser i tillverkning av rosentvål.

På matlagningskurserna får deltagarna lära sig hur man använder rosor och andra blom-mor i köket. Stadens kaféer och restauranger bjuder på mat och dryck med rosenfläkt. Bar-nen får träffa prinsessan Törnrosa i en sago-park som de själva dekorerat. Länge leve rosen! www.loviisanwanhattalot.fi

Låt alla blommor blomma!

Mustilan Arboretumin luontopolkujen varrella on paljon erikoisia lajikkei-

ta ja useimmissa myös hyvät kyltitykset. Monet puut ovat niin isoja ja eri-

koisia, että on vaikea kuvitella olevansa Suomessa.

Vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Loviisan keskustasta kuu-

tostien varrella sijaitsevan Mustilan Arboretumissa on myös taimitarha,

viinitupa, vanha pihapiiri ja kahvila.

www.mustila.com

Kesäkuu. Atsaleojen huumaava tuoksu leijuu ilmassa ja kulkee tuulen mukana kauas metsän keskelle. Puun kokoisia alppiruusuja kohoaa taivaisiin epätodellisista paikoista keskeltä havumetsää. Pääset niitä todella lähelle ja voit vaikka puikkelehtia niiden alta.

Koonneet: Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Outi Norberg

Kuv

at: E

eva

Kan

gas

PIHa & PUUTaRHa

58

59

Sarvilahden vanhaa kansakoulua asustava oopperalaulaja, muusikko, näyttelijä ja ohjaaja Marko Putkonen innostui liljoista vuonna 1986 asuessaan Sveitsissä, missä niitä näki

ihmisten puutarhoissa paljon. Hän pitää liljoista, koska eri lajikkeet kukkivat läpi kesän. 1980-luvulla Suomessa olivat tunnettuja vain tiikeri- ja ruskoliljat joten Marko Putkonen toi liljoja mukanaan Sveitsistä.

– Puutarhassani on ainakin kolmekymmentä liljalajiketta, mutta saattaa olla paljon enemmänkin. King Pete -niminen lilja on lemmikkini. Se kukkii aina yhtä komeasti, vaikkakin on heikko lisääntymään, hän kertoo.

Putkosen hyvinvoivien liljojen salaisuus on oikeassa maassa. Sen hän sekoittaa turpeesta, hevosen lannasta, kalkista, Biolanin lannoitteesta ja hiekasta.

Syksyisin taiteilija järjestelee penkkejä uusiksi ja upottaa kädet multaan:

– En tiedä, mistä tarve työntää kädet multaan oikein kumpuaa. Minähän olen täysiverinen stadin kundi, syntynyt Helsingin keskustassa. Sen täytyy kummuta jostain esi-isien ajoilta.

Marko Putkosen Sveitsistä 25 vuotta sitten tuomat liljat ovat edelleen hengissä hänen puutarhassaan. •

Eri liljat käyttäytyvät eri lailla eri vuosina, ne saattavat jopa

vaihtaa väriään. Jokin lajike kukkii oikein komeasti yhtenä

kesänä, mutta seuraavana kesänä se ei nouse maasta ollenkaan.

Tällöin sipuli tulee kaivaa maasta ylös, siirtää toiseen paikkaan,

tuoreeseen maahan.

King Pete & Marko Putkonen

Rekku-koira ja lajike nimeltä Tamara

Lady Killer

Latvialainen erikoisuus

Lollypop

Fire King

Citronella

Vivaldi

King Pete

Teksti ja kuvat: Eeva Kangas

PIHa & PUUTaRHa

60

Loviisassa armoitetun puutarhurin mainetta nauttiva Anneli Sjöholm muutti nykyiseen kotiinsa, vuonna

1863 rakennettuun taloon, neljä vuotta sit-ten. Siitä lähtien hän on hoitanut sen puu-tarhaa, joka oli tuolloin liiankin runsas ja ha-janainen.

– Karsin osan kasveista ja keräsin yksittäi-siä plänttejä eli "kissanhautoja" yhtenäisiksi ryhmiksi, hän kertoo.

Anneli Sjöholm innostui puutarhanhoi-dosta 80-luvulla tutustuttuaan Udo Drude -nimiseen radiopersoonaan, joka piti tuol-loin suosittua radio-ohjelmaa nimeltään

"Trädgårdsradion". – Lempikukkiani ovat erilaiset kärhöt, joi-

ta pihallani on noin neljäkymmentä erilais-ta. Eri lajikkeet kukkivat pihalla läpi kesän, jopa lokakuulle saakka.

Retkiltään Anneli Sjöholm on tuonut puu-tarhaansa kärhöjä muun muassa Latviasta ja Virosta. Hän suosittelee aloitteleville puutar-hureille liittymistä erilaisiin puutarhakerhoi-hin, sillä niistä oppii alan saloja parhaiten.

– Tärkeää puutarhan perustamisessa ja yl-läpidossa on se, että tekee kasvivalinnat puu-tarhan maaperän mukaan. Havumetsän kes-kelle ei kannata lähteä tekemään ruusutar-

vILLa ILENNaN pIHaLLa uNOHTaa ITsENsÄ

Anneli Sjöholm maalasi kesähuoneen seinät keltaisiksi ja katon siniseksi, jotta sinne saatiin paremmin valoa. Peili-ikkuna takaseinässä tuo tilan tuntua ja jatkuvuutta huoneeseen.

Jopa 20 cm päivässä kasvavat kärhöt tarvitsevat tanakat rautakehikot tuekseen.

haa, eikä liian eksoottisia laje-ja kannata puu-tarhaansa haa-lia. Puutarhakau-poissa myydään mitä vaan, mut-ta moni lajike ei kes-tä Suomen oloja, hän vinkkaa.

Sjöholm suosittelee kotimaisia lajikkeita ja hyväksi havaittujen kasvien vaihdantaa mui-den viherpeukaloiden kanssa. Tästä mahdol-lisuudesta hän nauttii Loviisan puutarhurei-den kesken. •

Avoimet puutarhat

-kohde

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Eeva Kangas

PIHa & PUUTaRHa

61

63

Kesäkeittiö x 2

Lomapuhteena alkanut kesäkeittiön rakennus toi Taina ja Håkan Hydénin takapihalle Haravankylään kaivattua suojaa sateelta ja paahteelta. Keittiön keskipisteinä ovat puretun navetan puutavarasta rakennettu mahtavan kokoinen ruokapöytä ja komea kynttelikkö.

Vehreän puutarhan suojassa Pohjoisella Tullitiellä on Seija ja Pekka Hokkasen pieni kesäparatiisi. Itse tehdyssä kesäkeittiössä valmistuvat herkulliset ateriat, säällä kuin säällä. Punatiilistä muurattu kesäkeittiö on täynnä kekseliäitä pikku yksityiskohtia.

Pikkukaupunki-lehti etsii jatkossakin kauniita ulkokeittiöitä. Lähetä toimitukseen valokuva ja lyhyt kuvaus kesäkeittiöstäsi sekä omat yhteystietosi. Ehkä sinulta löytyy herkullinen resepti ja ystäväporukka kuvauksia varten? Etsimme herkullista aineistoa ensi kesän lehteen!

Itse tehtyä ja kierrätettyä Valon ja varjon leikkiä

Puutarhan sisustusvinkkejäkuka sanoi, että sänky on vain nukkumista

varten? voihan siinä vaikka kasvattaa salaattia.

puutarhaa voi helposti piristää aivan arkisilla

pienillä esineillä, kunhan vain katsoo ympärilleen

uusin silmin. kauneutta on kaikkialla.

PIHa & PUUTaRHa

64

65

Teksti Päivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

Boistö on saaristoluonnon, merenkulkuperinteen ja käsityöläistaidon kohtauspaikka.

Vanhin rakennus, nykyisen Luotsitalon luotsitupa, valmistui vuonna 1892. Korkealta

paikalta on hyvä seurata sekä itään että länteen kulkevaa vilkasta laivaliikennettä.

sYLIssÄLuOTsIsaarEN

>>

66

– Periaatteemme on ostaa kaikki ruoka hyväksi havaituilta

lähituottajilta. Tuore ja ensiluokkainen raaka-aine on hyvän makuelämyksen

perusedellytys, sanoo Boistön keittiömestari

Erkki Ahonen.

Luotsiasema oli jatkuvassa ympärivuo-tisessa käytössä aina 1930-luvun lo-pulle saakka. Niihin aikoihin saarelle

rakennettiin tulenjohdon valvontatorni, joka on mielenkiintoinen sotahistoriallinen muis-tomerkki.

Saaren merkitys luotsi- ja merivartiosto-toiminnan kannalta väheni, kun läheinen Orrengrundin merivartiostoasema aloitti toi-mintansa 1950-luvun lopulla. Merivartiosto luovutti saaren Meripelastusseuran käyttöön vuonna 1996.

Kokousvieraiden keidas

Nykyisin Boistön omistaa Oy Boistö Ab, jo-ka kehittää saarta korkeatasoisena kokous-paikkana sen merellistä perinnettä ja ympä-ristöä viimeisen päälle kunnioittaen. Saari on pysynyt uudessakin omistuksessa rajoitetus-sa käytössä.

– Saaren luonto on niin herkkä, ettei se kes-täisi suuria kävijämääriä. Vierailijamme ovat-kin esimerkiksi yritysten johtoryhmiä ja halli-tuksia, jotka haluavat nauttia yksityisen luot-

sisaaren ainutlaatuisesta tunnelmasta ja koko-uspalveluista. Otamme kerralla vastaan kor-keintaan 24 hengen ryhmiä, kertoo Oy Boistö Ab:n palvelujohtaja Marjo Nurminen.

Marjo ja Juha Nurmisella on pitkät siteet alueelle, ovathan he olleet Pernajan saariston kesäasukkaita jo vuosikymmeniä. Heidän pe-riaatteenaan on käyttää Boistössä niin paljon paikallisia palveluja kuin mahdollista.

Vanhan luotsisaaren taiten tehtyyn kun-nostamiseen osallistui kymmeniä loviisalai-sia rakentajia, maalareita, timpureita ja säh-kömiehiä. Siivouksessa ja pesulapalveluissa käytetään paikallisia yrityksiä.

Saaren kiinteistöjä hoitaa ja venekalustosta vastaa neljännen polven loviisalainen, satama-kapteeni Lasse Andersson ja saaren asiakas-palvelusta ja ruuasta vastaa pitopalveluyrittäjä Erkki Ahonen, joka suosii luomua ja hankkii ainekset paikallisilta tuottajilta.

Ulkomaalaiselle yritysvieraalle kokous Boistössä on taatusti unohtumaton koke-mus, onhan se sitä myös saaristoa paljon nähneellekin. •

Lisätietoja: www.boisto.fi

Luotsitalon huoneet on suunniteltu viimeisen päälle tyylikkäästi.

67

Vanhan luotsituvan hirsiseinät huokuvat tarinoi-

ta menneistä ajoista. Täällä on tehty ruokaa, kun on

odotettu miehiä takaisin mereltä – ja niin täällä teh-

dään nytkin. Boistön vieraista huolehtiva Erkki Aho-

nen on sulkeutunut pieneen valtakuntaansa valmiste-

lemaan kokouspäivän päätteeksi nautittavaa saaristo-

laispöytää. Maisemat hänen työpaikaltaan eivät voisi

olla hienommat. Katsoipa mistä tahansa keittiön ikku-

nasta ulos, aina näkyy meri.

Saaristossa on kautta aikojen osattu suolata ja sa-

vustaa, ovathan ne olleet tärkeitä keinoja pidentää

ruoan säilyvyyttä. Mutta aito savun maku on myös

herkullista ruoassa. Boistön saaristolaispöydässä sa-

vun hienostuneesta mausta voi nauttia esimerkiksi

vuohenjuustolla täytetyssä kylmäsavulohirullassa.

konstailemattoman maukas Boistön ruoka

on aitoa, naamioimatonta gourmeta.

siinä maistuu juurevuus ja rehellisyys, joka

miellyttää vaativimpaakin makua.

B O I s T ö N s a a r I s TO L a I s p ö Y T Ä

Mätiä, smetanaa, kylmäsavulohta, graavia siikaa

Sillilajitelma, marinoituja vihanneksia, broileri–pekoni-salaattia

Tomaatti-sipulisalaattia

Saaristolaisleipää ja voita

Savustettu häränfile & juurespaistos

Boistön piirakka ja Wanhan Ajan Vaniljajäätelö

Kahvi

Gunnarin perunat ja Martinin kala

68

Itämeri Lähes suljettu, matala ja kylmä murtovesiallas on yksi maailman

herkimmistä merialueista. myös jokainen loviisalainen vaikuttaa

valinnoillaan vesistön tilaan.

vaaTII ErITYIsTÄ suOjELua

Teksti: Paula Launonen Kuvat: Arto Wiikari

Itämeri on matala meri, joka on yhtey-dessä Pohjanmereen kapeiden ja mata-lien Tanskan salmien kautta. Veden täy-

delliseen vaihtumiseen kuluu noin 40 vuot-ta. Valtameriin verrattuna ravintoketjut ovat yksinkertaisia. Näiden rakenteellisten syiden takia Itämeren eläin- ja kasvikunta reagoi eri-tyisen herkästi ympäristön muutoksiin.

– Itämeren valuma-alueilla elää lähes 85 miljoonaa ihmistä päästelemässä ympäristö-myrkkyjä ja ravinteita.

Eipä siis ole ihme, että haavoittuvaisen vesialueen pahimpana ongelmana pidetään typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttamaa rehevöitymistä ja sen seurauksena syntyvää happikatoa.

Vuosikymmenten aikana DDT- ja PCB-yhdisteet ovat vähentyneet, mutta dioksii-

69

mITÄ TavaLLINEN LOvIIsaLaINEN vOI TEHDÄ ITÄmErEN HYvÄksI? Näin neuvoo Itämeriportaali:

• Suosi luomua.

• Älä päästä pesuaineita rantaveteen, käytä fosfaatittomia pesuaineita.

• Suosi kuiva- ja kompostikäymälöitä.

• Tyhjennä veneen käymälä sataman keräyspisteisiin.

• Käytä harkiten kemikaaleja, älä maalaa veneen pohjaa myrkkymaaleilla.

• Vältä turhaa ajelua moottoriveneellä ja vesiskootterilla etenkin lintujen pesimäaikaan.

• Kerää roskia pois rannoilta.

• Ota selvää, mitä kansanedustajasi ja euroedustajasi ajattelee Itämeri-asioista.

• Käytä ääntäsi Itämeren puolesta!

Pienistä pisaroista iso virta

neista ja raskasmetalleista ei ole päästy eroon vieläkään. Meriluontoa uhkaa myös laivalii-kenne – erityisesti öljynkuljetus – sekä ros-kaantuminen. Huolilistan tuorein tulokas on ilmastonmuutos.

Nurminen tarttui ruoriin

Suomessa Itämeren kurjaan tilaan herättiin 1900-luvun puolivälissä. Kansainvälinen suo-jelusopimus syntyi 1980. John Nurmisen Sää-tiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurmi-nen seurasi pelastusyrityksiä aikansa ja turhau-tui juhlapuheisiin. Hän päätti pistää töpinäk-si vuonna 2004. Syntyi Puhdas Itämeri -han-ke, jonka tavoitteena on sekä vähentää rehe-vöitymistä että edistää tankkeriturvallisuutta.

Merihistoriaa ja sukellusta harrastava nel-jännen polven logistiikkayrittäjä haluaa nä-kyvän parannuksen, jotta puhdas meri pysyy jatkossakin osana Itämeren rannikon asuk-kaiden elämää.

Nurminen pisti tuntuvan potin pesämu-naksi ja sai esimerkillään mukaan hyvän jou-kon avokätisiä lahjoittajia.

Yhteistyötä tehdään useiden yritysten, kansalaisjärjestöjen, EU-päättäjien ja valtio-vallan kanssa. Hankkeen suojelija on tasaval-lan presidentti Tarja Halonen.

Nurmiselle on tärkeää, että Itämerta suo-jellaan dynaamisesti ja ketterästi, parhaiden liike-elämän periaatteiden mukaan, toisin sa-

noen kustannustehokkaasti.

Tulosta syntyy

– Itämeren tila on huolestuttava, mutta pro-jekti projektilta, pala palalta, meidän on mah-dollista kohentaa sitä – ja myös nähdä tulok-set omin silmin, Nurminen sanoo.

Puhdas Itämeri -hankkeen ensimmäinen kohde oli Pietarin vesilaitos, joka vielä muuta-ma vuosi sitten oli Itämeren suurin syntisäkki.

– Tänä päivänä Pietarin jätevedenpuh-distamolla tehdään yhtä hyvää tulosta kuin Helsingin Viikissä – ja se poistaa typpeä te-hokkaammin kuin monet pienet suomalai-set puhdistamot.

Pietarissa on päästy tuhannen tonnin vä-hennykseen, mikä on lähes 30 prosenttia Suomenlahteen päätyvästä fosforista.

Kovat tavoitteet

Nurmisen säätiö etsii jatkuvasti uusia yhteis-työkaupunkeja. Tavoitteena on 2 500 fosfo-ritonnin vähentäminen vuodessa. Määrä on kuudennes siitä 15 000 tonnin tavoitteesta, joka Itämeren suojelukomission mukaan tar-vitaan Itämeren hyvän tilan palauttamiseksi.

Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan lah-joitusvaroin. Osarahoittajina toimivat Suo-men ympäristöministeriö, Swedish Interna-tional Development Agency (SIDA), ruot-salainen säätiö Baltic Sea 2020 sekä EU:n

Baltic Sea Region Programme. Tieteellisinä neuvonantajina toimivat muun muassa Suo-men ympäristökeskus sekä Itämeren suojelu-komissio HELCOM. Hankkeisiin osallistu-vat teknisinä asiantuntijoina konsulttiyrityk-set sekä insinööritoimistot. •

Pelloillemme syydetään edelleen liian paljon lannoitteita, joiden sisältämä fosfori päätyy lopulta mereen. Maatalousintensiivisten rannikkovesien tilanne ei parane ennen kuin lannoitteiden käyttöä vähennetään rankalla kädellä erityisesti rantapelloilla.

Juha ja Marjo Nurminen

70

ösTErsjöN BEHövEr spECIaLskYDDDen nästan helt isolerade, grunda och kalla

brackvattenbassängen är ett av världens känsligaste

havsområden. Även lovisaborna kan hjälpa

vattendraget genom att fatta kloka beslut.

Östersjön, som är ett grunt innan-hav, kommunicerar med Nord-sjön via de smala och grunda dans-

ka sunden. Vattenbytet i Östersjön tar ungefär 40 år

i anspråk. Näringskedjorna är enkla i jämfö-relse med kedjorna i världshaven, vilket inne-bär att floran och faunan är känsliga för stör-ningar i miljön.

I Östersjöns avrinningsområde bor näs-tan 85 miljoner människor som belastar det grunda vattendraget med näringsämnen och miljögifter. Eutrofieringen, som främst beror på utsläpp av kväve och fosfor, och den där-med förbundna syrebristen anses utgöra det största hotet mot Östersjön. Under de se-naste decennierna har halterna av DDT- och PCB-föreningarna minskat avsevärt, men vattnet innehåller fortfarande dioxiner och tungmetaller. Den maritima miljön hotas även av sjöfarten, framförallt oljetranspor-terna, och av nedskräpning. Klimatföränd-ringen är en nykomling i hotbilden.

Nurminen satte sig vid rodret

I Finland blev man varse Östersjöns dåliga tillstånd i mitten av 1900-talet och år 1980 träffades ett internationellt skyddsavtal. Ju-ha Nurminen, som är styrelseordförande i

John Nurminens Stiftelse, följde med rädd-ningsförsöken ett antal år men tröttnade till slut på alla festtal. År 2004 beslöt han sig för att ta tag i saken. Projektet Ett rent Öst-ersjön, som syftar till att reducera eutrofie-ringen och minska risken för oljeolyckor, såg dagens ljus. Logistikföretagaren i fjärde led, vars stora intressen är maritim historia och dykning, eftersträvar en förbättring som ga-ranterar ett rent hav för alla som bor vid Öst-ersjön. Juha Nurminen satsade själv ett be-tydande belopp och lyckades få med sig en stor skara generösa donatorer. Idag deltar fle-ra storföretag, folkrörelser, EU-beslutsfattare och statliga organ i arbetet. Republikens pre-sident Tarja Halonen är projektets beskydda-re. För Juha Nurminen är det viktigt att Öst-ersjön skyddas dynamiskt och flinkt i enlig-het med bästa affärsekonomiska praxis, med andra ord kostnadseffektivt.

Resultat föds

– Östersjöns tillstånd är bekymmersamt, men projekt för projekt och bit för bit kan vi förbättra läget och till slut se resultatet med våra egna ögon, säger Juha Nurminen.

Det första objektet inom ramen för pro-jektet Ett rent Östersjön var S:t Petersburgs avloppsreningsverk, som ännu för några år

sedan var Östersjöns verkliga problembarn. – Idag gör avloppsreningsverken i S:t Pe-

tersburg ett lika gott resultat som Viksbacka reningsverk i Helsingfors. De avlägsnar fak-tiskt kväve effektivare än många små av-loppsreningsverk i Finland.

Fosforbelastningen från S:t Petersburg har minskat med 1 000 ton, vilket motsvarar un-gefär 30 procent av hela den fosformängd som släpps ut i Finska viken per år. John Nurminens stiftelse söker fortlöpande nya partnerstäder. Målsättningen är att minska utsläppen av fosfor med 2 500 ton per år, vil-ket är en sjättedel av de 15 000 ton som en-ligt Östersjöns skyddskommission behövs för att återställa tillståndet i Östersjön. Projektet Ett rent Östersjön finansieras delvis med do-nerade medel. Bland finansiärerna finns Fin-lands miljöministerium, Swedish Internatio-nal Development Agency (SIDA), den svens-ka stiftelsen Baltic Sea 2020 och EU:s Baltic Sea Region Programme.

Som vetenskapliga rådgivare fungerar bland annat Finlands miljöcentral och Öst-ersjöns skyddskommission (HELCOM). Konsultföretag och ingenjörsbyråer deltar i projektet i egenskap av tekniska expertor-ganisationer. •

Meressä uiminen on vapaata ja vaihtelevaa ja uida jaksaa pidempään kuin altaassa. Tämä kenties johtuu siitä, että matkaa on vaikeampi määrittää, eikä uintia sotke kään-tyminen altaan reunassa. Aallokko tai mainingit tuovat oman pikantin lisänsä allasharjoitteluun verrattuna. Niin-pä hengitys- ja uintitekniikan opetteluun kannattaa pa-nostaa.

Laji sinänsä ei ole vaarallinen, mutta paniikki on aina vaarallista. Vesikasveja ei kannata säikkyä ja etukäteen on hyvä miettiä, miten toimia jos suonta alkaa vetää tai ha-vaitsee veneen lähestyvän. Vesi on Loviisan edustalla sa-meaa, eikä pohjaa näy. Tähän tottuu nopeasti.

Reitti täytyy suunnitella tarkkaan. Jos paluupaikka on sama kuin lähtö, kannattaa välillä pysähtyä katsomaan taakseen, jotta suuntavaisto säilyy. Vapaauinnissa pää pitää nostaa muutaman vedon välein vedestä, jotta näkee min-ne on menossa. Altaassa uimaan tottuneelle juuri suunnis-tuksen opettelu lienee oudoin asia.

Ihmeellisiä varusteita avovesiuinnissa ei tarvita. Uikka-reilla, uimalaseilla ja värikkäällä uimalakilla pääsee lajiin kiinni. Keltainen uimalakki näkyy pitkälle, jolloin muut-kin vesilläliikkujat havaitsevat uimarin. Turvallisuutta voi myös lisätä kiinnittämällä uima-asuun pitkällä narulla pienen, esimerkiksi puhallettavan poijun, joka kulkee pe-rässä. Sitä vasten voi tarvittaessa levätä, ja poiju näkyy vie-lä pidemmälle kuin värikäs uimalakki.

Uida tulisi aina kaverin kanssa ja rannan suuntaisesti. Plagenilta voi uida Sahaniemeen ja takaisin, Valkon uima-rannan edustalla on pieni saari. Svartholman huoltolaitu-rin edustalla on paljon ympäriuitavia pikkusaaria.

Veneilijän kannattaa katsoa ympärilleen, kiertää uima-ri hieman kauempaa sekä laskea reilusti nopeutta uima-rantojen lähellä. •

uimahallittomassa Loviisassa uinnin ystävän paras

harjoittelupaikka on meri. avovesiuinti on ilmaista

ja helppoa, kunhan uimataito on kunnossa.

Teksti: Noora Lintukangas

Matkauintia meressä

72

rapukausi alkaa kesäiltojen hiljalleen pimetessä. alkuillasta aurinko vielä lämmittää juhlijoita lasikuistilla,

mutta loppuillasta nautitaan kynttilänvalosta. rapujen syönti on aikuisten leikkiä. Huolellinen

paneutuminen teemaan, sopiva määrä rapurekvisiittaa ja kaunis kattaus ovat myös silmänruokaa.

Mikä on punainen ja laulattaa?

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Virpi Lehtinen

>>

73

Rapujen syöminen on taidetta. Koke-neilla ravunsyöjillä on omat niksin-sä. Jokainen latoo kalutut ravunkuo-

ret omalla tavallaan lautaselleen, ja eroja on siinäkin, miten huolellisesti itse kukin ravus-ta irtoavat lihapalat nauttii. Rapujuhliin voi kutsua toisilleen entuudestaan tuntematto-miakin ihmisiä; kuoren avaamisesta, etiket-tisäännöistä ja juomalauluista saa helposti asiaa vierustoverin kanssa.

Etikettisääntöjä voi noudattaa kirjaimelli-sesti – tai olla noudattamatta. Joku on tot-tunut auttamaan ruokalapun vieressä istu-van daamin kaulaan, toinen taas tarjoaa suu-rimman ja herkullisimman ravun vieressä is-tuvalle neidolle, kolmas kokee snapsihör-pyn tarpeelliseksi jokaiselle ravulle erikseen ja neljännen mielestä olennaisinta on laula-minen.

”Helan går” kajahtaa usein rapuillan al-kuun, ja snapsi kieltämättä kuuluu asiaan. Eikun rapuilemaan! •

Snapsipullon ympärille voi edellisenä

päivänä askarrella maitotölkeistä

kehikon, joka täytetään vedellä sekä

muutamalla kukkasella, mintunlehdellä tai

herneenversoilla. Pullo jäädytetään yön

yli pakastimessa niin, että sen ympärille

kertyy muotin mukainen jääkuori, joka

pitää snapsin kylmänä koko ruokailun ajan.

k Y L m Ä Ä k I N k Y L m E m p I s N a p s I

74

75

Säästä ravunkuoret. Niistä saa seuraavana päivänä keitettyä herkullisen rapuliemen, jonka voi käyttää vaikka kalakeiton pohjana tai risoton valmistukseen.

en liten undulat

Jag är en liten undulat,

som får så dåligt med mat,

för dom jag bor hos,

för dom jag bor hos,dom är så snåla.

Dom ger mig sill varenda dag,

det vill jag alls inte ha,

jag vill ha brännvin,jag vill ha brännvinoch Coca Cola.

Helan går

Sjung hopp faderallan lallan lejHelan går

Sjung hopp faderallan lej

Och den som inte helan tar

Han ej heller halvan får

Helan går(Drink)

Sjung hopp faderallan lej

76

pruuvIkesän kynnyksellä pikkukaupunki-lehti testasi kuusi alle kymmenen euron luomuvalkoviiniä.

kärkikaksikko erottui joukosta varsin selvästi ja yksimielisesti. Hintakin niillä on sama, 9,99 euroa!

Luomuviinejä maistamassa olivat mainosmies Mikko Airas, leijo-nakuningas Heikki Tuomala, tulp-

paanikeiju Else Gramstad-Leivo ja pih-vinpaistaja Marja Kühn.

Pruuvi tehtiin alimmassa hintaluokassa, ja viinit testattiin sokkona. Mukana oli kuusi Loviisan Alkosta ostettua alle 10 euroa mak-savaa luomuviiniä sekä kaksi luomukuohu-viiniä, joista toinen maksaa 13 euroa.

Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Arto Wiikari

77

Kuohuviinit 1 Parés Baltà Brut 'b', Espanja 9,49 e2 Can Vendrell Cava Brut, Espanja 12,99 e

Kuohuviinit maisteltiin ensin, ja mielipi-teet jakautuivat yksiselitteisesti sukupuolija-kauman mukaan. Naisia viehätti Parés Baltá Brut ja miehiä Can Vendrell Cava Brut. Jäl-kimmäinen on tosin hieman kalliimpi, mut-ta koska nämä olivat ainoat luomukuohuvii-nit Loviisan Alkossa, kelpuutimme sen “yli-hintaisenakin” joukkoon.

Molemmat kuohuviinit on valmistettu tyy-pillisestä “Cava-mixistä” eli Macabeun, Xarel-lon ja Parelladan rypäleistä. Naisia miellyttä-nyt Parés Baltá on erittäin hapokas ja pirteä, miehiä miellytti taas Can Vendrellin Cava hie-nostuneemman loppupyöreyden ja jälkimaun vuoksi. Eli raati ei auta tässä valinnassa, vaan itse kunkin on tehtävä valintansa itse!

Maistettavat valkoviinit 1 Inycon Catarratto, Italia Sisilia, 6,98 e2 Savia Viva Familia Xarel.lo, Espanja, Katalonia, 7,98 e3 Château de la Jaubertie, Ranska, Lounais-Ranska, 9,66 e4 Meinklang Gruener Veltliner, Itävalta, Burgenland, 9,99 e5 Douce Nature Chardonnay, Ranska, muut, 9,90 e6 Adobe Reserva Gewürztraminer, Chile, Regal, 9,99 e

Tastingin halvimman viinin, sisilialaisen Iny-con Catarratton raati teilasi vetiseksi, mitään-sanomattomaksi ja tylsäksi. Ei siinä ollut oi-kein väriä, ei tuoksua eikä makua – siihen nähden 12 prosentin alkoholipitoisuus yllätti. Mikko Airas myös epäili sisilialaisen luomun alkuperää tai vähintäänkin sen valvontaa.

Toinen viini, katalonialainen Savia Viva Fa-milia ei myöskään saanut raadilta kovin kum-moisia suosionosoituksia. Heikki Tuomalan mielestä se oli liian parfyyminen. Tässä viinis-sä etiketti kirvoitti eniten keskustelua.

Kolmanneksi maisteltu lounaisranskalainen Château de la Jaubertie miellytti jo enemmän.

Sauvignonin, Sémillonin ja Muscadellen lii-tosta syntynyt viini ei tehnyt vaikutusta Mik-ko Airakseen, mutta Else Gramstad-Leivo pi-ti sitä helposti lähestyttävänä ja juotavana ja Marja Kühn puolestaan perinteisenä hyvänä kesäviininä, joka ei välttämättä vaadi ruokaa seurakseen. Heikki Tuomalalle tuli mieleen nuoruus ja “Porvoon lankku”.

Neljänteen viiniin (Gruener Veltliner) pääs-täessä raatiin tuli eloa. Kulmakarvat kohoili-vat ja silmiin tuli pilkettä.

Marja Kühn: Mielenkiintoinen viini ruuan kanssa, sopivan pistävä hapokkuus.

Mikko Airas: Hauska ja mielenkiintoinen viini. Mietinkin heti, mitä tämän kanssa söisi.

Else Gramstad-Leivo: Mineraliskt och gott. Den har också en vacker färg och karaktär.

Heikki Tuomala: Tähänastisista viineissä tässä on eniten makua, tuoksua ja potkua.

Itävaltalainen Gruener Veltliner olikin maisteltavista viineistä selkeästi mineraali-sin, ja se lukeutui raadin suosikkikaksikkoon. Michlitsin perheen omistamalla tilalla viljel-lään biodynaamisesti paitsi viiniä myös kas-viksia ja viljaa sekä kasvatetaan karjaa. Vain omituinen lehmäetiketti teilattiin laidasta laitaan luotaantyöntävänä.

D O u C E N aT u r E C H a r D O N N aY, r a N s k a m u u T 9 , 9 0 e

C a N v E N D r E L L C a v a B r u T, E s pa N j a 1 2 , 9 9 e

m E I N k L a N G G r u E N E r v E LT L I N E r , I T Ä v a LTa B u r G E N L a N D 9 , 9 9 e

pa r é s B a LT à B r u T ’ B ’ , E s pa N j a 9 , 4 9 e

I N Y C O N C aTa r r aT TO , I Ta L I a s I s I L I a 6 , 9 8 e

a D O B E r E s E r v a G E W ü r Z T r a m I N E r , C H I L E r E G a L 9 , 9 9 e

C H â T E a u D E L a j a u B E r T I E , r a N s k a L O u N a I s - r a N s k a 9 , 6 6 e

s a v I a v I v a F a m I L I a X a r E L . L O , E s pa N j a k aTa L O N I a 7 , 9 8 e >>

78

• Hanki foliota, johon

käärit viilennetyt testipullot

maistelutilanteessa.

• Maistelkaa viinit ensin

sokkona ja vasta sen

jälkeen viinit tietäen. On

mielenkiintoista peilata

havaintojaan.

• Tulosta lasien alle valkoinen

paperi, johon on merkitty

numeroidut lasin paikat.

• Tarvitset myös valkoiset

paperiarkit, joita vasten viinin

väriä voi arvioida.

• Hanki sylkykupit, vesilasit

ja raikasta vettä (ei kivennäis-

tai kuplavettä).

• Tulosta testilomakkeet

maisteluohjein ja

muistiinpanotiloilla

varustettuina.

• Tastingin vetäjä hankkii

itselleen etukäteen saatavissa

olevan infon valituista viineistä.

• Ensiksi maistetaan kuohuvat

viinit, sitten valkoviinit,

hennoimmasta vahvimpaan.

Toivomus: parta- ja hajuvedet

sekä huulipunat pois.

Jos tastingin jälkeen seurus-

telette samojen viinien äärel-

lä, tarjoile viineihin sopivaa na-

posteltavaa: juustoa, pähkinää,

crackeriä... oman maun mu-

kaan. Enjoy!

Viides maisteltava viini oli Douce Naturen Chardonnay.

Heikki Tuomala: Antaisin tälle viinille mahdollisuuden, jos se olisi ilmattu ajoissa.

Else Gramstad-Leivo: Jag blev nog varken inspirerad eller förtjust i den här vinen.

Mikko Airas: En minäkään innostunut. Jo-tenkin se jää vajaaksi ja on tylsä.

Marja Kühn: Minun makuuni tämä on lii-an lattea.

Kuudes maisteltava viini, helposti tunnis-tettava Gewürztraminer sai Pikkukaupungin pruuvissa yllättävän yksimielisesti lempeän vastaanoton.

EkOLOGINEN, BIODYNaamINEN vaI LuOmu?EU:n alueella ei tuoteta luomuviiniä sanan ankarimmassa mielessä. On vain ekologisesti tuotetuista rypäleistä valmistettua viiniä. Jotkut luomuviinituottajat ovat keskuudessaan päättäneet virallista sertifiointia tiukemmista säännöksistä esimerkiksi rikin käytölle.

Biodynaamisesti viljelty viini on tällä hetkellä luonnonmukaisin vaihtoehto. Siinä ei käytetä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Viljelyssä hyödynnetään tavanomaisia luonnonmukaisia menetelmiä kuten vuoroviljelyä. Biodynaamisen viljelyn kannattajien mukaan kyseessä on kokonaisvaltainen ekologinen ajattelutapa.

Biodynaamisesti viljeltyä viiniä voi tilata kotiin osoitteesta www.ekowine.net

Marja Kühn: Todella voimakkaan makui-nen, luonteikas valkoviini. Tästä pidän eri-tyisesti.

Else Gramstad-Leivo: Jag gillar den örtiga aroman i vinen och att smaken är så markant.

Heikki Tuomala: Mielestäni tämä on oi-kein toimiva ruokaviini, ei kuitenkaan vält-tämättä hyvä seurusteluviini.

Mikko Airas: Luonteikkaimmissa viineis-sä kaipaan joskus vähän hapokkuutta, ehkä tässäkin. Tämän viinin jälkimaku on pisin ja hyvä. Värikin on yhtä täyteläinen kuin viini.

Chileläinen Adobe Reserva Gewürztra-miner oli pruuvin selkeästi alkoholipitoisin 14,5 tilavuusprosentilla. •

mikko AirasCopywriter

Pruuvitiimi:

Heikki TuomalaLions Club LoviisaPresidentti

Else gramstad-LeivoPihasuunnittelijawww.villiniitty.fi

marja KühnRavintoloitsijawww.saltbodan.fi

Pruuvin menestyjät olivat itävaltalainen gruener Veltliner ja chileläinen gewürztraminer – kaksi hyvin erilais-ta ja omintakeista viiniä eri tyyppisiin tilanteisiin. Suosittelemme mielellämme viiniä kaipaaviin kesähetkiin.

Järjestä oma sokkotasting

79

p I s a r O I T a

Kesätuuli. Pestyjen liinavaatteiden tuoksu. Aamukahvi ulkosalla. Kii-reetön tunnelma. Pehmeys ihoa vas-ten. Näistä on aamun takki tehty.

Valokuvataiteilija, artesaani Vir-pi Lehtisen uniikkitöistä rakentu-

va PillowCase -tuotemerkki on tul-lut tutuksi Loviisa Baby –nutuista. Sarjasta löytyy myös vauvanpeittoja ja kasseja. Nuttujen tekemiseen tar-vittavia vanhoja tyynyliinoja ja pus-silakanoita saa jättää peak pressin

toimistolle osoitteeseen Laivurin-katu 2.

PillowCase -uniikkityöt syntyvät tilauksesta.www.pillowcase.fi

Kauneuden kaipuusta

Kuv

a: V

irpi

Leh

tine

n

Tiet

oa L

oviis

asta

ja lo

viis

alai

sist

a –

Uppg

ifter

om

Lov

isa

och

lovi

sabo

rna

Keitä me olemme?

Loviisassa oli vuoden 2010 lopussa 15 595 asukasta. Pikkukaupunki-lehti selvitti, keitä me olemme ja miten me asumme. Mikä on loviisalaisten ikä-, kieli- ja sukupuoli-jakauma? Kuinka paljon Loviisassa on yli 90-vuotiaita? Monenko äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi? Kerromme myös, kuinka leveästi asumme ja millainen on ollut Loviisan sisäinen muuttoliike. Liite sivut 80–88.

Tietoa Loviisasta ja loviisalaisista

Koonnut: Seppo Iisalo, graafinen suunnittelu ja toteutus: Jukka Salminen, haastattelut ja valokuvat: Reija Kokkola

Keita me olemme liite_4.indd 1 16.5.2011 11.32

81

Vem är Vi?

Uppgifter om Lovisa och lovisaborna

I slutet av år 2010 hade Lovisa 15 595 invånare. Tidningen Småstadsliv undersökte vem vi är och hur vi bor. Vilken är Lovisabornas ålders-, språk- och könsfördelning? Hur många nittioåringar har Lovisa? Hur många talar ett annat modersmål än svenska eller finska? Vi berättar även hur Lovisaborna bor och hur människor har flyttat inom Lovisa. Bilagan finns på sidorna 80–88.

Koonnut: Seppo Iisalo, graafinen suunnittelu ja toteutus: Jukka Salminen, haastattelut ja valokuvat: Reija Kokkola Sammanställning: Seppo Iisalo, grafisk planering och realisering: Jukka Salminen, intervjuer och bilder: Reija Kokkola

Keita me olemme liite_4.indd 2 16.5.2011 11.32

Tiet

oa L

oviis

asta

ja lo

viis

alai

sist

a –

Uppg

ifter

om

Lov

isa

och

lovi

sabo

rna

Keitä me olemme?Vem är vi?

Loviisan väkiluvun kehitys – Folkmängdsutvecklingen i Lovisa 1980–2010

Loviisan ikärakenne – Åldersstrukturen i Lovisa 2010

0–6-vuotiaat0-6-åringar

7–17-vuotiaat7-17-åringar

18–64-vuotiaat18-64-åringar

yli 65-vuotiaatöver 65-åringar

22%

7%

12%

59%

Suurin osa loviisalaisista on työikäisiä. Lasten ja nuor-ten osuus on edelleen melko alhainen. 50–60-vuotiaita ja ikääntyneitä on paljon.

Loviisan seudulla väkiluku alkoi vähentyä 1980-luvun alusta. Syntyvyys on ollut alhaisempaa kuin kuollei-suus, ja erityisesti 1990-luvulla muuttotappio oli huo-mattavan suurta. 2000-luvulla Loviisasta on tullut jäl-leen muuttovoittokaupunki, jonne on muuttanut paljon lapsiperheitä. Samalla syntyvyys on lähtenyt nousuun.

De flesta Lovisaborna är i arbetsför ålder. Andelen barn och ungdomar är ganska liten, medan antalet 50–60-åringar och äldre personer är relativt stort.

Invånarantalet i Lovisanejden började sjunka i början av 1980-talet. Nativiteten var lägre än mortaliteten och i synnerhet på 1990-talet upplevde Lovisanejden en betydande utflyttning. På 2000-talet svängde trenden när de många inflyttande barnfamiljerna gav Lovisa ett inflyttningsöverskott samtidigt som nativiteten ökade.

20 000

17 587

15 595

17 500

15 000

12 500

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Henk

ilöä

Pers

oner

Vuosi År Lähde TilastokeskusKälla Statistikcentralen

Lähde TilastokeskusKälla Statistikcentralen

Keita me olemme liite_4.indd 3 16.5.2011 11.32

Sukupuolijakauma – Könsfördelningen 2010

Yli 90-vuotiaat sukupuolen mukaan – Nittioåringar enligt kön

15 595

7 826

7 769

113

Henkilöä Personer

Ikä Ålder

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100

101

102

103

104

5

10

15

20

25

30

0

NaisetKvinnor

MiehetMän

Yli 90-vuotiaita oli Loviisassa vuoden 2010 lopussa yh-teensä 113. Heistä naisia oli 89 ja miehiä 24.

I slutet av år 2010 hade Lovisa sammanlagt 113 invå-nare i åldern 90+. Av dessa var 89 kvinnor och 24 män.

Syntyneitä – Födda 2010

Vuonna 2010 Loviisassa syntyi 138 lasta. Heistä 68 oli tyttöjä ja 70 poikia. Lähde Tilastokeskus

År 2010 såg 138 barn dagens ljus i Lovisa. Av dessa var 68 flickor och 70 pojkar.

Nuorisoa – Ungdomar 2010

Alle 20-vuotiaita Loviisassa oli vuoden 2010 lopussa 3 246.

I slutet av år 2010 hade Lovisa 3 246 invånare under 20 år.

Naisia on vähän enemmän kuin miehiä.

Kvinnorna är något fler än männen.

Lähde TilastokeskusKälla Statistikcentralen

Lähde TilastokeskusKälla Statistikcentralen

+

Maaria PrittinenIkä: 36Ammatti: LähihoitajaKotipaikka: KoskenkyläÄidinkieli: suomiLoviisalaisuus: Lähtöisin Kalajoelta Pohjois-Pohjan-maalta. Muuttanut Loviisaan 6 vuotta sitten.

”Neljän lapsen äitinä pidän Loviisaa turvallisena kasvuympäristönä. Palvelutkin ovat riittävän lähellä.”

Maria Lundberg Ålder: 45 år Arbete: placeringschefBostad i Lovisa: centrumModersmål: svenskaFörhållande till Lovisa: Flyttade från Helsingfors till Lovisa för ungefär tre månader sedan.

”Jag upplever mig som östnylänning trots att jag är från Pyttis. Det sociala livet är mycket rikare i Lovisa än i Helsingfors. Här hälsar man på och hjälper varandra.”

Niko SilanderIkä: 18Ammatti: opiskelijaÄidinkieli: suomiKotipaikka: ValkoLoviisalaisuus: Asunut koko ikänsä Valkossa

”Valko on mukava paikka, mutta en ole varma jäänkö tänne lopullisesti asumaan.”

Keita me olemme liite_4.indd 4 16.5.2011 11.32

Tiet

oa L

oviis

asta

ja lo

viis

alai

sist

a –

Uppg

ifter

om

Lov

isa

och

lovi

sabo

rna

Vuosi År

Loviisa on vahvasti kaksikielinen kaupunki. Suomi on äidinkielenä 8 550 asukkaalla. Ruotsia puhuu pääkiele-nään 6 630 henkilöä.

Lovisa är en uttalat tvåspråkig stad. Antalet invånare med svenska som modersmål är 6 630, medan 8 550 personer har finska som modersmål.

Kielijakauma – Språkfördelning 2010

SuomiFinska

RuotsiSvenska

MuuAnnat

54,8%

2,7%

42,5%

Vieraskielisten määrä – Invånare med annat modersmål 1990–2010

Henkilöä Personer

100

200

300

400

500

Vielä 1990-luvun alussa Loviisassa ei juuri kuultu muita kieliä kuin suomea ja ruotsia. 2000-luvulla muunkielis-ten määrä on lisääntynyt, mutta se on edelleen vähäi-nen, alle 3 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi Helsingis-sä osuus on 11 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät Loviisassa olivat vuoden 2010 lopussa venä-jänkieliset (149 henkilöä) ja vironkieliset (91). Muita oli-vat thai, englanti, saksa, espanja, arabia, puola, kiina ja latvia (lätti).

I början av 1990-talet hörde man knappt andra språk än svenska och finska i Lovisanejden. Antalet invånare med annat modersmål än svenska eller finska har ökat på 2000-talet, men andelen är fortfarande mindre än 3 procent av befolkningen. I till exempel Helsingfors är motsvarande andel 11 procent. I slutet av år 2010 var de största främmande språken i Lovisa ryska (149 per-soner) och estniska (91 personer). Därtill talades thai, engelska, tyska, spanska, arabiska, polska, kinesiska och lettiska.

1990 2000 2005 2007 20091995 2006 2008 2010

Heikki Kanerva Ikä: 76EläkkeelläÄidinkieli: suomiKotipaikka: Loviisa, UlrikakotiLoviisalaisuus: Jyväskylän ja Espanjan kautta Loviisaan

”Olen tottunut asumaan missä tahansa. Halusin muuttaa alle 100 kilometrin päähän pääkaupungista, joten Loviisa sopi minulle hyvin.”

Heidi PirhonenÅlder: 32 årArbete: försäljareModersmål: svenskaBostad i Lovisa: Pernå kyrkbyFörhållande till Lovisa: Ursprungligen från Liljendal. Flyttade från Helsingfors till Pernå för 7 år sedan.

”Det här är ett fågelbo till och med i jämförelse med Borgå, där jag jobbar som försäljare. I Borgå före-kommer bland annat snatteri och drogmissbruk.”

Henrik Storgårds Ålder: 34 årArbete: jordbrukare och företagare i svetsbranschenModersmål: svenskaBostad i Lovisa: TessjöFörhållande till Lovisa: Bodde några år i Lovisa som yngre.

”En mindre by har både för- och nackdelar. Vintrarna är ganska tysta, men när strandkaféerna slår upp sina dörrar på våren blir det liv i luckan.”

63

415

Lähde TilastokeskusKälla Statistikcentralen

Keita me olemme liite_4.indd 5 16.5.2011 11.32

Miten me asumme?Hur bor vi?

1990-luvulta lähtien Loviisan asukasmäärä on kasva-nut erityisesti Koskenkylässä ja Tesjoella. Myös Perna-jan kirkonkylässä väkimäärä on lisääntynyt. Ruotsin-pyhtään kirkonkylä taas on kärsinyt väestökadosta.Loviisan keskustassa asui vielä vuonna 1990 lähes 8 200 henkilöä. Määrä on pudonnut 7 250:een.

Sedan 1990-talet har folkmängden i Lovisa ökat i framförallt Forsby och Tessjö. Antalet invånare har också ökat i Pernå kyrkby, medan invånarantalet i Strömfors kyrkby har minskat. År 1990 bodde 8 200 personer i centrala Lovisa. Idag är antalet 7 250.

Asukasluvun kehitys taajamissa – Befolkningsutvecklingen i tätorterna

Koskenkylä–VanhakyläForsby-Gammelby

TesjokiTessjö

Ruotsinpyhtää, kkStrömfors, kb

Pernaja, kkPernå, kb

Liljendal, kkLiljendal, kb

IsnäsIsnäs

Asuk

aslu

ku I

nvån

aran

tal

1 000

800

600

400

1990 2000 2009

200

Vuosi År

Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

Johanna Nieminen Ikä: 3Kotona äidin kanssaÄidinkieli: suomiKotipaikka: RuotsinpyhtääLoviisalaisuus: Syntynyt Ruotsinpyhtäällä

”Käyn äidin kanssa seurakunnan äiti-lapsi-kerhossa.”

Eija ViitalaIkä: 49Ammatti: kiinteistöedustajaÄidinkieli: suomiKotipaikka: Loviisan SahaniemiLoviisalaisuus: Muuttanut puolison mukana Järven-päästä vuonna 2000.

”On ihan kiva olla loviisalainen. En edes ollut käynyt täällä ennen muuttoani. Pieni koti-ikävä kaihertaa, ja on mahdollista, että muutamme Lahden seudulle, missä meillä on mökki.”

Robert Bruce Ålder: 26 årArbete: byggföretagareBostad i Lovisa: LiljendalModersmål: svenskaFörhållande till Lovisa: Född i Liljendal

”Jag har tillräckligt med uppdrag i Liljendal, men byråkratin har ökat.”

Keita me olemme liite_4.indd 6 16.5.2011 11.32

Tiet

oa L

oviis

asta

ja lo

viis

alai

sist

a –

Uppg

ifter

om

Lov

isa

och

lovi

sabo

rna

Taajamat – Tätorter

Seudun suurin väestökeskittymä on Loviisan keskustas-sa. Pienempiä taajamia ovat Lapinjärvi, Tesjoki, Valko, Koskenkylä, Liljendal sekä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kirkonkylät. Taajamat on merkitty karttaan keltaisella.

Befolkningstätheten är högst i Lovisa centrum. Områ-dets övriga tätorter är Lappträsk, Tessjö, Valkom, Fors-by, Liljendal samt Pernå och Strömfors kyrkby. Tätor-terna anges med gult på kartan.

Väestönmuutokset – Befolkningsförändring

Muuttoliikekartta kertoo väestönmuutoksista Loviisan seudulla vuosien 2002 ja 2009 välillä. Punaiset pallot kuvaavat väkimäärän lisääntymistä ja siniset vähene-mistä. Kokonaisasukasmäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan.

Migrationskartan visar befolkningsförändringen i Lovi-sanejden under perioden 2002–2009. De röda cirklarna anger ökad och de blå cirklarna minskad folkmängd. Den sammanlagda folkmängden har hållits mer eller mindre konstant.

Asuntojen keskipinta-ala – Genomsnittlig bostadsyta

Loviisassa oli vuoden 2009 lopulla yhteensä 8 542 asuntoa, joiden keskipinta-ala oli 85,3 m2. Asunnon keskipinta-ala per henkilö oli 43,5 m2. Loviisalaiset asuvat leveämmin kuin uusimaalaiset keskimäärin. Ah-taasti asuvia on suhteellisesti vähemmän kuin Porvoon seudulla tai muualla Uudellamaalla.

I slutet av år 2009 uppgick antalet bostäder i Lovisa till 8 542. Den genomsnittliga bostadsytan var 85,3 m2 och snittytan per person 43,5 m2. Lovisaborna förfogar över en större bostadsyta än nylänningarna i genom-snitt. Andelen trångbodda är mindre än i Borgånejden och resten av Nyland.

Asuntojen keskipinta-ala, m2

Genomsnittlig bostadsyta, m2

Loviisa – Lovisa 85,3

Porvoon seutu – Borgåtrakten 85,2

Uusimaa – Nyland 74,2

Koko maa – Hela landet 78,5

Kartta Karta Entrecon Oy / peak pressRuututietokanta Tilastokeskus, karttapohja LogicaRutdatabas Statistikcentralen, kartbotten Logica

Kartta Karta Entrecon Oy / peak pressRuututietokanta Tilastokeskus, karttapohja Logica

Rutdatabas Statistikcentralen, kartbotten Logica

Keita me olemme liite_4.indd 7 16.5.2011 11.32

Loviisan pinta-ala on suurempi kuin Helsingin, Vantaan ja Espoon pinta-ala yhteensä. Helsinkiin ja Porvooseen verrattuna väestötiheys on hyvin alhainen. Täällä on ti-laa hengittää!

Lovisa har större areal än städerna Helsingfors, Vanda och Esbo tillsammans. Befolkningstätheten i Lovisa är betydligt lägre än i till exempel Helsingfors och Borgå. Vi har gott om utrymme!

Väestötiheys – Befolkningstäthet

LapinjärviLappträsk

Henkilöä/km2

Personer/km2

LoviisaLovisa

Kouvola

PorvooBorgå

HelsinkiHelsingfors

9

19

34

202

2730

1 km

= 10 henkilöä personer

1 km

Marjo SeppäIkä: 53Ammatti: konservaattoriÄidinkieli: suomiKotipaikka: KöpbackaLoviisalaisuus: Muuttanut Vantaalta vuonna 2007

”Käyn töissä päivittäin Helsingin Sörnäisissä, joten täällä asuminen on sopivaa vastapainoa kaupungin metelille.”

Mari SuomalainenIkä: 39Ammatti: leipuriÄidinkieli: suomiKotipaikka: KuggomLoviisalaisuus: Muuttanut Vantaalta vuonna 1989.

”Loviisa on turvallinen pikkukylä. Kaikki tuntevat toi-sensa, ja kommunikointi on helppoa.”

Seppo Hakonen Ikä: 64EläkkeelläÄidinkieli: suomiKotipaikka: Loviisan TullisiltaLoviisalaisuus: Muuttanut Porvoosta vuonna 1972

”Olen ihastunut tähän kaupunkiin. Asuin lapsuuteni Porvoossa, ja mielestäni Loviisa on sitä mitä Porvoo tuolloin oli.”

Lähde TilastokeskusKälla Statistikcentralen

Keita me olemme liite_4.indd 8 16.5.2011 11.33

Tiet

oa L

oviis

asta

ja lo

viis

alai

sist

a –

Uppg

ifter

om

Lov

isa

och

lovi

sabo

rna

Asuntokuntien henkilömäärä –Hushållens storlek

50

40

30

20

10

0

LoviisaLovisa

Porvoon seutuBorgåtrakten

UusimaaNyland

Koko maaHela landet

Porvoon seutuun, Uusimaahan ja koko maahan ver-rattuna Loviisassa on paljon yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Yli neljän hengen perheitä on suhteelli-sen vähän.

Andelen en- och tvåpersoners hushåll är större i Lovisa än i Borgånejden, Nyland och resten av landet. Antalet hushåll med fler än fyra personer är relativt litet.

Loviisan kaupunki on vuoden 2011 talousarviossa asettanut vuodelle 2020 väestötavoitteeksi 18 000 asukasta. Kuolleisuus huomioon ottaen tämä merkit-see sitä, että Loviisaan pitäisi joka vuosi muuttaa noin 300 henkeä.

I budgeten för år 2011 anges Lovisa stads befolknings-mål för år 2020 till 18 000 invånare. Med beaktande av dödligheten innebär detta en nettoinflyttning om cirka 300 personer per år.

18 000

1990

2000

2010

2020

2030

17 000

16 000

15 000

Loviisan väestötavoite – Lovisas befolkningsmål

Asukasluku 1990–2010Folkmängd 1990–2010

Loviisan kaupungin tavoiteLovisa stads målsättning

Tilastokeskuksen trendi 2009Trend enligt statistikcentralen 2009

Itä-Uudenman liiton tavoiteÖstra Nylands förbunds målsättning

Tässä mennään nytNuläget

Henk

ilöä

Pers

oner

%

1 2 3 4 5 6

Henkilöä Personer

Vuosi År

Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

Keita me olemme liite_4.indd 9 16.5.2011 11.33

Omakoti- ja rivitaloasuntojen osuus – Småhus och radhus

Kesämökit – Sommarstugor

OmakotitalotSmåhus

RivitalotRadhus

KerrostalotFlervåningshus

25%

60%

15%

Vuonna 2009 Loviisassa oli 3 125 kesämökkiä. Niistä suuri osa on loviisalaisten omistamia. Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu

År 2009 var antalet sommarstugor i Lovisa 3 125. En stor del av stugorna ägs av Lovisabor.Källa Nylands förbunds informationstjänst

Kerrostaloja Loviisassa on vain vähän. Tyypillisin asu-mismuoto on omakotitalo.

Lovisa har få flervåningshus. Den vanligaste bostads-typen är småhus.

Omistus- ja vuokra-asuntojen määrä – Ägar- och hyresbostäder

OmistusasuntojaÄgarbostäder

Vuokra-asuntojaHyresbostäder

MuitaÖvriga

25%3%

72%

Suurin osa loviisalaisista asuu omistusasunnossa. Vuokra-asuntoja on vain neljännes kokonaistarjonnasta.

De flesta lovisaborna bor i egna bostäder. Hyresbostä-derna utgör endast en fjärdedel av bostadsbeståndet.

Heidi Andersson Ålder: 63 årArbete: pensionärBostad i Lovisa: historiska Nedre stan Modersmål: svenskaFörhållande till Lovisa: Ursprungligen från Valkom, men har bott 40 år i Nedre stan.

”Lovisa har ett rikt djurliv och erbjuder goda möjlig-heter till motion. Naturen finns runt knuten. Somma-ren tillbringar vi på stugan i yttre skärgården.”

Juha KoivulaIkä: 49Ammatti: bid managerÄidinkieli: suomiKotipaikka: SarvilahtiLoviisalaisuus: Muuttanut Vantaalta vuonna 2006

”Kiireisen työn ja matkustelun vastapainona on ihana asua luonnon rauhassa.”

Matias Rödblom Ålder: 19 årArbete: gymnasieelevModersmål: svenskaBostad i Lovisa: Pernå kyrkbyFörhållande till Lovisa: Har bott hela sitt liv i Pernå kyrkby.

”Här är lugnt och skönt att bo. Jag är ofta i centrum eftersom skolan finns där. Det vore trevligt med ett litet gym i kyrkbyn.”

Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

Lähde Uudenmaan liiton tietopalvelu Källa Nylands förbunds informationstjänst

Keita me olemme liite_4.indd 10 16.5.2011 11.33

kesäinfo

Kesäinfo

Kunnallisten palveluidenyhteystiedot

Lapinjärven kunnan jo vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut palvelukalenteri ja kesäinfo julkaistaan tänä vuonna osana Pikkukaupunki-lehteä. Kaikki lehdessä julkaistu informaatio – osa jopa huomattavasti kattavammassa muodossa – löytyy myös kunnan kotisivuilta osoitteesta www.lapinjarvi.fi

Kesälehdessä painettuna tieto on helppoa säilyttää ja kuljettaa mukana. Jokaisella kuntalaisella tai kunnan kesäasukkaalla ei välttämättä myöskään ole internet-yhteyttä jatkuvasti käytettävissään.

Lapinjärven kunnantoimisto palvelee kuntalaisia ja kesäasukkaita myös kesäaikana. Ainoastaan 4.–24.7.2011 kunnantoimisto on suljettuna.

Toivomme, että julkaisusta on hyötyä mahdollisimman monelle lukijalle. Lähetä palautetta tämänvuotisen kokeilumme onnistuneisuudesta.

Hauskaa ja viihtyisää kesää kaikille!

Lapinjärven kunnan henkilöstö

Arvoisa kuntalainen tai kunnan kesäasukas!

Lapinjärven kunnantaLo

Lapinjärven kunta

Lapinjärventie 20 A07800 Lapinjärvi Puh. 019 510 860 Faksi 019 610 708 E-mail: kunta@lapinjarvi.fi tai etunimi.sukunimi@lapinjarvi.fiwww.lapinjarvi.fi

AvoinnaMa klo 9–17ti-to klo 9–16pe klo 9–14

Kunnantoimisto on suljettu 4.–24.7.2011

Tekninen toimi ja rakennus-valvonta päivystävät ja ovat tavoitettavissa puhelimitse puh. 019 510 8644.

Maataloustoimistoon jätettä-vät kiireelliset ilmoitukset lä-hetetään postitse.

Yhteispalvelupiste, KunnantaloKyseessä ovat avustavat asia-kaspalvelutehtävät – asiakas saa asiansa vireille yhteispal-velussa. Palvelemme yhteis-palvelun vakiopalveluvalikoi-malla poliisin, KELAN, vero- ja työhallinnon sekä maistraa-tin lupapalveluilla.

itä-uudenmaan peLas tusLaitos Palotarkastaja Jari Tähtinen-puh. 020 1111 580

terveydenhoito ja LääkäripaLveLutLapinjärven terveystalo (ja neuvola)Lapinjärventie 2507800 Lapinjärvi Puh. 019 505 1560Faksi 019 610 524

Sairaanhoitajien puhelinvas-taanotto ja ajanvaraus arkisin klo 12–13

Lapinjärven terveystalo on suljettu 4.–31.7.2011

Terveyskeskuksen ajanvaraus ja puhelinvastaanotto arkisin klo 8–16 puh. 019 505 1300

Vakavissa ja kiirellisissä sai-rastapauksissa voitte men-nä suoraan Loviisan pääter-veysaseman ensiapuvastaan-otto/poliklinikalle (Öhmanin-katu 4, Loviisa). Avoinna ar-kisin klo 8–16, puh. 019 505 1300. Lauantaisin, sunnuntai-sin ja pyhäpäivisin poliklinik-ka on suljettu.

Päivystystapaukset Päivystys toimii ajanvarauk-sella. Soita ensin!

Arkisin Klo 8–16 Loviisaan terveys-keskus, puh. 019 505 1300

Klo 16–22 Porvoon sairaala, terveyskeskuspäivystys puh. 040 584 7187 Klo 22–08 Porvoon sairaala, sairaalapäivystys puh. 019 548 2551

Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin: Klo 8-22 Porvoon sairaala, terveyskeskuspäivystys puh. 040 584 7187 Klo 22-08 Porvoon sairaala,sairaalapäivystyspuh. 019 548 2551 Ensiavussa hoidetaan aino-astaan äkillisiä sairaustapa-uksia.

Lapinjärven hammashuoLtoLapinjärventie 25 Puh. 019 505 1567

LapinjarviInfo07.indd 1 16.5.2011 09:53:47

kesäinfo11.6. Kycklingsin kotiseutumarkkinat klo 10–13

19.6. Summertime Talent klo 15–18 Lukkarinpuistossa 7–17-vuotiaille. Tiedustelut puh. 050 535 0848 Titta, 050 5431553 Sonja.

Ilmoittautuminen 30.5. mennessä titta.vakeva@gmail.com

17.6. Päiväleiri tanssin merkeissä yli 10-vuotiaille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Sonja Lindroos puh. 050 5431 553. Ilmoittautuminen 6.6. mennessä.

21.6. Retki Linnanmäelle, alle 12-vuotiaat huoltajan mukana. Ilmoittautumiset Sonja Lindroos 050 5431 553

28.–30.6. BASECAMP Pyhäjärvellä, yli 13-vuotiaille. Ilmoittautuminen Sonja puh. 050 5431 553. Lisätietoja: www.lapinjarvi.fi/nuorten Lapinjärvi/lapset ja nuoret

1.7.–31.8. Lapinjärven kirjastossa kesänäyttely ”Pohjatuulen tytär”, Markka Savolaisen töitä.

4.–15.7. Folkhälsan uimakoulu Hopomin järvellä. Ilmoittautumiset alkaen 20.6. puh. 0400 543 623

Tapahtumia Lapinjärvelläkesällä 2011

HammaslääkäripäivystysHammaslääkäreiden päivys-tys arkisin klo 16 jälkeen sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivi-sin: Hammassairaala OralErottajankatu 5 A, Helsinkipuh. 0600 97070. Soita aina ensin!

Lapinjärven apteekkiLapinjärventie 25 A 207800 LapinjärviPuh. 019 610 071 Avoinna ma–pe klo 9–17

eLäinLääkäri-paLveLutEläinlääkäri Peter Flittner Niittypolku 3puh. 040 713 9888

Eläinlääkäripäivystys iltaisin ja viikonloppuisinpuh. 040 713 9886

jätehuoLto

PienjäteasemaParantolantie, KorsmalmAvoinna lauantaisin klo 8–13 tai edellisenä arkipäivänä mi-käli lauantai on pyhäpäivä.

HyötyjätepisteLapinjärventie 1 (vanhan lin-ja-autoaseman piha): rautaromua, paperia, pahvia, lasia (ei ikkunalasia), UFF-laa-tikko, paristoja

Porlammi, Koulupolku: rautaromua, paperia, pahvia, lasia (ei ikkunalasia), UFF-laa-tikko, paristoja (ei akkuja)

Kimonkylä, Valolan piha: pienmetallia, lasinkeräys (ei ikkunalasia)

Lindkoski, kylätori: Lasia (ei ikkunalasia), paperia Heikinkylä, ent. kaupan piha:Lasia (ei ikkunalasia)

Lapinjärven apteekki:lääkejätteet

matonpesupaikkaJärvitie 4, 07800 Lapinjärvi

kirjastot

PääkirjastoLukkarinpolku 5 D07800 Lapinjärvi Puh. 019 5108 694Faksi 019 5108 693 e-mail lapinjarvi.kirjasto@lapinjarvi.fi

AvoinnaMa, to, pe klo 12-19ti, ke klo 10-17

Koulujen lomien aikanama, to, pe klo 14-19ti klo 10-16ke suljettu

Pääkirjastossa on myös kol-me asiakaspäätettä.

Porlammin kirjasto Myrskyläntie (kaupan kiin-teistö) 07820 Porlammi

Avoinna Ti klo 17-19Ke klo 10-14 (Koulujen loma-aikoina klo 12-14)

uimahaLLiKoulupolku 807820 Porlammipuh. 019 612 241 AvoinnaMa-ti, to-pe klo 16.30-20.30ke 17.00-21.00ke eläkeläisille 16.00-17.00la- su suljettu

Kesäisin suljettu 1.6.-31.8.

LapinjarviInfo07.indd 2 16.5.2011 09:54:07

kesäinfo

Sommarinfo

KoNtAKtUPPGiFteRtill kommunal service

Lappträsk kommuns traditionella sommarinfo/servicekalender, kommer i år ut som en del i Småstadsliv-sommartidningen. All information som finns i tidningen- finns också på kommunens webbsidor www.lapptrask.fi en del med mångsidigare information.

Sommartidningen är lätt att spara och ta med sej. Alla kommuninvånare eller kommunens sommarinvånare har nödvändigtvis inte ständigt internet-uppkoppling tillgängligt.Kommungården i Lappträsk betjänar Er också sommartid. Det är bara under tiden 4–24.7.2011 som kommunkansliet är stängt.

Vi hoppas att tidningen är till nytta för så många läsare som möjligt. Vi hoppas också att vi får respons om hur experimentet för i år har lyckats.

Vi önskar en trevlig och trivsam sommar till alla!

Personalen i Lappträsk kommun

Bästa kommuninvånare eller sommarinvånare!

kommungården i Lappträsk

Lappträskvägen 20 A07800 Lappträsk Tel. 019 510 860 Fax 019 610 708 E-post: kunta@lapinjarvi.fi eller förnamn.efternamn@lapinjarvi.fiwww.lapinjarvi.fi Öppet må kl. 9–17ti-to kl. 9-16fre kl. 9-14

Kommunkansliet är stängt mellan 4–24.7

Tekniska väsendet och bygg-nadstillsynen dejourerar och kan nås per tel. 019 510 8644.

Brådskande anmälningar till landsbygdskansliet sänds per post.

Samservicepunkten, Kommunkansliet:Det är fråga om biträdande kundservicefunktioner – kun-den får sitt ärende anhängig-gjort i samservicekontoret.Vi betjänar med samservi-cens standardutbud av tjäns-ter gällande polisens, FPA:s, skatte- och arbetsförvalt-ningens samt magistratens tillståndstjänster.

räddningsväsendeti Östra nyLandBrandinspektör Jari Tähtinentel. 020 1111 580

häLsovård och LäkartjänsterLappträsk hälsogård (och rådgivning) Lappträskvägen 2507800 Lappträsk Tel. 019 505 1560 Fax 019 610 524

Sjukskötarnas telefonmot-tagning och tidsbeställning vardagar kl. 12–13.

Lappträsk hälsogård är stängd 4–31.7

Hälsocentralens tidsbeställ-ning och telefonmottagning vardagar kl. 8–16 tel. 019 505 1300

I allvarliga och akuta sjuk-domsfall kan man vända sig direkt till Lovisa hälsocentrals förstahjälpsmottagning/po-liklinik (Öhmansgatan 4, Lo-visa) som har öppet varda-garna klockan 8–16 tel. 019 505 1300. Lördagar, sönda-gar och helger är polikliniken stängd.

Jourfall Jouren har tidsbeställning. Ring först!

Vardagar Kl. 8–16 Lovisa hälsocentral, tel. 019 505 1300Kl. 16–22 Borgå sjukhus, häl-socentraljour tel. 040 584 7187

Kl. 22–08 Borgå sjukhus, sjukhusjour tel. 019 548 2551

Lördagar, söndagar, helgerKl. 8–22 Borgå sjukhus, häl-socentraljour tel. 040 584 7187Kl 22–08 Borgå sjukhus, sjukhusjour, tel. 019 548 2551 Förstahjälpen sköter endast akuta sjukdomsfall.

tandvård i LappträskLappträskvägen 25tel. 019 505 1567

TandläkarjourTandläkarnas jour vardagar efter kl. 16 samt veckoslut och helgdagar : Hammassair-aala Oral, Skillnadsgatan 5 A, Helsinfors, tel. 0600 97070. Ring alltid först!

Lappträsk kommun

LapinjarviInfo07.indd 3 16.5.2011 09:54:11

kesäinfo11.6 Hembygdsmarknaden på Kycklings

kl. 10–13

17.6 Dagsläger i dansens tecken. Tilläggsuppgifter och anmälning Sonja Lindroos tel. 050 5431 553

19.6 Summertime TALENT i Klockarparken för 7–17-åringar kl. 15–18. Förfrågningar tel. 050 535 0848 Titta, tel. 050 543 1553 Sonja. Anmälningar senast 30.5 till titta.vakeva@gmail.com

21.6 Utfärd till Borgbacken. Under 12 åringar med vårdnadshavare. Anmälningar Sonja Lindroos

tel. 050 5431 553.

28–30.6 BASECAMP Porlom Pyhäjärvi för över 13 åringar. Anmälningar Sonja tel. 050 5431 553

1.7–31.8. Lappträsk bibliotek sommarutställning ”Pohjatuulen tytär”, Markka Savolainen.

4–15.7. Folkhälsans simskola, Hopom träsk. Anmälningar fr.o.m. 20.6 tel. 0400 543 623.

Evenemang i Lappträsksommaren 2011

Lappträsk apotekLappträskvägen 25 A 207800 Lapinjärvi Tel. 019 610 071 Öppet må–fre kl. 9–17

veterinärtjänsterVeterinär Peter Flittner Ängstigen 3tel. 040 713 9888

Veterinärjour kvällar och veckoslut, tel. 040 713 9886

avfaLLsservice

AvfallsstationSanatorievägen i Korsmalm.Öppen lördagar kl. 8–13, el-ler föregående vardag om lördag är helg.

Insamlingspunkt för avfallLappträskvägen 1 (gamla busstationens gård):järnskrot, papper, papp, glas (ej fönsterglas), UFF-låda, batterier

Porlom, Skolstigen: järnskrot, papper, papp, glas (ej fönsterglas), UFF-låda, batterier (ej bilbatterier) Kimoböle, Valolas gårdsplan: mindre metallskrot, glas (ej fönsterglas)

Lindkoski torg: glas (ej fönsterglas), papper

Hindersby f.d. butikens gårdsplan: Glas (ej fönsterglas)

Lappträsk apotek: medicinavfall

mattvättpLatsTräskvägen 407800 Lappträsk

BiBLiotekHuvudbiblioteketKlockarstigen 5 D07800 Lappträsk Tel. 019 5108 694Fax 019 5108 693 E-post lapinjarvi.kirjasto@lapinjarvi.fi

ÖppetMå, to, fre kl. 12–19ti, ons kl. 10–17

Under skolornas lov må, to, fre kl. 14–19ti, kl. 10-16ons stängt

Det finns tre kunddatorer i huvudbiblioteket.

Porlom bibliotek Mörskomvägen (butiksfastig-heten)07820 Porlom

Öppetti kl. 17–19ons kl. 10–14(under skolornas lov kl. 12-14)

simhaLLenSkolstigen 807820 Porlomtel. 019 612 241

Öppetmå–ti, to–fre 16.30–20.30ons 17–21ons pensionärer 16–17lö–sö stängt

Sommarstängt 1.6–31.8

LapinjarviInfo07.indd 4 16.5.2011 09:54:21

Säästä huomaamattasija ylläty iloisestiePossu-palvelun avulla voit säästää huomaamattasi samalla, kunmaksat ostoksesi kortilla. Palvelu on maksuton ja se on liitettä-vissä pankki-, debit- ja Visa Electron -korttiin. Ota ePossukäyttöösi Nordean verkkopankissa osoitteessa nordea.fi.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Kuningattarenkatu 15Loviisanordea.fi

Ingenjörsvägen 2, LOVISA tel. (019) 533 353 Mobil 0400 102 157

• Service• Reservdelar• Propellrar

Insinöörintie 2, LOVIISA puh. (019) 533 353 Matkapuh. 0400 102 157

• Huolto• Varaosat• Potkurit

Ingenjörsvägen 2, LOVISA tel. (019) 533 353 Mobil 0400 102 157

• Service• Reservdelar• Propellrar

• Huolto• Varaosat• Potkurit

Insinöörintie 2, LOVIISA puh. (019) 533 353 Matkapuh. 0400 102 157

Sari Puustinen 040 764 4747 • Ajanvaraus 019 524 3632Aleksanterinkatu 26, Porvoo

ImPlAnttIhoIdot, vAlkAISuhoIdot, ProteettISet hoIdottervetuloA uudet PotIlAAt.

FIXorA hAmmAslääkäriAsemAtAndläkArcentrAl

Avaamme loviisassa maaliskuussa, postin talossa, kuningattarenkatu 13 B3

IMPLANTTIHOIDOT, VALKAISUHOIDOT, PROTEETTISET HOIDOT

TERVETULOA UUDET POTILAAT

Olemme avanneet Loviisassa, postin talossa, Kuningattarenkatu 13 B 3

Ajanvaraus 040 767 3767

PORVOO | Aleksanterinkatu 26, Sari Puustinen 040 764 4747, Ajanvaraus 019 524 3632

LOVIISA | Kuningattarenkatu 13 B 3, Ajanvaraus 040 767 3767

DIILI 1

DIILIKun äiti opiskelee

Uudistu tai tuhoudu

Ikuinen oppija pärjää paremmin

Mikä henkilöstöpula???

Ratkaisukeskeinen

työyhteisö - what the ... ?

Porvoo-Pietari

www.opso.fi

#1

OPPISOPIMUKSELLA RAKENNUSALALLE?

opso.fi

ITÄ-UUDENMAAN OPPISOPIMUSKESKUS, POMO-talo, Aleksanterinkatu 20, 3. kerros, 06100 Porvoopuh. 0400 360 731, Asiakaspalvelumme on avoinna ma-pe 9-15, oppisopimus@opso.fi, www.opso.fi

Putkiasentaja, lämmityslaiteasentaja, ilmanvaihtoasentaja, kylmäasentaja, rakennuspeltiseppä, tekninen eristäjä, kiinteistönhoitaja, sähköasentaja, maarakentaja, maarakennuskoneenkuljettaja, talonrakentaja, kivirakentaja, puuseppä, maalari, lattianpäällystäjä

OPPISOPIMUS – elämäsi diili!

T U H A N N E N T U S K A N K A H V I L A

LOVIISAN LIISANTALOMariankatu 2C07900 Loviisapuh. 019 531 323www.liisantalo.fi

95

kasvo-, käsi-, jalka- ja vartalohoidot • kestovärjäykset • pigmentointi • karvanpoisto/depilaatio • meikkaus • klassinen hieronta • rakennekynnet • ripsien pidennykset

HyvänOlonKaukoranta040 576 15 33, Kuningattarenkatu 13b3, Loviisa (myös kotikäynnit) www.kauneuskaukoranta.fi

Vartalohoidon yhteydessä virkistävä kasvohoito (norm. 59 e) 1/2 hintaan

Kasvohoidon yhteydessä saat pään hieronnan ja ostaa yhden kotihoitotuotteen -30%

Tällä kupongilla:

loviisa. porvoo. graz.www.peakpress.net

Nimi/Namn:Syntymäaika/Födelsetid:Osoite/Adress:Puhelinnumero/Telefonnummer:Sähköposti/E-post:

Ei kiitos, en halua saada sähköpostia tai tekstiviestejä Meritta Bra liikkeen tarjouksista.Nej tack, jag vill inte ha reklam via e-post eller sms om erbjudanden hos Meritta Bra.

Osallistu kesäarvontaan - Voita 100 € lahjakortti!Deltag i sommarlotteriet - Vinn ett 100 € presentkort!

Kuningattarenkatu 18 LoviisaDrottninggatan 18 Lovisa 9–17 & 9–14, 019-531221 www.merittabra.fi

Naisten alusasujen, uimapukujen, yöasujen, sukkien ja sukkahousujen palveleva erikoisliikeSpecialaffär för bh, trosor, bikinis, baddräkter, nattlinen, strumpor och strumpbyxor

Valinnaisesta oliiviöljystä tai balsamicosta

-20%

Aleksanterinkatu 4, LOVIISA • Alexandersgatan 4, LOVISA (019) 535 255 / 040 865 0879 • www.acoptik.fi

Avoinna/Öppet: ma/må–pe/fre 10–17, la/lö 9–13

Herbatik, Aleksanterinkatu 2, 07900 Loviisa p. 019 535 979 ma-pe 9-17 la 9-13, www.herbatik.fi

-10 % alennus kertaostoksesta.

1 al

ennu

s / a

siak

as. A

lenn

us o

n vo

imas

sa k

esä-

ja h

einä

kuun

20

11. A

lenn

us k

oske

e ka

ikki

a tu

otte

ita, m

yös

ale-

tuot

teita

.

TÄLLÄ KUPONGILLA kaikista housuista

-20%MED DENNA KUPONG -20 % på alla byxor

Kuningattarenkatu 9 | Drottninggatan 9 019 531 777 ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14

Aleksanterinkatu 2, Loviisa(019) 531 610, www.vaherkyla.fi

MA–PE 8–17LA 8–14

esim. sinappi, majoneesi, hunaja, chutney ja hillo sekä makeiset

Valinnaisesta Mrs. Bridges tuotteesta – 20 %Aleksanterinkatu 4,

07900 Loviisa, puh. 019-532 100

Avoinna ma–pe 10.00–17.00, la 10.00–14.00muina aikoina sopimuksen mukaan

Tällä kupongilla saat 20 % alennuksen GreenGaten tuotteista.

Leikkaa talteen!

Kvarnudden 103, PERNÅ ✆ 040 546 5907 www.kvarnudden.fi • kvarnudden@kvarnudden.fi

KvarnuddenJuhlat, kokoukset, kurssit ja tilaisuudet idyllisessä ympäristössä meren äärellä.Myös rantasaunan ja mökin vuokrausta.

Ota yhteyttä niin kerromme lisää!

Fester, möten, tillställningar och kurser i idyllisk miljö vid havet. Även uthyrning av strandbastu och stuga.

Ta kontakt så berättar vi mera!

R

Kvarnudden 103, PERNÅ ✆ 040 546 5907

KAHVILA-RAVINTOLA300 asiakaspaikkaa2 puoleinen linjastoSEO JAKELUASEMAMAKEISTUKKUOTTO PIKAPANKKIWC:t 16 kpl N ja 8 kpl M

RUOKAMARKETLAHJATAVARA-MYYMÄLÄKUKKAKAUPPAAVOINNA JOKA PÄIVÄ 6–22, KESÄLLÄ 6–24

Puh. 019-613 185, Valtatie 6, 07830 PUKARO www.pukaronparoni.fi

saa tuoda maksutta pienjäteasemalle? mitä kaikkea

Asiakaspalvelu 0200 70707

www.iuj.fi

• Sekajäte• Rakennusjäte

MAKSULLINEN

• Haravointijäte• Risut• Puujäte• Painekyllästettypuu• Metalliromu• Sähkölaitteet• Vaarallinenjäte

MAKSUTON LAJITELTUNA (KOTITALOUKSILLE)

Pienjäteasemillavastaanotetaanalle2m3kuormia.

Herkutteluhetkiä kuvankauniissa Strömforsin

ruukissa.

www.ruukimylly.fi Ruukintie 15, 07970 Ruotsinpyhtää

p. 019 – 618 693 ruukinmylly@lomatahdet.fi

Kesän tuulet… Nauti upeasta ruukistamme

majoitu tasokkaisiin, romanttisiin 3-6 hlön

Armonlinnan ja Saarnimäen huoneistoihimme

Strömforsissa.

Tunnelmallista aamiaismajoitusta, savesta rakennetussa, Krouvinmäen

hostellissa

www.lomatahdet.fi p. 050 586 7215 p. 045 2357 464

info@lomatahdet.fi

Tori

ToriBrandensteinin-

katu 11

uusissa TiloissaTorin

laidalla

Menossa mukanaRATKAISEVAN EDULLISESTI

KOTKA SUTELA ark. 8–21 la 8-18 su 12-18

Prisma.fi

puh. 040 528 2772 www.kenkienkoputtaja.com

Meiltä laadukkaat hevos- ja koiratarvikkeet!

Tarjolla myös satulasepän palvelut, mittatilaustyöt ja

korjaukset sekä rehut, kuivaruoat ja lisäravinteet.

Teetätä koirallesi brassailupanta kesäksi tai hevosellesi kisakauden

upein otsapanta!

Brandensteininkatu 11, 1. krs.Avoinna: ma-pe 10-17, kesälauantaisin 10-13www.pegazos.com

Lina: 0400-466289 Kirsi: 050-3768057

puh. 019 533 326

MillieSalon

Parturi-kamPaamo

MA-PE 10-18 • LA 9-15Brandensteininkatu 11, Loviisa

Paikallisia herkkuja!

98

Kesäjuhlat & Catering

CaTeRIng, PIToPaLVeLUT

LoviisaConditoria CorintSeppäläntie 39, Loviisapuh. 019 533 484, 0400 557 880www.corint.fi

degerby CateringBrandensteininkatu 17, Loviisapuh. (019) 505 61www.degerby.com

Konditoria-Café vaherkyläAleksanterinkatu 2, Loviisapuh. 019 531 610www.vaherkyla.fi

Ky JL Andersson KbRautatienkatu 41, Loviisapuh. 050 362 0828jl.andersson@sulo.fi

Lounaskahvila/ pitopalvelu StradunSatamatalo, Valkopuh. (019) 515 390www.stradun.fi

owen´s coffee and sandwich barKuningattarenkatu 11, Loviisapuh. 019 532 018www.gl-galleria.info

restaurant & Catering SakuraKuningattarenkatu 4 B 4, Loviisapuh. 040 838 2717http://sakura-catering.blogspot.com

Thai Tip FoodsKuningattarenkatu 18 II krs, Loviisapuh. 050 309 0848www.thaitip.net

Tuhannen tuskan kahvilaPoikkikuja, Loviisapuh. 019 531 323, 044 0195 971www.liisantalo.fi

ulrikakotiKuhlefeltinkatu 35, Loviisapuh. 040 183 7855www.ulrikakoti.fi

Ruotsinpyhtääimpin KievariViipurintie 1, Tesjokipuh. 019 514 148, 040 751 796www.impinkievari.fi

ruukin KulmakuppilaKoivulanmäentie 2, Ruotsinpyhtääpuh. 019 618 217www.kulmakuppila.com

maalaispidot Ky Salmi ja AhtiainenRuokorusantie 35, Ruotsinkyläpuh. (019) 619 634, 0400 750 934, 0400 254 978

Klassiset veneetVaraukset Ravintola Saltbodanistapuh. (019) 532 572

Östra nylands segelförening rfVaraukset Bengt Widellpuh. 040 584 0046

Savusauna pernajan vanhakylässäVaraukset Tennberg Robertpuh. 0400 182 435

rönnäsin merihuvilat oyMökit ja kokoussaunat vrk-periaatteellapuh. 0400 714 673

degerby Hotel-restaurant Ltd oyUseita saunoja tunti- ja vrk-periaatteellapuh. 019 505 61

Tilaussauna uima-altaineenVaraukset Majatalo Loviisa puh. 040 835 7997

ravintola ruukinmyllyRuukintie 15, Ruotsinpyhtääpuh. 019 618 693, 045 138 0018www.ruukinmylly.fi

Strömforsin KlubiPuistokuja 3, RuotsinpyhtääKristina Pajari puh. 0400 120 575krisse.pajari@pp.inet.fi

Lapinjärvirutumin KartanoHasselblattintie 5,Ingermanninkyläpuh. 040 523 6865www.rutuminkartano.fi

LiljendalLiljendalin pitopalvelu TmiAsematie 20, Mickelspiltompuh. 0400 433 968Liljendalin-pitopalvelu@sulo.fi

Juhlapalvelu HarjunpesäBackaksentie 173, Mickelspiltom puh. (019) 614 122, 040 7079 672www.harjunpesa.net

PernajaCatering björkell oy AbSarvsalövägen 1055, Härpepuh. 0400 711 566

HauenmajaBlybergintie 89, Pernajapuh. 044 215 6807www.hauenmaja.fi

VUoKRaTTaVaT 1) paikka2) Enimmäishenkilömäärä tai monelleko riittää astioita ja hinta3) varustelu4) Yhteyshenkilö

Loviisa

palokuntataloItäinen Tullikatu 17, Loviisa100 h:löä, 120 e / vklRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappiVuokraus puh. 050 341 5022www.lovisafbk.fi

TyöväentaloPernajankatu 4, Loviisa100 h:löä, 150 e / vrkRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappiVarauspuhelin 040 861 0970

Ruotsinpyhtää

EnegårdEnegårdinkuja 9, Viriilä150 / 200 hlöä, 100 e / vrkRuoka- ja kahviastiastot, hyvä keittiöKatariina Kullberg puh. 0400 794 887

maamiesseuran taloElimäentie 1520, Ruotsinkylä200 h:löä, 200 e/ vkl, 70 e / arki-iltaHella, astianpesukone, jääkaappiAstiat vuokrattava erikseenHarri Ranta puh. 040 825 7832

ringborgRingborgintie, Tallbacka100 h:löä, 350 e / vklRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappiDesiree Nyberg puh. 040 572 5910

Strömforsin TyöväentaloForsellesintie 2, Ruotsinpyhtää160 h:löä, 267 e / vklRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappiTalopäivystäjä puh. 044 700 1905www.stromforsintyovaentalo.fi

Wiiri-taloElimäentie 1284, Kuninkaankylä220 hlöä / pöytäpaikat 130:lle, 100 e / pvRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, mikro, jääkaappiPöytäliinat lisämaksustaTiedustelut puh. 0400 322 805

ÅsgårdKullantie 380, Tesjoki240 h:löä, 250 e / vklRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, mikro, jääkaappiHeidi & Magnus Fält puh. (019) 514 145Marina Kiljander puh. 040 7270 712

Lapinjärvi

FädersborgHarsbölevägen 191, Skinnarby70 h:löä, 100 e / vrkRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi, mikroKrista Hällforspuh. 040 5610 959

HemborgHopenbacksvägen 10, Hindersby150 h:löä, 180 e koko talo, 60 e pelkkä tarjoiluhuone / juhlaRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappi, mikroHembygdens Hopppuh. 044 375 6518

LindaråsMarkusbackvägen 162, Lindkoski160 h:löä, 150 e / vrkRuoka- ja kahviastiastot, suurkeittiöAnnika Lindfors puh. 0400 338 761

valolaTuulennousu 6, Kimonkylä220 h:löä, 200 e / vrkRuoka- ja kahviastiastot, jääkaappi, suurtalousliesi, astianpesukoneSirkka Lempiö puh. 0400 612 241www.kimonkyla.fi

WasargårdJärventaustantie 22, Lapinjärvi140 h:löä, 180 e / vrk kesällä, 200 e/ vrk talvellaRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappiJärven rannalla, 1,5 km kirkostaIris Johansson puh. (019) 610 147

SoihtulaSoihtulantie 8, Porlammi250 h:löä, 100 e / vrkRuoka- ja kahviastiastot n. 120:lleHella, astianpesukone, jääkaappi, mikroKahvinkeittimet ja osa astioista vuokrattava erikseen MartoiltaPirjo Hannula puh. 040 744 7867

Liljendal

pilvilinnaTapiolantie 27, Mickelspiltom100 h:löä, 120 e / vklAstiat keittoruualle, hella, mikro, kahvinkeitin, pieni jääkaappiUlkovessatHåkan Enberg puh. 050 359 5591

bygdegårdenTavastbyvägen 2, Skinnarby150 h:löä, 200 e / vrkRuoka- ja kahviastiastot, pöytäliinat, hyvä keittiöPihalla leikkipaikka lapsilleEwa-Maria Wiik puh. 050 525 9909

LiljendalgårdenLiljendalintie 156, Liljendal200 h:löä, jäsenille 150 e / vkl, muut 200 e / vkl, pieni huone ja keittiö 40 e/ vklRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappiLiljendalgården puh. 045 6382 575

Pernaja

byahemmetByahemsvägen 16, gammelby130 h:löä, 200 e / vkl tai 25 e / hRuoka- ja kahviastiastot, suurkeittiöInger Andersson puh. 040 566 6451

FuruborgLapinjärventie 492, Kuggom150 h:löä, 200 e / vklRuoka- ja kahviastiastot, hieno keittiöMarianne Mattsson puh. 040 508 2811

HöganåsHöganåsvägen 25, Pernaja120 h:löä, 200 e / vklRuoka- ja kahviastiastot, hella, astianpesukone, jääkaappiMikael Törnqvist puh. 040 508 6688

LjungarsSarvisalontie 1164, Härkäpää120 - 200 h:löä, 150 e/ pv kesällä, 200 e/ pv talvellaHella, uuni, tiskikone, kylmä-huone, astiastot osittainCamilla Johansson puh. 040 573 3712

SandöSaari n. 10 km Valkosta100 h:löä, vuokra sovitaan tapauskohtaisestiSyvät lautaset, kaasuliesi, kahvinkeitin, mikro, jääkaappiEi juoksevaa vettäToni Mankonen puh. 0400 494 097

SolbackaEdövägen 38, Isnäs120 h:löä, 200 e/ vkl, ruoka- ja kahviastot 50 eHella, astianpesukone, jääkaappi, pakastinVeronica Forsell puh. (019) 634 696

VUoKRaa SaUna

kuningattarenkatu 15, Drottninggatan 15puh/tel. (019) 531 275Fax (019) 531 831kruunuapteekki.loviisa@salnet.fiwww.kruunuapteekki.fi

Aamiaismajoitus • Ateriat ryhmille Juhla- ja kokoustilat • A-oikeudet Käsityö- ja lahjatavaraliike Ukkola

Kuhlefeltinkatu 35, 07940 Loviisa • puh. 040 183 7855

www.ulrikakoti.fi

Hotelli ZILTONMariankatu 29, puh. (019) 533 191

ErgoLOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA

LOVISA LÄKARSTATION

� (019) 517 2000LÄHIRUOKA PARHAIMMILLAANSuoraan tuottajalta – laatulihaa kotiovelle

www.hultgard.fiPuh. Pieter 040 525 6356 / Natalia 040 525 1053

Oxskött Sonninliha

Loviisan vierasvenesatama, Laivasilta 4 Skeppsbrons gästhamn, Skeppsbron 4puh./tfn (019) 530 112www.cdfastfood.fi

Olemme avoinna joka päivä klo 9.00 alkaen.

Tervetuloa! Välkommen!

Vi har öppet varje dag från kl 9.00.

Intialaisia ayurveda hierontoja, klassista hierontaa, kokokehon vyöhyketerapiaa.Suolatuotteita sekä luontaiskosmetiikkaa myynnissä.Tervetuloa luontaishoitolaan hoitoon tai hemmotteluun!

JONNA HIMMANEN | puh. 040 572 5705 Mariankatu 12, 07900 Loviisa, www.iona.fi

Kauneus Skönhet Taina

Kuningattarenkatu 9, 2. kerros 07900 Loviisap. 040 58 99 239

Ajanvaraus: www.kauneustaina.fi

Stolpenkatu / Stolpegatan 5, 07900 LOVIISA / LOVISA puh. / tfn 535 707

Auki/Öppet: ark./vard. 9-18, la/lö 9-15, su/sö 11-15

Juhannuksena kiinni/ Under midsommaren stängt 24–26.6Tervetuloa - Välkommen

LOUNAS | A LA CARTE | LÄHIRUOKA | LUOMUVIINIT | ERIKOISOLUET | A-OIKEUDET | KABINETTI

Uusi seurustelu- ja ruokaravintola Loviisan keskustassa, kirkon kupeessa. Viihtyisä kesäterassi.

Heli, Pate, Sari ja Sini toivottavat sinut lämpimästi tervetulleeksi!

Our kitchen is seasoned with love

Ravintola Bella Loviisa | Mannerheiminkatu 2 | 07900 LOVIISAbella@bellaloviisa.fi | puh. 019 533 390

ma–to 9–23 | pe–la 9–01 | su 9–22

www.bellaloviisa.fi