partio 2/13

Supervoimia levistä

Lumilajien luksusta

Partio purjehduskouluna

Testaa vesijalanjälkesi

Vesi

20132

Auttaminen on helppoa!

Suomen PartiolaiSet – FinlandS Scouter ry:n jäSenlehti

toimituSSihteeri Pauliina toivanen [email protected] (09) 8865 1111 | taittaja teppo jäntti / Kallo Works [email protected] | toimituskunta Päätoimittaja

jaana Ketola [email protected] toimittajat hanna alakulppi [email protected], niina lahtela [email protected], joonas lehtonen [email protected],

miriam luotsila [email protected], laura malmiharju [email protected], touko nieminen [email protected], Petra nojonen, ilona Seppälä, hanna

Vilkman [email protected], annika Öhman [email protected] | KuVittajat annu martelius [email protected], jyrki Vainio [email protected]

KuVaajat teemu heikkilä [email protected], markus Ketola [email protected], otso nuotio [email protected], lasse roiha [email protected]

julKaiSija

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry www.partio.fi

toimituKSen yhteyStiedot Partio-lehti / Suomen Partiolaiset, töölönkatu 55, 00250 helSinKi, puh. (09) 886 51 111, faksi (09) 886 51 199 [email protected], www.partio.fi/partio-lehti

tilauKSet ja oSoiteaSiat jäsenrekisteri puh. (09) 886 51 130 tai [email protected]

ilmoituSmarKKinointi 2013 tjm-Systems oy, riitta tranberg-Pihlaja, puh. 046 851 2970, keskus (09) 849 2770, [email protected]

PainoPaiKKa Forssa Print

iSSn: 0556-3488

leViKKi 39 256 kpl (lt 2012)

ilmeStymiSaiKataulu 2013

1/2013 22. 2. (14. 1.), 2/2013 12. 4. (25. 2.), 3/2013 31. 5. (22. 4.),

4/2013 13. 9. (5. 8.), 5/2013 25. 10. (16. 9.), 6/2013 13. 12. (4. 11.) aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä suluissa.

Partion toimitus ei vastaa sille tilaamatta lähetetyistä jutuista tai kuvituksista.

Suomessa on 60 000 partiolaista.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorten vapaaehtoisjärjestö.

Suomen aikakauslehtien liiton jäsen

Pää

kir

joit

usSanna Puutonen

Jaana

Vesi on elementtinä yhtä monipuolinen kuin partio harrastuksena. Myös partio tarjoaa jatkuvasti uusia aaltoja ja tuulia, jotka taltutetaan aktiviteetteja tekemällä. Kehittääkseen itseään ja ymmärtääkseen paremmin ympäröivää maailmaa, on joskus terveellistä heittäytyä villien vesien vietäväksi.

Joitakin vuosia sitten sain piiriltä Toimiva partiojohtaja -tunnustuksen, joka oli tarkoitettu käytettäväksi henkilökohtaiseen koulutukseen. Partiojohtajan jatko-kurssi, Ko-Gi, oli käyty ja mietin, mikä olisi sellaista, joka olisi vain minua varten – jotain uutta. Olen aina haaveillut purjehtimisesta ja pian löysin itseni viidentoista pojan kanssa veneohjaajakurssilta.

Kokemus oli avartava. Nöyränä kotiuduin ensimmäisen viikonlopun jäljiltä teo-riakokeesta ehdot saaneena ja itseäni puolta nuoremmilta roimasti uutta oppinee-na. Niin oman kuin kanssaveneilijöiden turvallisuuden vuoksi minun oli valitetta-vasti tiedostettava omat rajani ja taitoni vesillä liikkumiseen.

Lopulta suoritin ehdot ja pääsin mukaan käytännön osalle. Purjehduksen täyteises-tä viikonlopusta jäi sellainen kipinä, että vielä jonakin päivänä minulla on oma purje-vene. Myös Kajaanin Korvenpoikien Hanna Leinonen toteaa sivulla 12, että meripar-tioon on ihan helppoa mennä mukaan ja tehdä asioita, vaikka ei aina osaisikaan.

Jokaiselle partiovuodelle on oma ohjelmapainotuksensa, ja vuonna 2013 se on Villinä veteen. Myös tämä lehti vie lukijansa purjehtimaan veden valtamereen. •

jaana Ketola, päätoimittaja

veteen Villinä

32/2013

Auttaminen on hlppoa!

M issä meitä partiolaisia Suomessa on? Nakki- kioskin kassana, koulubändin rumpalina, TV1:n kuuluttajana, viulutunneilla, pörssi-

yhtiön hallituksessa, tukioppilaana, vegaanikokkina, skeittirampilla, Tavastian lavalla. Tämän vuoden Partioviikolla haluamme tuoda näkyvästi esiin, että meitä partiolaisia on Suomessa ihan kaikkialla.

Keräämme Partioviikon Facebook-tapahtumasivulle gallerian partiolaisista ympäri Suomen. Mieti jo nyt, missä sinä otat itsestäsi tai kavereistasi Partioviikko- kuvan. Mikä ympäristö kertoo sinusta tai partiokaveris- tasi jotain olennaista? Kuvan voi ottaa vaikka sarjakuva- messuilla, tunturin laella, BMX-pyörän satulassa tai pari varvasta avannossa! Ja mikset vaihtaisi partiohuivitettua kuvaa myös Facebook-profiilikuvaksesi Partioviikon ajaksi? Voisitko haastaa myös jonkun paikallisen partio-taustaisen julkkiksen huivitettuun Partioviikko-kuvaan?

Kerromme Partioviikosta lisää partion Facebook- sivulla osoitteessa facebook.com/partio – jos et jo tyk-kää, pistäpä tykäten, niin saat tästä ja muusta partio-hauskasta infoa ensimmäisten joukossa! •

Johanna Karonen

O letko nähnyt toista samoajaa? No nyt näet.EXPLO 2013 kokoaa toista tuhatta 15 – 17-vuotiasta,

eli samoajaikäistä, partiolaista valtakunnalliseen tapahtu-maan 25. – 27. lokakuuta 2013 Keravalle. Viikonlopun aikana sa-moajilla on loistava tilaisuus tutustua toisiin samoajiin, osallistua huikeaan ohjelmatarjontaan ja tietysti pitää hauskaa.

Ennakkotunnelmiin voi virittäytyä Facebookissa. •T uulta purjeisiin, jotta ehdit ilmoittautumaan mu-

kaan kesän siisteimmälle saaristoseikkailulle Sa-tahangalle. Tätä merielämystä Kustavin Loothol-

massa ei kannata jättää väliin. Valkeat purjeet, aaltojen pauhu ja vauhdikas vesiohjelma kutsuvat pauloihinsa 29. 7. – 5. 8. niin meripartiolaiset kuin maakravutkin. Jäl-ki-ilmoittautumisaikaa on huhtikuun loppuun saakka! •www.satahanKa.fi

O letteko Suomen poppaavin partiobändi? Halu-atteko lämpätä JVG:tä, Jukka Poikaa ja muita Partio POP’13 -tähtiartisteja syksyn parhaassa

partiotapahtumassa? Ilmoita bändisi mukaan Partio POP’13 -lämppäriskabaan osoitteessa partiopop.fi/skaba ja pistä mukaan videonäyte taidoistanne. Videoklippien perusteella päätetään yleisöäänestyksellä, mitkä partio-bändit pääsevät lauteille! Toimi heti, ilmoittautumisaikaa on 1. 5. asti. Huippukeikka on tarjolla kolmelle partiobändille! •

Pauliina Toivanen

Johanna Karonen

Lotte Malkakorpi

EXPLO 2013 lokakuussa

Partioviikko 22. – 28. 4. – 100 % partiolainen

Lämppäribändiksi Partio POP’13 -konserttikiertueelle

Vielä ehdit Satahangalle

4 2/2013

Aja

nk

ohta

ista

22013

Auttaminen on helppoa!S

isäl

tö

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

reportaasi | Partiotahti Tulet!

Asennetta ja ryhmähenkeä

testi | Onko sinulla jättiläisen vai kirpun vesijalanjälki?

ruoka | Supervoimia levistä

Olet ainutlaatuinen

Utin taistelu vei historian huminoihin

Tulvaleiri tuo turvan

Kohti karun kaunista Islantia

Talvessa on taikaa

tsekkaa

aktiviteettivinkki | Yli vetten

maailmalla | Saksa

Närhivartio

kolumni | Partioelämää yliopistossa

partioarjen sankari | Avunantoa merellä

iltanuotiolla | Elämän veden lähteellä

3

4

6

10

14

22

24

30

32

34

36

39

40

43

44

45

46

47

12

Satahanka toivottaa maakravutkin tervetulleeksi

8 | Kuka

Partiosta ponnahduslauta purjehdukseen

Kan

ne

n ku

va: T

ho

mas Lilje

strand

Sata

hang

an a

rkis

to

Miik

ka P

enna

nen

16 | Ympäristö

Lähteet – metsien keitaat

18 | Varustenurkka

retkeilijän elinehto

26

Harlem Shakeen Tuom

as S

aulia

la

Lass

e Ro

iha

Paul

i Lar

es

Hiihtosuunnistuksesta Puhdas juomavesi on

Auttaminen on helppoa!R

epor

taas

i

Kirpsakka pakkanen ei haitannut lappilaisia partiolaisia, jotka kokoontuivat viettämään Sodankylään Tulet!-partiotahtia. Partiotahti on vain kerran vuodessa ja pakkanen on vain asennekysymys!

T ulet!-nimi tarkoittaa montaa asiaa. Taivaalla loistavat revontulet, nuotion tuli ja partiolaisen sydämessä oleva partiotuli olivat Partiotahdin teemoja. Nimi sisältää myös kehotuksen osal-listua tapahtumaan.

Avajaisissa nähtiin teemaan liittyvä paikalli-sen tanssiseuran ja sirkusryhmän toteuttama esitys. Pienen kylän onnelliset asukkaat kohtasivat Lapin shamaanin, joka ryösti tulet niin taivaalta kuin nuotiostakin. Viikonlopun ajan partiolaiset etsivät näitä tulia palauttaakseen ne takaisin kyläläisille.

Sudenpennut pääsivät ohjelmassa tutustumaan palokuntatoi-mintaan ja käyttämään oikeaa paloletkua. Tämä tosin ei hirmui-sesti auttanut ryöstettyjen tulien takaisin saamisessa, mutta se ei menoa haittaa, kun sudarit nauttivat. Liekin kuljetus testasi lau-man yhdessätoimimista ja halotkin sudarit löysivät yhteistuumin.

Seikkailijat taas oppivat uutta revontulista leikkimielisen tieto- visan merkeissä ja kierrättivät vanhat kananmunakennot tekemällä

niistä nuotionsytykkeitä. Seikkailijat ja sudenpennut nauttivat välipalasta avotulen ääressä ja jälkiruuaksi nautittiin nuotiolla paistettuja vaahtokarkkeja.

Nuorempien ikäkausien etsiessä halkoja ja sytykkeitä tarpojat pelasivat Sodankylän keskustassa Tulet!-peliä, jossa valuuttana toimivat suuret tulitikut. Tarpojavartiot oli jaettu kahteen jouk-kueeseen Käryyn ja Katkuun. Vuorollaan vartiot liikkuivat peli-laudalla, joka kertoi, mikä rasti olisi heidän seuraavansa. Rasteilta tarpojat voittivat tulitikkuja. Tällä kertaa Katku päihitti Käryn tulitikkujen metsästyksessä.

Lauantaipäivän aikana samoajat ja vaeltajat olivat omissa palvelu- tehtävissään. Samoajat toimivat Tulet!-pelin rasteilla rastimiehinä ja vaeltajat esittelivät partiotoimintaa ei-vielä-partiolaisille BiiPii ta-lossa. Vaeltajat pääsivät myös kokeilemaan mallinukkena oloa Bii-Pii talon näyteikkunassa. BiiPii talossa päästiin tutustumaan paikal-liseen ja maailmanlaajuiseen partiotoimintaan videoiden ja valoku-vien merkeissä. Talossa opittu kuulokesolmuilu auttaa toivottavasti

Juho Ollila Laura Oinas ja Janne Poikela

Tulet! Suoraan pakkasesta

Partiotahti

6 2/2013


taskussa kuulokkeisiin syntyneiden solmujen selvittelyssä.Illalla partiotahdin vajaa viisisataa osallistujaa ja talkoolaista

kokoontui partiomessuun Sodankylän kirkkoon. Messuun kuljettiin yhdessä kynttiläkulkueessa, joka oli hämmästyttävä näky Sodankylän teillä. Messun jälkeen jokaiselle ikäkaudelle oli järjestetty omaa olohuoneohjelmaa. Pienemmät viihtyivät lauta-pelien ja puuhanurkkauksen parissa samalla, kun isommat nautti-vat Telttadiskon musiikista ja yhdessäolosta.

Makeiden yöunien ja aamupalan jälkeen oli aika Tulet!-torin. Mukana olleet lippukunnat olivat järjestäneet torille omaa ohjel-maa. Siellä nähtiin suopungin heittoa, päähierontaa ja jopa vasara-hierontaa. Torilla oli hyvät mahdollisuudet nähdä muilta paikka-kunnilta olevia partiokavereita ja vaihtaa kuulumisia.

Loppuhuipennuksena lappilaisen partiovuoden tärkeimmälle tapahtumalle koettiin hurjat päättäjäiset, joissa kyläläiset saivat takaisin tulensa ja hätistivät shamaanin takaisin kotiinsa. •

Päättäjäisissä sirkusteltiin.

Lapin Partiolaisten tapahtuma Partiotahti järjestettiin tänä vuonna

Sodankylässä 9 –10. helmikuuta. Vuosittain jokainen Lapin lippukunta on

vastuussa Partiotahdin järjestämisestä. Partiotahti kokosi lappilaiset

partiolaiset yhteen ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa, jolloin se kulki nimellä Hiljaiset päivät.

Yhdeksänkymmentäluvulla tapahtumaa alettiin kutsua Partiotahdiksi.

Partiomaiset pelinappulat valmiina lähtöön

Tarpojat kesyttivät poron.

72/2013

Auttaminen on helppoa!K

uk

a?

Partion harrastaminen on hyvä keino päästä mukaan purjehtimisen ja vesillä liikkumisen saloihin. Kilpapurjehtija, maailmanmestari ja olympiamitalisti Silja Kanerva on harrastanut purjehdusta aktiivisesti ja ollut mukana meripartiotoiminnassa.

purjehdukseen

Partiosta ponnahduslauta

Niina Lahtela Marcin Pastuszka

H elsinkiläinen 28-vuotias Silja Kanerva on Kivenlahden Piilevät -lippukunnan kasvatteja. Hän on vetänyt vartiota ja lau-maa. Tällä hetkellä purjehdus vie suuren osan Siljan elämästä, joten hän on muka-na partiossa tavatessaan partioystäviään.

Silja pääsi purjehdukseen pauloihin jo lapsena, jolloin hänen perheensä vuokrasi

kesäisin veneen. Lisäksi Siljaa kiinnosti meripartiointi oman lippu-kuntansa kautta.

– Olin lukioaikana vaihto-oppilaana, jolloin purjehdin enemmän. Vaihtovuoden jälkeen aloin purjehtimaan Silja Lehtisen kanssa.

Hyviä taitoja

Silja Kanervan mukaan partiosta voi ammentaa purjehdukseen hyvät taidot erilaisiin olosuhteisiin.

– Partio ei ole sisäsiisti laji, joten sen kautta on tullut oltua ulko-na. Harrastus on opettanut pysymään lämpimänä erilaisissa olo-suhteissa. Minulla on kotoisa olo, vaikka olisin pitkään kylmissä-ni, märissä vaatteissa tai väsynyt. Veneessä voi käydä kaikenlaista, joten partio on opettanut hyviä ratkaisuja selvitä erilaisista yllättä- vistä tilanteista. Lisäksi harrastus on opettanut purjehtimiseen hyödyllisiä kädentaitoja, Silja mainitsee.

Partio ja purjehdus eivät kuitenkaan ole Siljan mielestä suoraan sidoksissa toisiinsa.

8 2/2013


Maailmanmestari hoiti talvella opiskelunsa loppuun

ja on nyt myös oikeustieteiden maisteri.

1. miltä näytät partioleirin neljäntenä aamuna?

Minulla on hiukset sekaisin, en ole koskaan osannut ottaa harjaa mukaan leireille. Vaatteeni ovat luultavasti mullassa ja ruohossa. Lisäksi minulla on villasukat Merrelin sandaaleissa, olen mahdollisimman rennosti.

2. millainen partiolainen olet viiden vuoden kuluttua?

Täynnä hyttysen puremia.

3. kumisaappaat vai vaelluskengät?

Vaelluskengät, sillä niissä voi kävellä ja ne ovat ergonomiset. Itse asiassa en ole edes omistanut omia kumisaappaita ennen kuin vasta opiskeluaikoinani. Tällä hetkellä omistan siis kumisaappaat.

esitämme tässä juttusarjassa samat partioaiheista kysymykset kaikille haastateltaville.

Partiosta jäänyt kaveriporukka on arvokas. Yhteys näiden ihmisten välillä on katkeamaton, vaikka ei nähtäisikään hetkeen.

”

– Meripartiossa voi oppia perusvesillä liikkumistaitoja ja tiimi-työtaitoja, jotka ovat tärkeitä purjehtimisessa. Partiossa ei ole kui-tenkaan niin suurta kilpailuviettiä kuin kilpaurheilussa, joten ne ovat sen takia erilaisia. Partiossa on yhteisöllisyyttä, kun taas kil-paillessa pitää pystyä tekemään koviakin päätöksiä, Silja perustelee.

Silja on hyötynyt myös yleisesti partion yhteisöllisyydestä.– Partiosta jäänyt kaveriporukka on arvokas. Yhteys näiden ih-

misten välillä on katkeamaton, vaikka ei nähtäisikään hetkeen.

Katse KoHti Kesää

Siljan tunnelmat talviaikana keskittyvät opiskeluun. Normaalisti Silja on ulkomailla purjehtimassa, mutta nyt hän aikoo hoitaa opis-kelut alta pois. Maaliskuussa kutsuu kuitenkin purjehtiminen Mal-lorcalla. Talvisin Silja myös hiihtää paljon.

– Se on hyvä, että purjehtimiseen tulee vaihtelua, näin lajiin ei ehdi kyllästyä. Odotan kyllä myös kesää, jolloin keskityn purjeh-dukseen. Keväällä ja syksyllä menen töihin asianajotoimisto Han-nes Snellmannille. Nyt on mahdollisuus jatkaa myös siviiliuraan liittyviä asioita, Silja tuumaa. •

92/2013


Syksyn huikein tapahtuma kokoaa sekä partiolaiset että ei-vielä-pariolaiset Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin nauttimaan reggae- ja rap-riimien voimasta. Partio POP´13 -konserttikiertueen toinen pääesiintyjä, JVG, keikkailee parhaillaan ympäri Suomea: vuodessa keikkoja kertyy jopa 150!

Asennettaja ryhmähenkeä

10 2/2013


Pauliina Toivanen Warner Music Finland

J VG, alkujaan Jare&VilleGalle, on helsinkiläinen urheilun ni-miin vannova rap-kaksikko. Rii-mittely alkoi kiinnostaa Jare Joa-kim Brandia, 25, ja Ville-Petteri Gallea, 25, yläasteella. Elettiin

2000-luvun alkua, jolloin suomi- rap kohosi muun muassa Fintel-ligensin nosteessa koko kansan tietoisuuteen.

– Räpissä viehätti se, että sitä voi kuka vaan tehdä ja siihen vaaditaan asennetta, Ville muistelee.

Jaren ja Villen ensimmäinen räppi oli omis-tettu heidän fudisjengilleen johonkin turnauk-seen. Joulukuussa 2009 YouTubessa pyöri ka-verusten ensimmäinen video Koutsi soittaa. Vuoden 2010 alussa homma alkoi saada jo hieman ammattilaisvaikutteita: Koutsi hoitaa -videolla nähtiin Villen jääkiekkoilijaystäviä ja rap-artisti Juno.

Kesällä 2010 julkaistiin duon kolmas video Holidai, jossa vieraili myös ammattijalkapal-loilijoita. Syksyllä JVG:n videot kolkuttelivat jo miljoonayleisöä.

– Varmaan siinä vaiheessa, kun tuli eka mil-joona katselukertaa Epoo-videollemme, huo-masimme, että voisimme menestyä musiikil-lamme.

Epoo julkaistiin lokakuussa 2010, mutta vielä saman vuoden lopulla pojat vakuuttelivat Moon TV:n haastattelussa, ettei suunnitelmis-sa ole albumi. Toisin kävi. Huhtikuussa 2011 JVG julkaisi esikoisalbuminsa Mustaa Kultaa, jonka hitti Häissä luutui muidenkin kuin Suo-men maailmanmestaruutta juhlineen lätkä-kansan ytimiin. Kesäkuussa 2011 albumi myi kultaa. Tammikuussa 2012 järjestetyssä Emma-gaalassa ystävykset pokkasivat sekä vuoden tu-lokas- että vuoden hiphop-albumin pystit.

Joukkueen taikaa

2000-luvulla Suomen viralliselle albumilistalle on päässyt liuta loistavia rap-artisteja. Taso on korkea, eikä pelkällä räpillä kiritä kärkeen. Ja-relle ja Villelle luonteva lisäravinne löytyi hei-dän omasta herkustaan – urheilusta.

– Keksimme oman jutun, räppäämme ur-heiluaiheisia biisejä, joista ihmiset tykkäävät.

Niin lätkä- kuin fudispelaajatkin ovat tuttu näky JVG:n videoilla, mutta mukana jengissä on otellut myös artistivierailijoita Karri Koi-rasta Ruudolfiin ja Graciakseen.

– Kaikki on tuttuja jotain kautta. Räppiä n siisti tehdä porukalla, ja olemme aina kutsu- neet vierailijoita kertomaan omat tarinansa biisin aiheista.

JVG:n toinen albumi jvg.fi julkaistiin tou-kokuussa 2012 ja se ampaisi julkaisuviikollaan suoraan listaykköseksi. Kolmas single Kran Turismo nousi kesän 2012 hitiksi valloittaen lataus- ja singlelistojen kärkipaikat. Vaikka keikkoja ja menestystä on alla jo runsaasti, kömmähdyksiäkin sattuu. Niitä ei kuitenkaan oteta liian vakavasti – päinvastoin.

– Unohdin äsken keikalla sanat, se nauratti! Kun niitä on vedetty tässä nyt 300 kertaa live-nä, Ville kertoo.

Vaikka Jare ja Ville eivät ole koskaan har-rastaneet partiota eivätkä sen vuoksi muka osanneet vastata heille esitettyihin partioai-heisiin kysymyksiin, jotain partiomaista hei-dän vastauksistaan siitä huolimatta pilkahtaa.

– Me tykätään kaikista, kaikki on erilaisia ja pitää tulla toimeen kaikkien ihmisten kanssa, Ville toteaa.

Menisiköhän se melkein partioihanteesta? Olipa kyse jalkapallosta, jääkiekosta tai parti-osta, niin mikään niistä ei toimi ilman yhteis-henkeä. Terveiset partiolaisille annetaan myös joukkuelajin hengessä:

– Pitäkää ryhmä koossa ja teltat pystyssä! Hyvää kevättä! •

lähteet

jvg.fi popgram.fi monsp.com partiopop.fi youtube.com – Jare & VilleGalle -haastattelu (MoonTV)

112/2013

Auttaminen on helppoa!Kesän huikein saaristoseikkailu Satahanka

kokoaa 29. 7. – 5. 8. 2013 Kustavin Lootholmaan tuhat partiolaista. Joukossa on

sekä maakrapuja että meripartiolaisia.

toivottaa maakravutkin tervetulleeksi

Satahanka

12 2/2013


H elsinkiläinen Kajaanin Korvenpoikien Hanna Leinonen oli edellisellä Satahanka-leirillä en-simmäistä kertaa pur-jehtimassa ja on sillä

tiellä edelleen. Silloin hänen lippukunnas-taan lähti pieni ryhmä Satahangalle.

– Todettiin, että siellä oli tosi mukavaa, Hanna hymyilee.

Hanna odottaa Satahangalta tuulen virettä, uusi ystäviä ja Satahanka-laulua, joka on leirin tunnuslaulu.

– Leirille on tulossa myös vanhoja tut-tuja. Odotan erityisesti heitä, jotka asuvat Kajaanissa, mutta jotka ovat muuttaneet muualle asumaan.

Hannan mielestä purjehtiminen kannat-taa aloittaa juuri Satahangalta.

– Sieltä saa vertaistukea. Siellä on muita-kin leiriläisiä, joille purjehtiminen on uutta. Leirillä on hyvät opettajat, jotka kertovat, mitä pitää tehdä. Tekemällä oppii parhaiten.

Vapauden tunne

Hanna on Helsingissä asuessaan autellut meripartiolippukunnassa. Lisäksi tulevana keväänä hän on mahdollisesti lähdössä su-denpentujen purjehdukselle mukaan tutus-tumaan purjehdukseen käytännössä.

– Meripartiointiin on ihan helppoa lähteä mukaan. Tärkeintä on hakeutua mukaan toimintaan ja tehdä asioita, vaikka ei aina osaisikaan.

Hannan mielestä purjehtiminen on yksinkertaisesti upeaa.

– Hienointa siinä on vapauden tunne ja raikkaus, jota ei ole esimerkiksi metsä-retkellä. Purjehtimisessa on myös todella vahva yhteishenki, pidän siitä kovasti.

Erityiseksi lajista tekee sen vauhti.– Jos on hyvä tuuli, niin veneellä pääsee kovaa. En äkkiseltään tiedä muuta lajia, missä muualla partiossa pääsisi niin kovaa kuin siellä. Veneen ympärillä oleva meri tuo vapautta. Merellä ei pelota sen enem-pää kuin metsässä ukkosella. Joskus on

Hienointa purjehtimisessa on vapauden tunne ja raikkaus, jota ei ole esimerkiksi metsäretkellä.

”

Niina Lahtela NN

satahangan jälki-ilmoittautuminen on auki 30. 4. asti.

kesän siisteimmällä saaristoseikkailulla nähdään!

tuullut ja satanut, mutta kun on porukkaa ympärillä, niin siitä saadaan voimaa.

KaiKKi pääseVät Vesille

Lauritsalan Siniveljien Anssi Tuovinen on Satahanka-leirin toinen ohjelmavastaa-va. Hän on Satahangalla johtamassa leirin ohjelmaa yhdessä Turun Partio-Sissien Christian Sandholmin kanssa. Ohjelman suunnittelu ja tekeminen on jaettu. Anssille kuuluvat muun muassa alaleirit ja isot ohjelma-alueet. Christianille, eli Chrisselle, kuuluvat muun muassa haikki ja ohjelmat merellä.

Satahangan ohjelmaan kuuluu, että kaik-ki pääsevät vesille ainakin kolmeksi koko-naiseksi päiväksi. Lisäksi leirillä on tarjolla muuta meripartiohenkistä ohjelmaa.

– Ajattelimme lähtökohtaisesti, että me-relle pitää päästä, kun tämä on meripartio-leiri, Anssi mainitsee.

Leirin teemana ovat myös merimiestavat, kuten muiden ja ympäristön huomioimi-nen sekä itsensä kouluttaminen. Ohjelmaa on niin vesillä, rannalla kuin aluksilla. Ohjelmassa on myös vierailupäivä, jolloin leirillä on Suomen Partiolaisten suunnis-tuskilpailut.

Anssin mukaan meripartioleirillä jokai-selle on jotakin.

– Vaikka ei osaisi vielä mitään purjeh-dukseen liittyvää, niin pelkästään purjeve-neeseen menemällä oppii hyvin. Tavoittee-na on, että jokainen oppii jotain, myös ne, jotka osaavat jo. Kannattaa lähteä avoimin mielin ja innoissaan liikkeelle. •

Hoi!

132/2013

Tes

ti


1. päivä kävin wc:ssä kertaa.

Yksi kerta vie vettä keskimäärin kuusi litraa.

join 2 dl kokoista mukillista/lasillista kahvia, mehua, teetä tai vastaavaa pääosin vedestä koostuvaa juomaa.

valutin hanaa minuuttia pestessäni hampaita.

Vettä kuluu kuusi litraa minuutissa ilman hanan säästösuutinta.

Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 l / vrk (465/3 vrk). Veden tavoitekulutus Suomessa olisi kuitenkin

130 litraa vuorokaudessa. Unicefin mukaan jokaisella ihmisellä tulisi olla käytössään vettä edes 50 litraa,

mutta jopa 30 litralla tulee jotenkuten toimeen. Siitä viisi litraa kuluu juomiseen ja 25 litraa peseytymiseen.

Kuitenkin monissa Afrikan maissa ihmisillä on vain alle 10 litraa vettä päivässä käytössään. Kokeile, miten sinä

voisit vähentää vedenkulutustasi. Sulje hana pestessäsi hampaitasi, saippuoidessasi hiuksiasi ja käy nopeasti

suihkussa. Kokeile, kuinka vähällä vesimäärällä tulet toimeen.

Lähteet: www.unicef/jano, www.vesijalanjalki.fi, www.waterfootprint.org

Annu MarteliusMiriam Luotsila











1–3. päivä kävin suihkussa kertaa.

Suihku kuluttaa vettä 150 l / 10 min.

Osaatko kuvitella eläväsi päivän

ilman puhdasta vettä ja kunnollista ves-saa? Miljoonille ihmisille tämä on karua arkipäivää. Unicef toteuttaa Jano-keräyk- sen ruokaravintoloissa ja kahviloissa 26. 4. – 19. 5. 2013 ja samanaikaisesti vapaaehtoisten lipaskeräyksenä useilla paikkakunnilla. Jano-viikkojen tuotoilla autetaan lapsia kriisitilanteissa.

62 eurolla lahjoitetaan tuhat suo-la-sokeripussia ja tuhat veden-

puhdistustablettia.

33 eurolla lahjoitetaan tuhat ve-denpuhdistustablettia, kym-

menen pakettia energiakeksejä ja ensi-apupakkaus.

9 eurolla lahjoitetaan puhdasta vet-tä ja sanitaatiotarvikkeet kuukau-

deksi perheelle.

pesin pyykkiä kertaa.

Pyykin pesu pesukoneella kuluttaa vettä 50 l / kerta.

kävin kylvyssä ammeessa kertaa.

Yksi ammekylpy kuluttaa vettä noin 200 litraa.

jättiläisen vai kirpun vesijalanjälki?

Onko sinulla

Laske kolmelta päivältä vedenkulutukseksi ja kirjaa se tähän.

14 2/2013


Lähdevesi on monille tuttua juomaa ostettuna pullossa kaupanhyllystä, harvempi

on maistanut suoraan maan-uumenista pulppuavaa kirkasta viileänraikasta

lähdevettä.

S uomi on tunnetusti tuhansien järvien maa. Rannikolla aaltoilevat vähäsuolaiset merivedet, sadat joet kiemurtelevat uomissaan. Suoma-laisesta luonnosta löytyy myös to-dellisia keitaita, jotka eivät ole pelk-

kää kangastusta erämaassa. Tällaisia vesikeitaita, lähteitä, on Suomen metsien kätköissä yli 20 000.

Lähdevesi on maaperään varastoitunutta pohja-vettä. Pohjavesi on maa-ainesten läpi suodattu- nutta vettä, kuten sadevettä, joka valuessaan alas-päin täyttää kallioperässä olevat halkeamat ja imeytyy maaperän huokosiin. Pohjaveden pinta on korkeimmillaan siellä, missä huokoset ovat täyttyneet vedestä. Lähde muodostuu sinne, missä pohjaveden pinta rikkoo maanpinnan.

Retkeilijän vesipankki

Lähteet ovat retkeilijälle oiva mahdollisuus täyttää tyhjentyneet vesipullot. Ennen pidempää retkeä on hyvä selvittää, millaiset mahdollisuudet alueella on omien vesivarantojen täyttämiseksi. Luonnon-tilaisissa lähteissä vedenlaatu on yleensä niin hyvä, että vettä voi käyttää sellaisenaan juomavetenä. Tarkista kuitenkin ennen vedenjuontia, haiseeko vesi tai onko se värjääntynyttä. Epäillessäsi veden juomakelpoisuutta, ole juomatta.

Jos lähteen vettä tutkitutetaan, vedenlaadun voi tarkistaa paikalla esilläolevista mittaustulok-sista. Retkeilyalueiden juomavesistä tietoa tarjoaa luontoon.fi. Myös ympäristöhallinnon veden- laatukartoista voi olla apua. Käytä juomavetenä mieluummin lähdevettä kuin pintavettä, sillä pintavedet, eli jokien ja järvien vedet, saastuvat herkästi eivätkä likaantuneina kelpaa juotavaksi.

Luonnonvesien käyttämistä juomavetenä tulee kuitenkin aina harkita tarkkaan, sillä huonolaa-tuisesta vedestä voi sairastua. Veden keittäminen parantaa vedenlaatua, mutta aina keittäminen-kään ei tee vedestä täysin juomakelpoista.

Lähteetannika Öhman lasse Roiha

– metsien keitaat

ympäristö

loviisan lähdevesi on paitsi kirkasta myös maukasta.

16 2/2013


lähteen luokse

Luonnonlähteet merkitään karttoihin, joten suun-nistustaitoiselle lähteelle pääseminen on helppoa. Myös ympäristökeskukset antavat tietoa lähteistä. Yksi keino päästä selville suomalaisista lähteistä on sivusto loydalahde.com. Sivustolla on lueteltu jon-kin verran lähteitä, ja niistä on vaihtelevasti tietoa. Isommat lähteet ovat usein paikallisesti tunnettuja retkipaikkoja, joten jo tutuilta kyselemällä voi saa-da hyviä vinkkejä lähiseudun lähteille.

Lähteitä voi yrittää etsiä myös vanhan kansan konstein. Varsinkin lasten suosiossa on etsiä läh-dettä pajunvitsan avulla. Etsi y-mallinen pajun-oksa ja lähde kulkemaan se kädessä pitkästä var-resta kiinni pitäen, y:n sakarat hieman viistosti maata kohden. Jos oksa taipuu heikosti alaspäin, saatat seisoa maanpinnan alla olevan veden pääl-lä. Joidenkin mielestä tämäntapaiset konstit to-della toimivat, toiset ajattelevat, että kyse on lähinnä tuurista ja taikauskosta. Hauskaa lähteen etsiminen tällä tavoin ainakin on, vaikkei lähdettä etsinnöissä löytyisikään.

kemian kokeita

Lähteellä voi tehdä yksinkertaisia tutkimuksia lähdevedellä. Varustaudu retkelle lämpömittarilla, jotta voit mitata veden tarkan lämpötilan.

Ota mukaan myös indikaattoripaperia, jonka avulla saat määritettyä veden pH-arvon eli veden happamuusasteen. Indikaattoripaperin väri muuttuu veteen kastettaessa. Vertaa väriä pH- arvotaulukon väreihin, jolloin saat selville lähde- veden happamuuden. Nämä tutkimukset ovat niin helppoja, että ne onnistuvat hyvin suden-pentujenkin kanssa. •

lähteet

kakko, kenno, tyrväinen (2007).

lukion maantiede 1

sininen planeetta.

otava.

www.luontoon.fi

www.loydalahde.com

www.ymparisto.fi

lähteisiin on usein lisätty veden ottamista helpot-

tavia rakennelmia. kuvissa solisee loviisan lähde.

172/2013

Auttaminen on helppoa!V

aru

sten

urk

ka

Taskukäyttöinen vedensuodatin auttaa retkeilijää puhdistamaan juomavetensä. Mutta miksi vettä suodatetaan, ja mitä muita keinoja vedenpuhdistamiseen on?

Tuomas Sauliala Tuomas Sauliala, Pekka Holma

M elkein kaiken tarpeellisen voi metsään kantaa mu-kanaan, mutta yksi pi-tää löytää paikan päältä – juomavesi. Varsinkin jos

retkellä yövytään, muuttuu kaiken tarvitta-van veden mukana kantaminen vaikeaksi.

Mutta voiko järven tai puron vettä juoda?– Suurin uhka juomakelpoisuudelle ovat

tauteja aiheuttavat mikrobit, eli virukset ja bakteerit, Sari Mitikka Suomen ympäris-tökeskukselta (SYKE) kertoo.

SYKE luokittelee pintavesien laadun

viisiportaisella asteikolla. Melkein kaikki Lapin vesistöt ja Keski-Suomen suuret jär-vet kuuluvat luokituksen kärkikaksikkoon. Mitä kauempana teollisuudesta tai maati-loilta ollaan tai mitä suurempien vesien äärellä liikutaan, sitä todennäköisemmin vesi on juomakelpoista sellaisenaan.

Puhdas luonnonvesi näyttää ja maistuu hyvältä

Juomakelpoisuuden puolesta puhuu veden hyvä maku, kirkkaus ja hajuttomuus sekä puroissa näkyvä pohjakivikko. Koke-neet Lapin-kävijät juovatkin yleisesti pu-

rojen vesiä suoraan sen kummemmin niitä puhdistamatta.

SYKEltä kuitenkin erikseen muistute-taan, että mikään luonnonvesi ei ole täy-dellä varmuudella juomakelpoista, eli lähtö- kohtaisesti juotava vesi tulisi keittää tai suodattaa, erityisesti jos käyttää luonnon-vettä pidempään leiriytymisen yhteydessä.

Veden myrkyllisyyttä ei yleensä tarvitse pelätä, eikä veden sameus sinänsä ei ole vaarallista, mutta näkyvät epäpuhtaudet vaikeuttavat usein mikrobien poistoa. Sa-mea vesi tukkii suodattimet ennen aiko-

laittaa hieman vettä. Muuten keittimen kuuma

Lumensulatuksessa kattilan pohjalle tulee aina

liekki saattaa polttaa kattilan piloille ennen

ensimmäisten lumien sulamista.

on retkeilijän elinehtoPuhdas juomavesi

18 2/2013


Keittimen kuumennuttua lunta voidaan alkaa pakata kattilaan.

192/2013

Vesihuoltoa Amazonilla ja Antarktiksella Seikkailija Patrick “Pata” Degerman on eh-tinyt koluta Suomen erämaiden lisäksi maa-ilman eksoottisimmat paikat Amazonin alu-eesta Etelämantereen lumikentille. Ääriolo-suhteissa toimiva vesihuolto on turvallisen toiminnan perusedellytys.

Patan kohteissa vettä on ollut runsaasti saatavissa. Viidakossa on puroja ja napa-alueilla lunta on joka puolella. Juomaveden tuotannossa on kuitenkin omat haasteensa.

– Etelämantereella juomaveden sulatukseen käytettiin 2 – 4 tuntia päivässä, Pata kertoo.

Arktisesta lumesta voi sulattaa erittäin puhdasta juomavettä, joten vettä ei tarvitse erikseen suodattaa. Vedensulatuksen haas-teet liittyvät kattilan ja kannen käyttöön. Pata kertoo poranneensa sulatuskattilan kanteen pienen reiän, josta on työnnetty normaali paistilämpömittari veteen. Lämpö ei pääse karkaamaan, kun kansi on koko ajan kiinni. Mittaria seuraamalla polttoainetta ei tule tuhlattua keittämiseen, kun pelkkä sulattaminen riittää.

Borneon sademetsien vesissä sen sijaan elää hyvin inhottavia pieneliöitä, jotka voivat tuoda mukanaan elinikäisiä sairauksia. Vettä pumpattiin suodattimen läpi pari tuntia päivässä!

– 2000-luvun alussa vedenpuhdistimia

jaan ja estää UV-valoa etenemästä vedessä.Veden laatu Suomessa on yleisesti pa-

rantunut viime vuosikymmeninä. Varsin-kin 1970- ja 1980-luvulla tehdyt toimet vesistöjen kunnon parantamiseksi näkyvät nykyvesissä.

PuhDistaMinen ei sovi KiireiseLLe retKeiLijäLLe

Retkeilijän vedenkäsittelykeinoja on pää-asiassa neljä ja ne kaikki tähtäävät mikro-

bien poistamiseen – keittäminen, suodat-taminen, UV-käsittely ja kemiallinen kä-sittely. Myrkkyjä, kuten öljyä, mikään suo-datin ei poista.

Ehkä tutuin keino puhdistaa pintavesi on keittää se. Ruoanlaiton yhteydessä mel-keinpä kaikki vesi tuleekin keitettyä joka tapauksessa. Pieni kiehautus ei kuitenkaan riitä, vaan kiehumisen on jatkuttava kym-menisen minuuttia. Kaiken juomaveden keitto varsinkin kesähelteillä vie huomat-tavasti polttoainetta ja on hidasta. Lisäksi

kuuman veden jäähdyttely juotavaksi vie oman aikansa.

Suodattimen toiminta perustuu tyypilli-sesti hyvin pieniin huokosiin, jotka päästä- vät veden läpi mutta estävät mikrobien kulun. Veden virtaus suodattimen läpi to-teutetaan joko käsikäyttöisellä pumpulla tai lappo-ilmiöön, eli painovoimaan, perustuen. Lappo-suodattimet ovat tyypillisesti hitaam-pia, mutta suodattimen voi jättää vaikkapa puun oksaan kiinnitettynä toimimaan it-sekseen. Toisaalta markkinoille on viime-

oli aika vähän markkinoilla, nyt tilanne on parempi, Pata muistelee.

Sademetsäoloissa vedensuodatuksen suuri ongelma liittyy luotettavuuteen: voiko suodattimen läpi mennyttä vettä varmasti juoda? Pata kertoo suodattaneensa veden joskus pariin kertaan ja lisänneensä perään vielä puhdistustabletin.

Pata tuo esille myös vedenpuhdistuksen psykologisen puolen: pitkillä retkikunnilla veden hyvä maku ja kirkkaus ovat moraalia nostattavia tekijöitä ja sen puolesta kannat-taa nähdä vaivaa. Samea ja pahanmakuinen vesi alkaa vähitellen kaivertaa, vaikka tietäi-sikin sen olevan juomakelpoista.

huolellisesti pieneliöiden varalta.

Borneon sademetsissä juomavesi täytyy suodattaa

20 2/2013

aikoina tullut todella nopeita, pari litraa minuutissa tekeviä suodattimia.

Mitä enemmän vettä suodattaa, sitä suu-rempi määrä huokosia tukkeutuu ja lopul-ta suodatin pitää vaihtaa. Valmistajat anta- vatkin laitteilleen ohjeellisia suodatusmää-räarvoja. Suodattimet ovat yleisesti luotet-tavia, mutta melko kalliita ja hitaita.

UV-käsittely on mikrobien poiston tuo-reinta tekniikkaa. Siinä veteen ohjataan UV-valoa, joka tappaa mikrobit. Tällainen puhdistaja toimii paristoilla. Koska liikku-

via osia ei ole, on laite toimintavarma, mutta kerralla käsiteltävä vesimäärä on vähäinen.

Armeijan käyneille tutuin vedenpuhdis-tustapa on veteen liuotettava tabletti. Täl-löin veden mikrobit tapetaan kemiallisesti. Puhdistustabletit ovat helppokäyttöisiä ja melko edullisiakin. Kuten lappo-suodatti-missakin, veden puhdistaminen ei vaadi mitään työtä vaan vesi puhdistuu itsekseen. Varjopuolena on hitaus, puhdistusaika voi olla jopa kaksi tuntia. Lisäksi jotkin tabletit aiheuttavat veteen huonoa sivumakua. •

hsY:n veDenPuhDistus

PuMPPaa joKa Päivä vettä

noin 260 000 Kuutiota

Siinä missä retkeilijä puhdistaa muutamia litroja vettä vuorokautta kohden, on meininki Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vedenpuhdistamolla toinen. Muutaman rivitalon kokoinen laite suodattaa Päijänteestä pumpattua vettä Helsingin ja pääkaupunki-seudun tarpeisiin. Esimerkiksi tammikuussa vettä pumpattiin vesijohtoverkkoon joka päi-vä noin 260 000 kuutiota, joka vastaa kahta ja puolta Eduskuntataloa tilavuudeltaan.

HSY:n vedenpuhdistuslinjan perusidea on kuitenkin pääpiirteiltään sama kuin retkei- lijän vedenpuhdistuksessa: vesi suodatetaan epäpuhtauksista ja desinfioidaan mikrobeista. Lopuksi veden kemiallista koostumusta hieman muokataan, jotta veden säilyvyys para-nee, ja vesijohtoverkko pysyisi kunnossa, eikä siellä mahdollisesti jo olevat epäpuhtaudet pääsisi pilaamaan vettä.

Vielä vuosia sitten eläinkunta oli valjas-tettu Helsingin veden laadunvalvontaan. Puhdasvesialtaassa ui kala, jonka vointia seuraamalla voitiin tehdä päätelmiä veden laadusta.

– Ainakaan seitsemään vuoteen meillä ei ole kaloja ollut, kertoo Kirsi hiillos HSY:ltä.

kiitokset IBEX Sports Oy Mikko Lamminpää (Retki-lehti) Evermade Oy

keittimelle lämmitettäväksi.

Purosta löydettyä vettä suodatetaan

ainetta käyttävä monipolttoainekeitin

talvipakkasilla nestemäistä poltto-

on usein paras. esilämmitysvaiheessa

keitin palaa isolla keltaisella liekillä.

212/2013


Hanna Vilkman

ruoka

L evästä tulee monelle ensim-mäisenä mieleen kesäisin kiusaavat sinilevät, joiden myrkyllisyydestä varoitellaan lapsia ja lemmikkejä. Seuraa-vana muistetaan merialueilla

aaltoilevat rakkolevät. Mutta voiko levää syödä?

Sinilevän syöminen kannattaa unoh-taa, yli puolet sinilevistä on myrkyllisiä ja

levistäSupervoimia

Pauliina Toivanen

ne aiheuttavat erilaisia oireita ihottumasta kuumeeseen. Sinilevää esiintyy normaalisti vesiluonnossa, mutta rehevöityneissä ve-sissä ne viihtyvät erityisen hyvin aiheutta-en ongelmia.

Hyvinvoiva rakkoleväkasvusto on sen sijaan merkki meren puhtaudesta, rehevöi-tyneessä vedessä rakkolevä ei viihdy. Rakko-levä on monella tavalla hyödyllinen levä, se on monelle lajille tärkeä suoja ja lisääntymis-

alue sekä tietenkin ravinnonlähde. Rantaan huuhtoutunutta rakkolevää on myös käytet-ty kasvilannoitteena, nykyään sitä käytetään esimerkiksi lankojen kasvivärjäykseen ja ravinnoksi keitettynä tai kuivattuna.

sushia ja superfoodeja

Jos olet syönyt sushia, olet erittäin toden-näköisesti myös syönyt levää. Nori-nimiset

22 2/2013


Aloita aamu vihreästi smoothiella. Tarvitset tehosekoittimen ja seuraavat raaka-aineet, joissa kannattaa suosia luomua:

1 – 2 ananasrengasta1 – 2 cm pala sitruunaa1 rkl kookosöljyä2 tl spirulinajauhetta1,5 dl vettämakeutukseen 1 – 1,5 tl hunajaa tai jos kaapista löytyy, ¼ tl steviaa.

Poista sitruunasta siemenet, laita ainekset tehosekoittimeen ja hurauta sileäksi mehuksi. Nauti mahdollisimman pian, vaikka matkalla kouluun. Spirulina tekee mehusta vihreää, juoma näyttää hurjalta, mutta maistuu hyvältä! Smoot- hieen voit myös laittaa kotimaisia super-foodeja, kuten mustikoita, karpaloita ja puolukoita. Kokeile ja keksi oma suosik-kisi. Jaa parhaat reseptit kaverien kanssa partion Facebookissa muidenkin iloksi!

sMooThie

arkit, joihin sushirullat kääritään, ovat kui-vattua merilevää. Superfoodeista taas puhu taan kaikkialla, kotoisista mustikoista ja pakurikäävistä eksoottisempiin macaan, gojiin ja erilaisiin leviin. Leviä tutkitaan myös lääketieteellisesti niiden monipuoli-sen ravintoainesisällön takia. Esimerkiksi spirulina-nimistä levää Maailman Terveys- järjestö WHO käyttää erilaisissa ravitse-musprojekteissaan ja Yhdysvaltain ava-ruus- ja ilmailuhallinto NASA on valinnut spirulinan astronauttien ravinnoksi. Mo-nille innokkaille leipojille Itä-Aasiassa me-rilevistä valmistettu agar-agar on tuttu tuo-te. Sillä voi helposti korvata naudan ja sian luista ja nahasta valmistettavan liivatteen.

MiTä hyöTyä levän syöMisesTä on?

Merissä ja makeissa vesissä elävät levät, kuten spirulina, chlorella ja AFA, ovat hyvä ravintolisä esimerkiksi kasvissyöjille, sillä niiden sisältämät ravintoaineet ovat helposti imeytyvässä muodossa. Niissä on esimerkiksi proteiinia, hyviä rasvahappoja, rautaa, kalsiumia ja vitamiineja sekä lehti- vihreää eli klorofyllia. Lehtivihreä piristää ja parantaa vastustuskykyä, hyvä juttu vaikkapa koulua, partiota ja muita harras-tuksia ajatellen. Lehtivihreää saa kaikista vihreistä kasveista, esimerkiksi tutusta pi-naatista. Levät ovat helppo tapa lisätä lehti-vihreää ravintoon sujauttamalla niitä vaik-ka smoothien sekaan.

MisTä levää saa?

Erilaisia leviä myydään luontaistuote- ja ekokaupoissa. Kysy rohkeasti myyjiltä apua, he osaavat antaa vinkkejä levien käyttöön. Yksi helpoimmista tavoista ot-taa levät mukaan omaan ruokavalioon on nauttia niitä tablettien muodossa, kuten levien vaikutuksesta kevääseen piristystä saanut tämän jutun kirjoittajakin. Tietoa levistä ja niiden ravintosisällöistä on inter-netissä runsaasti, surffaa aluksi osoittee-seen www.superfoodit.com. •

232/2013


Usko se, elä sen mukaan,

ole onnellinen

ainutlaatuinen

Petra Nojonen

Olet

Annu Martelius

Onnen avain hukkuu usein – mutta ovi ei ole koskaan

lukossa.

Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole

yrittänyt mitään uutta.Albert Einstein

Mieti, mitä todella tarvitset – se ei luultavasti

löydy kaupasta.Loesje

24 2/2013


LÖYDÄ VAHVUUTESI

Kirjoittakaa partiokokoontumisessa toisis-tanne hyviä asioita lapuille. Älä väheksy it-seäsi ja muiden positiivisia kommentteja: usko, että olet ainutlaatuinen ja sinussa on upeita ominaisuuksia.

Arvosta myös pieniä asioita: jokainen ei ole Sibelius, Einstein tai huippu-urheilija eikä tarvitsekaan olla. Empaattisuus, ystäväl-lisyys ja muut luonteenpiirteet ovat aivan yhtä arvostettavia ominaisuuksia kuin huip-pumusikaalisuus, urheilullisuus tai matikka-nerous. Sinun ei tarvitse olla täydellinen – olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

HYVÄkSY ITSESI SELLAISEnAAn

Ymmärrä, ettei se, mitä muut ajattelevat sinusta, määritä sitä, kuka oikeasti olet. Älä perusta identiteettiäsi muiden mieli- piteille, kaikkia ei voi miellyttää. Itsensä hyväksyminen on prosessi, johon kannattaa panostaa. Kun tunnet itsesi ja olet sinut itsesi kanssa, muiden mielipiteet ja sanat eivät pääse määrittelemään ja satuttamaan sinua. Voit nauttia elämästäsi ilman liiallista ja turhaa painetta muiden miellyttämisestä.

TEE ASIOITA, JOISTA nAUTIT

Mitä tekisit, jos tietäisit, ettet voi epäonnis-tua? Päästä luovuutesi valloilleen, unohda muiden odotukset ja tee sitä, mistä tykkäät.

Aina ei kuitenkaan tarvitse olla produktii-vinen – anna itsellesi lupa levätä. Aina vä-lillä on ihan ok istua koko ilta telkkarin ää-ressä karkkia syöden.

VOIMAT VÄHISSÄ?

Elämässä joutuu käymään läpi erilaisia vaiheita ja joskus voi olla vaikeaa. Muista kuitenkin, että vaikeiden vaiheiden päässä häämöttää valoa – tulevaisuudessa on monta upeaa asiaa odottamassa!

Surua voi purkaa esimerkiksi kirjoitta-malla, soittamalla, piirtämällä tai keskus-telemalla hyvän ystävän tai vanhempien kanssa. Voit myös lähteä juoksulenkille, luontoon vaeltelemaan tai hakata nyrk-keilysäkkiä. Itku kuuluu suruun. Jokainen meistä voi itkeä, ja niin pitääkin tehdä, jos siltä tuntuu. Itkemättömyys ei kerro vah-vuudesta: pikemminkin voisi esittää itsel- leen kysymyksen, miksi en uskalla itkeä. Jos omat keinot surun helpottamiseen eivät auta, voit tarvita ammattihenkilön apua. Silloin voi kääntyä esimerkiksi kou-luterveydenhoitajan puoleen. Muista, että olet arvokas, ja ansaitset apua ongelmiesi kanssa – kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. •lähteetmll.fi vaestoliitto.fi/nuoret

Unohdetaan surut ja panostetaan nauruun.

Ihmisiltä ei puutu lahjoja, vaan rohkeus

käyttää niitä.

Joskus asiat, joita pelkäät eniten, ovat asioita, jotka tekevät sinut

onnelliseksi. Ole rohkea.

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru puolet kevyempi kantaa.

Onnellinen ihminen kulkee usein vakaasti

polkua, jota tuhat onnetonta väittää

vääräksi.

Jos kehitys vie meitä elämään

kyllästymiseen, on onnellisempaa pysyä kehittymättömänä.

Minna Canth

Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne

linnut laulaisivat, jotka parhaiten osaavat.

Henry van Dyke

On vain kaksi tapaa elää elämää.

Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä. Toinen on kuin kaikki olisi

ihmeellistä.Albert Einstein

Älä mittaa itseäsi sillä, mitä pystyt

tekemään, älä sillä, miltä ulkoinen kuvasi näyttää, vaan sillä, mitkä ovat sydämesi

ajatukset.Marleena Ansio

PSST! Mikään ei tuo niin paljon iloa, kuin toisen iloiseksi saaminen! Osoitteesta www.randomactsofkindness.org löydät vinkkejä

siihen, miten voitte vaikka partioporukalla palvella ja välittää iloa muille!

252/2013


Hiihtolomaviikolla Pääkaupunkiseudun Partiolaiset saivat kokeilla jotain uutta: viettää ensimmäistä kertaa koko piirin yhteistä talvileiriä.

T akeeksi sille, että ranni-kolla asuvatkin varmas-ti saivat ottaa tuntumaa kunnon talvikeleihin, pi-dettiin Helmi-leiri Evon maastossa Hämeenlin-

nassa. Tavoite myös toteutui. Lämpötila pysyi koko viikon pakkasen puolella ja lunta riitti metsässä polviin saakka.

Leiriläisten saapuessa talvisää oli mitä mahtavin. Hanget hohtivat auringon pais-taessa siniseltä taivaalta. Etelärannikon asukeille tämä oli kaivattu näky. Yle uuti-

soi vain päivää aikaisemmin, että pääkau-pungissa on ollut pilvisin talvi yli 25 vuo-teen. Helsingissä aurinko oli paistanut jou-lukuun alusta helmikuun puoliväliin vain vaivaiset 50 tuntia. Moni oli jo melkein eh-tinyt unohtaa, kuinka valoisa talvipäivä voikaan olla kaikessa kirkkaudessaan.

Mahdollinen aikaisempi talvileirikoke-musten puute ei menoa haitannut. Vaikka telttojen pystytys ja kulkuväylien raivaami-nen vaatikin rivakkaa lapiotyötä, suoriu-tuivat kaupunkilaisetkin siitä partiomaisen nohevasti. Tätä varten tänne oli tultu.

Hiihtosuunnistuksesta

Harlem Shakeen

Jyrki Vainio

Leiriläisiä oli yhteensä noin 350. Heis-tä reilu puolet oli sudenpentuja ja seikkai-lijoita, jotka saapuivat leirille ”24-tunnin risteilylle”, vain yhdeksi yöksi ja ohjelmaa täyteen pakatuksi päiväksi. Muut olivat lei-rillä viisi päivää.

LumiLajien Luksusta

Leirin ohjelmassa tutustuttiin monenlai-siin talvisiin taitoihin. Perinteisemmäs-tä päästä oli hiihdon ja hiihtosuunnistuk-sen harjoittelu. Leiriläiset oli jaettu ohjel-

Thomas Liljestrand, Juho Lintinen, Aapo Rainio, Tuuli Paananen

Ylimääräiset polttopuut kerättiin talteen tulevia leirejä varten.

26 2/2013


juho Lintinen oli yksi avantoon uskaltaneista.

kätevä liikkumismuoto talvileirillä oli hiihtäminen.Pauli Lares ylsi maitokorikiipeilyssä 25 korin tasolle.

272/2013

tiia mononen ja sara touhonen ottivat

ilon irti viimeisen illan bileistä.

niin Helmen kuin sarasteenkin leiribiisit nostattivat juhlatunnelmaa.

Lauantaiaamuna kaikki leiriläiset kokoontuivat yhteiskuvaan.

28 2/2013

malaaksoihin kahdessa erässä. Niiden, kenellä ei mahdollisesti ollut omia suk-sia, oli mahdol-lista lainata nii-tä sellaisilta ka-vereilta, jotka eivät suksia sil-lä hetkellä tar-vinneet.

Leiriläiset pääsivät kokei-lemaan myös

ampumahiihtoa, jonka perusteita testattiin sähköisesti toimivilla ekoaseilla. Luotien si-jaan aseiden piipussa on kamera, joka ker-too, osuuko ampuja tähtäämäänsä maalitauluun vai ei. Lajin keskeistä haastetta, tarkkuuslajin ja nopeuslajin yhdistelmää,

havainnollistettiin sillä, että ammuntaker-tojen välillä oli pyrähdettävä pieni juoksu-lenkki. Nopeasti sai huomata, että hengästy-neenä ja pulssi koholla maalitauluun osu-minen ei enää ollutkaan aivan helppoa.

Erikoisempana lajina kokeiltiin suksi-palloa, jossa toisella jalalla potkittiin pal-loa, kun toisessa jalassa oli suksi. Niin ikään myös lakanapalloa testattiin lumi-olosuhteissa.

Lumesta rakennettiin myös lumimajoi-tuksia, joita uskaliaimmat pääsivät seuraa-vana yönä testaamaan.

Luonnollisesti tehtiin myös lumilinnoja ja niillä käytiin lopuksi hurja lumisota. Sii-hen varustautuminen oli haasteellista, sillä ohjeistukseksi annettiin, että lumisessa mittelössä vihollisen odotettu tulosuunta tulee olemaan ”mistä tahansa”.

jäätävää menoa

Jäällä pääsivät uskalikot kokeilemaan avan-nosta pelastautumista oikeissa olosuhteissa. Valvotuissa oloissa kaikki sujui turvallisesti, vaikka harjoituksen tappioiksi kirjattiin ai-nakin yksi avantoon menetetty villasukka.

Rannalla saatiin kokeilla jääveistosten tekoa. Teosten mittakaava vaihteli pienistä maljakoista monen istuttavaan avoautoon.

Jäälle oli myös raivattu mutkitteleva rata, jolla ajettiin ”naskaliformulaa”. Siinä kisaa-jat kävivät makaamaan pulkkaan ja vetivät itseään käsivoimin rataa eteenpäin. Liuk-kaalla pinnalla etenkin tiukat käännökset vauhdissa olivat haastavia.

Yhteistä ohjelmaa oli järjestetty leirin jokaiselle illalle. Perinteisten avajaisten ja päättäjäisten lisäksi myös sudenpentujen ja seikkailijoiden vierailupäivänä vietettiin kylmyysteeman kunniaksi ”jäisiä”. Leirillä pidettiin myös ulkoilmaelokuvanäytös. Osoittautui, että näissä olosuhteissa muka-vin varuste leffan katsomiseen oli oma makuupussi.

Urbaanimpaa helsinkiläistä partiolai-suutta tuotiin mukaan sillä, että leirilaulu olikin tällä kertaa hip hop -muodossa. Sen olivat tehneet Kapteeni Fäp Fäp ja MC Viskaali Mustista Veljistä.

Leiriä dokumentoitiin aktiivisesti Face-bookiin, Twitteriin, YouTubeen ja omille nettisivuille. Kiinnostuneen kotiväen oli mahdollista seurata iltaohjelmia suorina nettilähetyksinä. Leirin turva toteutti jopa oman versionsa suositusta YouTube-mee-mistä Harlem Shake, tekemällä talvisen biletysvideon. Uskaltaa veikata, että sitä ei partioleirillä ole ennen nähty. •

talviurheilulajeista päästiin kokemaan

muun muassa ampumahiihtoa.

talvisessa metsässä iltaohjelmien tunnelma nousi uudelle tasolle.

Leirin palopäällikkö tero Honkaniemi

näytti, kuinka nopeasti talvitakki palaa.

292/2013


K ilpailuihin osallistui 48 vartiota ympäri Suomen. Vartiot jakautuivat mu-kavasti jokaiseen sarjaan. Kilpailuiden teema juonsi taustansa Utin

historiaan. Kilpailun tehtävät liittyvät läheisesti armeijaan, sota-aikaan ja Utin ominaisiin piirteisiin.

Vartiot pääsivät testaamaan taitojaan

Emilia Mänttäri

Suomen Partiolaisten talvi-suomen-mestaruuskilpailut kisattiin maaliskuun puolessa välissä Kymenlaaksossa. Viikon-lopun aikana Utin maastoissa liikkui kolmisensataa partiolaista.

Utin taistelu vei historian huminoihin

kätevyystehtävissä, joissa rakennettiin muun muassa lintupatsasta, riekkoansaa, katapulttia ja lentokonetta. Ruoaksi varti-ot pääsivät valmistamaan hernekeittoa. Yö-rastilla vartiot pääsivät kokeilemaan kauko- partiohiihtoa ja korvikekahvin tekemistä. Yösarjalaiset pääsivät myös pelastamaan avantoon tippuneen kylmästä avannosta.

Kilpailun järjesti Kymenlaakson Partio-piiri ry. •

Kilpailuiden teema liittyi Utin

historiaan, armeijaan ja sota-aikaan.

30 2/2013

Jälleenmyynti: Hyvin varustetut, kirjakaupat, tavaratalot, retkeily-varustekaupat, maanmittaus-toimistot ja huoltoasemat

ParasKartta-palvelussa voit itse päättää mm. tulosteiden koon, rajauksen, tulostusmateriaalin sekä tehdä omia merkin-töjä kartalle!

Tutustu palveluun: karttakauppa.fi /paraskartta

ParasKartta-palvelussa voit itse päät

ParasKartta-palvelusta kartta juuri sinun tarpeisiisi!

Kartat ulkoiluun ja retkeilyyn!www.karttakauppa.fi

etkkkeily

TULOSSA5/2013

p

Tykkää meistä!Facebook

Karttakeskus

Tarinaa voi aina muuttaa

ku

va

: ale

jan

dr

o lo

ren

zo

Kenen tahansa elämä voi mennä umpisolmuun.

Voit auttaa pulaan joutunutta nuorta osallistumalla Punaisen Ristin päivätyökeräykseen. Ohjaamme tuoton Nuorten turvataloille, jotka tarjoavat matalan kynnyksen kriisiapua alle 19vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen.

Nuorten turvatalosta nuori saa puolueetonta keskustelu apua, tarvittaessa väliaikaisen yösijan ja neuvoja myös puhelimitse. Palvelut ovat ilmaisia eikä ajan varausta tai lähetettä tarvita. Turvatalojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta nuortenturvatalo.fi.

Päivätyökeräys on helppo järjestää!

Saat valmiit toimintaohjeet ja maksuttoman materiaalin osoitteesta punainenristi.fi/paivatyokerays. Koulusi voi itse päättää keräyksen ajankohdan. Otamme oppilaille vakuutuksen keräyspäivän ajaksi.

Ilmoittaudu mukaan tai kysy lisää!

Eeva Arrajoki, varainhankinnan suunnittelija [email protected] 701 2274

Nuoret NuorIa auttamaaN!

Punaisen Ristin

Anu Pakarinen

S adekaudella, eli Suomen kesällä, Senegalissa sataa vettä lähes päivittäin. Rajut sadekuurot muodosta- vat isoja lätäköitä, jotka eivät kerkeä kuivumaan seuraavan sateen jo saapuessa. Sadevesi ei pääse imeytymään maaperään huonon viemäröinnin ja maan kuivuuden vuoksi, mutta myös muovi-

roskien heittäminen kaduille hidastaa lammikoiden haihtumista. Sateiden jatkuessa pitkään lätäköt paisuvat yhä ja vesi alkaa valla-ta kokonaisia katuja ja kortteleita.

Tulvista onkin tullut Senegalissa jokavuotinen ongelma. Pa-himmilla tulva-alueilla asuvat joutuvat jättämään kotinsa tulva-ajaksi, joka saattaa kestää yli kuukauden. Seisova vesi levittää sairauksia kuten koleraa, malariaa ja lavantautia. Hyväntekeväi-syyskonsertteja järjestetään auttamisen tehostamiseksi: sekä Senegalin valtion että kansalaisjärjestöjen panosta tarvitaan ihmisten auttamisessa.

Tulvaleiri tuo turvan

jokavuotinen ongelma.

Tulvat ovat Senegalin sadekaudella

32 2/2013

Vesi on läsnä ihmisten arjessa joka päivä. Vettä tarvitaan monipuolisesti muun muassa peseytymiseen, vessan vetämiseen, pyykin pesuun ja ruoanlaittoon. Tämä meille kaikille selvä asia unohtuu helposti, kun vettä tulee automaattisesti hanasta. Senegalissa vesi-katkokset ovat yleisiä, joten iltaisin veden pulputessa hanasta, ämpärit kannattaa täyt- tää aamua varten. Vettä tulee kuitenkin pää- osin luotettavasti ympäri maata, jolloin per-heet saavat arkiaskareensa hoidettua.

Maaseudulla monilla ei ole omaa vesipistettä kotona, vaan vesi haetaan kaivolta. Suihku-kaan ei ole yleinen, vaan peseytyminen hoi-detaan ämpärin ja kuupan avulla, vähän kuin Suomen mökkiolosuhteissa.

Katso aiheeseen liittyvä video osoitteessa youtube.com/partioscout: ”Woomal 2: Suojel-laan ympäristöämme”.

Senegalin partiolaiset ovat vastanneet haasteeseen järjestämällä tulvaleirin alueen lapsille. Viime syksynä kahdelle leirille mahtui yhteensä noin tuhat tulvapako-laista. Ensin partiolaiset kävivät pahimmilla alueilla yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa ja etsivät vaikeim-massa asemassa olevat yli 6-vuotiaat lapset ja nuoret. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun avustuksen tur-vin leiriläisille pystyttiin tarjoamaan lämmintä ruokaa. Palokunta ja armeija puolestaan antoivat lainaan pressu-ja, telttoja ja patjoja. Punainen Risti perusti leirille lää-kintäpisteen. Se oli tarpeen, sillä monet lapset olivat sai-rastuneet jo ennen leirille pääsyä.

lisätietoa

woomal.blogspot.fi partio.fi/woomal facebook.com/woomal youtube.com/partioscout g ”Woomal 2” -alkuiset videot

Partiolaiset toimivat leirin johtajina ja järjestivät miele-kästä tekemistä yli kaksi viikkoa kestäneelle leirille. Leirin johtaminen oli haastavampaa kuin normaalisti, sillä lapset eivät olleet ennestään partiolaisia, vaan se oli heidän ensim-mäinen kertansa luonnossa, poissa kaupungin hälinästä ja ulkona nukkuen. Lapset eivät myöskään tunteneet toisiaan ja monia vaivasi leirin alussa koti-ikävä. Kahden viikon yh-teiselon jälkeen he olivat kuitenkin tottuneet leirirytmiin, ja päättäjäisissä oli ilmassa haikeutta. •

kertaa luonnon helmaan.

Moni lapsi pääsee tulvaleirillä ensimmäistä

332/2013

14. 1. 2012

T amperelainen vaeltajavartio Pikkujohtajat on lähdössä ke-sällä Islantiin toteuttamaan vaeltajien ulkomaanprojektia.

Matkan suunnittelu on jo hyvässä vaiheessa: liput on ostettu, avustuksia haettu, kontakti Islannin partiolaisiin muodostettu ja iltoja vietetty Islannin karttaa tutkimalla. Matkaan on lähdössä kuusi vaeltajaa: Anna, Kristian, Marjo, Mikko, Saku ja Simo.

Miksi islantiin?

Matkakohteen päättäminen oli ryhmäl-lemme todella helppoa. Itse asiassa ensim-mäinen maa, jota ehdotettiin, oli Islanti. Saku, Mikko ja Kristian olivat jo osallistu-

Saku Lehtinen ja Kristian Korkeila Karri Kauppinen

vaeltajien ulkomaanprojekti

neet viime lokakuussa järjestettyyn ulko-maanprojektikurssiin ja siellä miettineet Islantia. Myös Marjo on aina halunnut käydä siellä ja Simo sekä Annakin kiinnos-tuivat eksoottisesta maasta välittömästi. Pienen järjestelyn jälkeen lentoliputkin olivat varattuina.

Mikä islannissa sitten kiehtoo?

Jokainen ryhmän jäsen sai tehtäväkseen miettiä tavoitteen, mitä haluaa kokea Is-lannissa. Anna haluaa kuulla islantilaista musiikkia ja Kristiania kiinnostaa maise-mat, erityisesti tulivuoret. Mikko haluaa oppia islannin kieltä ja Marjolle reissun

kohokohta on kuumassa lähteessä uimi-nen. Simo tahtoo nähdä, miten Islannin partiolaisten toiminta eroaa omastamme ja Sakua kiinnostaa yöpyä kansallispuistossa.

Mikä on Matkan teeMa?

Tärkeänä osana ulkomaanprojektia on projektin teema. Teeman on tarkoitus nä-kyä koko matkan aikana ja se on palvelu-tehtävän kanssa pakollinen osa ulkomaan-projektia. Kaikkia pikkujohtajia kiinnosti ympäristö, joten se oli luonnollinen valinta teemalle. Emme ole varsinaisesti vielä sopineet ryhmän palvelutehtävää, mutta olemme olleet yhteydessä Islannissa toimi-vaan ympäristöjärjestöön. •

Mikko haluaa oppia islannin kieltä ja saku

tahtoo yöpyä kansallispuistossa.karun kaunista

Islantia

Kohti

34 2/2013

paikallisten kanssa, muun muassa koululaisten.

osana Guyanan-jäteprojektia tytöt siivosivat

rantaa yhdessä paikallisten kanssa.

kambodzhaan lähtenyt ryhmä toimi monien eri-ikäisten

S uomalaisten vaeltajien ulkomaanprojektien kaltaista aktiviteettia ei tiettävästi toteuteta sel-laisenaan missään toisessa maassa, mutta monen partiojärjestön toimintaan kuuluu erilaisia vael-

tajaikäisten suunnittelemia, ulkomaille suuntautuvia ja pal-velua sisältäviä partiomatkoja. Kokemuksena projektit ovat maasta huolimatta olleet mieleenpainuvia niin lähtijöille kuin vastaanottaville partiolaisille.

Ranskan vaeltajien ulkomaille suuntautuva projekti on lähellä suomalaista ulkomaanprojektia, ja ranskalaisten mallia onkin käytetty apuna meidän ulkomaanprojektimme suunnittelussa. Ranskalaisten projektit kestävät yleensä kau-emmin, noin kuukauden, ja matkat tehdään aina kehittyvään maahan. Pääpaino on palvelutehtävällä, joka tehdään aina yhteistyössä jonkin paikallisen järjestön kanssa. Vain neljäs-osa matkan kestosta saa olla muuta kuin palvelutehtävää tai muuta paikallisten partiolaisten kanssa tehtävää ohjelmaa.

18 – 30-vuotiailla brittiläisillä ja australialaisilla tyttöpar-tiolaisilla on mahdollisuus hakea mukaan GOLD-projektiin (Guiding Overseas Linked with Development). Australiassa hakijat valitaan haastattelulla, mutta Iso-Britanniassa valin-nat perustuvat mystiseen valintaviikonloppuun, jolloin ha-kijoita testataan muun muassa ryhmässä toimimisessa, yl-lättävien tilanteiden hallinnassa ja erilaisessa kulttuuri-ympäristössä toimimisessa. Projektit suuntautuvat yleensä kehittyviin maihin, ja palvelutehtävän päättää vastaanotta-va partiojärjestö.

Brittiläinen Kirsty Minnis, 24, oli mukana Guyanaan matkanneessa GOLD-ryhmässä vuonna 2010, ja on vielä-kin innoissaan matkasta.

– Paikalliset partiolaiset halusivat tehdä jäteprojektin, kasvattaa jäsenmääräänsä ja alkaa kehittää keskusjärjestön-sä resursseja, Kirsty kertoo.

– Osallistuimme matkallamme jopa paikalliseen talk show’hun, hän lisää.

Kambodzhalainen Chenda Yen, 30, vastaanotti brittiläi-siä GOLD-projektilaisia kotimaahansa viime vuonna.

– Olimme iloisia saadessamme tehdä yhteistyötä ryhmän kanssa, ja opimme heiltä monia taitoja kuten lasten ohjaa-mista ja retkien järjestämistä. Partio sai myös enemmän näkyvyyttä paikallistasolla, Chenda kertaa projektin antia kohdemaassa. •

Kirsty Minnis, Raksmey CheyAnniina Mustikkamaa

Tehdäänkö muissa maissa vaeltajien ulko-maanprojekteja?

352/2013

on taikaa

Miriam Luotsila

Talvessa

I nnokkaat tarpojat olivat sovitulla kokoontumispaikalla pulkkineen ja rinkkoineen jo useita tunteja ennen sovittua aikaa. Syynä aikaisel-le saapumiselle saattoi olla innokkuuden lisäksi lähes 200 kilometrin matka Satakunnan kauimmaisesta nurkasta. Koska tie Linnavuoreen on kapea ja pieni, piti porukan vielä kerran ahtautua bussiin ja siirtyä kokoontumispaikalta Linnavuorentielle, josta pulkilla oli hyvä kul-

jettaa rinkat, sahat, kirveet ja muut tarpeelliset tavarat itse tapahtumapaikalle.

TuuTikki, Myy ja Nipsu, haiTTeko jo MuusijauheeN?

Ohjelma alkoi ryhmiin jakaantumisella. Jokainen vartio oli nimetty Taikatalven teeman mukaisesti Muumi-nimillä ja merkattu silkkinauhoin. Kun ryhmät oli-vat selvillä, oli vartion tehtävänä jakaantua kahtia. Toinen puolisko valmistaisi maittavan aterian leiritarpon suorittamisen mukaisesti kaasulla ja toinen huo-lehtisi majoitteesta. Jossain vaiheessa tosin ruoka oli valmista, mutta majoite, eli talviteltta, hieman vaiheessa useammallakin vartiolla, joten tehtäviä ja vuoroja vaihdettiin sulavasti.

Tarpojien taikatalvi kokosi eri-ikäisiä ja -kokoisia tarpojia ja heidän johtajiaan ympäri Lounais-Suomen leiriaiheisille taitopäiville Maskun Linnavuoreen helmikuun alussa.

Taikatalven ohjelma sisälsi niin

hiihtoa, pulkkailua, kelkkailua

kuin luisteluakin.

jäähän saa hyvän curlingradan

spraymaalilla maalaamalla.

36 2/2013

Tarpojat olisivat voineet napa-

kelkkailla vaikka koko viikonlopun!

Maittavan ulkoilma-aterian, teltan pys-tytyksen ja huollon jälkeen oli aika aloittaa massiivinen maastoleikki. Siinä niin Muu-mipapan punssi, Niiskuneidin helyt kuin avaruudesta satanut nokikin vaihtoi omis-tajaa ja hyvät työt palkittiin jalokivillä.

Kun maastoleikissä oli jalat juostu hyy-telöksi, oli aika aloittaa ensimmäisen oh-jelmavuoren suorittaminen. Ohjelmapis-teitä oli kolme, jotka kaikki tuli suorittaa järjestyksessä vuorotellen. Ensimmäises-sä pisteessä vuoltiin mukaan otetuilla lumi-veistoon sopivilla välineillä, eli viiloilla, lu-sikoilla ja erilaisilla muilla esineillä muumi- aiheisia lumiveistoksia. Yksi veistos taisi esittää lippukunnan kalustonhoitajaa, vai olikohan se sittenkin Hemuli. Veistoksista tuli hienoja, vaikka aikaa niihin olisi saanut kulutettua enemmänkin kuin oli varattu.

MäeNlaskua kiMppasuksilla

Seuraavassa pisteessä oli vuorossa kimppa-suksien valmistus. Yhtä suksiparia hiihtä-mään tarvittiin neljä henkilöä, joten suk-siin piti tehdä neljät siteet, pyöristää suk-sien kärjet ja hioa sukset tasaisemmiksi. Lopuksi oli vielä kunnon sprinttihiihdot ja taisi muutama uskaliain kokeilla pieni-muotoista mäkihyppyäkin.

Viimeisessä ohjelmavuoren pisteessä oli perinteistä pulkkailua Linnavuoren jyr-kästä pulkkamäestä. Kun tällä pisteellä sai vielä lämmintä mehua ja lihapiirakkaa, oli pukkailurasti lopulta suosituin kolmesta pisteestä.

TuliMies oli hoTTis!

Illan pimetessä oli aika hiljentyä heijastin-polulle. Polku koostui ongelmaratkaisuteh-tävistä, muutamasta Muumilaakson mö-röstä, oman elämäntarinan pohtimisesta kysymysten kautta ja hiljentymisestä kynt-tilöiden ja Muumi-tarinoiden äärellä. Illan kruunasi suuri iltanuotio, jossa esiintyi tuli-taiteilija Tuomas Vuorinen avustajineen. Hänen tulishow´nsa sai hengen salpautu-maan ja silmät kiiltämään, niin upeaa oli niin tulennielentä kuin erilaiset tulipatu-koiden heittelytkin.

Yö sujui rauhallisesti, eikä kukaan har-joitellut tulishow’ssa nähtyjä asioita, aina-kaan tiedettävästi. Sunnuntaina ehdittiin vielä luistella lammen jäällä, napakelkkail-la, potkukelkkailla niin tavallisilla potku-kelkoilla kuin ihka oikealla kilpapotku-kelkalla ja pitihän vielä pulkkamäkeenkin päästä. Jäälle oli kiillotutettu myös edelli-senä iltana curling-rata, jota oli mahtavaa päästä kokeilemaan.

Telttojen purun, tavaroiden pakkaamisen ja leirimerkkien jaon jälkeen oli vuorossa yhteisleikki ja haikeat jäähyväiset. Viimeis-tään kesällä nähdään leirimajakassa! •

leiritarpon yksi osa-alue on

valmistaa retkiruokaa isommalle

porukalle.

kimppasuksien ainut huono puoli oli,

että ne oli vaikea kuljettaa kotiin.

372/2013

13’’13

Tse

kk

aa


SCOUT.ME. IN

Partiomeemejä. Jos et tiedä, mitä ne ovat, niin aukaise Facebook ja ota asiasta selvää!

Where the hell are the scouts!

Mitä tapahtuu, jos partiolaiset ottavat mallia suosituista netti-videoista, joissa mies tanssii maailman eri kolkissa? Kutsutaan ihmisiä ympäri maailmaa osallistumaan omasta maastaan, tanssimaan ja kuvaamaan, ja katsotaan, mitä siitä syntyy.

Tarttukaa rohkeasti toimeen ja kuvatkaa ryhmänne kanssa oma videonne!

The Scouts Secret Island Adventure -peli

Brittien kehittelemä seikkailupeli iPhonelle, iPadille ja Androi-dille. Tutustu pelin Facebook-sivuun ja lataa peli itsellesi!

TseKKAA FAceBooKisTA

Hanna Alakulppi Roman Heimhuber

Partioaiheisia videoita löytyy YouTubesta vaikka millä mi-talla. Päätimme kerätä muutamia mielenkiintoisia videoita eri maiden partiolaisilta. Löydätkö oman suosikkisi?

YouTube: Scouts/TV cinema AD by ThecellProductions

isolla rahalla tehty video, jota on oikeasti mietitty. Ytime-käs tv-mainos, jolla saisi ehkä lisää vapaaehtoisia aikuisia?

Katso myös pitkä versio: What do you expect?

YouTube: We are Ventures by BsA100years

iloinen video ja hauska idea! Videosta huomaa amerikka-laisen kädenjäljen ja toimintatavat.

Vimeo: Agora Promotion Video by emil Bjerglund Pedersen

Hauska ja ennakkokäsitykset nurkkaan heittävä. Lyhyempi-kin olisi kuitenkin riittänyt.

TseKKAA VideoiTA!

löytyykö facebookista lippukuntanne tai piirinne sivut? niistä kannattaa tykätä, niin pysyt perillä, mitä missäkin tapahtuu!

Kamera käteen ja kuvaamaan!

Toimintavinkki: Videoraati

Jokainen etsii yhden partioaiheisen videon, jonka näyttää muille. Kommentoikaa ja antakaa videoille pisteitä ja katso-kaa, mikä video uppoaa parheiten.

Tsekkaa

netistä

392/2013

Yli vetten

vin

kk

i

Auttaminen on helppoa!A

kti

vite

etti

-

a-pukki A-pukilla pystyt ylittämään melko kapean ojan tai puron.

Mitä tarvitaan: kaksi vähintään pari metriä pitkää riukua ja yksi vähintään metrin levyinen, lisäksi köyttä

Laita pitkät riu’ut vierekkäin ja tee risti-köytös toiseen päähän. Taivuta riu’ut halut-tuun kulmaan niin, että kolmannen riu’un pystyy köyttämään pukkiköytöksellä pitkiin riukuihin kiinni. Näin muodostuu A-kirjain, jonka jalat laitetaan ojaan. Lyhyellä riu’ulla seisoen ojan ylitys onnistuu helposti! Mitä syvempi oja, sitä korkeammalla poikkiriu’un tulee olla.

donitsilauttaDonitsilauttaa, eli donitsia, voidaan käyt-tää jo isompienkin vesialueiden ylitykseen tai tavaroiden kuljetukseen vesistön yli.

Mitä tarvitaan: pressu tai muu peite-kangas, oksia, risuja tai kaisloja ja narua

Hyvät donitsinrakennusohjeet saat osoitteesta fi.scoutwiki.org/Donitsi.

köysirataJos ylitettävän ojan tai puron vieressä on tukevia puita ja repussa on tarpeeksi pak-sua köyttä, voitte kokeilla köysirataa. Tämä tosin edellyttää sitä, että joku porukasta pääsee hyppäämään ojan toiselle puolelle sitomaan köyden puuhun. Idea on yksin-kertainen: toinen köysi sidotaan tiukasti alaköydeksi ja toinen, ylittäjien pituudesta riippuen, noin kahden metrin korkeuteen.

samoajien aktiviteetti Rakennamme vesikulkuneuvon, jolla ylitämme pienen vesistön.

Hanna Alakulppi Lasse Roiha, Arkisto/ Partiotaitojen SM-kisat Yyterissä 2011

Sitten ei tarvitakaan enää kuin tasapainoa!vinkki: Kokeilkaa tätä ensin ilman

ojaa, eli sitokaa köydet vain kahden puun väliin. •

Muista myös nämä loistavat vesiaktiviteetit:

Suunnittelemme ja rakennamme vesiliukumäen.

Ja tarpojia unohtamatta:

Kalastus ja Puhdas vesi.

Katso lisää vinKKejä:

ohjelma.partio.fi

partio.fi/villinaveteen!

40 2/2013

HyvätasoisialomahuoneistojaeripuolillaSuomea.

www.levirakka.fi

Levi

Ylläs

Ruka

Tahko

Meri-Teijo

MARSSI MAANMITTAUS-

ALALLE!

(Tärkeämpääkin mitattavaa riittää ympäri Suomea)

Teks

TiT:

Wik

iped

ia

Vuonna 2004 kaksion keskivuokra

Helsingissä oli 615 €/kk.

Laajavuoressa sijaitsee hiihto- keskus ja Matti Nykäsen mäki.

Lappeenrannan tax-free -myynnin volyymi on Suomen toiseksi suurinta.

Outokummussa on reikä, joka ulottuu 2 516

metrin syvyyteen.

Enontekiön kunnan kokonais-pinta-alasta 70 % kuuluu erinäisiin suojelualueisiin.

Yli-Iin kunta on perustettu vuonna

1924, jolloin se erotettiin Iistä.

Pöntiönjoen koillispuolella on grano- ja kvartsi-

dioriittia.

Vuosina 1881–1930 pääasiassa

Pohjois-Amerikkaan muutti peräti 5306

lapualaista.

mitkä ovat jäällä liikkujan tärkeimmät varusteet? Vastaukset saat seikkailijan ja tarpojan Reppu-taitokirjasta. Reppu on luonnossa liikkujan opas erämaassa!

TiedäTkö,

Kaikki partiotuotteet saat ScandinavianOutoodoorStore.com-verkkokaupasta ja Partiovarusteen myymälöistä. Kauppojen tuotto menee partiotyön hyväksi.


Sarasteelta lähdin vierailupäivän viimeisel-lä bussilla, kotona olin yhdeksältä illalla ja aamulla piti olla viideltä lentokentällä. Vä-lissä piti pestä pyykit, pakata matkalaukku ja nukkua pois reilu viikon aikana kerty-neet univelat. Yhtälö kuulosti aivan mah-dottomalta, mutta jotenkin onnistuin teke-mään sen, sillä täällä sitä nyt ollaan.

Saksassa asustelusta tulee kohta täyteen seitsemän kuukautta ja vielä neljä on edessä- päin. Syksyllä ennen koulun alkua ehdin käymään Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa. Tuleviin matkasuunnitelmiin kuuluu muun muassa München, Berlin, Heidelberg, Strasbourg, Ostseeküste ja Europapark.

Matkustelun ohella pitää myös koulussa käydä. Koulupäivät eivät ole sen pidempiä kuin Suomessakaan, mutta aamuisin joudun

Anita Nacea

heräämään jo 5.45. Puolenkaan vuoden jälkeen, en ole tottunut tähän aivan liian aikaiseen herätykseen. Suomessa vasta seitsemältä soivat herätykset tulevat ole-maan jotain aivan luksusta!

Englannin, saksan ja liikunnan tuntien lisäksi muut kouluaineeni sain valita itse. Luen täällä muun muassa pitkää matikkaa, fysiikkaa ja biologiaa. Opinto-ohjaajani laittoi minulle myös kemiaa ja tunki minut matikka+-ryhmään.

– Ne ovat enemmän sinun aineitasi kuin kuvaamataito ja atk, hän sanoi.

Johtopäätös taisi perustua suomalaisen koulun hyvään maineeseen, sillä alkuviik-koina lähes joka tunti opettajat puhuivat PISA-tutkimuksista ja kuinka suomalaiset ovat pärjänneet niissä hyvin sekä ylistivät

nimi Inka Kekäläinen

lippukunta, piiri Merimetsot, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

ikä 17

sijainti Simmozheim, kylä Etelä-Saksassa, Baden-Wüttenbergin osavaltiossa, 38 km Stuttgartista länteen

mitä tekee Vaihto-oppilasvuotta viettämässä, tutustumassa saksalai-seen kulttuuriin ja oppimassa saksan-kieltä

mikä innosti lähtemään Uudet kokemukset ja seikkailut

sää Keväinen, lumet lähes sulaneet pois, krookukset pilkottavat ja aurinko alkaa lämmittää mukavasti

maisemat Oman huoneen ikkunasta näkee peltoa ja vieressä kohoaa Nordschwarzwaldin kukkulat metsineen

Maa

ilm

alla

suomalaista koulua. Partioon en ole täällä itseäni mukaan saa-

nut. Mutta ettei tällaiselle, joidenkin kaverei-den kesken ikiliikkujalle, kävisi aika pitkäksi, olen saanut itseni mukaan jo kolmeen eri orkesteriin. Soittamisen ja lenkkeilyn ohella on minulle jäänyt tavallista enemmän aikaa leipomiseen. En olisi voinut kuvitella, että niinkin yksinkertaisesta reseptistä kuin pan-nukakku, voisi tulla mieletön hitti. Gast-sis-koni kavereineen rakastui heti ja kaikki ovat kyselleet reseptiä tämän ”maailman par-haan” pannukakun tekoon.

Kaiken tekemisen ansiosta aika on kulu-nut täällä vietävän nopeasti ja ilokseni kieli sujuu jo sulavasti ja kavereita on löytynyt, joten nyt vain nautitaan viimeisistä kuu-kausista täällä. •

pannarivirtuoosi Saksassa

Kolmen orkesterin

432/2013

44 2/2013

13’’13

syyskuussa 2013maailman ensi-ilta

Helsinki!7.9. Tampere!

8.9.

Turku!14.9.

katso esiintyjät: partiopop.fi

13’’13



8.9.

Turku!14.9.


13’’13



8.9.

Turku!14.9.


Aloitin syksyllä opiskelun yliopistossa ja tutustuin samalla kehuttuun ilmiöön ni-meltä ainejärjestötoiminta. Kivaahan se on – sitä ei käy kiistäminen – mutta myös jo-tenkin kovin tuttua. Seuraavassa muuta-mia havainnollistavia esimerkkejä.

Ainejärjestössä voidaan esimerkiksi jär-jestää kokouksia, joissa syödään yhdessä nyyttäriperiaatteella, pelataan pelejä tai pi-detään muuten vain hauskaa. Järjestön kanssa voi lähteä selviytymään viikon-lopusta mökille ilman juoksevaa vettä

Ilona Seppälä Veera Seppälä

tai muita mukavuuksia. Talvella voidaan mennä vaikka pulkkamäkeen tai kokeilla yhdessä jotain uutta extreme-lajia. Uni-vormuna toimivat haalarit, joihin pukeu-dutaan koolla ollessa ja ommellaan sormet hellinä erilaisia merkkejä jokaisen merkit-tävän suorituksen tai tapahtuman jälkeen. Sokerina pohjalla on vielä mahdollisuus toimia hallituksessa tai osallistua vaikkapa järjestölehden toimittamiseen.

Jonkin aikaa eri mahdollisuuksia sivus-ta seurattuani ymmärsin tehneeni itse tätä

kaikkea jo yhdeksänvuotiaasta lähtien – tosin sillä pienellä erolla, että meillä kai-kenlainen hauskanpito onnistuu (tämän-kin numeron teemaan sopivasti) aina ihan vesilinjalla. Meillä kyllä onneksemme muistetaan, kenen kanssa tuli tanssittua ne leiridiskon viimeiset hitaat. Ymmärrän järjestötoiminnan koukuttavuuden, mutta samalla suren sitä, ettei kaikkia siitä hul-laantuneita laitettu jo lapsina partioon. •

ilmoittaudu

Ilmoittaudu lukijapaneeliin ja auta meitä kehittämään Partio-lehteä entistä paremmaksi. Paneelin jäsenet saavat jokaisen numeron jälkeen vastattavaksi sähköisen kyselylomakkeen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan lippu syksyn Partio POP´13 -konserttiin.

lukijapaneeliin!

yliopistossaPartioelämää

mielipiteitäsi arvostetaan osoitteessa

www.partio.fi/partio-lehti


Kol

um

ni

452/2013


san

ka

ri

Par

tioa

rjen

Mikä meripelastustoiminnassa kiehtoo?– Aika lailla samat pääperiaatteet kuin par-tiossa: luonto (meri), kaverit, yhdessä teke-minen, sosiaalisuus ja toisten auttaminen.

Millaista toiminta käytännössä on?– Meripelastusta voi verrata vapaapalokun-tatoimintaan. Toimimme veneilykaudella saaristomerellä suorittaen viranomaisten tukena meille annettuja avustus-, etsintä- ja meripelastustehtäviä. Lisäksi käytössä olevan kaluston mukaan mahdollisia ovat esimerkiksi sairaankuljetus, uponneiden nosto tai palontorjuntatehtävät.

Mistä lähtien olet tehnyt meripelastusta?– Harrastin lapsuudessa aktiivisesti meri-partiota ja veneilyä. Muuttaessani toiselle

Ilona Seppälä Sanna Lehtonen

paikkakunnalle opiskelemaan en jostain syystä hakeutunut meripartioon vaan etsin vastaavan merellisen harrastuksen, joka oli vapaaehtoinen meripelastus.

Millaisia ominaisuuksia meripelastaja tarvitsee?– Rauhallisuus on tärkein ominaisuus. Harrastuksen aloittamiseen ei tarvita mi-tään erityisominaisuuksia. Voin suositella sitä ilomielin.

Millainen meripelastusmuisto on jäänyt parhaiten mieleen?– Kerran avustimme venekunnan myrs-kyn keskeltä suojasatamaan. Perhe, jolla oli aivan pieni sylilapsi, oli vuokrannut ison moottoriveneen. Merellä tuuli oli äkisti

noussut ja aallot löivät veneen keulasta avoimesta luukusta sisään. Hinasimme lopulta veneen lähimmän saaren rantaan suojaan. Tämä on jäänyt mieleen siksi, että vastaavia näkee yhä enemmän lähes joka veneilykausi. Veneet suurenevat, mutta pe-rusveneilytaidot vähenevät. Miten meripelastusharrastus linkittyy muuhun elämääsi?– Partio ja meripelastus linkittyvät toi-siinsa vahvasti: muun muassa ensi kesänä olemme Satahangalla meripelastusaluksilla partiohuivit kaulassa! •

Halikon Sinisten lippukunnanjohtaja Miika Söderström, 40, harrastaa partion lisäksi vapaaehtoista meripelastusta. Hänen mukaansa harrastuksilla on paljon yhteistä.

merelläAvunantoa

46 2/2013

Auttaminen on helppoa!Il

tan

uot

ioll

a

On vartiomme kesävaelluksen kolmas päivä. Helle jatkuu, ja vesi loppuu kesken avotunturin ylitystä. Juke kaataa viimeiset vesitipat hikiselle otsalleen. Oskari suut-tuu ja miltei lyö Jukea. Aluksi kiroilemme niin, että tunturi raikuu. Lopulta lakkaam-me puhumasta ja vartio etenee hiljaisem-pana kuin koskaan.

Juke löytää lätäkön. Tovin lammikkoa tuijotettuamme huomaamme pohjahiekan seasta pulpahtelevan vettä. Lähde! Me pe-lastumme. Saamme juoda raikasta vettä.

Pysähdymme tauolle lähteen luo ja pu-humme, kuinka veden tärkeyden huomaa vasta sen loppuessa. Teemme listaa, mihin vettä tarvitaan: puhdistamiseen, kaste-luun, hauskanpitoon, janoon, sammutta- miseen. Filosofi-Oskari pohtii, kuinka vesi on kaiken elämän alku. Ilman vettä ei

Maria Lehtovaara, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, partiotyö Lisa Nyman

elämää olisi alkanut syntyä. Ihminenkin aloittaa elämänsä lilluen ensimmäiset kuukaudet vedessä.

Vartionjohtaja nostaa vettä kouraansa ja valuttaa sitä hitaasti. Hän näyttää niin hartaalta. Muistamme kaikki, kuinka vettä käytetään kasteessakin.

– Minut kastettiin riparilla. Pappi pu-hui, kuinka kristityt ovat vesileimalla mer-kittyjä. Olikohan niin, että Raamatussa Jeesuskin puhuu olevansa lähde tai elämän vesi, vartionjohtaja aprikoi.

Oskari ilmoittaa, että Jeesus on elämän leipä eikä vesi. Vartionjohtaja ja Oskari saavat melkein riidan aikaiseksi, joten Juke kaivaa kännyn esiin ja ilmoittaa käyttä-vänsä akkuansa asian selvittämiseen. Juke googlettaa sanat ”Jeesus elämän vesi”. Tu-los on liuta tekstejä Raamatusta, mutta

vartionjohtajan ja Oskarin riitaan ei tule suoraa ratkaisua.

Ilmestyskirjan tekstissä, josta vartion-johtaja ja Oskari jatkavat pohdintojaan, elämän veden lähteestä sanotaan näin: Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä.

Olen kiitollinen siitä, että törmäsimme kirjaimelliseen elämän veden lähteeseen. Ainakin vartioomme tuli taas elämää, kun saimme juoda lähdevettä. •

Iltanuotiolla-palsta ojentaa ajatuksia ja ta-rinoita käytettäväksi esimerkiksi koloilto-jen iltahartaushetkissä tai muissa leppoisis-sa tuokioissa. Tarinankertojat edustavat eri uskontokuntia ja elämänkatsomuksia.

lähteelläElämän veden

472/2013

Käytä hyväksesi koko valikoima verkossa: www.ScandinavianOutdoorStore.com Forum - TammistoTampere - Turku - Raisio - Salo - Pori

*Alennus ei koske partiovarusteita, kuten partiomerkkejä ja –pukuja.

Kevätuutta!Tiesitkö, että ScandinavianOutdoorStore.com on partiolaisten omistama verkko-kauppa? Sen omistaa Partiovaruste Oy, jolla on lisäksi myymälät Tampereella, Turussa, Raisiossa, Salossa, Porissa, Helsingissä ja Vantaalla. Yrityksemme tukee vuosittain erittäin merkittävällä summalla lapsi- ja nuorisotyötä, partiotoimintaa.

155,-

Tarvitsemme kesäksi myymälöihimme reippaita myyjiä. Mikäli outdoor on sydäntäsi lähellä ja koet olevasi asiakaspalvelija, ota yhteyttä myymälävastaaviimme. Myymälämme sijaitsevat Helsingissä, Porissa, Raisiossa, Salossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.partiovaruste.fi/toihin-meille. Tule töihin partiolaisten omaan kauppaan!

Päivitä partio-asusi ennen kevään paraatia!Kaikki partiotuotteet saat myös verkkokaupastamme.Sudenpentupaita 15,-Partiohuivi alkaen 6 ,-Vene- eli Jollalakki 24,- Väiski 9,-

FiveFingers Komodosport LSNaisille raju pinkki paljasjalkakenkä kesän juoksuihin! Miehille väreinä musta-vihreä ja sini-vihreä.

170 ,-

150,-

Marmot superkevyt kuoritakkiHelppo pakata mukaan metsään! Naisille Crystalline kuvan turkoosin lisäksi mustana, miesten Mica oranssina tai mustana.

Lundhags Authentic-reisitaskuhousu Joustopaneelien ansiosta mukavat päällä, mutta kestävät silti rajum-paakin käyttöä! Naisille musta, punainen ja vihreä. Miehille musta, sininen ja vihreä.

KESÄTÖITÄ VAILLA?

Fjällräven Kånken Se aito ja oikea Kånken kestää äidiltä tyttärelle. Kaksikymmentä eri väriä. (69,-)

54,90

Jäsenkortilla

-10% alennusta näistäkin

hinnoista!*

SOS_takasivu_190x230_korj.indd 1 12.3.2013 15:46:24

partio 2/13

Documents