lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

25
Lähiö 2072 –hankkeen tuloksia | Katja Soini 22.10. 2014

Upload: laehioe-2072-yhteishanke

Post on 06-Apr-2016

234 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Lähiö 2072 -hankkeen kolme keskeisintä tulosta ovat: 1) asuinalueen kehittämisen yhteistoimintamalli, 2) toimintamallin harjoittelu käytännössä Helsingin Mellunkylässä, ja 3) malliin liittyvän uuden palveluliiketoiminnan kehittäminen kumppaniorganisaatioissa. Tässä esityksessä kuvataan näitä tuloksia.

TRANSCRIPT

Page 1: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Lähiö 2072 –hankkeen tuloksia | Katja Soini 22.10. 2014

Page 2: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

SUOMEN KUNTALIITTO

ARA

VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN

VAHANEN OY

HELSINGIN DIAKONISSALAITOS

AALTO-­‐ YLIOPISTO

HELSINGIN ENERGIA

Helsingin yhteislyseo Kontulan Huolto Oy

As Oy Keinu3e 5 As Oy Kontulankaari 2 Kontulankaari 11 (Heka) As Oy Kurkisuon3e 11

Nuorten toimintakeskus Luuppi

Vesalan yläaste

TUTKIMUS, MUOTOILUAJATTELU

ASUKASNÄKÖKULMA, PAIKALLISDEMOKRATIA

ENERGIANHALLINNAN PALVELUT

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN PALVELUT

SOSIAALINEN NÄKÖKULMA PALVELUIHIN

KUNTAPALVELUT, KUNTAKEHITYS

VALTION ASUNTOPOLITIIKKA

Korjaus-­‐ rakentaminen

lähiössä

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Asukkaat

Kelaamo-­‐ elokuvayhteisö

Heka Kontula Oy

Suburb 2072

OpinnäyHeet

Suomen Asunto3etokeskus

Wik3o Oy

RemonKryhmä

LÄHIÖ 2072 –HANKKEESEEN (2012-­‐2014) OSALLISTUNEET TAHOT: JATKUVASTI KASVAVA VERKOSTO

Page 3: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014 © Katja Soini 2014

VastakkainaseHeluja ja toimintakulHuurin rajoiHeita hälvennetään oHamalla inhimillinen ja lempeän turvallinen lähestymistapa uusien asioiden yhdessä kokeilemiseen. LähiökehiHämiseen liiHyvää käytännön toimintaa voi olla monenlaista, muHa sitä yhdistää:

•  läsnäolo,•  kyky toimia yhdessä ja•  omien resurssien mukaan tuominen.Näitä asioita opetel3in ja kokeil3in Lähiö 2072 –hankkeen AVE MELLUNKYLÄ! –pilo3ssa syksyllä 2013.

Yhteisöllisen lähiökorjaamisen ja -kehittämisen ytimessä on ihmiset ja heidän toimintansa lähiympäristössä

LÄHIÖ 2072 –HANKKEEN (2012-­‐2014) TYÖSKENTELYTAPA: MUOTOILUA SOVELTAVA MONIÄÄNINEN JA YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

Page 4: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

Taloemäntiä ja –isäntiä ja aluekoordinaattoria tarvitaan linkittämään asunto-osakeyhtiöhallintoa, vuokralaisdemokratiaa ja lähidemokratiaa AVE MELUNKYLÄ! –pilotoin3 toteuteKin Mellunkylän suuralueella, joka on Suomen suurin kaupunginosa koostuen viidestä osa-­‐alueesta Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. Pilotoin3 toi korjausrakentamisen tema3ikan alueen ak3iviseen lähidemokra3atyöhön sekä yhdis3 neljä taloyh3ötä Kontulasta ja Kurkimäestä. Taloyh3öiden edustajista tuli taloemän3ä ja –isän3ä, jotka ovat edustajia taloyh3öiden verkostossa. Aalto-­‐yliopiston tutkijat ja Helsingin Diakonissalaitoksen lähityöntekijät toimivat aluekoordinaaHoreina pilo3ssa.

Kontula seura

Kontulan huolto Oy

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

(Kurkimäki seura)

As Oy Keinu3e 5 As Oy Kontulankaari 2

Heka Kontula Oy

(Vuokralaistoimikunta) Heka-­‐Kontula

VmY Kontulankaari 11

IsännöitsijäkonHori Oy

As Oy Kurkisuon3e 11 (48 asuntoa) (42 asuntoa) (204 asuntoa) (288 asuntoa)

ISÄNNÖINTI

HALLITUS / TALOTOIMIKUNTA

Lähidemokratia

SEURA

Asunto-osakeyhtiöhallinto Vuokralaisdemokratia

YHTEISTOIMINTARYHMÄ

TALOEMÄNNÄT JA –ISÄNNÄT

ALUE-­‐KOORDINAATTORI

LÄHIÖ 2072 –HANKKEESSA (2012-­‐2014) TUNNISTETTU TARVE: YHTEISTOIMINNAN TUKEMINEN SAMANAIKAISESTI MONILLA ERI TASOILLA

Page 5: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

!© Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne.

Vaihtoehtoiset väylät ulkopuolisille toimijoille Rakentamispalvelut, kunnan virastot, energianhallinta, sosiaalipalvelut, yliopistot ja tutkimuslaitokset, jne.

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

Alue-­‐ koordinaaTori

Taloemäntä / taloisäntä

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta,

aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat,

vuokralaiset

LÄHIÖ 2072 –HANKKEEN (2012-­‐2014) PÄÄTULOS: TOIMINTAMALLI EETTISEEN JA KESTÄVÄÄN LÄHIÖIDEN UUDISTAMISEEN

Page 6: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

!© Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne.

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI | YHTEISENÄ AGENDANA ASUINALUEEN KEHITTÄMINEN

Page 7: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

KUVA YLLÄ: Mellunkylän eri osien rakentuminen vuosikymmenniHäin. Mellunkylän alueellinen kehiHämissuunnitelma – lähtökohdat 2011, s. 14 KUVA ALLA: Uudisrakentaminen ja putkiremon3t ennusteineen Suomessa. Rakennetun omaisuuden 3la 2011, ROTI, s. 12 KUVA: Mellunkyläön täydennysrakentamisen arvioidut toteusajankohdat karaktäärialueiHain. Mellunkylän alueellinen kehiHämissuunnitelma 2011, s. 12

Lähiökorjaamisen momentum on mahdollisuus parempaan elämään Lähiöiden korjausaallon taustalla on Suomen rakentamisen buumi 1960-­‐ ja 1970-­‐luvuilla, jolloin noin 1/3 asuinrakennuskannasta tulee samaan aikaan korjausikään. Kysymys on suuri, joka koskeHaa niin yksiHäisiä ihmisiä kuin hyvinvoin3yhteiskuntaa. Lähiökorjaaminen ei kuitenkaan ole pelkästään pakko vaan myös mahdollisuus luoda edellytyksiä paremmalla elämälle. Siksi se pitäisikin nähdä momentumina tukea sosiaalista hyvinvoin3a, luoda kestävää rakenneHua ympäristöä ja kehiHää asuinalueesta asukkailleen haluHavampi.

SOSIAALINEN HYVINVOINTI

KESTÄVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

HALUTTAVA ASUINALUE

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI | YHTEISENÄ AGENDANA ASUINALUEEN KEHITTÄMINEN

Page 8: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne.

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

!© Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

Page 9: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

Page 10: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Lähiö 2072 –yhteishanke kehi2ää yhteisöllisen lähiökehi2ämisen mallin (2012-­‐2014).

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

Page 11: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

asukas

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Vahanen-­‐yh3öt

asukas

Aalto-­‐yliopisto

asukas

asukas

asukas

Mellunkylän aikajanan äärellä asukkaat ja projek3väki

Page 12: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta,

aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat,

vuokralaiset

!© Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne.

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: ASUKASYHTEISÖ, TALOVERKOSTO, ALUEVERKOSTO

Page 13: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

Korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan ja muotoilun asiantuntijat osallistuivat paikalliseen toimintaan Kahvirundilla Asiantun3jat kohtasivat erilaisia tunneilmastoja kyläillessään taloyh3öissä, muHa päällimmäisenä mieleen jäi hyvä henki ja mahdollisuus vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen. Tapahtuma heräK henkiin taloyh3öissä piilevää yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä. Jatkossa taloyh3öissä halutaan lisää vastaavia kahviHeluja, joissa asukkaat saavat kohdata vapaamuotoises3. Samalla asukkaat voivat luontevas3 löytää yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia kuten yhteisötapahtumat kuten tavaranvaihto ja info3laisuudet, vapaakäyHöisten yhteis3lojen kunnostaminen tai käytönmuuHo, ja korjausrakentamiseen valmistautuminen keskustelemalla ja vaihtoehtoja poh3malla. Vapaamuotoinen yhdessäolo rakentaa keskustelukulHuuria ja luo suotuisat olosuhteet kohdata korjausrakentamisen projek3t yhdessä.

<ĂŚǀŝƌƵŶĚŝŽŶLJŚƚĞŝŶĞŶƚĂůŽLJŚƟƂƚĂƉĂŚƚƵŵĂũŽůůŽŝŶ

ŶĞůũćƐƐćŬĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂŽŶĂǀŽŝŵĞƚŽǀĞƚ<ĞƌŚŽƟůŽŝƐƐĂ

ƉććƐĞĞƚƵƚƵƐƚƵŵĂĂŶŬĞƌƌŽƐƚĂůŽũĞŶĞůćŵććŶƐŝůůć

ŽŶĂƐƵŬŬĂŝĚĞŶƚĂƌŝŶŽŝƚĂĂƐƵŵŝƐĞƐƚĂũĂƚĞŬŶŝŶĞŶ

ŬĂƚƐĂƵƐŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞƐƚĂ

dĂƉĂĂŶĂĂƉƵƌĞŝƚĂƐŝũĂƚƵƚƵƐƚƵƚĂůŽLJŚƟƂŝĚĞŶƚĂůŽĞŵćŶƟŝŶũĂͲŝƐćŶƟŝŶ>ŝƐćŬƐŝ

ũŽƵŬŬŽŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶĞŶĞƌŐŝĂŶŚĂůůŝŶŶĂŶũĂƐŽƐŝĂĂůŝĂůĂŶĂƐŝĂŶƚƵŶƟũŽŝƚĂ

ŬŝĞƌƚććŬĞƌŚŽƟůŽŝƐƐĂũƵƚƵƚĞƩĂǀĂŶĂ

<ĂŚǀŝƌƵŶĚŝŶũćƌũĞƐƚćǀćƚLJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƐćƐKLJ<ĞŝŶƵƟĞϱƐKLJ<ŽŶƚƵůĂŶ

ŬĂĂƌŝϮ

ƐKLJ<ƵƌŬŝƐƵŽŶƟĞϭϭ<ŽŶƚƵůĂŶŬĂĂƌŝϭϭ;,ĞŬĂͿũĂ>ćŚŝƂϮϬϳϮͲŚĂŶŬĞ

ŽƐĂŶĂ

sD>>hE<z>ͲƉŝůŽƚŽŝŶƟĂ>ŝƐćƟĞĚŽƚĨĂĐĞŬĐŽŵĂǀĞŵĞůůƵŶŬLJůĂ

<ĂŚǀŝƉĂŶŶƵŬƵƵŵĂŶĂdĞƌǀĞƚƵůŽĂ

KAHVIRUNDIKONTULASSA JA KURKIMÄESSÄ

tiistaina 5.11.2013 klo 17-20Kutsu yhteiseen

ƚĂůŽLJŚƟƂƚĂƉĂŚƚƵŵĂĂn

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: ASUKASYHTEISÖ

Page 14: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Mellunkylän kerrostaloverkoston tehtävänä on välittää tietoa asumiskokemuksista ja tehdä aloitteita paremman asumisen puolesta kiinteistöjen ylläpidon ja peruskorjauksien yhteydessä

Osapuolina tässä ovat asukkaat, kerrostaloyh3öiden hallitukset ja talotoimikunnat, Kontulan Huolto, Heka Kontula, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -­‐yhteistoimintaryhmä, korjausrakentamisen (Vahanen Oy), energianhallinnan (Helsingin Energia ja Helsingin ympäristökeskus) ja sosiaalityön (Helsingin Diakonissalaitos) asiantun3joita sekä muotoilun tutkijoita (Aalto-­‐yliopisto). Verkosto tuo kiinteistö-­‐ ja korjausrakentamisen mukaan paikalliseen lähidemokra3atyöhön asukkaiden elämän kauHa.

© Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: TALOVERKOSTO

Page 15: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

Mestoilla-videokilpailuun osallistuneet videot kertovat paikoista nuorten silmin, eri tavalla kuin lähiökehittämisestä vastaavat aikuiset ne näkevät MESTOILLA-­‐videokilpailui antoi nuorille äänen lähiökehiHämisessä. Kilpailuun osallistui 117 nuorta ja 34 videota Mellunkylästä. Kilpailun palkinnot luovuK asunto-­‐ ja vies3ntäministeri Pia Viitanen Mellunkylän Demokra3an illassa 15. lokakuuta. Kilpailun voiK parkour-­‐video Lähimestoilla, joka sai kiitosta elämänmyönteisyydestä, urbaanista vauhdista, monikulHuurisuudesta sekä teknisestä toteutuksesta. Videon toteuKvat Markus Maidla, Roni Seppänen, Aleksi Partanen, Jesse Repo, Aaron Bojang ja Erik Mutanen. Videot kertovat tarinaa, jossa Mellunkylän todellisuus jakautuu kah3a: toisaalla on peloHavia ja huolestuHavia asioita, joita joutuu kohtaamaan yksin, ja toisaalla on ihanaa, arkista ja ak3ivista elämää yhdessä toisten ihmisten kanssa

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: ALUEVERKOSTO

Page 16: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

Alue-­‐ koordinaaTori

Taloemäntä / taloisäntä

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta,

aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat,

vuokralaiset

!© Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne.

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI |||| YHTEISTOIMINNAN LINKITTÄMINEN: TALOEMÄNNÄT / TALOISÄNNÄT, ALUEKOORDINAATTORI

Page 17: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

“Yhteisöllisyyttä syntyy, kun tullaan asunnoista ja taloista ulos ja tavataan toisiamme. Olisi kiva olla muutakin kuin talkoot.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

sĂƉĂĂŵƵŽƚŽŝƐƚĞŶŬĂŚǀŝƟůĂŝƐƵƵŬƐŝĞŶũćƌũĞƐƚćŵŝŶĞŶŬćLJƚćŶŶƂŶůćŚĞŝƐƚĞŶŝŶĨŽƟůĂŝƐƵƵŬƐŝĞŶũćƌũĞƐƚćŵŝŶĞŶĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝƐƚĂĂŝŚĞŝƐƚĂŬƵƚĞŶĞŶĞƌŐŝĂŶƐććƐƚƂůĂŵƉƵƚŶĂĂƉƵƌŝĂƉƵŬƵƚĞŶƌŽƐŬŝĞŶǀŝĞŶƟũĂŬĂƵƉĂƐƐĂŬćLJŶƟ

,ĂůƵŽůůĂĂŬƟŝǀŝŶĞŶĂƐƵŬĂƐũŽŬĂǀĂŝŬƵƩĂĂĂƐƵŵŝƐĞĞŶƐĂ

ƐƵŬĂƐͲŝƐćŶŶƂŝŶƟƚĂůŽŶŵŝĞƐŬĞƌƌŽƐƚĂůŽŶůćŵƉƂŬĞƐŬƵŬ-ƐĞŶŚŽŝƚĂũĂƵƐĞĂŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐũćƐĞŶLJLJƐŶLJŬLJŝƐĞŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂŬŝƌũĂŶƉŝƚŽũćƌũĞƐƚƂŽƐĂĂŵŝŶĞŶǀĂƉĂĂĞŚƚŽŝƐƚLJƂŶvetäminen

Taloemäntä Riitta NiskanenKontulankaari 2, Kontula, Mellunkylä

Asukkaat valtuutettiin taloemänniksi ja –isänniksiTaloemäntä ja –isäntäkoulutus antoi perusvalmiudet toimia omassa taloyh3össä asukasak3ivina ja kehiHää asumista yhteistyössä asuinalueen toimijoiden kanssa. Samalla asukkaat alkoivat tunnistaa mahdollisuuksiaan ja kiinnostustaan asukasak3ivina. Koulutuksen pilotoinnin toteuKvat yhteistyössä Aalto-­‐yliopisto, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia ja Vahanen Oy osana Lähiö 2072 –yhteishankeHa syksyllä 2013. Asukkaiden asukasak3ivinen itsetuntonsa koheni kaksikuukau3sen koulutuksen aikana. Koulutuksen lopuksi asukkaille anneKin todistukset ja kunniamerkit ansiokkaasta asukasak3ivisuudesta omassa taloyh3össä ja Mellunkylän kehiHämisessä sekä osallistumisesta koko suomalaisen lähiökorjaamisen kehiHämiseen. KonkreeKnen valtuutus kunniamerkkin muodossa auHoi asukkaita itsejään arvostamaan ak3ivisuutensa merkitystä.

“Asukkaiden pitää saada mahdollisuuksia kohdata toisiaan ihan muuten vaan. Sitten selviää mitä kukakin haluaa tehdä kotiympyröissä.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

Kahvirundin järjestäminen kerran kuussa, alueellisten ĂƐŝŽŝĚĞŶƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶƚĂůŽŶĂƐƵŬŬĂŝůůĞŬƵƚĞŶMellunkylä-lehden jakaminen asukkaille

EĂĂƉƵƌĞŝƐƚĂǀćůŝƩćŵŝŶĞŶĂƐƵŵŝƐǀŝŝŚƚLJǀLJLJĚĞŶparantaminen, mahdollisuus saada ihmisiä liikkeelle

dĂůŽLJŚƟƂŶŬĂŚǀŝůĂŶƉLJƂƌŝƩćŵŝŶĞŶƐŽƐŝĂĂůŝƚLJƂĂŝŬƵŝƐƚĞŶja lasten parissa, kädentaitaja, Kontulan näprääjien ƉĞƌƵƐƚĂũĂũćƐĞŶŵŽŶŝƉƵŽůŝŶĞŶĂŬƟŝǀŝƐƵƵƐŬŽŬŽasuinalueen toiminnassa

Taloemäntä Irma HolmbergKontulankaari 11, Kontula, Mellunkylä

“Joskus talkoohommia tulee tehtyä itsekseen, mutta kyllä se on kaksin verroin mukavampaa muiden kanssa.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

dĂůŽLJŚƟƂŶLJŚƚĞŝƐƚĞŶƚĂůŬŽŝĚĞŶũĂƚĂƉĂŚƚƵŵŝĞŶŬƵƚĞŶpihakirppiksen järjestäminen, järjestäminen yhdessä muiden asukkaiden kanssa

Saada ihmisiä tekemään asioita yhdessä, luoda ƚĂůŽLJŚƟƂƂŶŵƵŬĂǀĂĂLJŚƚĞŝƐŚĞŶŬĞć

ELJŬLJŝƐĞŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶũćƐĞŶpihanhoito, suojelujohtaja

Taloisäntä Aarre Kallio<ƵƌŬŝƐƵŽŶƟĞϭϭ<ƵƌŬŝŵćŬŝDĞůůƵŶŬLJůć

“Taloyhtiön asioiden hoitaminen on kuin labyrintti. Mitä pitää milloinkin hoitaa, täytyy tehdä selväksi maallikkohallitukselle.”

Tehtävät

Motivaatio

Kokemus

ƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂƚĂůŽLJŚƟƂŶŬŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝƐĞŶƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶ

^ĂĂĚĂƚƵŬĞĂĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐƚLJƂŚƂŶũĂƚĂůŽLJŚƟƂŶƐƵƵŶŶŝƚĞůŵĂůůŝƐĞĞŶŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂŶƉŝƚŽŽŶ

ƐƵŬĂƐͲŝƐćŶŶƂŝŶƟƵƐĞĂŶĂƐƵŶƚŽͲŽƐĂŬĞLJŚƟƂŶŚĂůůŝƚƵƐũćƐĞŶLJLJƐƟĞĚŽƩĂŵŝŶĞŶũĂƟĞĚŽƚƵƐ-ƟůĂŝƐƵƵĚĞƚƚĂůŽLJŚƟƂƐƐćŽŵĂŬŽƟƚĂůŽŶLJůůćƉŝƚŽũĂƌĞŵŽŶƚŽŝŶƟ

Taloisäntä Jari Matikainen<ĞŝŶƵƟĞϱ<ŽŶƚƵůĂDĞůůƵŶŬLJůć

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI |||| YHTEISTOIMINNAN LINKITTÄMINEN: TALOEMÄNNÄT / TALOISÄNNÄT

Page 18: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

KONTULANKAARI 11

KURKISUONTIE 11

KEINUTIE 5 KONTULANKAARI 2

TUKIKOHTA D-­‐ASEMA KONTULAN OSTARI

AVE MELLUNKYLÄ! –pilotointi oli siltoja rakentavaa yhteistyötä taloyhtiöiden verkostossa (aluekoordinaattori) AVE MELLUNKYLÄ! –piloK perustui yhteistyöhön taloyh3öiden verkostossa. Sen tehtävänä on väliHää 3etoa asumiskokemuksista ja tehdä aloiHeita paremman asumisen puolesta kiinteistöjen ylläpidon ja peruskorjauksien yhteydessä riippumaHa taloyh3ön hallintaperusteesta. Asukkaita yhdis3 vertaistuki toisistaan ja yhteinen toive hyvään asumiseen. Osapuolina pilotoinnissa olivat asukkaat, kerrostaloyh3öiden hallitukset ja talotoimikunnat, Kontulan Huolto, Heka Kontula, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -­‐yhteistoimintaryhmä, korjausrakentamisen (Vahanen Oy), energianhallinnan (Helsingin Energia ja Helsingin ympäristökeskus) ja sosiaalityön (Helsingin Diakonissalaitos) asiantun3joita sekä muotoilun tutkijoita (Aalto-­‐yliopisto). Verkosto toi kiinteistö-­‐ ja korjausrakentamisen mukaan paikalliseen lähidemokra3atyöhön. Verkoston ja pilo3n tueksi kokeil3in kuvassa esiintyviä työkaluja ja lähestymistapoja.

Lähidemokratia Asunto-osakeyhtiöhallinto ja vuokralaisdemokratia

TALOEMÄNTÄ JA –ISÄNTÄ-­‐KOULUTUS

TALO-­‐YHTIÖIDEN VERKOSTO

VISUAALINEN YHDESSÄ

TYÖSKENTELY

TALOJANA TALOYHTIÖN YKSILÖLLINEN ENERGIAN-­‐HALLINTA MELLUN-­‐

KYLÄN AIKAJANA

SOSIAALIALA KORJAUS-­‐

RAKENTAMI-­‐SESSA

MESTOILLA-­‐VIDEO-­‐KILPAILU

TAPAHTUMIEN TUOTTAMINEN

MELLUN-­‐KYLÄN

ASUKASTILA-­‐KARTTA

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI |||| YHTEISTOIMINNAN LINKITTÄMINEN: ALUEKOORDINAATTORI

Page 19: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Vaihtoehtoiset väylät ulkopuolisille toimijoille Rakentamispalvelut, kunnan virastot, energianhallinta, sosiaalipalvelut, yliopistot ja tutkimuslaitokset, jne.

!© Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

Alue-­‐ koordinaaTori

Taloemäntä / taloisäntä

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta,

aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat,

vuokralaiset

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne.

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

Page 20: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Helsingin Energia Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Vahanen-­‐yh3öt Helsingin Diakonissalaitos

Kontufestarit 2014: Projek3väki jalkautuu Mellunkylään AVE MELLUNKYLÄ! –pilotoinnin kick-­‐offissa

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

© Katja Soini 2014

Page 21: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Helsingin Energian uusien palveluiden konseptoin3: kokeiluja asukkaiden kanssa As Oy Kaarikuja 5:n sauna3lassa

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

© Katja Soini 2014

Page 22: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisötyön ammaKlaiset mukana Vahanen-­‐yh3öiden putkiremonKkohteessa

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

© Katja Soini 2014

Page 23: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

LähiökehiHämisen haasteena on asumisen ja kiinteistö-­‐ ja rakennusalan kulHuuriset tekijät:

Kaikki on kiellettyä, mikä ei ole erikseen sallittua

Ammattilainen toimii totutulla tavalla ettei joudu syytetyksi virheestäNäkemyksellisyys. Lähiöiden korjaaminen ja kehiHäminen on uusi ilmiö, jota ei tunneta. Uuteen toimintaan satsaaminen heikossa talous3lanteessa edellyHää rohkeaa näkemyksellisyyHä ja vakaumusta koko organisaa3ossa eHei toimintaa estetä.

Yli rajojen. Toiminnan monimuotoisuus edellyHää uudenlaista yli perinteisten ammaKrajojen katsomista. Kuka oHaa lopulta vastuun, kenelle kunnia kuuluu, kuka voi työstä laskuHaa, mistä tehtävistä voi laskuHaa?

Erilainen laatukäsitys. On epäselvää kenen sana painaa työn laadun arvioinnissa: asukkaiden, taloyh3öiden hallitusten ja talotoimikun3en vai isännöitsijöiden, alueen ak3ivien, seurojen ja liikkeiden edustajien vai paikallisten yriHäjien, paikallisista asioista vastaavien viranomaisten..?

Asukas ei ole omatoiminen, koska ei tiedä mitä saa tehdäJärjestäytymättömyys. Asukasyhteisö on järjestäytymätön eikä ole olemassa selkeää tapaa miten tehdä aloiHeita. AloiHeen tekijää saaHaa rajoiHaa pelko joutua kantamaan vastuu yksin. Toisaalta yhteistoimintaan liiHyvät sopimukset ovat epämääräisiä, jolloin asioita jää tekemäHä, koska ei ole syntynyt yhteisymmärrystä miten edetä.

Taloyhtiökuri. Taloyh3öistä löytyy asukkaita, jotka tarkkailevat muita ja kokevat asiakseen huomauHaa virheistä. Vaikka huomautus olisi perätön, sen mahdollisuuden luoma sosiaalinen paine saaHaa estää asukkaita toimimasta uusin, tavanomaisesta poikkeavin tavoin.

Sosiaalinen koodi. Asukasyhteisön sosiaaliselle vuorovaikutukselle ei ole koodia. Onko asukasyhteisö yhdistelmä naapureita, hallintoa, järjestötoimintaa, kavereita, tai jotain muuta?

YHTEENVETO MITÄ TÄSTÄ OPIMME?

Page 24: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

© Katja Soini 2014

Kohti yhteistoiminnallista lähiökorjaamista ja -kehittämistä

Miten asukkaat muuttuvat käyttäjistä toimijoiksi? Suomalaiseen rakentamisen ja asumisen kulHuuriin juurtunut selkeä kah3ajako – ammaKlaiset ovat itseoikeuteHuja toimijoita ja asukkaat passiivisia käyHäjiä – tulee murtaa, joHa resurssien uudelleenjako tulee mahdolliseksi.

Miten ammattilaiset omaksuvat vuorovaikutteisen roolin?Korjausrakentamisen perinteisiin hyvyyden miHareihin – aikataulu-­‐ ja kustannusraamien pitäminen ja teknisen työn laatu – tulee lisätä kyky vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen avulla ammaKlaisen asiantun3juus tulee asukkaalle merkitykselliseksi, prosessi virtaviivaistuu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Miten moniääninen prosessi hallitaan? Moniäänisyyden vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa prosessia tai ratkaisua, joka pä3si jokaiseen lähiöön tai taloyh3öön. Lähiökorjaamisen ja –kehiHämisen prosessin tulee joustaa 3lanteen mukaan, joHa saadaan olemassa olevat resurssit hyötykäyHöön.

Valtuuttaminen Asukkaiden kokevat olevansa omaehtoisia toimijoita, jotka omalla toiminnallaan luovat suosiolliset edellytykset lähiökorjaamiselle ja –kehiHämiselle sekä tarjoavat kokemus3etoa ja vapaamuotoisia resursseja.

Paikallinen toiminta MerkiHävä osa ammaKlaisten työpanoksesta tapahtuu paikan päällä lähiössä ja taloyh3öissä. Yhteinen kieli eli yleistajuinen ja paikallinen tapa puhua asioista löytyy asukkaiden ja ammaKlaisten toistuvissa kohtaamisissa. AmmaKlaisista tulee prosessin kuluessa osa paikallisiksi tunnusteHuja toimijoita.

Oppiva prosessiOppiva prosessi avaa lähiökorjaamisen ja –kehiHämisen vuorovaikuHeiseksi toiminnaksi. Oppiva prosessi luo mahdollisuuden käyHämäHömien resurssien ak3voimiseen, kasvuun ja hyvinvoin3in. Prosessin kauHa löydetään paikallises3 merkitykselliset ratkaisut, johon kaikki voivat sitoutua ja jonka avulla lopputulos tunnistetaan onnistuneeksi.

YHTEENVETO MITÄ TÄSTÄ OPIMME?

Page 25: Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Lähiö 2072 –projek3väkeä ja AVE MELLUNKYLÄ! -­‐pilotoin3porukkaa

LISÄTIEDOT Katja Soini | katja.soini @ aalto.fi, 050 3744 830 LoppuraporK hHp://hdl.handle.net/10138/135843 Aineistot hHp://issuu.com/lahio2072