keuda-lehti 2/2012

KeudaKeski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti • 2/2012

Tietokone vaihtuihitsiinEkonomi Taru Leminen on innoissaan metallialasta

Median ammattilaiset

opiskelevat Pasilassa

Täydennys-koulutuksella lisää

ammattitaitoa

Aikuiskoulutuksen teemanumero

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti2

6 4

1813

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialai-nen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen var-mistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvälis-tyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayh-tymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kau-pungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilökun-tamme määrä on 600 ja liikevaihtomme vuonna 2011 oli 54 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymän sidosryhmälehtiNro 2/2012, kevät 2012, 6. vuosikertaJulkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu- tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 [email protected], www.keuda.fiPäätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu HeikkiläToimitus Viestintäpäällikkö Heli VastamäkiTaitto Zeeland / Tiina ValveValokuvat Maarit Tiala, Vilma Vantola, Mitro Härkönen, Adriana Dobrin, Erika Läärä, Jaana Lantta, Jenna Kurvinen, Pasi Hakala, Mari Lehto, Heli Vastamäki, Johannes Niemi, Kalle KervinenKansikuvassa Taru LeminenPainopaikka Savion Kirjapaino OyPainosmäärä 3 500

3 Uudistuvaa aikuiskoulutusta Keudassa Pääkirjoitus

4 Sydämen ääni Taru Leminen vaihtoi luvut metallialaaan

6 Keuda vietti vauhdikkaita viisikymppisiä SAKUstarsin merkeissä

8 Keudalaiset menestyivät Jyväskylän Taitaja-kisoissa

9 Keuda täytti ison aukon Keski-Uudenmaan koulutustarjonnassa

10 Keudan tiimi valmistautuu EuroSkills-kilpailuun

11 Kansainvälistä vertaisarviointia Keudassa Keuda yksi kymmenestä ohjauspisteestä

12 Opiskelijaksi.net on aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu

13 Keuda ja Linström yhteistyössä Koulutuskumppanuus vietiin kansainväliselle tasolle

15 Työkaluviuhka nyt kiinteistöalalle

16 Täydennyskoulutuksella osaamista työelämään Keudalta uusia näkökulmia työhön

18 Aikuisopiston Pasilan yksikkö on median keskipisteessä Tutustu koulutusvalikoimaan!

20 Ruuanlaitto-oppia upseereille Kotiedustuskutsuja ulkomailla

22 Työssäoppimassa jääkiekon MM-kisoissa

23 Tapaa keudalainen Koulutuspäällikkö Raimo Tuononen

Tässä numerossa

uoden 2012 alusta kuntayh-tymään perustettiin Keudan aikuisopisto, johon keskitet-tiin sekä Keuda Aikuiskou-lutus -tulosalue että muu

Keudan aikuiskoulutus. Aikuisopistossa on viisi toimialaa: hyvinvointi, kulttuu-ri- ja media-ala, palvelut, tekniikka sekä ympäristö- ja luonnonvara-ala. Ensisijai-nen tehtävämme on Keudan toimialu-een yrityselämän, väestön ja omistaja-kuntien palvelu. Joillain aloilla olemme maakunnallisesti, ja jopa valtakunnalli-sesti, vahvoja.

Kun Adulta Oy meni konkurssiin vuoden 2010 huhtikuussa, sen toimin-ta jaettiin Keudan, Amiedun ja Omnian kesken. Keudaan tuli tekniikan ja kult-tuurialan koulutus. Tämä kokonaisuus siirrettiin Keuda Aikuiskoulutus -tulos-alueen alle. Toiminta alkoi aluksi vuok-ratiloissa Järvenpäässä, Tuusulassa ja Helsingissä. Järvenpäähän Wärtsilänka-dun varrelle valmistuvat samalle ton-tille nuorisoasteen koulutuksen kanssa uudet tekniikan alan toimitilat vuonna 2012. Adultasta siirtynyt koulutus muo-dostaa volyymiltaan noin kolmanneksen Keudan aikuisopiston koulutuksesta.

Keudan aikuiskoulutus on syntynyt eri yksiköihimme pitkän kehityksen tu-loksena. Kuntayhtymän omissa oppilai-toksissa oli jo 1990-luvulla laajinta sosi-aali- ja terveysalan aikuiskoulutus. Val-tion oppilaitosten liittämisen mukana kuntayhtymään tuli vuonna 1995 paljon marata-alan ja luonnonvara-alan aikuis-koulutusta. Kun kemian- ja prosessialan opistokoulutusta ei saatu siirrettyä am-mattikorkeakoulujärjestelmään, jäi Kera-valle paljon alan osaamista ja siitä syntyi vahvaa toisen asteen aikuiskoulutusta.

Muiden alojen aikuiskoulutus oli Keudassa volyymiltaan melko vähäistä,

vaikkakin liiketalouden ja tekniikan eri aloilla aikuiskoulutusta järjestettiin. Op-pisopimuskoulutus on aina ollut Keu-dan aikuiskoulutuksen vahva tukijalka.

Tammikuussa 2006 opetusministeriö julisti koulutuksen järjestäjien haettavak-si ammatillisen lisäkoulutuksen järjestä-misluvat sekä luvat työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän hoitamiseksi. Keu-da sai luvan, jonka mukaan se voi jär-jestää ammatillista lisäkoulutusta ilman koulutusaloja koskevia rajoituksia. Keu-da sai myös pysyvän luvan järjestää työ-elämän kehittämis- ja palvelutoimintaa. Kuntayhtymään perustettiin tykepa-oh-jausryhmä, joka piti ensimmäisen koko-uksensa 23.1.2007. Nämä muutokset oli-vat taustana sille, että kuntayhtymän ai-kuiskoulutusstrategia uusittiin täydelli-sesti ja hyväksyttiin yhtymävaltuustossa syksyllä 2006.

Vuonna 2007 kuntayhtymän organi-saatioon perustettiin Aikuiskoulutuksen koulutusala ja Aikuiskoulutuksen kou-lutusalajohtajan oto-toimi. Tämän muu-toksen myötä ensimmäisen kerran kun-tayhtymän historiassa aikuiskoulutus-ta alettiin kehittää yhtenäiseltä pohjal-ta, vaikka vieläkin aikuiskoulutus toimi monen eri yksikön alaisena. Aikuiskou-lutuksen kehittämisryhmä teki vuosina 2007–2011 mittavasti työtä Keudan ai-kuiskoulutuksen kehittämisen ja laadun eteen. Sitoutuminen Suomen ensimmäi-senä aikuiskouluttajana yhdessä Ope-tushallituksen kanssa kansainväliseen EuroPeerGuid-hankkeeseen on taannut laajan kansainvälisen näkemyksen Keu-dan aikuiskoulutuksen laadun kehittä-misessä. Se on tuonut mukanaan myös muita laatuhankkeita ja vahvan yhteis-

työverkoston. Aikaisemman Adultan ja Keudan

työnjaon perusteella Keuda ei aktiivises-

ti laajentanut esimerkiksi liiketalouden ja tekniikan alan aikuiskoulutusta. Kun Adultan konkurssin yhteydessä Keu-daan ei siirtynyt yhtään liiketalouden koulutusta, on sitä näyttötutkintopohjai-sina koulutuksina lähdetty rakentamaan alusta alkaen, ja ensimmäiset koulutuk-sen ovat jo käynnistyneet. Oppisopi-muksien osuus on alkaneissa koulutuk-sissa merkittävä ja jatkossakin oppiso-pimus koulutuksen järjestämismuotona tulee olemaan tärkeä kaikilla aikuiskou-lutuksen toimialoilla.

hannu heiKKiläKuntayhtymän johtaja

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti 3

Uudistuvaa aikuiskoulutusta Keudassa

VTiesitkö, että Keuda tarjoaa loistavat mahdollisuudet paitsi ammatilliseen peruskoulutukseen, myös jatko- ja täydennyskoulutukseen?

4 Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti

sydämen ääni

Taru Leminen on entinen ekonomi ja nykyinen metallialan oppisopimus-opiskelija. Alan vaihto ei ole vain satunnainen päähänpisto, vaan lapsuudesta asti muhinut ajatus, joka muuntui todeksi muutamien välivaiheiden kautta.

• teksti samu rintala • kuvat maarit tiala

5Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti

etalliala ei ole Tarul-le mikään uusi tutta-vuus. Suvussa on kul-kenut alan yritys jo kolmen su kupolven

ajan, ja tällä hetkellä sitä johtaa hänen isänsä. Vaikka metalliala on aina ollut läsnä, Leminen ei nuorena pitänyt sitä uravaihtoehtona.

Ajatus alalle siirtymisestä on kui-tenkin palannut Lemisen mieleen aina, kun sukuyrityksen jatkajasta ei ole ollut varmuutta – vaikka naisen ei oletettu-kaan voivan hoitaa metallipajan toimin-taa. Nyt hän on kuitenkin todennäköisin vaihtoehto jatkajan paikalle. Tie lähelle on ollut melko pitkä.

Leminen valmistui kauppakorkea-koulusta vuonna 2000 ja pääsi suoraan koulusta töihin yritykseen, johon teki gradunsa. Laskentaekonomin työ ei kui-tenkaan ollut toiveiden täyttymys.

– Olin aina halunnut ammatin, jossa voin hyödyntää kädentaitojani ja olla ih-misten kanssa tekemisissä.

Viisi vuotta ekonomin töitä tehtyään Leminen sai ensimmäisen lapsensa ja jäi äitiyslomalle. Hän ei kuitenkaan osan-nut jäädä lepäämään laakereilleen, vaan osti lastentarvikeyrityksen, jonka toi-mintaa tuore äiti hoiti kotinsa kellaris-ta ja verkkokaupan välityksellä. Ekono-min ura jatkui vielä hetken, mutta ve-ri veti toisaalle. Oli aika siirtää oma yri-tys kellarista kivijalkakaupaksi Keravan keskustaan.

Positiiviset kokemukset toivat takaisinLeminen tutustui Keudaan ensimmäisen kerran jo yritystään johtaessaan. Hän opiskeli visualistiksi AJK-jatkokoulutuk-sessa oppisopimuksella, jonka järjestä-misessä Keuda oli aktiivisesti mukana. Innokas opiskelija kävi samalla myös si-sustussuunnittelukurssia.

Lasten kasvaessa kiinnostus vauvan-tarvikkeisiin alkoi hiipua ja oli aika teh-dä jotain muuta. Leminen myi liikkeensä vuosi sitten ja aloitti työt huonekaluliik-keessä, jossa viimeisimmissä koulutuk-sissa opittuja taitoja pääsi soveltamaan käytäntöön.

Viime joululomalla hänelle tuli kui-tenkin tunne mennä nettiin katsomaan metallialan koulutustarjontaa – jostain

syystä aina vierellä kulkenut ala tun-tuikin yhtäkkiä varteenotettavalta vaih-toehdolta. Valikoimasta nousi selkeästi esiin aiempien kokemusten perusteel-la hyväksi havaittu Keuda, jonka kautta hän voisi suorittaa tutkinnon oppisopi-muksella isänsä yrityksessä.

Loman päätyttyä Leminen otti välit-tömästi yhteyttä Keudan Oppisopimus-keskuksen koulutustarkastaja Jorma Käyhköön, joka suhtautui hänen eh-dotukseensa kannustavasti. Suvun yritys hyväksyttiin oppisopimuksen suoritus-paikaksi, vaikka isää joutuikin hieman suostuttelemaan kouluttajaksi.

Keudaan Leminen on ollut äärim-mäisen tyytyväinen, koska apua ja in-foa saa aina niin paljon kuin vain osaa pyytää, ja muutenkin toiminta on erit-

täin kannustavaa. Palveluista on löyty-nyt tärkeää sisältöä myös suvun yrityk-sen jatkamiseen.

Oma unelma-ammatti selviää ajan kanssaVaikka Leminen on ehtinyt opiskella jo neljää eri alaa, ei hän koe olleensa ha-koteillä tai opiskelleensa turhaan.– Jokainen koulutukseni tukee toistaan. Ekonomin koulutus auttoi yrityksen ra-ha-asioiden hoitamisessa, visualistin ja sisustussuunnittelun opinnot taas hel-pottivat oman liikkeen somistamista. Kaikista on myös hyötyä metallialalla.

Leminen on tyytyväinen kulkemaan-sa polkuun ja kertoo, että jokainen vai-he oli koettava. Nyt oppisopimus on kuitenkin hänen mielestään oikea tapa. Opiskelujen ohessa ei tarvitse tehdä sa-tunnaisia, alaan liittymättömiä töitä, kos-ka koulutuksesta saa palkkaa. Vaikka ai-van ekonomin tasoisiin tileihin ei kou-lussa pääse, nainen ei ole huolissaan. – Jostain on tingittävä, mutta se, mitä teet, tuo korvauksen jossain vaiheessa.

Leminen onkin sitä mieltä, ettei ih-misten tulisi tukeutua liikaa varman pal-kan tuomaan turvallisuuden tunteeseen, eikä nuorena huolehtia liikaa siitä, mikä minusta tulee isona. – Pitää kuunnella sydämen ääntä ja kat-soa, mikä tuntuu hyvältä.

M ”ihmisten ei pitäisi nuorena liikaa huolehtia siitä, mikä minusta tulee isona.”

Isä Jouko Vuori on jo siirty-

mässä eläkkeelle Tuusulan

Jokelassa sijaitsevan metalli-

alan yrityksen johdosta.


Keuda vietti vauhdikkaita viisikymppisiä

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda osoitti olevansa nuorekas 50-vuotias juhliessaan pyöreitä vuosiaan ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailun merkeissä.

• teksti heli VastamäKi • kuvat maarit tiala, Vilma Vantola, mitro härKönen, adriana dobrin, eriKa läärä

J ärvenpäähän saapui 17.–19.4.2012 yhteensä reilusti yli tuhat kisa-vierasta: SAKUstars-kilpailijoita ja heidän huoltajiaan, kannustusjouk-koja sekä kutsuvieraita. Keudan puolelta tapahtumaa oli järjestä-

mässä yhteensä noin tuhat opiskelijaa ja työntekijää.

Vaikka huhtikuun sää oli kylmä, oli tapahtuman tunnelma äärimmäisen lämmin. Liikutuksen kyyneleet nousivat monen silmään upeita esityksiä kuun-nellessa ja katsellessa. SAKUstarsissa jo-kainen lavalle haluava opiskelija sai het-ken olla tähti!

SAKUstarsin merkeissä

Saku ja Keuda – energinen parivaljakko! Energiaa riitti myös seremonioiden juontajilla Tuuli Ahosella ja Sanni Iivanaisella.

”Mallin mukaan” oli SAKUstarsissa uusi laji ja sai heti suuren suosion.

Seinämaalaus oli Järvenpään SAKUstarsin näytöslaji. Teemana tässäkin tietysti ”Rauhaa ja rakkautta”.


Omnian Ebunoluwa Kivinen menestyi useissa laulusarjoissa.

SAKUstarsissa nähtiin kymmeniä lajeja akustisista soittimista karaokeen ja shakkiin.

Pirita Keskitalo, LahtiPekka halosen akatemian ja Keuda aikuis-koulutuksen järjestämä taidenäyttely toimi samalla näyttötutkintona, ja nyt olen val-mistunut kuva-artesaaniksi.

SAKUstars-gallupMikä oli mieleenpainuvin kokemuksesi Järvenpään saKu stars-tapahtumassa?

Dorota Lendecka, Puolaolen vaikuttunut yksityishenkilöiden ja orga-nisaatioiden työstä ja taloudellisesta avusta tapahtuman järjestämiseksi. Puolassa on vaikeaa löytää sponsoreita tai ihmisiä, jotka haluaisivat auttaa rahallisesti.

Zbigniew Piotrowski, PuolaKaraoke ja instrumenttikilpailut olivat viih-dyttäviä. Esitykset olivat hienoja ja nautin niistä paljon. Keuda Areenan avajaiset oli-vat myös vaikuttavat. nuorten asenne ja se, että he nauttivat olostaan ja taputtivat, oli kaikin puolin upeaa.

Petri Honkala, NurmijärviKokonaisuus. Että pystytään järjestämään tällainen valtakunnallinen tapahtuma ja saadaan nuoria ammattiopiskelijoita koolle.

Nella Kallio, Kauhajokioma esitys oli mieleenpainuvinta, sillä on ollut stressiä ja paniikkia ilmassa. Täällä on ollut kiva hengailla kavereiden kanssa.

• te

ksti

Jaan

a la

ntta

• k

uvat

Jaan

a la

ntta

ja Je

nna

Kur

vine

n •

Gal

lupi

n te

kijä

t ov

at n

urm

ijärv

en K

euda

n av

-vie

stin

nän

opis

kelij

oita

.Keuda piti kutsuvieraille 50-vuotisvastaanoton, jolla

julkistettiin kuntayhtymän historiikki. Tämän jälkeen

kutsuvieraat siirtyivät SAKUstars-avajaisiin. Tässä

Pornaisten kunnanjohtaja Markku Hyttinen onnitte-

lee Keudan yhtymävaltuuston puheenjohtaja Aarno

Järvistä (vas.), yhtymähallituksen puheenjohtaja

Hans Kanervaa, kuntayhtymän johtaja Hannu Heikki-

lää sekä talous- ja hallintojohtaja Hannu Laurilaa.

Ryhmätanssiesitys, Afrodisiac, Helsingin palvelualojen ammattiopisto.

Järvenpään Sibeliuksen-

väylän kondiittorit ottivat

lajissaan kaksoisvoiton.

Kirkkaimman mitalin vei

kuvan Niko Etula.


Jyväskylän Taitaja-kisoissa

• teksti maarit tiala • kuvat maarit tiala ja Pasi haKala

Keudalaisten sijoitukset:

Kultaa •NikoEtula,kondiittori, Järvenpää Sibeliuksenväylä

Hopeaa •SusannaLaitala,kondiittori, Järvenpää Sibeliuksenväylä •PatrickNordström,asiakaspalvelu, Kerava Keskikatu •ViljoLehtoväre,levyjahitsaus, Kerava Sarviniitynkatu •PaulKylliäinen,elektroniikka, Kerava Sarviniitynkatu

Pronssia •IivoRaitahila,tietokoneetja verkot, Sipoo •HeliHaapatalo,kukkasidonta, Mäntsälä Saaren kartano

4. sija •MikaHämäläinen,ilmastointi- asennus, Kerava Sarviniitynkatu •JuusoHynninen,talonrakennus, kirvestyöt, Järvenpää Wärtsilänkatu •TopiKokkoniemi,talonrakennus, muuraus ja laatoitus, Mäntsälä Lukkarinpolku •SannamariAholajaPinja Mähönen, matkailu, Järvenpää Sibeliuksenväylä

5. sija •AnttiUdd,kuljetuslogistiikka, Kerava Sarviniitynkatu •JohannaJanhunen,tietojen- käsittely, Kerava Keskikatu •SanteriVartia,talonrakennus, muuraus ja laatoitus, Nurmijärvi

7. sija •RoosamariLarkiala,pukuompelu, Järvenpää Wärtsilänkatu •MirandaVainikka,ravintolakokki, Järvenpää Sibeliuksenväylä

8. sija •MatiasKuortti,AriLindströmja NicoNurminen,yrittäjyys,Sipoo

Jyväskylän Paviljongissa kisattiin ammattitaidon sm-kisoissa eli taitajas-sa 24.–26. huhtikuuta. Kisapäiviin mahtui jänni-tystä, iloa ja harmituksia-kin. Kaikki osallistuneet saivat uusia kokemuksia, lisää itsevarmuutta ja taitoa sekä hyvää miel-tä tuleviin opiskelu- ja työpäiviin. onnea kaikille loistavista suorituksista ja upeista elämyksistä!

Hopealle asiakaspalvelussa yltänyt Patrick Nord-ström esittelee englanniksi suklaita ”asiakkaalle”.

Raksalla tehtiin kovaa fyysistä työtä, onneksi välillä päästiin taukojumppaamaan.

KEUDALAISET MENESTYIVÄT

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti 9Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti

eudan liiketalouden koulutus-tarjontaan lisättiin tämän vuo-den alusta yrittäjän ammatti-tutkinto, jolle oli Keski-Uu-denmaan alueella jo pitkään

ollut tarvetta. Alueella ei ole ollut use-ampaan vuoteen tarjolla yrittäjille tarkoi-tettua koulutusta. Noin vuosi sitten Keu-dan aikuisopiston kanssa yhteistyössä koulutusta lähtivät toteuttamaan Uuden-maan Yrittäjät ry, Keski-Uudenmaan Ke-hittämiskeskus Oy ja Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry sekä Keudan Oppi-sopimuskeskus. Järjestämissuunnitelmaa ja järjestä-mislupaa hakemaan pestattiin kokenut liiketalouden kouluttaja Helena Koivis-to. Tutkinto sai järjestämisluvat viime syksynä, jolloin ensimmäisen jakson si-sältöä alettiin luonnostella. Koivisto toimii myös ensimmäisen ryhmän vastuukouluttajana. Hän suun-nitteli sisällön Keudaan sopivaksi tiiviis-sä yhteistyössä yrityskehitysorganisaati-oiden kanssa. Organisaatiot tulivat vah-

vasti mukaan myös uuden tutkinnon markkinointiin: niiden hyvät yhteydet yrittäjiin auttoivat ensimmäisen ryhmän nopeassa kokoamisessa. Ryhmä aloitti opintonsa jo tämän vuoden alussa.

Kattavaa osaamistayrittäjälleJokaiselle tutkintoa suorittavalle yrittä-jälle laaditaan henkilökohtaistamissuun-nitelma, jossa huomioidaan yrityksen tarpeet. Kurssille voi tulla kirkastamaan omaa liiketoimintasuunnitelmaa muu-taman yritysmaailmassa toimitun vuo-den jälkeen tai tekemään kasvuhakuisia suunnitelmia. Kurssi sopii erinomaisesti myös sukupolvenvaihdosta suunnittele-ville yrityksille. Yrittäjä saa avukseen mentorin, joka auttaa toteuttamaan oman suunnitelman ja viemään sitä eteenpäin. Mentor tava-taan sovittuina lähiopetuspäivinä, joita tutkintoon sisältyy yhteensä noin kak-sitoista suunnilleen kuukauden välein. Niiden aikana opiskellaan teoriaa, jota

on tarjolla aina yrityksen markkinoinnis-ta juridiikkaan asti. Koska kaikki opis-kelijat ovat yrittäjiä, lähipäivien aikana vaihdetaan myös arvokasta käytännön tietoa. Opinnot kestävät kokonaisuudes-saan hieman yli vuoden. Kahdentois-ta lähiopetusta sisältävän kuukauden li-säksi osallistujat suorittavat näyttötutkin-non. Sen voi suorittaa myös ilman val-mistavaa koulutusta, jos osoitettavissa on riittävä osaaminen. Yrittäjän ammattitutkinto on otettu äärimmäisen hyvin vastaan. Hyvää pa-lautetta on saatu kattavasta opetussuun-nitelmasta ja opetuksen konkreettisuu-desta. Viime vuosina yrittäjän ammattitut-kinnon on voinut suorittaa vain pääkau-punkiseudulla, jonne kaikki yrittäjät ei-vät ole halukkaita kulkemaan. Omalla alueella järjestetty koulutus koetaan hel-pommaksi – ja sopiihan lähelle kulke-minen paremmin myös kiireisen yrittä-jän aikatauluun.

Keuda täytti ison aukon liiketalouden koulutustarjonnassa

K

KEUDALAISET MENESTYIVÄT

• teksti samu rintala • kuva maarit tiala

Yrittäjän ammattitutkinnon ensimmäinen opiskelijaryhmä kokoontui helmikuussa avaus-päivään kuulemaan, mitä tule-man pitää koulutuksen aikana.


19-vuotias Heli Haapatalo on jo konkari ammattitaitokisois-sa. Jyväskylän Taitaja-kisoissa hän tuli kolmanneksi ja syksyl-lä on edessä matka Belgiaan EuroSkills-kisoihin.

uosi 2012 on EuroSkills-vuosi. Kilpailutapahtuma järjestetään Belgian Spassa

4. – 6. lokakuuta. Ammattitaidon nuor ten EM-kilpailut järjestetään nyt vasta kolmatta kertaa. Ensimmäi nen kilpailu järjestettiin Hollannin Rot-terdamissa 2008 ja toinen Portuga-lin Lissabonissa 2010.

Keudan EuroSkills-tiimi 2012 valmistautuu jo kiivaasti syksyn mittelöön. Toivotamme onnea mat-kaan!

Suomen joukkueen jäsenet Keudasta:

Floristiikka• KilpailijaHeliHaapatalo• EksperttiLeilaAlamiekkaoja

Muuraus• KilpailijaToniKettunen• EksperttiRaimoAatsinki

Lähihoitaja• KilpailijatHeliPetersohnja Linda Seppä

Puhdistuspalvelu• KilpailijaTiinaLampinen• EksperttiTiinaJoensuu

Keudan tiimi valmistautuu EuroSkills-kilpailuun

Kansainväliset World-skills- ja euroskills-kilpai lut järjestetään vuorovuosin. niiden tavoitteena on edistää toisen asteen amma-tillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Kansainvälistä kilpailu-toimintaa koordinoi Keudassa aikuisopisto.

V

11Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti

ansainvälinen arviointi to-teu tettiin Suomessa 12.–16.3. Kansainvälisinä arvioijina toi-mivat Tanja Mozina ja Tanja Vilic Klenovsek Slovenian

aikuiskoulutusinstituutista. Suomalaisina toimijoina olivat Salla Koivunen Edu-polista, Sirkka Wiman, Riitta Sairanen ja Pirkko Huuhka Omniasta, Matti Pih-lajamaa Luksiasta ja Marjo Liete, Tiina Räihä, Outi Komi, Anne Hosio-Palo-poski sekä Riitta Narko Keudasta.

Keuda toimi koko arvioinnin hallin-noijana, ja viikko aloitettiin Keudassa yhteisellä arvioijien ja projektien edus-tajien suunnittelu- ja perehdyttämistilai-suudella. Kolmena seuraavana päivänä arvioijat toteuttivat arvioinnin kussakin projektissa: KUUMA OpinOvi -hank-keessa Keuda Järvenpäässä, Edupolin hallinnoimassa Ohjauspiste-hankkees-sa Porvoossa ja Luksian hallinnoimas-sa OpinOvi Länsi-Uusimaa -hankkees-sa Lohjalla. Kansainväliset arvioijat oli-vat mukana jokaisessa arvioinnissa, suo-

malaiset arvioijat taas vaihtuivat kohteen mukaan.

Kukin hanke oli valinnut kriteeris-tön arviointialueista omansa. KUUMA Opin Ovi -hankkeessa arviointialueita olivat ”Ohjauksen potentiaaliset asiak-kaat” ja ”Ohjausprosessi”. Arviointi to-teutettiin pohjautuen itsearviointiraport-tiin, toimitettuun muuhun kirjalliseen materiaaliin (esim. markkinointimateri-aalit, prosessikuvaukset), arviointikäyn-nin haastatteluihin sekä arvioitsijoiden omiin havainnointeihin. Haastateltavina olivat asiakkaat, ohjaajat, projektien vas-tuuhenkilöt sekä muiden sidosryhmien edustajia. Oppia eri kulttuureistaEtukäteen epäiltiin, että englanniksi to-teutetussa arvioinnissa kieli voisi muo-dostua haasteeksi, mutta näin ei kuiten-kaan käynyt. Suurin osa haastateltavista selviytyi hienosti englanniksi, ja tarpeen mukaan joku arvioijista toimi tulkkina. Enemmän keskustelua aiheutti kulttuuri-

ja toimintaerot maidemme välillä. Nämä keskustelut olivat erittäin hedelmällisiä kaikille osapuolille ja antoivat uusia ideoita aikuisohjauksen kehittämiseen. Haastateltavien löytäminen oli KUUMA OpinOvi -hankkeen haasteellisin osuus, ja viime hetken poisjäännit vähensivät haastattelujen määrää.

Viikon lopuksi kokoonnuttiin vielä kaikki yhteen ja kuultiin arviointiryhmi-en yhteenvedot arvioinneista sekä ko-kemukset menetelmän käytöstä. Koko prosessi koettiin erittäin positiiviseksi ja antoisaksi. Tähän tilaisuuteen osallis-tuivat myös työ- ja elinkeinoministeri-ön edustajat Jaana Apiainen ja Johanna Laukkanen. Arviointien loppuraportit ovat parhaillaan työn alla. Niiden saami-sen jälkeen kukin projekti voi analysoi-da ja kehittää omaa toimintaansa.

Hanke jatkuu tällä hetkellä Sloveni-assa kolmessa ohjauspisteessä toteutet-tavalla arvioinnilla. Kansainvälisinä arvi-oijina siellä toimivat Marjo Liete ja Ulla-Riitta Kara Keudasta.

Kansainvälistä vertaisarviointia Keudassa

euroPeerGuid-hankkeessa laadittiin vertaisarvioinnin kriteeristö ammatilliseen aikuisohjaukseen. mukana hankkeessa olivat Portugali, slovenia, ranska ja suomi. Laadittua kriteeristöä ja vertaisarviointimenetelmää testataan nyt kymmenessä ohjauspisteessä. suomessa toteutettiin keväällä valittujen alueiden vertaisarviointi kolmessa eri opinovi-hankkeessa: Keski-, itä- ja länsi-uudellamaalla.

K

• teksti riitta narKo • kuva maarit tiala

Aikuisohjauksen lähtökohdat ovat erilaiset Euroopan eri maissa. Aiheesta kävivät hedelmällistä keskustelua vertaisarvioinnin aika-na mm. Riitta Narko (vas.), Outi Komi, Tanja Mozina, Tanja Vilic Klenovsek, Marjo Liete ja Matti Pihlajamaa.

11


• teksti otto ala-nissilä

piskelijaksi.net -sivustolla helmikuussa avattu aikuis-opiskelun tieto-, neuvon-ta- ja ohjauspalvelu esit-telee aikuisten opiskelu-

mahdollisuudet Uudellamaalla ja antaa apua valintoihin. Sivuston kautta saa kä-siinsä koko maakunnan aikuiskoulutus-tarjonnan. Lisäksi sivustolta on mahdol-lisuus hakea koulutusneuvontaa ja oh-jausta.

Palveluun on koottu tietoa aikuisopis-kelusta ammatillisessa aikuiskoulutuk-sessa, aikuislukiossa, korkeakouluissa, kansanopistossa ja kansalaisopistossa. Myös muista aikuiskoulutusmahdolli-suuksista, kuten kielitutkinnoista, atk-ajokorteista ja työelämän osaamispas-seista löytyy tietoa. Opiskelumahdolli-suuksista, tutkintojen suoritustavoista ja aikuisten opintososiaalisista etuuksista on tiiviit esittelytekstit, linkit vievät käyt-

täjän eteenpäin muille aikuisopiskelijan tietolähteille. Oppilaitosten alkavia kou-lutuksia ei sivustolta löydy, mutta por-taaliin kautta pääsee Uudenmaan jokai-sen aikuiskoulutuksen järjestäjän www-sivuille tutustumaan ajantasaiseen kou-lutustarjontaan. Sähköistä ohjausta aikuisilleOpiskelijaksi.net-sivuston kautta aikuis-opiskelusta kiinnostuneet voivat myös lähettää opiskelua, omia koulutusvaih-toehtoja, valintoja ja hakeutumista kos-kevia kysymyksiä oppilaitosten aikuis-ohjaajille. Vastaukset lähetetään suoraan käyttäjän ilmoittamaan sähköpostiosoit-teeseen. Jos omat opiskelutoiveet, ta-voitteet ja mahdollisuudet ovat epäsel-vät, ajanvarauspalvelun kautta käyttäjät voivat varata tunnin kestävän ohjaus-ajan. Ohjauspisteitä on Keski-Uudella-

omaalla useita, ja ne ovat alueen aikuis-opistoissa Järvenpäässä, Keravalla, Tuu-sulan Hyrylässä sekä Nurmijärven Raja-mäellä. Ajan varaaminen edellyttää vain käyttäjätunnuksen luomista ajanvaraus-palveluun. Sähköpostikysymyspalvelu ja ajanvarauskalenterit löytyvät Apua valin-taan -otsikon alta, jonne on lisäksi koottu tietoa oppimistyyleistä, -vaikeuksista ja opintojen aikaisista tukipalveluista.

Opiskelijaksi.netin aikuiskoulutus-sivusto on toteutettu KUUMA Opin-Ovi -hankkeessa. Sivusto on yhdistelmä vuonna 2010 julkaistua KUUMA-kunti-en ja Sipoon aikuiskoulutusopasta sekä koulutusneuvontapistekokeilua, jonka hanke toteutti KUUMA-kuntien kirjastois-sa ja TE-toimistoissa vuosina 2010–2011. Palveluiden yhdistämisen tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen hakeutumisvai-heen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelui-den saatavuutta Keski-Uudellamaalla.

OpISKELIJAKSI.NET

on aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu


OpISKELIJAKSI.NET

on aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelu

• teksti outi Komi • kuvat mari lehto ja lindström oy

Anneli Piki ja Antti Saarisalo ovat kaksi Keudan kouluttamaa lindströmiläistä. He valmistuivat pesulatek-nikoiksi vuonna 2011.

uulokkeista välittyy tunnelma Mumbain vilkkaasta liikentees-tä ja ihmisvilinästä – eksoottiset

äänet, tuoksut ja maut tuntuvat Keski-Uudellamaalla saakka. Keudan tekstiili-huollon koulutuksessa yhdistyvät mo-dernin opetuksen elementit – koulu-tettavat ovat eri maissa työskenteleviä tekstiilihuollon ammattilaisia, kouluttaja pitää heihin yhteyden Tuusulan tuotan-toluokasta ja yhteinen kieli on englanti. Yhdistävänä tekijänä on pitkäaikainen yhteistyökumppanuus Keudan ja Lind-ström Oy:n välillä.

Keudassa on kahden vuoden aikana koulutettu verkon kautta neljä kansain-välistä ryhmää tekstiilihuollon hygienia-vastaaviksi.

Ajatus koulutettavista on laajentunut kansainvälisen yrityksen tarpeista moni-kansalliseksi verkkokoulutukseksi. Kou-lutettavat ovat olleet Englanti–Kiina–In-tia-akselilla. Mumbain tunnelmista se-kä muista kulttuureista on päässyt kou-luttajana osalliseksi Sari Mallat-Ahola. Kurssin suunnittelussa on korvaamatto-mana apuna ollut Moodlen pääkäyttäjä Leila Frondelius. Kumppanuus kantaaTekstiilihuollon työntekijöiden oppiso-pimuskoulutuksia on suunniteltu ja to-

teutettu jo vuosikymmen yhdessä. 138 opiskelijan ja 61 työpaikkakouluttajan määrä kertoo, että Lindström on oival-tanut oppisopimuskoulutuksen merki-tyksen henkilöstön kehittämisen väli-neenä.– Yhteistyön pitkä jatkumo ja kumppa-nuus ovat meille tärkeä asia henkilös-tön kehittämisessä, Lindströmin HR Ma-nager Merja Koivu painottaa.

Nyt meneillään olevaan koulutuk-seen liitettiin työpaikkaohjaajan kahden opintoviikon koulutus sekä tutkintotilai-suuksien arvioinnin perehdytyskoulutus kaikille työpaikkakouluttajille. Samoin palautteen perusteella lisättiin työsuh-de- ja työturvallisuusasioiden käsittelyä. Lindströmin Tekstiilihuoltajan perus- ja ammattitutkintojen sekä vastuukoulutta-jana toimii Keudan Maarit Mansio. Katse kunnossapitoonLindströmin henkilöstöstä noin 50 % on tekstiilihuoltohenkilöstöä. Hyvin ennak-kohuolletuilla koneilla on iso vaikutus sekä huollettujen tekstiilien laatutasoon että tuottavuuteen ja koneiden käytön turvallisuuteen. Lindström haluaa kehit-tää osasta osaavia tekstiilihuoltajia kun-nossapitoasentajan ja kunnossapidon automaatioasentajan tehtävän hallitsevia henkilöitä. Tällä ajatuksella suunniteltiin

Lindströmille oma oppisopimuksella to-teutettu kunnossapidon koulutus. Kou-lutus luo uramahdollisuuksia yrityksen sisällä siirtyä uusiin tehtäviin ja näin ol-len opiskelijat ovat hyvin motivoitunei-ta uudessa työssään ja jo valitut henkilöt ovat tunnettuja hyvästä palveluasentees-ta, jota kunnossapidon työssä tarvitaan. Vastuukouluttajana on Heikki Hyppö-nen. Osallistujat suorittavat kahdessa ja puolessa vuodessa vuodessa kunnossa-pidon perustutkinnon.

Vuosien saatossa Lindström ja Keu-da ovat olleet edistämässä suomalais-ta tekstiilinhuoltoa ja alan koulutusta – nyt yhteistä matkaa tehdään Mumbais-sa saakka.

K

Lindström Oy:n HR Manager Merja Koivu on tyytyväinen koulu-tuskumppanuuden kehittymisestä entistä monialaisemmaksi.

Keuda ja Lindström veivät tekstiilihuollon koulutuskumppanuuden kansainväliselle tasolle


Järvenpään kaupungin toimitilapalveluhenkilöstö taitavana työelämässä

Järvenpään kaupungin toimitilapalvelut, Keudan palvelualan toimiala sekä oppisopimuskeskus ovat tehneet tiivistä yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Viime vuosina mukaan on tullut voimakkaammin ajatus kumppanuudesta ja monialaisten palvelujen kehittämisestä. Koulutuksia ja osaamisen kehittämistä on suunniteltu taitokartoitusten pohjalta.

• teksti outi Komi • kuva heli VastamäKi

ehittäminen sai lisäpontta kolmisen vuotta sitten, kun Toimitilapalveluiden tuo-re toimitilapäällikkö Varpu Paakinaho-Heikkinen sekä

muutamaa kuukautta tuoreempi keuda-lainen, palvelualojen toimialapäällikkö Outi Komi tapasivat ensimmäisen ker-ran. Molemmilla oli taustalla usean vuo-den ura monipalveluiden johtamisesta ja kehittämisestä, joten yhteinen suun-

ta yhteistyölle oli helppo löytää. Vahvaa osaamista koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen toi myös Keudan oppi-sopimuksen koulutustarkastaja Irja Ylö-nen. Järvenpään kaupungille toteutettu koulutus on ollut pääsääntöisesti oppi-sopimuskoulutusta.

Työelämän taidot näkyviksiJärvenpään kaupungin koko ravitsemis-palveluhenkilöstölle toteutettiin marras-

Kkuussa 2011 taitokartoitus osana am-matillisen osaamisen itsearviointia. Sen suunnittelu oli aitoa ja innostunutta yh-teistyötä ravitsemispalvelujen palvelu-päälliköiden Ritva Julkusen ja Irja Vuo-risen sekä Keudan kouluttajien Anna-Maria Vaajoensuun ja Jaana Vaskinin kesken. Taitokartoituksen teknisestä to-teutuksesta vastasi Keudan projektipääl-likkö Seppo Telinkangas. Saatujen tulosten perusteella Järven-

Järvenpään kaupungin ruoka-palveluhenkilökunta kuuntelee ilahtuneena Keudan kouluttajien Jaana Vaskinin ja Anna-Maria Vaajoensuun kertomia hyviä tuloksia taitokartoituksesta.


pään kaupungin ruokapalveluhenkilös-tön am mattiosaaminen oli erittäin hyvä ja työntekijöillä on pääsääntöisesti hyvä pohjakoulutus. He myös viihtyivät Jär-venpään kaupungilla hyvin. Kartoituk-sessa löydettiin myös päivitys- ja kou-lutustarpeita, joiden pohjalta suunnitel-laan tulevia koulutuksia.

Myös puhtaanapitopalveluiden hen-kilökunnalle tehtiin taitokartoitus. Siinä esiinnousseiden osaamistarpeiden poh-jalta toteutettiin keväällä 2012 viiden kuukauden mittainen oppisopimuskou-lutus. Järvenpään kaupungin yhteys-henkilönä puhtaanapitoasioissa on pal-velupäällikkö Johanna Ikonen ja työ-paikkakouluttajina toimivat Järvenpään kaupungin omat puhtaanapitoesimie-het. Tukea osaamisen kehittämiseen toi Keudan puhdistuspalvelujen vastuukou-luttajan Minna Höckertin tietopainottei-nen koulutus ja käynti jokaisen opiskeli-jan kohteessa. Koulutus toteutetaan uu-delle ryhmälle syksyllä 2012, ja jatkoa saattaa seurata vielä keväälle 2013.

Järvenpään kaupungin toimitilapääl-likkö Varpu Paakinaho-Heikkinen to-teaa, että eri osapuolten kumppanuus koulutusten suunnittelussa on ollut hie-noa.– Tuo kumppanuus syntyy yhteisistä kontakteista ja yhteisestä tahtotilasta.– Asiakkaan työn tunteminen sekä yh-teys henkilöiden aito innostus osaami-sen kehittämiseen näkyy pitkällä tähtäi-mellä Järvenpään toimitilapalveluiden lopullisten asiakkaiden arjessa: koulu-jen viihtyisyydessä, uimahallien hygi-eenisyydessä ja Järvenpää-talon edusta-vuudessa, uskoo Keudan Outi Komi.

Taitavana kiinteistöpalveluissaYhteistyötä on perinteisesti tehty Järven-pään kaupungin ravitsemispalveluissa ja puhtaanapitopalveluissa. Noin vuosi sitten istuttiin yhteistyöpöytään mietti-mään myös, miten Järvenpään kaupun-gin kiinteistöpalveluiden koulutus- ja henkilöstön osaamisen kehittämistä voi-daan tukea. Mukaan yhteistyöporukkaan tulivat Järvenpään kaupungin kiinteistö-palvelupäällikkö Jukka Lempinen se-kä Keudan toimialapäällikkö Risto Asp. Kiinteistöpalveluissa hoidetaan noin 33 työntekijän voimin noin 180 000 m2 tilo-ja. Yhteistyön laajentuminen myös tälle alueelle on nyt alkanut ja ensimmäisenä kiinteistöhuollon henkilöstö on suorit-tanut työelämäsertifikaatteja, kuten työ-turvallisuuspasseja Keudassa.

yökaluviuhkat luotiin alun pe-rin erityisesti Suomeen töihin tulevien vieraskielisten henki-

löiden käyttöön. Niitä käyttävät ah-kerasti myös esimerkiksi ulkomaille työssäoppimaan lähtevät suomalaiset opiskelijat sekä tänne saapuvat vaih-to-opiskelijat. Viuhkat on tehty likaa hylkivästä materiaalista, ja niitä on helppo kantaa mukana vyöllä tai tas-kussa. – Ensimmäiset viuhkat olivat viisikie-lisiä, mutta nyt kaikki kolme viuhkaa sisältävät jo seitsemän eri kieltä: suo-men, ruotsin, englannin, viron, venä-jän, ranskan ja saksan, kertoo viuh-kahankkeita Keudassa vuodesta 2007

Työkalu-viuhkaperhe sai kolmannen jäsenen

saakka koordinoinut kv-koordinaat-tori Kristina Tuori-Nyman.

Viuhkoja on painettu tähän men-nessä yhteensä noin 30 000 kap-paletta. Keuda on toteuttanut kaik-ki työkaluviuhkat yhteistyössä usei-den yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusimmassa kiinteistöalan viuhkas-sa yhteistyökumppaneita ovat olleet Lindström Oy, N-Clean Oy, Sodexo, Sol Palvelu Oy, Opetushallitus ja Es-poon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.

Viuhkoja voi tilata Keudasta Kristina

Tuori-Nymanilta, puh. 050 380 3831

tai [email protected].

Työkaluviuhka on kuvallinen sanakirja käytännön työ-elämän tarpeisiin. rakennus- ja autoalan viuhkojen rinnalle on nyt tullut kiinteistöalan työkaluviuhka, ja suunnitteilla on myös ravitsemisalan työkaluviuhka.

T

Työkaluviuhkat on otettu riemumielin vastaan eri aloilla. Rakennus- ja auto-alojen viuhkojen takaa kurk-kaa Kristina Tuori-Nyman.


rvioijien perehdyttämis-koulutus on osa Keu-dan aikuisopiston tarjoa-maa täydennyskoulutus-ta. Koulutuksessa paneu-

dutaan työelämäyhteistyöhön näyttö-tutkintojärjestelmässä ja ammatillises-sa peruskoulutuksessa. Se vahvistaa yh-teistyötä koulutuksen järjestäjän ja työ-elämän välillä sekä antaa työelämässä

Täydennyskoulutuksella osaamista työelämään

toimiville arvioijille valmiuksia työssä-oppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien ohjaamiseen, to-teuttamiseen ja arviointiin.

Koulutuksen perustana on Opetus-

• teksti anne hosio-PaloPosKi • kuvat Johannes niemi

Keudan aikuisopisto tarjoaa täydennyskoulutusta työelämän tarpeisiin. Täydennyskoulutus on tarkoitettu työssäkäyville päivittämään ja lisäämään olemassa olevaa ammattitaitoa. Valikoimasta löytyy mahdollisuuksia niin viestintätaitojen kuin tietotekniikan osaamisenkin kartuttamiseen. Monella työpaikalla vaadittavat niin sanotut passikoulutukset – kuten ensiapukoulutukset ja hygieniapassi – on myös mahdollista suorittaa täydennyskoulutuksena.

A

Arvioijien perehdyttämiskoulu-tuksesta hyötyvät niin koulutet-tavat, koulutuksen järjestäjä kuin arvioitavat opiskelijatkin. Keudan Eija Nieminen ja Marjo Liete ovat vetäneet koulutuksia Hyvinvoin-tialoilla menestyksekkäästi.

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti 17Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti

hallituksen työpaikkaohjaajien koulu-tusohjelma, jonka laajuus on kaksi opin-toviikkoa. Koulutuksen voi myös suorit-taa yhden opintoviikon laajuisena. Ohjaajia ja arvioijia tarvitaan työelämästäArvioijien perehdyttämiskoulutus on tärkeä työelämässä toimiville arvioijille. Ammatillisen koulutuksen sanasto – eri-tyisesti näyttötutkintojen käsitteet – au-keavat koulutuksessa uudella tavalla. Yhteisesti ymmärretty sanasto helpottaa yhteistyötä ja arviointitoimintaa. Koulu-tukseen osallistuneet kertovat koulutuk-sen antavan varmuutta arviointiin, kir-kastavan omaa ammatti-identiteettiä ja nostavan esiin työelämän tärkeän roo-lin ammatillisen koulutuksen toteuttami-sessa. Perehdyttämiskoulutus on väline tutkintojen osaamisvaatimusten ymmär-tämiseen sekä ohjaamisen ja arvioinnin menetelmien tuntemiseen.

Työssäoppiminen on olennainen osa ammattiin opiskelua, ja myös am-matillinen osaaminen useimmiten osoi-

tetaan aidoissa työelämän tilanteissa. Koulutuksen järjestäjän ja työelämän yh-teistyön sujuvuus sekä työelämässä toi-mivien ohjaajien ja arvioijien taito on-kin iso laadullinen tekijä ammatillisessa koulutuksessa.

Koulutuksen järjestäjälle luotettavat ja osaavat työelämän yhteistyökumppa-nit ovat kullanarvoisia. Niinpä arvioijien perehdyttämiskoulutus on tärkeä yhteis-toiminnan muoto.

Perehdyttämiskoulutuksiin osallistu-neet ovat kokeneet koulutuksen oman työnsä kannalta tarpeellisena ja hyödyl-lisenä. Samaa toteavat koulutuksia ve-täneet kouluttajat, sillä myös koulutta-jan oma työ kehittyy vuorovaikutukses-sa työelämän edustajien kanssa. – Arvioiji en perehdyttämiskoulutus on konkreettinen työelämäyhteistyön muo-to, jossa yhteistyö syvenee, kiittelevät arviointikoulutuksia vetävät Eija Niemi-nen ja Marjo Liete. Ohjaukseen ja arviointiin liittyvis-tä pulmatilanteista voidaan keskustel-la ja etsiä yhteisesti ratkaisuja. Pereh-

dyttämiskoulutus on myös kouluttajalle oman työn kehittämistä.

Hyvinvointialoilla rutistus arvioija-koulutuksessaPerehdyttämiskoulutus sisältää lähiope-tusta, jossa käsitellään näyttötutkinto-järjestelmään, ammatilliseen peruskou-lutukseen ja työssäoppimiseen liittyvää lainsäädäntöä työelämäyhteistyön näkö-kulmasta. Lisäksi paneudutaan ammatti-taitovaatimuksiin ja arviointiin sekä kes-kitytään ohjaamisen menetelmiin. Kou-lutukseen sisältyy myös omaa työsken-telyä verkkoaineiston pohjalta.

Viime syksystä toukokuuhun 2012 hyvinvointialoilla järjestettyihin pereh-dyttämiskoulutuksiin osallistui liki 250 henkilöä, joista suurin osa suoritti koko kahden opintoviikon laajuisen paketin. Arvioijien perehdyttämiskoulutuksista, kuten muistakin Keudan aikuisopiston järjestämistä täydennyskoulutuksista, il-moitetaan www.keuda.fi-sivustolla, Ai-kuiset-osiossa.

Keudan aikuisopiston täyden-

nyskoulutus avaa monelle työs-

säkäyvälle uusia näkökulmia ja

antaa uutta osaamista työhön.


Tv-tuottajat ovat median keskiössäTv-tuottajien koulutus muokataan työ-elämän tarpeiden mukaisesti kattamaan yhä laajemmin median muuttuvaa kent-tää. Koulutusta on vetänyt nyt vuoden verran media-alan monitaitaja, koulutta-ja Harri Haanpää.

Koulutus tähtää hyvin tiiviiseen yh-teistyöhön työelämän tekijöiden kanssa – sitä toteutetaan muun muassa järjestä-mällä tilaisuuksia, joissa opiskelijat voi-vat esittää ideoitaan kaikille pääkana-vien edustajille samanaikaisesti. Lisäksi koulutuksen yhteydessä luodaan yhteis-työverkostoja aina Yhdysvaltoja ja Uut-ta-Seelantia myöden.

Tv-tuottajakoulutukseen voi koulu-tuksen nimestä huolimatta hakeutua laa-jemmallakin osaamispohjalla kuin pel-kästään television tai elokuvan puolelta. Nykyisessä mediamaailmassa hyvän ta-rinankerronnan taitoja voi soveltaa sekä pelialalla että perinteisemmällä puolella. Digitalisoituminen mahdollistaa uusien ideoiden kehittelyä, ja tuottajakoulutus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tv-tuottajaopiskelijoiden ikäjakauma ja työhistoria vaihtelevat suuresti, mikä on tuonut koulutukseen monipuolista ja ri-kasta näkemystä.

Dokumenttiopiskelijoiden töitä televisiossaTv-dokumenttikoulutus järjestetään nyt kolmatta kertaa, ja hakijoita koulutuk-seen on tullut kaikilta tv-kanavilta. Opis-kelijat ovat tv-, radio- ja uutistoimittajia, dokumenttiohjaajia sekä av-alan moni-taitajia. Kurssilla on tehty saumattomas-ti yhteistyötä muun muassa Yleisradi-on dokumenttiohjelmien genretuottajan Pentti Väliahdetin kanssa. Opiskelijat ovatpitchanneet töitäänsuoraanYlelle,ja monet ovatkin saaneet vietyä idean-sa tuotantoon asti. Koulutusta vetää pit-kään Yleisradiossa dokumenttiohjaajana toiminut Riitta Granath.

Toinen dokumenttien tekemiseen tähtäävä koulutus toteutetaan oppisopi-musmuotoisena. Siinä Yleisradion ohjaa-jat, kuvaajat, editoijat ja toimittajat opiske-levat Reality-dokumentin tekemistä. Kou-lutuksen ”isä” on genretuottaja Pentti Vä-liahdet, jonka sydäntä lähellä ovat Ylen reality-dokumenttien sisäistäminen ja op-piminen. Reality-koulutuksen ideana on ottaa haltuun uudenlaista muotokieltä, jonka sisällöt Yle määrittelee omissa lin-jauksissaan. Tämän oppisopimuskoulu-tuksen kuvaus- ja editointiopettajana on ollut Keudan puolelta Harri Haanpää ja vastuukouluttajana Riitta Granath.

• teksti Pasilan työryhmä • kuva Kalle KerVinen

Keudan aikuisopiston mediayksikkö Pasilassa tekee päivittäin töitä mediakentän huipputaitajien kanssa. yhteistyökumppaneina ovat muun muassa yleisradio, mtV3, FoX, nelonen ja itsenäiset tuotanto-yhtiöt sekä suomessa voimakkaasti nousussa oleva pelituotanto.

Mediayksikön kaikki kouluttajat ovat media-alan osaajia, ja useidenkoulutusohjelmien opiskelijat ovat myös media-alalla pitkään toimineita ammattilaisia, joiden kautta yhteistyökuviot vahvistuvat entisestään. Tällä aukeamalla esitellään lyhyesti Keudan aikuisopiston koulutuksia Pasilassa.

Aikuisopiston Pasilan yksikkö on

median keskipisteessä

Läksyn työntekijät oppisopimuskoulutuksessaYlen lähetyskeskus Läksyn kautta kul-kevat Suomen televisiossa näkyvät oh-jelmat. Siellä työntekijöiden tehtävä-nä on seurata, että kuva, ääni ja teksti-tys ovat kunnossa. Syksyllä 2011 Läksyn tehtävänkuvia muutettiin ja samalla et-sittiin lähes 30 henkilön ryhmään uusia tekijöitä. Koska Ylen sisältä oli haasteel-lista löytää sopivia henkilöitä uusiin teh-täviin, Keudan aikuisopisto sopi Läksyn kanssa audiovisuaalisen viestinnän pe-rustutkintoryhmän perustamisesta oppi-sopimuksena.

Keuda suoritti hakijoiden esikarsin-nan, teki oppisopimukset ja suunnitte-li teoriakoulutuksen, jonka se myös to-teuttaa. Oppilaitoksen puolelta ”primus motorina” toimi kouluttaja Christer Löf-man, jolla on takana useita työvuosia Yleisradiossa. Koulutuksen aloitti neljä perustutkinto- ja kolme ammattitutkin-to-opiskelijaa.

Nyt puoli vuotta myöhemmin ilmeet ovat iloisia. Opiskelijat viihtyvät hyvin ja ovat erittäin motivoituneita. Kouluttajat ovat olleet iloisia hyvästä porukasta, joi-den antautuminen opiskeluun on mo-tivoinut muitakin. Myös työpaikalla ol-laan tyytyväisiä.


Urheiluohjelmia tekemässäViestintäalan pitkäaikainen ammattilai-nen Ike Rautio kouluttaa Keudan opis-kelijoita Lifestyle- ja urheiluohjelmien il-mapiirissä. Kurssilla tehdään paljon yh-teistyötä Ylen eri tuotantoyhtiöiden se-kä urheilujärjestöjen kanssa. Opiskelijat ovat olleet mukana muun muassa Ylen urheiluohjelmissa, painin Olympiakar-sinnoissa, Talviklassikossa ja Naisten Kympillä. Kurssilaiset pääsevät päivittä-mään osaamistaan ja kehittämään itse-ään media-alan korkeimmalla huipul-la ja samalla tulevat tutuksi alan toimijat laaja-alaisesti. Myös yritykset hyötyvät, sillä intensiiviset projektit toimivat lois-tavana rekrytointitilaisuutena.

Räätälöidyn valmistavan koulutuk-sen jälkeen kaikkien kurssilaisten ta-voitteena on av-viestinnän ammattitut-kinto. Mittavin näyte oppilaiden osaami-sesta lienee Ylellä kesäkuussa 2012 esi-tettävä dokumentti. Tämä suuri projekti on suunnittelusta ja ideoinnista lähtien opiskelijoiden omaa käsialaa.

Peliala kasvaa kohistenSuomen kulttuurialalla nopeimmin kas-vaa tällä hetkellä pelien tuotanto: se työllistää huipputason luovia osaajia, joiden työtä ei voi teettää halpamaissa. Alan kehitys on entisestään nopeutunut digitaalisen murroksen myötä, ja peliyri-tykset ovat kehittyneet myyntiosaajina. Yhä suurempi osa pelien tuotoista jää kotimaahan, mikä mahdollistaa työpaik-kojen syntymisen.

Keuda on ollut mukana kehittämäs-sä alan koulutusta, jonka tuloksena al-kaa syksyllä 2012 täydennyskoulutus pelien visuaalisen suunnittelun ja to-teuttamisen osaajille. Koulutuksen vas-tuukouluttajana on pelialan pedagogi-nen ”grand old man” Juha Vanhanen.

Meillä Pohjoismaissa on hyvät edel-lytykset pelialan nopeaan kasvuun. Peli-en tuotantoa tuetaan muun muassa TE-KESin teknologiatuilla ja ulkomaistakin sijoittajarahaa on virrannut viime vuosi-na runsaasti. Myös työkalut ja menetel-mät ovat muuttuneet ja kehittyneet. Hy-vistä luovista ideoista ei maassamme ole koskaan ollut pulaa, joten pelialan tule-vaisuus näyttää erittäin valoisalta.

Av-tekniikka on perusta kaikelleAv-tekniikan koulutus tarjoaa mahdol-lisuudet perehtyä audiovisuaalisen alan töihin ja tehtäviin. Koulutus valmistaa audiovisuaalisen alan perustutkintoon (media-assistentti) ja kestää kaksi vuot-ta. Alan tehtävänimikkeitä ovat muun muassa valomies, miksaaja, tapahtuma-järjestäjä, tuottaja, äänittäjä, av-vahtimes-tari ja roudari. Koulutus tarjoaa myös erinomaisen pohjan ääni-, valo- ja kult-tuurituotannon jatkokoulutuksiin aiko-ville. Vastuukouluttajana toimii Antero Gustafsson.

Koulutuksen pääyhteistyökumppa-neita ovat av-alan yritykset, joissa kou-lutuksen työssäoppiminenkin tapah-tuu. Lisäksi oppilaat vierailevat alan valtakunnallisilla messuilla. Opiskeli-joiden seuraava mittavampi työprojekti on Mäntsälässä Saaren Joulumaan valo-suunnittelu ja av-rakennus vuodenvaih-teessa.

Läksyn oppisopimusryhmä teki dokumentin SAKU-stars-tapahtumassa.


lkuaikoina sotilasasia-miehet, upseerit, osallis-tuivat viimeisen päivän ohjelmaan, kun oli tarjoi-lun aika. Ensimmäisellä

kurssilla ollut Reija Kaskeala (amiraali Juhani Kaskealan puoliso) oli sitä miel-tä, että miesten pitäisi kokea itse, kuin-ka paljon kutsujen järjestäminen vaatii työtä. Rouva Kaskealan aloitteesta alkoi nykyinen käytäntö.

Upseerit ja puolisot tekevät kutsu-

ja kurssin ensimmäisestä päivästä alka-en. Neljän päivän kurssiin kuuluu keit-tiöpäivä, joka sisältää 3–4 ruokala jin päivällisen valmistamisen. Kurssilla käy-dään läpi kattaus; floristi Taisto Taski-nen vastaa kukka-asetelmien rakenta-misesta, Seija Ekholm vetää viinikurs-sin ja viimeisenä päivänä valmistellaan tiedustelupäällikön vastaanotto. Pääesi-kunta järjestää tapakulttuuriosion itse, joten tämä kurssi keskittyy vain kutsu-jen valmisteluun.

– Nykyisin keskeinen asia on opettaa keittiössä valmistettavia, näyttäviä ja hel-polla tavalla tehtyjä ruokia, jotka voi tehdä etukäteen. Kurssin idea lähti ko-tiedustamisesta, mitä se on vielä tänäkin päivänä, kertoo Yliniemi.

Kurssi huipentuu pääesikunnan tie-dustelupäällikön vastaanottoon, jonka aiheena on ulkomaille lähtevien asia-miesten ja puolisoiden hyvästely. Pää-esikunnan tiedusteluosaston työkave-rit ja eläkkeellä olevat sotilasasiamiehet

• teksti maarit tiala • kuvat maarit tiala ja marKetta yliniemen albumi

ruuanlaitto-oppia upseereilleKeudan lehtori Marketta ”My” Yliniemi järjestää Pääesikunnan ulkomaille lähteville sotilasasiamiehille ja heidän puolisoilleen koulutusta, josta saa valmiuden järjestää kotiedustuskutsuja. Ensimmäiset kurssit olivat vain puolisoille, mutta jo vuosia on kursseilla ollut myös upseereja.

A

Tiedustelupäällikön vas-taanotto on juhlallinen mutta rento tilaisuus.


saavat myös kutsun vastaanotolle, joka on rennon juhlallinen.

Kiitoksia maailmalta– Ajatus kurssista syntyi, kun kummi-setäni oli sotilasasiamiehenä ja huomasi koulutuksen tarpeen. Hänen kanssaan käytyjen keskustelujen pohjalta aloin ra-kentaa koulutusta. Kummisetäni vaimo antoi myös vinkkejä ja kirjoitti ruutupa-perille, mitä asioita kurssilla olisi hyvä käsitellä, Yliniemi muistelee.

Ensimmäisen kurssin hän piti yksin, mutta kurssien vetäminen vaati lisävoi-mia. Toiselle kurssille avuksi tuli Mar-ketta Tahvanainen, myöhemmin mu-kaan tuli Elina Karvinen-Hakala. Myös Keudan opiskelijat saivat vastaanoton yhteydessä tarjoilijaharjoittelua. Monet Taitaja-kisaajat ovat olleet Yliniemen apuna. Viime vuonna apulaisena hääri

Juho Ekegren, joka oli Taitaja-kisan kul-tamitalisti.– Aika paha, kuinkahan kauan sitä on tullutkaan oltua Keudassa, sanoi Ylinie-mi, kun huomasi valokuvista, että nyt eläkkeellä oleva pääesikunnan tiedus-telupäällikkö Yrjö Viitasaari oli ensim-mäisellä kurssilla. Tänä vuonna samalla kurssilla oli hänen poikansa.

Kursseilla on kautta aikain ollut hy-vä henki, kukapa ei haluaisi tulla neljäk-si päiväksi tekemään ruokaa ja suunnit-telemaan kutsuja. Ohjeistus kurssilaisille on helppoa.– Kun huomautan, että lasit laitetaan suoraan, niin nehän ovat sitten suoras-sa, kun upseeri sen tekee.

Yliniemi saa kutsujen onnistumises-ta kertovia postikortteja asemapaikoil-ta ympäri maailmaa. Mistähän seuraava kortti saapuu?

My tämän vuoden

kurssilla kertomassa

ohjeita ja vinkkejä fileen

valmistukseen.

hannu heikkilälle amKe:n ansioristi

nsioristi luovutettiin Heikki-lälle 17.4.2012 Keudan 50-vuotisvastaanoton ja SAKU-

starsin avajaisten jälkeen järjestetyl-lä Järvenpään kaupungin vastaan-otolla.

Kyseessä oli ensimmäinen AM-KE ry:n jakama kultainen ansioristi, sillä järjestö perustettiin vasta vuon-na 2010 Ammatillisen Aikuiskoulu-tuksen Liiton ja Koulutuksen järjes-täjien yhdistys KJY ry:n yhdistyes-sä.

A

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on myöntänyt Keski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymän johtajalle Hannu Heikkilälle kultai-sen ansioristin hänen toi-minnastaan ammatillisen koulutuksen hyväksi.

Upseeri osaa laittaa lasit

suoraan! Tässä tarkkana

Juha Pallaspuro ja Tapio

Maijala vuoden 2011

kurssilla.


piskelen ensimmäistä vuot tani matkailualaa yo-pohjaisella linjalla Keudas-sa. Halusin tehdä ensim-mäisen työssäoppimisen

tapahtumatuotantoon liittyvien tehtävi-en parissa. Ennen jääkiekon MM-kisoja olin mukana SAKUstars-kulttuurikisois-sa opaskoordinaattorina ja osallistuin myös Taitaja-kisoihin Jyväskylässä toise-na ryhmänjohtajana.

Hain viime talvena vapaaehtoisek-si Helsingissä (ja Tukholmassa) pelatta-viin jääkiekon MM-kisoihin silmällä pi-täen tulevaa koulun työssäoppimisjak-soa. Hakemuksen jättämisen jälkeen sain kutsun ryhmähaastatteluihin, jonka jälkeen pääsin mukaan osaksi MM-kiso-jen asiakas- ja VIP-palvelut-taustaryh-mää. Valinnoista vastasi kisaorganisaatio vastuualueittain ja hakemuksia oli ollut yli 1 500 eri kilpailutehtäviin.

Ennen kisoja meillä oli erilaisia kou-lutuksia, joissa käytiin läpi ryhmien alu-eellisia tehtäviä. Oman ryhmäni työteh-täviä olivat muun muassa vieraiden oh-jaaminen, opastaminen ja infoaminen

sekä haastateltavaksi tulevien kiekko-legendojen saatteleminen. Ryhmämme työskentelee pääsääntöisesti kisojen ko-timaisten yhteistyökumppaneiden VIP-tilassa Hartwall Areenalla, joka on ki-soissa nimeltään PARTNER VIP.

Odotin MM-kisojen alkua innoissa-ni koko kevään ja vihdoin odotus pal-kittiin, kun kotikisat käynnistyivät! Va-paaehtoisena olen ensimmäistä kertaa mukana, mutta kisoja olen aikaisempina vuosina seurannut ahkerasti ja jääkiek-ko lajina on muutenkin lähellä sydäntä-ni. On hienoa saada olla mukana näin suuressa tapahtumassa ja nähdä, mitä ”siellä kulisseissa” tapahtuu.

Tätä kirjoittaessa takana on ensim-mäinen kisaviikonloppu Hartwall Aree-nalla, josta päällimmäisenä tunteena on innokas ja hyvä fiilis! Ensimmäisten vuorojen jälkeen kulkeminen suures-sa ja vilkkaassa hallissa on helpompaa ja omat tehtävät ovat selkeytyneet. Joka päivä halli ja sen edusta täyttyy innok-kaista faneista, kisavieraista ja henkilö-kunnasta, unohtamatta tietysti ahkeras-ti harjoittelevia pelaajia, joiden ympäril-

le koko tapahtuma perustuu. Olen kokenut ja nähnyt paljon uut-

ta, sekä viihtynyt erinomaisesti muka-vien työkavereiden ja mielenkiintoisen työympäristön ansiosta. Pelejäkin olen ehtinyt seuraamaan ja päässyt koke-maan hallin mahtavan fiiliksen. Työvuo-roja minulla on jokaiselle pelipäivälle ja välillä ne ovat pitkiäkin, mutta kisahuu-massa ne menevät silti todella nopeas-ti. Olen aivan innoissani, että olen saa-nut tällaisen mahdollisuuden olla osana MM-kisoja ja vielä suorittaa siinä samalla työssäoppimista. Olisipa oppiminen ai-na näin hauskaa ja mielenkiintoista!

Minulla on aivan mahtava oppimis-kevät takana ja vielä huikeat kaksi viik-koa edessä, en vaihtaisi tätä mihinkään! Töitä on mukava tehdä hyvällä porukal-la ja niitä jatketaan pitämällä mielessä vaparien motto: ”Shine with Stars!”

Voin suositella vapaaehtoistyötä kai-kille, tämä on hyvä keino päästä kokei-lemaan suuren tapahtuman tekemistä ja tavata samalla paljon uusia ihmisiä.

laura KiVistö

ojääkiekon MM-kisoissa

Työssäoppimassa


Mikä on mukavinta työssäsi?Mukavinta on, kun saa olla ihmisten kanssa tekemisissä sekä monipuolisuus. En tiedä, mitä päivä tuo tullessaan, kun tulen töihin. Toimenkuvani on kirjoitet-tu toimintasääntöön, mutta joustavuut-ta tarvitaan ja tavallaan se myös piristää työpäiviä. Yksi parhaita puolia työnku-vassani on kehitystyö, jota on aina kan-nustettu ja tuettu Keudassa. Siitä kiitok-set rehtoreille ja hallinnolle.

Mitä työhösi Sarviniitynkadulla on kuulunut 30 vuoden aikana?Insinööriopintojen aikana luin kesäyli-opistossa kasvatustieteiden apron ja val-mistuin insinööriksi vuonna 1980, jol-loin olin töissä Itä-Uudenmaan aikuis-koulutuskeskuksessa. Kun Järvenpään ammattikoulun Keravan sivukouluun haettiin kemian opettajaa vuonna 1982, hain sitä ja aloitin opettajan työt kesä-kuun alussa. Valmistuin filosofian mais-teriksi vuonna 1984 opiskeltuani työn ohessa. Olen sanonutkin, että olen peh-moinsinööri. Tekniikan ala tuli vuon-na 1990 vastuulleni. Koulussa oli aluk-si 380 oppilasta, ja nyt lähes 650 oppi-lasta. Logistiikan tulo Keravalle kasvat-

ti osaltaan koulua. Uusi organisaatio toi uudistuksia mukanaan ja ne mahdollis-tivat jalkautumisen henkilöstön keskuu-teen. Näin pystytään kehittämään eri toi-mipaikkojen osastojen yhteistyötä. Keu-dassa talous on hoidettu hyvin, mikä nä-kyy koulutuksessa vaikkapa opetuksen ajanmukaisissa laitteissa.

Kerro kolme mieleenpainuvinta tapahtumaa Keudasta?Ykkösenä on ehdottomasti Ammatilli-sen koulutuksen suurtapahtuma vuon-na 2008, jossa Keuda oli yksi kolmes-ta järjestäjästä. Tapahtuma näkyi omassa ja koulun toiminnassa erityisesti teknii-kan ja logistiikan tehtävissä. Maahan-muuttajien koulutuksen aloitus 1990-lu-vulla yhteistyössä Keravan aikuisluki-on kanssa ja yleensäkin kansainvälisyy-den tuleminen oppilaitoksen toimintaan oli myös merkittävä virstanpylväs. Kol-mas erityisesti mieleen jäänyt tapaus oli, kun kemian osastoa oltiin lakkauttamas-sa 1990-luvun alussa vähäisen opiskeli-jamäärien takia. Yhteydenotot sidosryh-mille osoittivat, että kysyntää on, ja näin alkoi pilottina laboranttikoulutus, joka sittemmin vakiintui.

Kerro haave, jonka toivoisit toteutuvan?Toivon, että opiskelijat saataisiin todel-la motivoitumaan opiskeluunsa. Hyviä opiskelijoita on paljon, mutta haastetta on heikoimmissa opiskelijoissa.

Mitä kuuluu elämään työajan jälkeen?Kuntoliikunta on ollut aina osa elämää-ni. Työmatkat kävelen ja pyöräilen mie-lelläni eripituisia lenkkejä. Tänä talvena hiihdin yli 700 kilometriä ja uuden en-nätykseni. Luontoihmisenä saan ener-giaa marjojen poiminnasta ja metsäs-sä kulkemisesta. Siitä varmaankin sai alkunsa viime vuosien uusi harrastus, vaellus. Suomen Lapin lisäksi olen käy-nyt Italiassa, Sveitsissä ja Slovakiassa. Andorra on ensi kesänä meidän seuraa-va kohteemme.

Kenet seuraavaksi haastat Tapaa keudalainen -palstalle?Haastan palkkahallintosihteeri Jaana Nikulan kuntayhtymästä. Hänen kans-saan olen tehnyt pitkään töitä. Jaanal-ta saa aina hyvää ja ystävällistä palve-lua.

• tekstit ja kuva: MAARIT TIALA

Raimo Tuononen

Koulutuspäällikkö,

Keudan ammattiopisto,

Sarviniitynkatu Kerava

Tapaa keudalainen

Raimo esittelemässä Keudan Sarvi-oluen valmistuksessa käytettäviä keittokattilaa ja käymisastioita.

AIKUISOPISTO

Keudan aikuisopisto palvelee aikuisia, jotka haluavat kehittyä ammatissaan tai suunnata kokonaan uu-delle uralle. Koulutustarjontamme kattaa kaikki koulutusalat. Meillä voit suorittaa kokonaisen tutkinnon tai keskittyä valitsemaasi osa-alueeseen.

Aikuisopiskelu Keudassa on joustavaa. Voit opiskella päätoimisesti tai osa-aikaisesti, päivällä tai illalla. Jokaiselle opiskelijalle tehdään aiemmin hankittuun osaamiseen ja elämäntilanteeseen sopiva henkilökohtai-nen opiskelusuunnitelma. Monille aloille on jatkuva haku, joten pääset mukaan sinulle sopivana ajankohta-na.

Tutustu eri alojen koulutuksiin osoitteessa www.keuda.fi/aikuiskoulutus:

• Kulttuuri-jamedia-ala

• Hyvinvointialat

• Luonnonvara-jaympäristöala

• Palvelualat

•Tekniikanjaliikenteenala

Aikuinen – uudistu opiskelemalla!

www.keuda.fiKeuda - Työelämän taitaja • Tutustu ja hae: www.keuda.fi/aikuiskoulutus

Tutkintojensuorittaminenonmahdollistatyöntekijöillejayrittäjillemyösoppisopimus-koulutuksenaKysy lisää: Keudan oppisopimuskeskus, Kultasepänkatu 5, 2. krs, Kerava, puh. 050 328 8522 tai 050 415 0640, [email protected]

keuda-lehti 2/2012

Documents