jussi ronkainen/nuorisotyö ja tutkimus

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

Nuorisotyö ja tutkimusJussi Ronkainen

Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Mikkelin ammattikorkeakoulu

[email protected]

p. 050 3124983

mailto:[email protected]


Kestävä hyvinvointi

Tutkimusjohtaja Anu Haapala

Terveyden edistäminen ja hyvä työelämä

• Tutkimuspäällikkö NN

• TKI-asiantuntija

• Projektipäälliköt

• Yliopettajat

Osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy ja aktiivinen kansalaisuus




• Yliopettajat

Sähköiset hyvinvointipalvelut ja ruokapalvelut sekä elintarviketurvallisuus




• Yliopettajat

Materiaalit ja ympäristöturvallisuus

Tutkimusjohtaja Kati Manskinen

Älykkäät materiaali- ja energiaratkaisut




• Yliopettajat

Ympäristöturvallisuus




• Yliopettajat

Metsätalous ja kuituteknologia




• Yliopettajat

Sähköinen arkistointi ja digipalvelut

Tutkimusjohtaja Noora Talsi

Käyttäjälähtöinen sähköisten palvelujen mallintaminen




• Yliopettajat

Digitaalisten palvelujen tuotteistaminen




• Yliopettajat

Sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen




• Yliopettajat

Juvenia – tutkimus- ja

kehittämiskeskusJussi Ronkainen

Tutkimuspäällikkö NN,

tutkijat, yliopettajat, lehtorit

KuitulaboratorioTapio Tirri

Tutkimuspäällikkö NN,

projektipäälliköt, tutkimusinsinöörit

Digitaalisen

tiedonhallinnan

tutkimuskeskus


Juvenia

• Juvenia – nuorisoalan osaamiskeskittymä-hanke (2008-2010),

ESR

• Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (2011- ), osa

Mamkin kestävän hyvinvoinnin painoalan tki-toimintaa

• KKA:n laatuyksikköpalkinto kn-koulutusohjelmalle ja Juvenialle

• Nuorten osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy ja aktiivinen

kansalaisuus

• Toteutettu yli 30 nuorisoalan alueellista, kansallista tai

kansainvälistä tutkimus- ja kehittämishanketta


Juvenia

• Yhteistyö etenkin nuorisoalan amk- ja yamk-koulutukseen:

• (opettajat tki:ssa, tki-henkilöstö opetuksessa, opiskelijoilta

opinnäytteitä, kehittämissuunnitelmia hankkeisiin, opiskelijat

harjoittelijoina jne., yamk ja monialainen master school)

• Palvelutoiminta:

• (hankekoulutukset muille toimijoille, Itä-Suomen nuorisopuntari)

• TKI-hankkeet – yhteistyö nuorisoalan toimijoiden kanssa


Nykyiset ja rahoittajalla olevat hankkeet

• Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus

• Contexts of Diaspora Citizenship (Suomen Akatemia, 2012-2016 +

Koneen säätiö 2014-2015)

• Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat: vaihtoehtolajit nuorten

liikunnallisina vuorovaikutus- ja merkitysmaailmoina (OKM;

liikuntatieteelliset tutkimusprojektit, 2012-2015)

• Volunteer engagement in Europe – Norms and Values & Social

Change (CIMO/Erasmus+, 2012-2014)

• KIRJAVAA – nuorten mediavaikuttaminen & Kirjastojen ja

nuorisotyön monialaisen yhteistyön kehittäminen (LaNuKe, 2013-

2014)

• Eteläsavolaisella maatilalla opitaan (2013-2014, Maaseuturahasto)

• Sustainable rural development through entrepreneurship

education (Nordplus Horizontal, 2013-2015)


• Rahoittajalla:

• Nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset yhteiskunnallisina ja

ylirajaisina toimijoina (Suomen akatemia & Koneen säätiö)

• ”Ei skeittauksessa jalkoja tarvita vaan kavereita!” vammaisten

nuorten asema liikunnallisissa nuorisokulttuureissa (OKM,

liikuntatieteelliset tutkimusprojektit)


• Eriarvoisuus ja syrjäytymisen ehkäisy

• Nuorten Tajua mut!-liputushankkeen arviointi- ja tutkimusosio

(2014, Sitra, NTS koordinoi)

• Vaikeimmassa asemassa olevat nuoret palvelujärjestelmässä

(ESR-Etelä-Savo, 2014-2015)

• Rahoittajalla:

• EMPYRE – Empowering youth – Good Youth Work Practices in

Europe (Erasmus+, strategic partnerships)

• Nuorten kasvu- ja elinolot

• Itä-Suomen nuorisopuntari (2010-

• Syrjäseutunuoret kv. viitekehyksessä, tutkimuspäällikkö (EAKR,

2014-2016)


Keskeisimmät kehittämissuunnat

• Harvaan asutuilla alueilla elävien nuorten kasvu- ja elinolot

kansainvälisessä viitekehyksessä

• Haettu strateginen rahoitus, älykäs erikoistuminen, EAKR => kv.

verkosto, yhteinen tutkimus ja kehittämistoiminta samanlaisten

haasteiden parissa ja samanlaisilla alueilla toimivien

eurooppalaisten organisaatioiden kanssa, Itä-Suomen

nuorisopuntarin kansainvälistäminen

• => haussa 2v. tutkimuspäällikön pesti

• Kansallinen ja kv. tutkimusprojekti Itä-Suomen yliopiston kanssa:

• Unohdettu vähemmistö? – tuplaperiferianuorten kasvu- ja elinolot

• Maaseutunuorten kehittämishankkeet


Keskeisimmät kehittämissuunnat

• Nuorisotyön uudet menetelmät ja monialaiset kentät:

• Kirjastonuorisotyö => erityisryhmänuorten mediavaikuttaminen ja

sosiokulttuurinen lukeminen-hanke (OKM, ESR-valtakunnallinen)

• Mobiilikasvatuksen menetelmät nuorisotyössä (Nuorisokeskus

Anjala ym.)

• Kauppakeskusnuorisotyö, (Nuorten Palvelu ry)

• Nuorisotakuun monialaisen- ja ammatillisen yhteistyön

kehittäminen ja Ohjaamo-mallit, Etelä-Savon alueellinen

koordinoiva rooli

• Lasten demokratiakasvatus, Israelissa pilotoitavan mallin

tuominen Suomeen


• Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus – anti

nuorisotyölle:

• Nuorten kasvu- ja elinolojen (pitkittäis)seuranta

• Kokemustietoa nuorisokulttuureista ja nuoruuden ilmiöistä

• Vaikuttavuuden arviointi

• Kokeilukulttuuri kehittämishankkeiden keskiössä: uusien

nuorisotyön toimintatapojen ja menetelmien kartoitus ja

kohdennettu pilotointi yhdessä nuorisoalan toimijoiden kanssa

• => Kehittämisen tulee pohjautua vankkaan tietopohjaan

• => kehittäminen tarkkaan rajattujen ja kohdennettujen kokeilujen

kautta


Juvenia

Susan

ErikssonVeli

Liikanen

Sonja

Miettinen

Jussi

Ronkainen

Marko

Kananen

Marita

Mattila Laura

Hokkanen

Katja

KomonenPekka

Penttinen

Kirsi

Purhonen


Nuorisotyön tulevaisuus

• Tommi Laitio: Nuorisotyön kehys

• Eriarvoisuuden vastustaminen (köyhyys)

• Toisaalta koko sukupolven asia, toisaalta tavoite tunnistaa

erityistarpeet

• Kyky kerätä ja tulkita nuorten kokemustietoa

• 1. Nuorten toimintakyvyn / -valmiuksien vahvistaminen

• 2. Ryhmät, ryhmäprosessien asiantuntijuus

• 3. Politiikka: nälkäiset kansalaiset (yhteiskunnallinen ote, areenat

kritiikille ja utopialle ei vain kuuliaisia veronmaksajia)

• Laition ajatuksia jatkaen:

• => nuorten toimintavalmiuksien vahvistaminen tulee kiinnittää

ryhmäprosessien asiantuntijuuteen ja kriittiseen kansalaisuuteen

• => nuorisotyön vahvuuksia, irrottaa toimintakykyteorian liiallisesta

yksilökeskeisyydestä

• => yksilöllinen toimintakyvyn vahvistaminen on kuitenkin osa

nuorisotyötä


• Yksilöllinen toimintakyvyn vahvistaminen:

• - etsivä ja erityisnuorisotyö, usein korjaavaa, vaikka painopiste

myös varhaisessa puuttumisessa ja tukemisessa

• - nuorisotyöntekijä usein henkilönä, joka ottaa kopin ja saattelee

vaikeassa asemassa olevan nuoren muihin palveluihin, muiden

”mökkeihin” (tai toimii niiden sisällä ja välissä): vahvistaa ja tukee

toimintavalmiuksia, kyky tulkita nuorten kokemustietoa

• - palautuu usein siihen, että nuoret luottavat nuorisotyöntekijöihin,

mutta luottamus muihin ”palveluntarjoajiin” on rikkoutunut


• Tomi Kiilakoski & Torbjörn Forkby: Nuorisotyön pilarit

• 1. Demokraattinen pilari

• Nuorten toimijuuden vahvistaminen sekä osana yhteiskuntaa että

nuorisopalveluissa (uudet muodot: monikulttuurinen nuorisotyö,

verkkonuorisotyö jne.)

• 2. Pedagoginen pilari

• Nuorisotyön menetelmät nuorten kasvun ja kykyjen

vahvistamisena

• 3. Terveydellinen pilari

• Terveyden edistäminen

• 4. Kulttuurinen pilari

• Tieto nuorisokulttuureista ja ilmiöistä ja itseilmaisun tukeminen

• 5. Sosiaalipoliittinen pilari

• Sosiaalisten ongelmien estäminen (muu kuin työ- ja

koulutuspoliittinen näkökulma)


• Laition ja Kiilakosken ajatusten yhdistäminen ja jatkaminen:

• Nuorisotyön pilareita tulisi tarkastella nuorten toimintavalmiuksien

vahvistamisen näkökulmasta, jossa keskiössä on nuorisotyön

ryhmäprosessien asiantuntijuus, kokemustieto nuorista ja perinne

kansalaistoiminnasta ja sen vahvistamisesta (+ yksilöllisen

toimintakyvyn vahvistaminen ja tukeminen, luottamus, rinnalla

kulkeminen)


Nuorisotyön roolin kirkastaminen

• Haasteita:

• Nuorisotyö kentällä ja paikoin koulutuksessa sekä nuorisotutkimus

liian etäällä toisistaan

• Yhteinen suunta puuttuu (toiminta, tavoitteet) => jos ei ole

määriteltyä toimintaa ja tavoitteita, on hyvin vaikea arvioida ja

tutkia vaikuttavuutta

• Alemmuuskompleksi => vaikutukset monialaiseen ja -

ammatilliseen yhteistyöhön

• Siilomainen palvelutuotanto ja muutosvastarinta

• Kiire pysähtyä kriittisesti vaihtamaan ajatuksia nuorisoalan sisällä

• Onko nuorisoalan ”mökitön ameeba” heikkous vai vahvuus?

Mikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fiMikkelin ammattikorkeakoulu / Mikkeli University of Applied Sciences / www.mamk.fi

jussi ronkainen/nuorisotyö ja tutkimus

Education