innovative village project report

Edited by Ou� Raa�kainen

Published by Innova�ve Village Transna�onal

Leader Coopera�on Project

InnovativeVillage

Study group in Podmotsa, Estonia, in 2013.

Edited by Outi Raatikainen

Published by Innovative Village TransnationalLeader Cooperation Project

InnovativeVillage

This book has been published as part of a transnational cooperation project.LeaderAll partners have been involved in producing texts and photos.

Publisher: University of Applied SciencesJAMKInnovative Village Transnational Cooperation ProjectLeaderFI PL– 207, 40101 JyväskyläFinlandwww.jamk.fi/innovative-village

ISBN 978-951-830-351-3 (Printed)ISBN 978-951-830-352-0 (Digital version)Web publication http://issuu.com/innovative-village

© 2014 University of Applied Sciences, Finland, Tartumaa Arendusselts, Estonia,JAMKand North East Region, Northern Ireland

Photographers: Outi Raatikainen, Hanna Luoma, Pirjo Ikäheimonen, Urpo Minkkinen(aerial photos of Konginkangas and Sumiainen), JAMK University of AppliedSciences/Antti Kuronen, Leila Hänninen, Pekka Louniala, Riitta Kolari, Päivi Kaski, KariLehtinen, Kauno Lehtomäki, Sanna Vanha-Rauvola, Vesanka Village Association, theparticipants of the photo hunt in Elva, Cushendall Development Group, PortballintraeResidents' Association, Joyce Ferder-Rankin, Liis Pärtelpoeg, Sven Začek, Alar Ilp, TriinLääne, Inga Rõžova, Madis Masing, Mall Türk, Evelin Anja, Ülenurme Pere- janoortekeskus, Mikk Otsar, Neeme Aria, M Studio Grupp

Graphic design by Triinu SarvPrinted on recycled paper in Estonia by Paar OÜ

The European Agricultural Fund

for Rural Development:

Europe investing in rural areas

3

SisukordMiks Innovative Village? .................................. 5

Partnerid........................................................... 7

Soome partnerid:LAG LAGViisari, JyväsRiihi jaJyväskylä Rakenduskõrgkool ( )JAMK ........... 8

Innovative Village proje t Soomesk .................15

North East Region...........................................16

Miks koostööd teha – Põhja-Iirimaaseisukohad........................................................18

Tartumaa Arendusselts..................................21

Tartumaa Arendusseltsiosalemine projektis..........................................24

Projektide organiseerimine ..........................26

Külad

Soome...............................................................29

Eesti...................................................................43

Põhja-Iirimaa....................................................55

Sündmuste arendamine...............................63

Turismi ja turundusearendamine.....................................................69

Kogukonnakeskuste arendamine.............83

Uute tegevuste arendamine.......................91

Innovatiivne üla –Kkasulik koostöö..............................................98

Fotogalerii....................................................106

SisällysluetteloMiksi Innovative Village?...................................5

Partnerit..................................... ........................7

Keskisuomalaiset partnerit:Viisari ry, JyväsRiihi ry jaJyväskylän ammattikorkeakoulu.................... 8

Innovative Village -projekti Suomessa ........... 15

North East Region, Pohjois-Irlanti.................16

Miksi yhteistyötä –irlantilainen näkökulma...................................18

Tartumaa Arendusselts, Viro .........................21

Tartumaa Arendusseltsinosallistuminen hankkeeseen ..........................24

Hankkeiden organisointi.................................26

Kylät

Suomi..................................................................29

Viro......................................................................43

Pohjois-Irlanti ...................................................55

Tapahtumien kehittäminen..........................63

Markkinoinnin ja matkailunkehittäminen....................................................69

Kylätalojen kehittäminen.............................83

Uuden toiminnan kehittäminen..................91

Kekseliäät kylät –palkitsevaa yhteistyötä ...............................98

Valokuvagalleria ........................................ .106

ContentsWhy Innovative Village?....................................5

Partners....................................... ......................7

Finnish partnership:LAG LAGViisari, JyväsRiihi andJAMK University of Applied Sciences.............8

Innovative Village Project in Finland..............15

North East Region...........................................16

Why co-operate – Irish viewpoints................. 18

Tartu Rural Development Association........ 21

Participation of Tartu RuralDevelopment Association inthe Innovative Village Project.........................24

Organising the projects ofInnovative Village partners........................... 26

Project communities

Finland.............................................................. 29

Estonia...............................................................43

Northern Ireland..............................................55

Developing events........................................63

Developing marketingand tourism..................................................... 69

Developing village halls...............................83

Developing new activities...........................91

Innovative Village –rewarding cooperation.................................98

Photo gallery................................................106

People learn and change through interaction.In fuctional communities active people meet regularly,share their ideas, discuss them and in the end worktogether to realise their best ideas.In the Innovative Village project the villagers have hadthe opportunity to widen their interaction to other villages,home and abroad.This has given new ideas and views for their own communities.

4

TimelineOuti Raatikainen, JAMK

20

11

2012

20

13

20

14

21.–23.10.2011

GO

PP

workshop of the future

partners in Finland

1.4.2011-31.10.2011Innovative Village

preparatory project( )NER

1.2.2011- 31.3.2012Innovative Village preparatory project ( )JAMK

09/2012– 02/2013Community TrainingProgramme of TAS

1.9.2012 - 31.10.2014Innovative Village cooperation projectLEADER

28.-3

0.09

.201

1

GO

PP

wor

ksho

p of

pote

ntia

l par

tner

s in

Lat

via

3.-

7.1

0.2

012

Stu

dy tour

in N

ort

hern

Ire

land,

kic

k o

ff s

em

inar,

ste

ering g

roup

1.10.2012

Start of the village actions

in Northern Ireland

26.1

.201

3

Eco

nom

ic R

ural

Com

mun

ities

,

sem

inar

of C

entra

l Fin

land

21.-

25.5

.2013

Stu

dy tour

in E

sto

nia

,ste

ering g

roup

11.-

13.6

.2013

LIN

Csem

inar

in Iis

alm

i,F

inla

nd, ste

ering g

roup

7.10.2013

Village seminar, N

ER

10.-14.9.2013

Study tour in Finland

(

JyväsRiihi),

LAGsteering group

25.2.-2.3.2014

Study tour in N

orthern Ireland,

publication workshop,

steering group

13.-17.5.2014

Study tour in Finland

(

Viisari), Innovative

LAGVillage Fair, steering group

1.9

.2014

10.-

13.9

.2014

Why Innovative Village?Innovative Village is a co-operation project thatdevelops the services and co-operation in theproject villages of Finland, Northern Ireland andEstonia. This transnational project compares thevillage development activities of three differentcountries and looks for new and differentsolutions to shared problems. It is in this way thatwe can learn from each other.

Resourceful, innovative villages are needed allover Europe. Tightening public-sector financesand disappearing rural local services are Euro-pean-wide phenomena. Although the villages ofNorthern Ireland, Estonia and Finland are diffe-rent, a village is – above all else – the sum of thepeople living in it and, therefore, the villages arealso alike.

Activities generate village communality. In all theproject villages, typical activities include servicesoffered with volunteer work. These services arebecoming increasingly more important as thecounties/municipalities and the distances topublic services grow. Also new kinds of ruralbusiness activities are needed.

The Innovative Village project has supported andencouraged the villagers to invent new servicesand operating methods for the benefit of thewhole village community. The project hasprovided the village communities with tools andideas for the development of their own village.

The world is changing at a dizzying pace. Thevillages have to be able to change with it!

Outi Raatikainen,Innovative Village Project Coordinator

Miks Innovative Village?Innovative Village ehk „Innovatiivne üla“ onKkoostööprojekt teenuste ja koostöö arendami-seks projektis osalevates Soome, Põhja-Iirimaa jaEesti külades. Rahvusvahelises projektis võrrel-dakse kolme maa külade arendustegevust ningotsitakse ühistele probleemidele uusi ja erine-vaid lahendusi. Nii saame üksteise käest õppida.

Leidlikke ja uuendusmeelseid külasid on vajakõikjal Euroopas. Rahvamajanduse pingelineolukord ja kodulähedaste teenuste kaduminemaal on üleeuroopalised nähtused. Kuigi Põhja-Iirimaa, Eesti ja Soome külad on erinevad,moodustavad küla eelkõige seal elavad inimesedja seetõttu on külad ka sarnased.

Külade kogukondlikkus tekib nende elaniketegevusest. Tüüpiliseks tegevuseks kõikidesprojektis osalevates külades on vabatahtliku tööabil pakutavad teenused. Need teenused onolulisemad kui varem, sest vallad muutuvad suu-remaks ja avalikud teenused põgenevad kauge-male. Maal läheb vaja ka uutmoodi äritegevust.

Projekt Innovative Village on toetanud ja ergu-tanud külaelanikke välja mõtlema uusi teenuseidja tegutsemismudeleid, millest saab kasu tervekülakogukond. Projekt on andnud külakogukon-dadele vahendeid ja ideid oma küla arenda-miseks.

Maailm muutub võimsa hooga ja külad peavadmuutuma koos maailmaga.

Outi Raatikainen,projekti Innovative Village koordinaator

Miksi Innovative Village?Innovative Village Kekseliäät Kylät on yhteistyö– -hanke, jossa kehitetään palveluita ja yhteistyötäSuomen, Pohjois-Irlannin ja Viron hankekylissä.Kansainvälisessä hankkeessa vertaillaan kolmeneri maan kylien kehittämistoimintaa ja haetaanyhteisiin ongelmiin uusia ja erilaisia ratkaisuja.Näin voimme oppia toinen toisiltamme.

Kekseliäitä, innovatiivisia kyliä tarvitaan kaik-kialla Euroopassa. Julkisen talouden kiristyminenja maaseudun lähipalvelujen katoaminen ovatEuroopan laajuisia ilmiöitä. Vaikka Pohjois-Irlan-nin, Viron ja Suomen kylät ovat erilaisia, kylänmuodostavat ennen kaikkea siellä asuvat ihmi-set siksi kylät ovat myös samanlaisia.–

Kylien yhteisöllisyys syntyy toiminnasta. Tyypil-listä toimintaa kaikissa hankkeen kylissä ovatvapaaehtoistyön avulla tarjottavat palvelut.Nämä palvelut ovat entistä tärkeämpiä, kun kun-takoko kasvaa ja julkiset palvelut karkaavatkauemmaksi. Myös uudenlaista maaseudunliiketoimintaa tarvitaan.

Innovative Village -hanke on tukenut ja kan-nustanut kyläläisiä kehittämään uusia palveluitaja toimintatapoja koko kyläyhteisön hyödyksi.Hanke on antanut kyläyhteisöille työkaluja jaideoita oman kylän kehittämiseen.

Maailma muuttuu valtavaa vauhtia ja kylien onosattava muututtua sen mukana.

Outi Raatikainen,Innovative Village -hankekoordinaattori

5

NorthernIreland

- County Antrim -

- Keski-Suomi -

Suomi

- Tartumaa -

Eesti

Saarijärvi

Ballymena

Jyväskylä

Tartu

� rahvusvaheline -projektLeader� viis koostööpartnerit kolmes

riigis: Soomes JyväskyläRakenduskõrgkool, Viisari jaJyväsRiihi, Eestis TartumaaArendusselts ( ) ja Põhja-TASIirimaal Kirde-Iirimaa Leader-tegevusrühm NER

� projekti kestus september 2012 -oktoober 2014

� kogueelarve 380 054 eurot

� kansainvälinen -hankeLeader� viisi partneria kolmessa maassa:

Suomessa Jyväskylänammattikorkeakoulu, Viisari ryja JyväsRiihi ry, VirossaTartumaa Arendusselts ( ) jaTASPohjois-Irlannissa Koillis-Irlannin Leader-ryhmä (NER)

� Suomessa hanke sai myösnimen Kekseliäät kylät

� hankkeen kesto syyskuu 2012 -lokakuu 2014

� kokonaisbudjetti 380 054 €

� A transnational coLeader -operation project

� Partnership consists offive partners in threecountries: a group ofthree partners in CentralFinland ( UniversityJAMKof Applied Sciences, LAGViisari and JyväsRiihi);LAGLAG TartumaaArendusselts ( ) inTASEstonia, and North EastRural DevelopmentPartnership ( ) inNERNorthern Ireland, GreatBritain

� Length of the project:September 2012 –October 2014

� Total budget of allpartners: 380.054€

Innovative Village

6




7

PartnersPartners

8

Viisari

The ViisariLAG operates in the northernpart of Central Finland. The main focus ofthe Viisari is on the economical deveLAG -lopment of rural communities and areas.That includes several themes such as com-petence, innovations, local food, youth,natural diversity, and renewable energy.Viisari is the lead partner of the InnovativeVillage transnational cooperation project.

LAG Viisari

� Association established in Spring of 20 00

� 446 members

� 2 offices with 2½ clerical employeesand a fixed-term project employee

� The board consists of 9 members inaddition to the chairman; the boardmembers represent the operatingarea's municipalities, associations andresidents.

� For the programme period 2007–2013,the funding was approx. €7.2 million,incl. the 20% financing share of themunicipalities in the operating area

� Reviewed applications 286, financingsupport decisions 190

Operating area

The operating area of Viisari coversLAGKannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi,Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari and therural areas of Äänekoski. The area washome to approximately 43,600 people atthe end of 2012. The surface of the area isabout 8,500 km². The operating area hasless than 5 residents per km². Only theareas of Äänekoski and Saarijärvi townshave a higher population density.

Natural resources – forests, swamps, fieldsand waterways – are essential resources ofthe area. The strong points of business ac-tivities are small, active companies and

hard-working entrepreneurs. Business acti-vities are based especially on bioenergy,smallscale industry, tourism and services,but agriculture and forestry are also veryimportant.

Internationalisation as strength

The Viisari has supported internationalLAGjoint projects, for example, by organisinginternational seminars and meetings andsupporting language studies. Viisari hasbeen active in several transnational projectsstarting in 2001 with the European youthcooking school Youth food, which led tojourney to Europe Interwith Germany; -nationalising producers – IMPROVE with Italy;The many faces of wood – Insights into folk artand everyday creativity with Estonia, Lithu-ania, Poland and Italy, and now the Innova-tive Village with Estonia and NorthernIreland.

LAG Viisari helps the residents and entre-preneurs in internationalisation: to find newnetworks and customers, to develop theirproducts and services and their marketing tomeet international demand, and to supportstudy trips and people exchange. ViisariLAGalso promotes internationalisation at home,for example, by encouraging immigrants toparticipate and make available their owncompetence in communal activities anddevelopment.

Please read more inwww.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari

LAG Viisari

- common budget

- common project manager

- common actions

Finnish partnership:LAG Viisari, LAG JyväsRiihi,JAMK University of Applied Sciences

9

Viisari ry toimii pohjoisessa Keski-Suomessa. Sen tärkein painopiste onkylien ja maaseutualueiden taloudel-linen kehitys. Innovative Village –Kekseliäät kylät -hankkeessa Viisari ontoiminut pääpartnerina.

Viisari ry� perustettu keväällä 2000

� jäseniä 446

� kaksi toimistoa, joissa 2,5toimihenkilöä, yksi määräaikainenprojektityöntekijä

� hallituksessa puheenjohtajan lisäksiyhdeksän jäsentä, jotka edustavattoiminta-alueen kuntia, yhdistyksiä jaasukkaita.

� 2007-2013 ohjelmarahoitus n. 7,2 M€sis. toiminta-alueen kuntien 20 %:nrahoitusosuuden

� käsiteltyjä hakemuksia 286 jarahoitustukipäätöksiä 190 kpl(yritystuki 78 ja yleishyödyllisethankkeet 112 kpl).

Toiminta-alue

Viisarin toiminta-alue on Saarijärvi, Viita-saari, Äänekoski pois lukien Äänekoskenkaava-alueet sekä Kannonkosken, Kars-tulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven jaPihtiputaan kunnat. Alueella oli vuoden2012 lopussa asukkaita noin 43 600.Pinta-ala on 8500 km². Toiminta-alue onvaltaosin harvaan asuttua maaseutua,-alle 5 asukasta/km². Vain Äänekosken jaSaarijärven kaupungeissa on suurempiasukastiheys.

Luonnonvarat - metsät, suot, pellot javesistöt - ovat alueen tärkeä voimavara.Elinkeinotoiminnan vahvuutena ovatpienet, pirteät yritykset ja ahkerat yrit-täjät. Yritystoiminta rakentuu erityisestibioenergia-, pienteollisuus-, matkailu- ja

palvelutoimialojen varaan, mutta myösmaa- ja metsätaloudella on suuri mer-kitys. Elinkeinotoiminnan haasteet liit-tyvät mm. yhteistoimintaan ja verkos-toitumiseen.

Kansainvälisyys

Viisari on kannustanut alueen asukkaita,yrittäjiä ja yhteisöjä kansainvälisiinyhteishankkeisiin mm. järjestämällä kan-sainvälisiä seminaareja ja tapaamisia sekätukemalla kieliopintoja.

Kansainvälisten hankkeiden ketju Viisa-rissa alkoi 2001 Eurooppalainen nuortenkokkikoulu -esiselvityksellä. Se johti ylikaksi vuotta kestäneeseen saksalaistenkanssa toteutettuun Nuorten SafkamatkaEurooppaan -hankkeeseen. Kansain-välistyvät tuottajat -esiselvitys suun-tautui Italiaan. Sen tuloksena laadittiinKansainvälistyvät tuottajat – -IMPROVEhanke, joka kesti lähes neljä vuotta. Puus-ta pitkään - näkymiä kansantaiteeseen jaarkiluovuuteen on kansain välinen -tai- -ITEdetta tutkiva ja edistävä hanke. Innova-tive Village -esiselvitys johti toteutus-hankkeeseen JyväsRiihi ry:n, Jyväskylänammattikorkeakoulun sekä virolaisen japohjoisirlantilaisen partnerin kanssa.

Viisari ry auttaa asukkaita ja yrittäjiäkansainvälistymään myös jatkossa. Viisariedistää myös kotikansainvälistymistäkannustamalla esimerkiksi maahanmuut-tajia osallistumaan ja antamaan omanosaamisensa yhteisön kehittämiseen.

www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari

LAG Viisari tegutseb Kesk-Soome põh-jaosas. LAG Viisari keskendub peamiseltmaakogukondade ja -piirkondade ma-janduslikule arengule. See hõlmab sel-liseid teemasid, nagu kompetents, inno-vatsioon, kohalik toit, noored, looduslikmitmekesisus ja taastuvenergia. Viisarion Innovatiivse Küla (Innovative Village)riikidevahelise koostööprojekti juhtivpartner.

LAG Viisari� Ühendus loodi 2000. aasta kevadel

� 446 liiget

� 2 kontorit 2,5 kohagakontoritöötajaga ja 1 tähtajaliselepinguga projektitöötajaga

� Juhatuses on lisaks esimehele 9liiget, kes esindavadtegevuspiirkonna omavalitsusi,ühendusi ja elanikke

� 2007–2013 programmiperioodirahastus oli ca 7,2 miljonit eurot,millest 20% finantseerisidtegevuspiirkonna omavalitsused

� Läbivaadatud avaldusi 265

� Otsustatud finantseerimistoetusi175

Tegevuspiirkond

LAG Viisari tegevuspiirkond hõlmabKannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyy-järvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaarining Äänekoski maapiirkondi. Piirkondoli 2012. aasta lõpul koduks ligikaudu

43 600 inimesele ning selle pindala onligikaudu 8 500 km². Tegevuspiirkonnaselab alla 5 elaniku km² kohta. Vaid Ääne-koski ja Saarijärvi piirkonna linnades onrahvastikutihedus suurem.

Piirkonna olulised ressursid on loodus-varad: metsad, sood, põllud ja veeteed.Äritegevuse alustaladeks on väikesedaktiivsed ettevõtted ja töökad ette-võtjad. Äritegevus tugineb eelkõige bio-energiale, väiketootmisele, turismile jateenindusele, kuid väga tähtsad on kapõllumajandus ja metsandus.

Rahvusvaheliseks muutuminekui tugevus

LAG Viisari on toetanud rahvusvahelisiühisprojekte, näiteks organiseerinudrahvusvahelisi seminare ja kohtumisining toetanud keeleõpet. Viisari on osa-lenud aktiivselt mitmes riikidevahelisesprojektis, millest esimene oli 2001. aastalEuroopa noorte kokakool, mille järeltulid Noorte toiduteekond Euroopassekoostöös Saksamaaga; Tootjate rahvus-vaheliseks muutumine – IMPROVE koosItaaliaga; Puidu mitu palet – ülevaaderahvakunstist ja igapäevasest loovusestEesti, Leedu, Poola ja Itaaliaga, ja nüüd In-novatiivne Küla Eesti ja Põhja-Iirimaaga.

LAG Viisari aitab elanikke ja ettevõtjaidrahvusvaheliseks muutumisel – leida uusivõrgustikke ja kliente, arendada omatooteid ja teenuseid ning turundust, etvastata rahvusvahelisele nõudlusele. Sa-muti toetab ta õppereise ja tööjõu-vahetust. LAG Viisari edendab rahvus-vahelistumist ka kodus, julgustab näitekssisserändajaid osalema ja rakendamaoma teadmisi kohalikes tegevustes jaarendustes.

www.keskisuomenmaaseutu.fi/viisari

- yhteinen budjetti

- yhteinen projektipäällikkö

- yhteisiä toimenpiteitä

Suomen partnerit:Viisari ry, JyväsRiihi ry,Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Soome partnerid:LAG Viisari, LAGJyväsRiihi jaJyväskyläJyväskylä Rakenduskõrgkool (JAMK)

LAG JyväsRiihi is an active partnerin the Innovative Village project. Itoperates in the Central Finlandregion. The operating range coversthe rural surroundings of the re-gion's capital Jyväskylä: rural areasof the City of Jyväskylä and muni-cipalities of Laukaa, Muurame andUurainen.

The area is home to over half theregion's population. At the end ofyear 2012, the surface area of theLAG JyväsRiihi was 2,300 km² and itwas home to 165,000 people, some56,000 of whom live in the country-side.

LAG JyväsRiihi� Association established in 2000

� 202 members (half communities,half individuals)

� Staff: 2 permanent employees,fixed-term project workers asnecessary

� Board: 12 members whorepresent the area'smunicipalities, associations andresidents.

In the programme period 2007–2013there were 224 reviewed applica-tions and 150 financed projects andbusiness subsidies:

� Business development, businesssubsidies 42% (€2,2 million)

� Community development 42%(€2.15 million)

� Co-operation between regions,internationalisation 4% (€0.2 mil-lion) in the co-operation network

� Administration 13% (€0.65million)

� In total €5,2 million (public &private funding).

The operating area comprises over 50active rural villages, many of whichhave new young residents. It is vitalfor the development of the villages toengage new residents in shared acti-vities. As a regional centre of edu-cation and business, the population isgrowing. The rural area hosts a lot ofdiverse and adaptable small busi-nesses that operate in the multiformsmallscale industries and servicessuch as care, wellbeing and tourismservices in particular, and in sometraditional industries, i.e. agricultureand forestry.

Strenghtening co-opearationThe area of the JyväsRiihi comLAG -prises resources, innovation and ope-rating models that are worth offeringto the world.

The themes of international co-ope-ration include: the villages and com-panies can find new ideas for the de-velopment and marketing of servicesand products as well as new networksand customers; promoting sustain-able development, recycling andlocal-food thinking; arranging eventsrelated to international competence,organising study trips, promotingpeople exchange; and reducing pre-judices between cultures. JyväsLAG -Riihi is pleased to continue co-ope-ration with the Estonia and NorthernIreland, es pecially in youth and tou- -rism projects.

Please read more inwww.keskisuomenmaaseutu.fi/jyvasriihi

LAG JyväsRiihiJyväsRiihi

10

LAG JyväsRiihi on InnovatiivseKüla projekti aktiivne partner, mistegutseb Kesk-Soome keskosas.Tegevusala hõlmab piirkonna pea-linna Jyväs-kylä ümbruskonda: Jy-väskylä linna, Laukaa valla, Muura-me valla ja Uuraineni valla maapiir-kondi.

See piirkond on koduks rohkemkui poolele regiooni elanikkon-nast. 2012. aasta lõpul oli Jy-LAGväsRiihi poolt kaetav ala 2300 km²ja see oli koduks 165 000 inime-sele, kellest 56 000 elab maal.

LAG JyväsRiihi

� Ühendus loodi 2000. aastal

� Liikmete arv: 202 (poolekskogukonnad ja eraisikud)

� Töötajad: 2 põhikohaga töö-tajat, vajadusel tähtajalise le-pinguga projektitöötajad

� Juhatus: 12 liiget, kes esinda-vad piirkonna omavalitsusi,ühendusi ja elanikke.

2007–2013 programmiperioodilvaadati läbi 224 avaldust ningfinantseeriti 150 projekti ja äri-tegevuse toetust:

� Äriarendus, äritegevuse toetu-sed 42% (2,2 miljonit eurot)

� Kogukondade arendus 42%(2,15 miljonit eurot)

� Piirkondade vaheline koostöö,koostöövõrgustikusrahvusvaheliseks muutumine4% (0,2 miljonit eurot)

� Administratsioon 13%(0,65 miljonit eurot)

� Kokku 5,2 miljonit eurot.

LAG JyväsRiihi tegevuspiirkondkoosneb enam kui 50 väga aktiiv-sest külast, millest paljudes on

uued noored elanikud. Küladearenguks on hädavajalik, et uuedelanikud kaasatakse ühistegevus-tesse. Piirkond kasvab kiiresti ja onpiirkondlikuks hariduse ja äritege-vuse keskuseks. Maapiirkonnas onpalju eriilmelisi ja kohanemisvõi-melisi väikseid ärisid, mis tegutse-vad mitmesuguses väiketootmisesja teeninduses, eriti hooldus-, hea-olu- ja turismiteeninduses ningmõnes traditsioonilises tootmis-harus, nagu põllumajandus jametsandus.

Riikidevaheline koostöö

LAG JyväsRiihi piirkonnas on selli-seid ressursse, uuendusi ja tege-vusmudeleid, mis on väärt, et neidtutvustataks maailmale. Järgmiselrahastusperioodil eraldatakse osaeelarvest riikidevaheliseks koos-tööks.

Rahvusvahelise koostöö hõlmabjärgmisi teemasid: külad ja ette-võtted saavad uusi ideid teenusteja toodete arendamiseks ja turun-damiseks ning uusi võrgustikke jakliente; säästva arengu, taaskasu-tuse ja kohaliku toidu eelistamiseedendamine; rahvusvaheliste tead-miste jagamisega seotud üritustekorraldamine, õppereiside korral-damine, tööjõuvahetuse edenda-mine; kultuuridevaheliste eelarva-muste vähendamine. Jyväs-LAGRiihil on hea meel jätkata rahvus-vahelist koostööd Eesti ja Põhja-Iirimaa maapiirkondadega, eritinoorte ja turismiga seotud pro-jektides.

Lisateavet saab:www.keskisuomenmaaseutu.fi/jyvasriihi

11

JyväsRiihi ry toimii Keski-Suomessa maa-kunnan keskuskaupungin Jyväskylän ympärillelevittäytyvällä maaseudulla. Alueella asuu ylipuolet maakunnan asukkaista. Vuoden 2012lopussa JyväsRiihen alueen maapinta-ala oli2300 km² ja siellä asui 165 000 asukasta, joistamaaseudulla asuvia noin 56 000.

JyväsRiihi ry� perustettu 2000

� jäsenmäärä: 202 (puolet yhteisöjä, puolethenkilöjäseniä)

� toimihenkilöt: 2 vakinaista, määräaikaisiaprojektityöntekijöitä tarpeen mukaan

� hallitus: 12 jäsentä, jotka ovat toiminta-alueen kuntien, yhdistysten ja asukkaidenedustajia

Ohjelmakaudella 2007-2013 käsiteltyjä ha-kemuksia 224, rahoitettuja hankkeita jayritystukia 150:� elinkeinojen kehittäminen, yritystuet 42 %

(2,2 M€)

� yhteisöjen kehittäminen 42 % (2,15 M€)

� alueiden välinen yhteistyö, kansainvälisyys4 % (0,2 M€) yhteistyöverkostoon

� hallinto 13 % (0,65 M€)

� Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä5,2 M€.

Toiminta-alue

JyväsRiihen alue kattaa Jyväskylän kaupunginmaaseutualueet sekä Laukaan, Muuramen jaUuraisten kunnat. Alueella 50 vireää maaon -seutukylää, joissa monessa on paljon uusianuoria asukkaita. Kylissä halutaan aktivoidauusia asukkaita ja-monipuolistaa harrastus-mahdollisuuksia.

JyväsRiihen aluetta halkovat Päijänteen ja Kei-teleen kanavien vesireitit ja maakunnallisetliikenneväylät. Koulutuksen ja elinkeinotoimin-nan maakunnallisena keskuksena alueen väkilu-ku kasvaa nopeasti. Maaseutualueella on paljon

monipuolisia ja ketteriä pienyrityksiä, joiden toi-mialoja ovat erityisesti monimuotoinen piente-ollisuus ja palvelualat (mm. hoiva-, hyvinvointi- jamatkailupalvelut) sekä jonkin verran perinteistämaa- ja metsätalousyrittäjyyttä. Kysyntä vapaa-aikaan liittyvien palveluiden ja yritysten oheis-palveluiden tuottamisessa kasvaa. Alueen yrityk-set tarvitsevat tukea tuotteistamisessa, kansain-välistymisessä, markkinoinnissa ja liiketoiminnankehittämisessä.

Elinkeinotoiminnan ja palvelutarjonnan vahvuu-tena on työikäisten määrä ja hyvä koulutustaso.Haasteena on korkea rakenteellinen työttömyys,erityisesti nuorisotyöttömyys.

Kansainvälisyys vahvuudeksi

JyväsRiihen alueelta löytyy sekä resursseja, in-novaatioita että toimintamalleja, joita kannattaatarjota maailmalle. Kansainvälisen yhteistyöntavoitteita:

� Lähipalveluiden tuottamiseen tarvitaan uusiaratkaisuja. Kansainvälistymisen kautta kylät jayritykset voivat löytää uusia ideoita palve-luiden ja tuotteiden kehittämiseen ja mark-kinointiin sekä uusia verkostoja ja asiakkaita.

� Edistämme kestävää kehitystä, kierrätystä jalähiruoka-ajattelua.

� Järjestämme alueellamme kansainväliseenosaamiseen liittyviä tilaisuuksia, tekemälläulkomaille suuntautuvia opintomatkoja jaedistämällä henkilövaihtoa.

� Tuemme myös kotouttamista. Vähennämmekulttuurien välisiä ennakkoasenteita. Edis-tämme alueen maahanmuuttajien osallistu-mista ja heidän osaamisensa ja verkostojensahyödyntämistä kylän elinvoimaisuuden kehit-tämisessä.

JyväsRiihi on aktiivinen partneri Innovative Vil-lage -hankkeessa. Haluamme jatkaa yhteistyötäViron ja Pohjois-Irlannin kanssa -erityisesti nuoriso- ja matkail hankkeissa.u

www.keskisuomenmaaseutu.fi /jyvasriihi

As the head office of the InnovativeVillage project, the UniversityJAMKof Applied Sciences coordinates theFinnish partnership as well as thetransnational project.

JAMK, as an institute of higher edu-cation, plays an important role in re-gional development. Firstly, JAMKplays an active role in creating compe-tent workforce for the region. Se-condly, it participates actively in stra-tegic regional work. Thirdly, JAMKdevelops solutions for the needs ofbusiness life and of the region. And lastbut not least, has skilled workJAMKforce to run projects professionally. Allof these strengths are a reason whyJAMK is one of the major actors in ruraldevelopment projects in CentralFinland.

J University of AppliedAMKSciences

� Established in 1992

� Accredited by the Ministry ofEducation

� Profitability reward in 13 years

� Quality Assurance System audited byFINHEEC

� OECD IMHE/ Evaluation completedtogether with the University ofJyväskylä

� Diploma Supplement Label2013–2016

� Erasmus Charter for HigherEducation 2014–2020

� Erasmus Golden Award forExcellence 2013

� Success in national comparisons inpopularity, quality, internationality

� Personnel: 700

� Students: 8500

� 300 partners in 50 countries.

Fields of study:

� Business administration

� Culture

� Health and social services

� Natural resources and environment

� Technology and transport

� Tourism and hospitalitymanagement

� Vocational teacher education

JAMK students have an opportunity tolearn in practice through projects. In theInnovative Village project, there havebeen students from several countriesworking with six project villages inFinland.

12

Innovatiivse Küla peakontorina koor-dineerib Jyväskylä Rakenduskõrg-kool nii Soome partnerlust kui kariikidevahelist projekti.

Kõrgkoolina mängib tähtsatJAMKrolli piirkondlikus arengus. Esmalt onJAMKil tähtis osa piirkonnale kom-petentse tööjõu loomisel. Teiseksosaleb JAMK osaleb aktiivselt stra-teegilises töös. Kolmandaks arendabJAMK lahendusi ärielu ja piirkonnavaja-duste katteks. Viimane, kuidmitte vähem oluline on asjaolu, etJAMKil on projektide professionaal-seks läbiviimiseks kvalifitseeritudtööjõud. Kõik need tugevused onpõhjuseks, miks on üks peamisiJAMKosalisi Kesk-Soome maa-arengu pro-jektides.

Jyväskylä Rakenduskõrgkool

� Asutati 1992

� Haridusministeeriumi pooltakrediteeritud

� Tulemuslikkuse auhind 13 aastat

� FINHEEC poolt auditeeritudkvaliteedihindamissüsteem

� OECD IMHE/ hindamine teostatud

koos JyväskyläRakenduskõrgkooliga

� Diplomilisa märgis 2013–2016

� Erasmuse kõrgharidusharta2014–2020

� Erasmuse kuldne auhindsilmapaistvuse eest 2013

� Siseriiklikult edukas populaarsuse,kvaliteedi ja rahvusvahelisusevõrdluses

� Töötajaid: 700

� Tudengeid: 8500

� 300 partnerit 50 riigis.

Õppevaldkonnad:

� Ärikorraldus

� Kultuur

� Tervishoid ja sotsiaalteenused

� Loodusvarad ja keskkond

� Tehnoloogia ja transport

� Turism ja hotellimajandus

� Kutseõpetaja haridus

JAMKi tudengitel on võimalus prakti-seerida projektide kaudu. Näiteks In-novatiivse Küla projektis töötasid eririikide tudengid kuue Soome projekti-külaga.

www.jamk.fi

13

Jyväskylän ammattikorkeakoulu( ) on toiminut InnovativeJAMKVillage -hankkeen hakijana ja hal-linnoijana sekä kansainvälisen hank-keen koordinoijana.

Jyväskylän ammattikorkeakoulullaon korkeakouluna tärkeä rooli alue-kehittämisessä. Jamk kouluttaa alu-eelle osaavaa työvoimaa ja ratkooelinkeinoelämän ja aluekehittämisentarpeita. Lisäksi Jamk osallistuu aktii-visesti strategiseen työhön maakun-nassa. Jamkissa on myös ammatti-taitoisia työntekijöitä hallinnoimaanhankkeita. Näiden syiden johdostaJamk on myös eräs Keski-Suomentärkeimmistä maaseudun kehittäjä-organisaatioista.

Jyväskylänammattikorkeakoulu

� perustettu 1992

� koulutusalat: -ala, kulttuuriala,ICTliiketalouden ala, luonnonvara-ala, matkailu- ravitsemisala,sosiaali- ja terveysala, tekniikanala, ammatillinenopettajakorkeakoulu

� opetustoiminnan lisäksi tutkimus-,kehitys ja innovaatiotoiminta sekäaluekehitys

� tuloksellisuusrahoitusta 13vuotena

� aluekehitysvaikutuksenhuippuyksikkö 2006–2007

� Korkeakoulujen arviointi-neuvoston auditointitodistus2013-2019, :n DiplomaEUSupplement Label 2013–2016,Erasmus Charter for HigherEducation 2014–2020, ErasmusGolden Award for Excellence 2013

� henkilökuntaa 700 ja opiskelijoita8500

� 300 partneria 50 maassa

Jamkin opiskelijoilla on mahdollisuuskäytännön oppimiseen mm. projek-teissa. Kekseliäät kylät -hankkeessa onollut eri maalaisia opiskelijoita työs-kentelemässä kuuden keskisuoma-laisen hankekylän kanssa.

14

Finnish Innovative Village project in short

http://youtu.be/8ThR3YKaa2k

15

Innovative Village

Activities in the villages:

1) Situation analysis,

2) The selection and developmentwork of the chosen service(s),

3) Testing in practice. In addition,field trips and hosting field trips.

The total budget of the threepartners in Central Finland isnearly € 300,000, whereof the EURegional Development Fund pro-vided 97 %, and amounted to 3 %.

Toiminta kylissä:

1) tilanneanalyysi,

2) kehitettävänpalvelun/palvelujen valinta jakehitystyö,

3) testaus; lisäksi opintomatkat jaopintomatkojen isännöinti.

Keski-Suomen kolmen partnerinyhteinen budjetti on ollut lähes300 000 €, josta :nEUmaaseuturahasto 97 % jaomarahoitus 3 %.

Tegevus külades:1) olukorra analüüs,

2) arendatava teenuse valik jaarendustegevus,

3) testimine; lisaks õppereisid jaõppereiside võõrustamine.

Kesk-Soome kolmekoostööpartneri ühine eelarve onpeaaegu 300 000 eurot, millest -iELRegionaalfondi toetus 97 % jaomafinantseering 3 %.

Project in Finland

The village action groups in Finland are used to copewith little money.It took a while before they realised that withInnovative Village they really had access to extraresources – help, experts, and money.The project had a slow start but after this realisationa lot was achieved. Leader funding gives com-munities a possibility to realise an idea thatotherwise would have been out of reach.

Outi Raatikainen, JAMK

North EastRegion

North East Region ( )NER

The region covers 5 council areas in the NorthEast of Northern Ireland. It has a rural popu-lation of approximately 95,000 and covers ageographical area of about 2,300 sq km. It hasan extensive coastline with Scotland being only17km distant at the nearest point.

The principal businesses in the rural areas areagriculture - sheep farming in the uplands area,with beef and dairy cattle in the lowland areas,and tourism with the Giants Causeway being aWorld Heritage Centre attracting over 800,000visitors . The area also contains theper yearonly inhabited island in Northern Ireland(Rathlin pop 0).11

NER LAG� Established early 2009, but history of

Leader in area since 1992

� 2 Boards (45 members), mix of communityand council representatives

� £13.2m (€16m budget), 8 staff

� 1000 applications, 350 grant offers

� Main areas of activity: Farm diversification,Small Business Support, Tourism initiatives,Village Renewal, Support for Rural servicesand Heritage support

Co-operation Initiatives

NER sees co-operation as a really importantpart of its strategy and has found it an excellenttool for introducing innovation into its main-stream programme. undertook severalNERinitial projects, which resulted in two full co-operation projects.

� Village Links with a in the Republic ofLAGIreland, which involved a total of 11villages working together on jointinitiatives.

� Innovative Village which involves Finnishand Estonian partners.

16


Leader-ryhmä toimii viidenNERkunnan alueella Pohjois-Irlanninkoillisosassa. Alueen maaseudullaon noin 95 000 asukasta ja se kattaamaantieteellisesti noin 2300 neliö-kilometriä. Laaja rannikkoalue onlähimmillään vain 17 km:n päässäSkotlannista.

Maaseudun pääasialliset elinkeinotovat maanviljely – lampaat ylämaallaja lihan- tai maidontuotanto ala-maalla – ja matkailu, jossa GiantsCauseway (Jättiläisen kulkutie),Unescon maailmanperintökohde,houkuttelee yli 800 000 vierailijaavuodessa. Alueella sijaitsee myösPohjois-Irlannin pienin asuttu saariRathlin, jolla on 90 asukasta.

Leader-ryhmä NER

� perustettu 2009, mutta Leader-aluetta vuodesta 1992

� 2 hallitusta (45 jäsentä), joissasekä yhteisö- että kuntajäseniä

� budjetti n. 16 miljoonaa euroa,henkilökuntaa 8

� 1000 hakemusta, 350 myönnettyärahoitusta

� tärkeimmät painopistealueet:

- maatilojen toiminnanmonipuolistaminen

- pienyrittäjyyden tukeminen

- matkailun kehittäminen

- kylien, niiden peruspalvelujen japerinteen tukeminen.

Kansainvälinen yhteistyö

NER näkee yhteistyön todella tär-keänä osana strategiaansa ja on to-dennut sen olevan erinomainen vä-line innovaatioiden tuomiseksi nor-maaliin toimintaohjelmaansa.

NER:llä on ollut useita esiselvitys-hankkeita, jotka ovat johtaneet kah-teen varsinaiseen kansainväliseenhankkeeseen:

� Village Links partnerina Leader-toimija Irlannin tasavallasta;hankkeessa tehnyt yhteistyötä 11kylää.

� Innovative Village suomalaisten javirolaisen partnerin kanssa.


Piirkonda kuulub viis kohalikku oma-valitsust Põhja-Iirimaa kirdeosas. Re-gioonis elab umbes 95 000 inimest jaselle pindala on umbes 2300 km .�Piirkonnal on pikk rannajoon ja re-giooni piirilt jääb Šotimaani vaid 17kilomeetrit.

Maal on peamine ettevõtlusvald-kond põllumajandus: lambakasvatuskõrgustikel ja veise- ja piimakarjakasvatus madalikel; samuti turism,kusjuures Giants Causeway ehk hiig-laste tee on maailmapärandi keskus,mis meelitab ligi rohkem kui 800 000külastajat aastas. Piirkonnas asub kaainuke asustatud saar Põhja-Iirimaal(90 elanikuga Rathlin).

NER tegevusgrupp

� Asutatud 2009. aasta alguses,kuid ajalooliselt piirkonnaeestvedaja alates 1992. aastast.

� 2 halduskogu (45 liiget), koosnebnii kogukonna kui ka volikoguesindajatest.

� eelarv 13,2 miljonit naela( 6 miljonit eurot), 8 töötajat.1

� 1000 taotlust, 350toetuspakkumist.

� Peamised tegevusvaldkonnad:talupidamise mitmekesistamine,väikeettevõtete toetamine,turismialgatused, külaeluuuendamine, maaeluteenuste jamuinsuskaitse toetamine.

Koostööalgatused

NER-i arvates on koostöö tegeminestrateegia oluline osa ja suurepäranevahend uuenduste juurutamisekstoetusprogrammides. on elluNERviinud terve hulga algatusprojekte,mille tulemuseks oli kaks täiemahulistkoostööprojekti.

� Village Links koostöös IiriVabariigi -iga, mis hõlmasLAGkokku 11 koostööalgatuste nimeltegutsevat küla.

� Innovative Village, mis kaasabSoome ja Eesti partnereid.

17

http://www.youtube.com/

watch?v=zdi-CUiPv_c

Why co-operate –Irish viewpoints

Why co-operate – Irish viewpoints

It is worth highlighting the value the co-operation projects add to Rural Development:

� Opportunity to acquire best practice

� Complements main stream measures

� Encourages board involvement

� Widens number of people involved in RDPprocesses

� Encourages networking

� Helps discourage parochialism

� Encourages team working

� Introduces new ways of working

� Helps participants to understand furtherthe Leader approach

� Staff development

� Enables more innovative projects

� Helps showcase achievements/workLAGand commitment

� Helps local organisations to work inpartnership as they network together instudy visits and seminars

� Good publicity generator for organisations

� Helps communities appreciate how theyare viewed from an outside perspective

� Develops community and individualcapacity

� Helps communities develop presentationskills

� Is one of the few interesting, even dare Isay enjoyable parts of !RDP

18

Miksi tehdä yhteistyötä –irlantilainen näkökulma

Kansainväliset yhteistyöprojektit ovat merkit-tävä mahdollisuus maaseudun kehittämisessä:

� Mahdollisuus hyödyntää parhaita käytäntöjä

� Rikastuttaa yleisiä toimintamalleja

� Sitouttaa myös Leader-ryhmän hallitusta

� Lisää maaseudun kehittämisprosessissamukana olevien henkilöiden määrää

� Rohkaisee verkostoitumaan

� Auttaa vähentämään nurkkakuntaisuutta

� Lisää yhteistyötä

� Tutustuttaa uusiin toimintatapoihin

� Syventää osanottajien ymmärrystä Leader-lähestymistavasta

� Kehittää henkilökuntaa

� Mahdollistaa uudistusmielisempiäprojekteja

� Auttaa esittelemään Leader-ryhmänsaavutuksia, työtä ja sitoutumista

� Helpottaa paikallisten organisaatioidenyhteistyötä näiden toimiessa yhdessäopintomatkoilla, seminaareissa jne.

� Antaa organisaatioille hyvää julkisuutta

� Auttaa yhteisöjä arvostamaan sitä,millaisina ne nähdään ulkopuolisten silmin

� Kehittää sekä yhteisön ja että yksilöidenhenkilökohtaista suorituskykyä

� Auttaa yhteisöjä kehittämäänesitystaitojaan

� Tämä on yksi harvoista mielenkiintoisista,jopa nautittavista maaseudunkehittämisohjelman osista!

Miks koostööd teha –Põhja-Iirimaa seisukohad

Koostööprojektidega maaelu arengule antudväärtust tasub esile tõsta.

� Võimalus omandada parimaid praktikaid

� Täiendab üldisi meetmeid

� Edendab juhatuse kaasamist

� Laiendab maaeluarenguprogrammikaasatud inimeste võrgustikku

� Edendab kontaktide loomist

� Aitab näha suuremat pilti

� Edendab meeskonnatööd

� Tutvustab uusi tööviise

� Aitab osalejatel Leader-programmipõhimõttest paremini aru saada

� Arendab personali

� Võimaldab korraldada rohkem uuenduslikkeprojekte

� Aitab esitleda -i saavutusi/tööd jaLAGkohustusi

� Aitab kohalikel organisatsioonidel koos-tööd teha (osalemine õppereisidel,seminaridel jne)

� Pakub organisatsioonidele headreklaamivõimalust

� Aitab kogukondadel hinnata, kuidasvälismaailm neisse suhtub

� Arendab kogukonna ja üksikisikute võimeid

� Aitab kogukondadel arendadaesinemisoskusi

� On üks vähestest maaeluarenguprogrammiosadest, mis on huvitav ja koguni nauditav!

„This generally

was more innovative

than most of the things

we've donein our Leader"

19

http://www.youtube.com/

watch?v=l9g0R4al0JU

20

21

Tartu RuralDevelopment

Association

Tartumaa Arendusselts - TartuRural Development Associ-ation ( )TRDA is a local actiongroup ( ) in South- Estonia.LAG

� The main aim of theassociation is to develop arural living environment inthe partnership of threesectors.

� One important task of theLAG EUis to implementLEADER programme in theregion of Tartu.

� TRDA is one of the biggestLAGs in Estonia.

� TRDA has 110 members and17 board members.

Information of theregion:Area: 2,612 km�Population: 41 007Density of population: 1 .5 7inhabitants per km�

The region of Tartu Rural Deve-lopment Association surroundsthe city of Tartu which is thesecond largest city in Estonia.The region has diverse nature,developed economy, rich histo-rical and cultural traditions.

Strategic objectives:Our strategic programme focu-ses on the quality of life and bestuse of natural and cultural re-sources. The three strategic tar-get groups chosen by areTRDAentrepreneurs, communitiesand young people.

TRDA has years of experience

with youth involvement projectsand working with young people. Ithas organised various seminars,trainings and field trips both foryoung people as well as for youthleaders. In 2010, carried outTRDAan international seminar with par-ticipants from Slovakia, Slovenia,Latvia and Lithuania (150 youngpeople). In the course of thisseminar, young people built fu-ture villages and took part in afield trip in the activity area ofTRDA. In February 2012, a follow-up seminar focusing on the futureschool was held.

In addition to this, young peopleare involved in everyday work ofthe Association, including mee-tings, discussion boards and thepossibility to participate in thework of the projects evaluationcommission. Last year, they great-ly contributed to the renewal ofthe Association's developmentstrategy. has also estabTRDA -lished a special “Youth Founda-tion“, with the aim to foster youthinitiatives. The foundation is ma-naged and operated by youngpeople themselves.

TRDA has managed differentcooperation projects both in Es-tonia as well as internationally.The long-term international co-operation is taking place withHolland. In spring 2011, “TheWeek of Holland” was organisedby in Tartu, where visitorsTRDAfrom Holland were introducingtheir culture and food. In autumn2011, has paid the returnTRDAvisit to Holland, where togetherwith food manufacturers from

Southern Estonia they have par-ticipated in a local food fair. TRDAalso organises different annualfield trips for its members in co-operation with Leader activitygroups of other countries.

In 2012, Tartu Rural DevelopmentAssociation was the main organi-ser of the international Leaderconference 2012 ( –LINC LINCLeader Inspired Network Com-munity) in Estonia. The aim of thethree-day conference was topromote cooperation betweendifferent Leader activity groupsthrough various sports and jointcultural activities. Approximately200 people from all over Europeparticipated.

In the summer of 2013, TRDAtogether with six South Estoniancounties and the magazine Natio-nal Geographic opened the route"Living on the Edge", invitingvisitors to learn about the richcultural heritage, wonderful na-ture, local tastes and innovativeorganisations of the region, andto promote further cooperationbetween towns and rural areas inSouth Estonia. In cooperationwith local communities, 21 sightsworth discovering were chosenand designated bright yellowNational Geographic windows forthe next 5 years.

22

Tartumaa arendusselts(Tarton maakunnanmaaseudunkehittämisyhdistys)

Tartumaa Arendusselts ( )TAS on pai-kallinen Leader-yhdistys Etelä-Virossa.

� tavoitteena maaseudunelinympäristön kehittäminenkolmen sektorin yhteistyönä

� toteuttaa Euroopan UnioninLeader-ohjelmaa Tarton alueella

� toimialansa suurimpia yhdistyksiäVirossa

� 110 jäsentä ja 17 hallituksenjäsentä.

Tarton maakuntaPinta-ala 2612 km: �Asukasluku: 41 007Asukastiheys asukasta/km�: 15,7

Tartumaa Arendusseltsin toiminta-aluekäsittää Viron toiseksi suurinta kaupun-kia Tarttoa ympäröivän alueen. Alueellaon monipuolinen luonto ja kehittynyttalous, pitkä historia ja rikas kulttuuri-perinne.

Strategiset tavoitteet:Strateginen ohjelmamme keskittyyluonto- ja kulttuuriresurssien hyödyn-tämiseen ja elämän laadun paranta-miseen parhaalla mahdollisella tavalla.Strategiset kohderyhmät ovat yrittäjät,yhteisöt ja nuoret.

Tartumaa Arendusseltsilla on vuosienkokemus nuorisoprojekteista ja nuoriso-työstä. Yhdistys on järjestänyt nuorille januoriso-ohjaajille erilaisia seminaareja,koulutuksia ja opintomatkoja. Vuonna2010 järjestettiin kansainvälinen semi-naari, johon tuli osallistujia Slovakiasta,Sloveniasta, Latviasta ja Liettuasta yh-teensä 150 nuorta. Nuoret rakensivattulevaisuuden kyliä ja osallistuivat opin-tomatkaan. Vuoden 2012 helmikuussajärjestettiin jatkoseminaari, jonka aihee-na oli tulevaisuuden koulu.

Nuoret osallistuvat yhdistyksen joka-päiväiseen työhön, mm. kokouksiin japalavereihin; heillä on niin ikään mahdol-lisuus osallistua hankkeita arvioivankomission työhön. Nuoret olivat mukanamyös yhdistyksen kehittämisstrategianuudistamisessa. on perustanut eriTAS -tyisen nuorten säätiön, jonka tavoit-teena on nuorten tekemien aloitteidenedistäminen. Säätiötä hoitavat ja sentoiminnasta vastaavat nuoret itse.

Tartumaa Arendusseltsillä on erilaisiayhteistyöhankkeita Virossa ja muualla.Yhteistyö Alankomaiden kanssa onkestänyt jo pitkään. Yhdistys järjestikeväällä 2011 Tartossa "Alankomaidenviikon", jossa hollantilaiset esittelivätkulttuuriaan ja ruokaperinteitään. TASkustansi syksyllä 2011 vastavierailunAlankomaihin, jossa yhdessä Etelä-Vironelintarvikevalmistajien kanssa osallis-tuttiin paikallisille ruokamessuille. TASjärjestää yhteistyössä muiden maidenLeader-ryhmien kanssa jäsenilleen vuo-tuisia opintomatkoja.

Vuonna 2012 toimi Virossa kansainTAS -väli en -konferenssin (Leader Inspis -LINCred Network Community) pääjärjes-täjänä. Kolmen päivän aikana kehitettiinLeader-ryhmien välistä yhteistyötä eri-laisten urheilu- ja kulttuuritehtävienkautta. Tapahtumaan osallistui noin 200vierasta kaikkialta Euroopasta.

TAS avasi yhdessä kuuden Etelä-Vironmaakunnan ja National Geographic -lehden kanssa reitin "Elämää kahdenmaailman rajalla" ("Living on the Edge"),joka kutsuu tutustumaan alueen rikkaa-seen kulttuuriperintöön, ihmeelliseenluontoon, paikallisiin makuihin ja inno-vatiivisiin yrityksiin sekä tiivistää samallaEtelä-Viron kaupunkien ja maaseutu-keskusten välistä yhteistyötä. Osallis-tujat valitsivat yhdessä 21 tutustumisenarvoista paikkaa, jotka merkitään viidenvuoden a an keltaisilla National Geoj -graphic -kehyksillä.

“I really enjoyed my visit to Tartu

and the Estonian villages.

One of the most original ideas

I saw was the intended use

of the 'National Geographic

Yellow Windows'

to encourage visits to interesting

and beautiful places.

We could surly do something like

that around Portglenone.”

Carmel Clarke,

PEG volunteer, Portglenone

23

Tartumaa Arendusselts ( )TASon Lõuna-Eestis tegutsev kohaliktegevusgrupp.

� Seltsi peamine eesmärk on maapiir-kondade elukeskkonna parandaminekolme sektori koostöös.

� Üks tegevusgrupi olulisi ülesandeidon Euroopa Liidus maaelu arenguttoetava Leader programmielluviimine Tartumaal.

� TAS on üks suuremaid Eestistegutsevaid kohalikketegevusgruppe.

� TASil on 110 liiget ja 17 juhatuseliiget.

Piirkonna info

pindala: 2612 km�elanike arv: inimest41 007rahvastiku tihedus: 1 , in/km5 7 �

Tartumaa Arendusseltsi tegevuspiirkon-na moodustavad Eesti suuruselt teistlinna Tartut ümbritsevad vallad. Piirkondon tuntud mitmekesise looduse, arene-nud majanduse ning rikka ajaloo- ja kul-tuuripärandi poolest.

Strateegilised eesmärgid

TASi strateegiaprogramm keskendub ka-hele peamisele teemale, milleks on elu-keskkonna parandamine ning loodus- jakultuuriressursside parem kasutamine.TASi kolm strateegilist sihtgruppi on ette-võtjad, kogukonnad ja noored.

TASil on aastatepikkune kogemus noor-tega töötamisel ja nende kaasamisel eri-nevatesse projektidesse. Läbi on viidudseminare, koolitusi ja õppekäike nii noor-tele kui ka noortejuhtidele. 2010. aastal

korraldas rahvusvahelise seminari, kusTASosales 150 Slovakkiast, Lätist ja Leedustpärit noort. Seminari raames ehitati tule-vikukülasid ning toimus õppekäik iTAStegevuspiirkonda. 2012. aasta veebruarilõpus korraldatud jätkuseminari fookusesoli tuleviku kooli teema.

Noored on aktiivselt kaasatud ka seltsiigapäevatöösse. Neil on võimalus osaledakoosolekutel, aruteludel ja projektide hin-damiskomisjoni töös. Möödunud aastalandsid noored märkimisväärse panuseseltsi arengustrateegia uuendamisse. TASon loonud ka spetsiaalse noortefondi,mille eesmärk on erinevate noortealga-tuste toetamine. Fondi haldamise ja juhti-misega tegelevad noored ise.

TAS on juhtinud erinevaid koostööpro-jekte nii Eestis kui ka rahvusvaheliseltasandil. Hollandiga seob i pikaajalineTASrahvusvaheline koostöö. 2011. aasta keva-del aitas viia Tartus läbi Hollandi nä-TASdala, kus hollandlased tutvustasid omakultuuri ja kohalikke toite. 2011. aastasügisel käis omakorda külas Hollandis,TASkus delegatsiooni kuulunud Lõuna-Eestiettevõtjad said võimaluse tutvustada omatoodangut kohalikul toiduturul. Lisaks kor-raldab koostöös teiste riikide LeaderTAStegevusgruppidega oma liikmetele iga-aastasi õppereise.

2012. aastal toimus Eestis rahvusvahelineLeader konverents 2012 ( –LINC LINCLeader Inspired Network Community),mille põhikorraldaja oli Tartumaa Arendus-selts. Kolmepäevase konverentsi eesmärkoli Leader tegevusgruppide vahelise koos-töö tihendamine erinevate spordi- jaühiste kultuuriliste tegevuste kaudu. Kon-verentsist võttis osa umbes 200 inimestüle kogu Euroopa.

2013. aasta suvel avas koos kuueTASLõuna-Eesti maakonna ja ajakirjaga Natio-nal Geographic Eesti külastajatele tee-konna „Elu kahe maailma piiril”, mis kutsubtutvuma piirkonna rikkaliku kultuuripä-randi, imelise looduse, kohalike maitsete jauuendusmeelsete ettevõtetega ning in-nustab Lõuna-Eesti linnu ja maapiirkondiedasisele tihedale koostööle. Koos kogu-kondadega valiti Lõuna-Eestis välja 21avastamist väärt paika, mida tähis-tavad järgmised 5 aastat NationalGeographicu kollased aknad.

Participation of Tartu RuralDevelopment Association in the

InnovativeVillage Project

In August 2012, Tartu Rural Development Association( ) announced within the framework of theTRDAInnovative Village project a training programme forcommunities with the goal to help improve the quality ofliving environment in rural areas through novel com-munity services. The following six teams (communities)expressed their wish to participate in the trainingprogramme: Õnnemaa from Ülenurme Parish, AMWfrom Tartu Parish, Eesti Veeturism, Mäeotsa Külaseltsfrom Konguta Parish, Külaselts Kawershof from MäksaParish, and the representative body of five villages fromMeeksi Parish.

In the course of the training programme, the parti-cipating communities were instructed on how todevelop a service that caters for the community's needsor uses its existing potential and resources andcontributes to the community's development. The totalduration of the training programme was about sixmonths. Between the training cycles the communitieskept developing their services independently as well asunder instruction. The training programme was carriedout by training providers of the Estonian University ofLife Sciences.

In addition to the training programme of communities,good practices were collected and shared also at aninternational level, and several seminars and study tourswere organised to allow the villages to interact with oneanother, share experiences and develop new services.

The training programme together with the internationaldimension fulfilled our objectives to the utmost – itpromoted creative and innovative thinking; helped toinitiate six new community projects, five of which alsoreached the application submitting stage; helped to getcommunity members involved and active; and sup-ported the creation of new community networks. Inaddition, close communication and interaction betweenthe participating communities continued even after theend of the project.

24

Small budget

but goodoutcome!

Tartumaa Arendusseltsinosallistuminen hankkeeseen

Tartumaa Arendusselts (Tarton maakunnan kehit-tämisyhdistys) käynnisti Innovative Village -hankkeessa elokuussa 2012 koulutusohjelmanyhteisöille, joiden tavoitteena oli parantaa pmaa-seutualueiden elinympäristöä kehittämällä uusiayhteisöpalveluja. Koulutusohjelmaan ilmoittautuikuusi yleishyödyllistä yhteisöä: Õnnemaa Ülenur-men kunnasta, AMW Tarton kunnasta, Eesti Vee-turism, Mäeotsa Külaselts Kongutan kunnasta, Küla-selts Kawershof Mäksan kunnasta ja viiden kylänedustus Meeksin kunnasta.

Koulutusohjelmassa osallistujia opastettiin, kuinkakehittää palvelu, joka on yhteisön tarpeidenmukainen tai hyödyntää olemassa olevaa poten-tiaalia tai resurssia. Koulutusohjelma kesti melkeinpuoli vuotta. Lähiopetusjaksojen välisenä aikanayhteisöt toimivat sekä itsenäisesti että ohjattuinakehittämässä palvelua. Koulutusohjelman toteut-tivat Viron maayliopiston kouluttajat.

Hankkeessa kerättiin ja jaettiin hyvä käytäntöjäkansainvälisellä tasolla. Lisäksi kotimaassa järjes-tettiin useita seminaareja ja opintomatkoja hanke-kylien keskinäistä tutustuttamista, kokemustenvaihtamista ja uusien palveluiden kehittämistävarten.

Kansainvälisen ulottuvuuden koulutusohjelkanssa -ma täytti sille asetetut tavoitteet: ohjelman puit-teissa kehitettiin luovaa ja innovatiivista ajatte-lutapaa, käynnistettiin kuusi uutta yhteisöhanketta,joista viisi ehti jo toimittaa tukihakemuksen, aktivoi-tiin yhteisöjen jäseniä osallistumaan yhteiseentoimintaan ja tuettiin uusien verkostojen synty-mistä. Koulutukseen osallistuneiden yhteisöjenvälinen kommunikointi on jatkunut tiiviinä myösohjelman päätyttyä.

Tartumaa Arendusseltsiosalemine projektis

Innovative Village projekti raames kuulutas TAS2012. aasta augustis välja koolitusprogrammikogukondadele, mille eesmärgiks oli aidatakaasa maapiirkonna elukeskkonna kvaliteediparandamisele uute kogukonnateenuste kaudu.Koolitusprogrammis osale kuus meeskondas(kogukonda): Õnnemaa Ülenurme vallast,MTÜMTÜ AMW MTÜTartu vallast, Eesti Veeturism,MTÜ MTÜMäeotsa Külaselts Konguta vallast,Külaselts Kawershof Mäksa vallast ja viie külaesindus Meeksi vallast.

Koolitusprogrammi jooksul aidati osalevatelkogukondadel arendada välja teenus, mis põ-hineb kogukonna vajadustel või kasutab olemas-olevat potentsiaali/ressurssi ning aitab kaasakogukonna arengule. Koolitusprogramm kestisligi pool aastat ning koolitustsüklite vahel tegidkogukonnad teenuse arendamiseks iseseisvat jajuhendatud tööd. Koolitusprogrammi viisid läbiEesti Maaülikooli koolitajad.

Lisaks kogukondade koolitusprogrammile toi-mus rahvusvahelisel tasandil heade tavadekogumine ja jagamine ning mitmed seminarid jaõppereisid külade omavaheliseks suhtlemiseks,kogemuste vahetamiseks ja uute teenustearendamiseks.

Koolitusprogramm koos rahvusvahelise mõõt-mega täitis igati meie eesmärgid: arendatiloovat ja innovaatilist mõtlemist, algatati kuusuut kogukonnaprojekti, millest viis jõudsid karahastus -taotluse esitamiseni, kaasati ja aktiveeriti kogukondade liikmeid ning aidati kaasauute kogukonnavõrgustike tekkele. Samuti onosalenud kogukondade vaheline suhtlus ja läbi-käimine jätkunud tihedalt ka peale projektilõppu.

25

Organising the projects of

InnovativeVillage partners

All three partner countries orga-nised their projects differently.

Tartumaa Arendusselts organi-sed a competition advertising thepossibilities of the Innovative Vil-lage project. Rural action groupswith good ideas could presenttheir idea to the who thenLAGchose the best six to take part in atraining programme. At the end ofthe training programme five of theInnovative Village communitieshave written their own fundingapplication to continue the deve-lopment work on their own.

In Northern Ireland choseNERthe communities. The main prin-ciples which were adopted interms of the selection of the vil-lages were

1. Ensuring geographical spreadin area.NER

2. Emphasising renewables,tourism potential and jointlearning.

3. Specific actions in specific villa-ges as part of the main project.

4. Capacity of the villages toparticipate in the programme.

The using a scoring systemLAGassessed potential communitiesand put forward three villages.When the villages had made theirplans of what to develop duringthe project, the gave them aLAGlump sum to be used in their deve-lopment work as they see fit –according to the Leader rules, ofcourse. The only organisedLAGsome common workshops andstudy tours.

In Finland the two s involved inLAGthe project both wanted to studyand alleviate the effects of muni-cipal mergers causing a lot of up-heaval in rural areas in Finland. EachLAG chose three communities. Therural communities were chosenaccording to three principles:

1. The communities have gonethrough a municipal merger, orthere is a possibility of a merger inthe future. All the project villageshave experienced radical changes intheir working environment.

2. The communities are capable oftaking part in Innovative Villageproject: there is a working actiongroup, there is some capacity todevelop new services, and there issome need for outside support.

3. Last but not least, the villageswere willing (some after a little bitof persuasion) to enter into thestrange world of transnationalcooperation.

The project manager has acted as acoach. The resources given throughInnovative Village project havebeen both money, know-how andwork force acquired according tothe needs of each community.

Assessing the project, all three waysof organising had their benefitsdepending on the specific goals.Each method produced new serviceideas and activated communities.

26

Kaikki kolme kumppanimaata orga-nisoivat omat hankkeensa eri tavalla.

Tartumaa Arendusselts järjesti kil-pailun mainostamalla tulevan hank-keen mahdollisuuksia. Hyviä ideoitakehittäneet maaseudun toimijatsaivat esittää ideansa Leader-ryh-mälle, joka valitsi kuusi parasta osal-listumaan koulutusohjelmaan. Yhtei-sen koulutusohjelman päätyttyäjokainen yhteisö laati oman rahoitus-hakemuksensa kehitystyön jatka-miseksi itsenäisesti. Yhteisöt ovatoppineet tuntemaan toisensa jasuunnittelevat yhteistyön jatkamistaVirossa.

Pohjois-Irlannissa kylien valinnanpääperiaatteet olivat

1. maantieteellinen kattavuus NorthEast Region alueella

2. uusiutuvien luonnonvarojen,matkailupotentiaalin ja yhteisenoppimisen korostus

3. tietyt toimenpiteet tietyissäkylissä osana päähanketta

4. kylien mahdollisuudet osallistuaohjelmaan.

Paikallinen Leader-ryhmä käyttiNERpotentiaalisten kylien arvioinnissapisteytysjärjestelmää, jolla valittiinkolme kylää. Kun kylät olivat laa-tineet suunnitelmansa hankkeenaikana kehitettävistä kohtaista, NERantoi niiden käyttöön kertasumman,jonka kylät saivat käyttää kehitysty-öhön haluamallaan tavalla, muttaLeader-sääntöjen mukaisesti. Lea-der-ryhmä järjesti vain joitakin yhtei-siä työpajoja ja opintomatkoja.

Keski-Suomessa molemmat hankkee-seen osallistuneet Leader-ryhmät ha-lusivat tutkia kuntaliitosten vaiku-tuksia, jotka aiheuttavat paljon mul-listuksia Suomen maaseudulla. Kum-pikin valitsi kolme kylää tai kuntaa.

Maaseutuyhteisöt valittiin kolmenperiaatteen mukaan:

1. Yhteisöt ovat kokeneet kuntalii-toksen tai kuntaliitoksen mahdol-lisuus on olemassa. Kaikki kohdeyhtei-söt ovat kokeneet mullistuksia toimin-taympäristössään.

2. Yhteisöt pystyvät osallistumaanKekseliäät kylät -hankkeeseen: niissäon aktiivinen kyläyhdistys, jonkinlaisetmahdollisuudet kehittää uusia palve-luita ja tarvetta ulkopuoliseen tukeen.

3. Viimeisimpänä muttei vähäisim-pänä, kylät ovat halukkaita (osa pie-nellä taivuttelulla) astumaan moni-kansallisen yhteistyön vieraaseenmaailmaan.

Projektipäällikkö on toiminut kylienvalmentajana. Kekseliäät kylät -hank-keessa annetut resurssit ovat käsit-täneet sekä rahaa, työtä että osaamis-ta kunkin yhteisön tarpeiden mukaan.

Innovative Village -hanketta arvioi-taessa voidaan todeta, että kaikillakolmella organisointitavalla oli omatetunsa hankkeen tavoitteiden kan-nalta. Jokainen tapa tuotti uusia pal-veluideoita ja aktivoi hankeyhteisöjä.

Kõik kolm partnerriiki organiseerisidoma projekti erinevalt.

Tartumaa Arendusselts korraldaskonkursi leidmaks osalejaid Innova-tiivse küla projekti koolitusprogram-mi. Maapiirkondade kogukonnadvõisid esitleda oma idee -ile, misLAGvalis kuus kogukonda koolituspro-grammi osalema. Programmi lõpuskirjutas kogukon d ka rahastamisid na -taotluse, et arendustööd ise jätkata.Eestis on kogukonnad üksteist tund-ma õppinud ja kavatsevad koostöödjätkata.

Põhja-Iirimaal olid peamised küladevalimise põhimõtted järgmised.

1 Geograafilise ulatuse tagamine.NER-i piirkonnas.

2 Taastuvenergia,.turismivõimaluste ja ühiseõppimise rõhutamine.

3 Konkreetsed tegevused konkreet. -setes külades ühe osanapõhiprojektist.

4 Külade võimekus programmis.osaleda.

LAG kasutas võimalike külade hin-damiseks punktisüsteemi ja valisvälja kolm küla. Kui külad olid teinudplaani, mida projekti raames aren-dada, andis neile ühekordseLAGrahasumma kasutamiseks arendus-töös vastavalt oma äranägemisele,kuid muidugi vastavalt Leaderi reeg-litele. korraldas ainult mõnedLAGühised töötoad ja õppereisid.

Soomes tahtsid kaks projektis osa-lenud -i uurida omavalitsusteLAGühendamise mõjusid, mis põhjustas

Soome maapiirkondades palju suurimuutusi. Iga valis kolm koguLAG -konda. Maakogukonnad valiti väljavastavalt kolmele põhimõttele.

1. Kogukonnad on läbinud omava-litsuste liitmise või on olemas selgeliitmise võimalus tulevikus. Kõik kogu-konnad on kogenud oma töökesk-konnas murrangulisi muutusi.

2. Kogukonnad suudavad võtta Inno-vatiivse küla projektist osa – on ole-mas töötav tegevusrühm, mõninganevõimekus arendada uusi teenuseid jamõningane vajadus välise toe järele.

3. Vähem oluline pole ka see, et küladsoovisid (mõned pärast mõningastveenmist) liituda rahvusvahelise koos-töö veidra maailmaga.

Projektijuht tegutses kogukondadeeestvedaja . Innovatiivse küla kaudunaantud vahendid on olnud nii rahalisedkui ka oskusteave, vastavalt iga kogu-konna vajadustele.

Projekti hindamisel on kõigil kolmelorganiseerimise viisil omad eelised,sõltuvalt konkreetsetest eesmärki-dest. Iga meetod andis ideid uute tee-nuste kohta ja aktiveeris kogukondi.

27

Hankkeiden organisointi Projektide organiseerimine

”What we learned is that if one doorcloses, another one may open as aresult of efficient cooperation. Thepractical advice given by our lecturerMaret Prits provoked lots of thoughtsand prompted us to write a newproject.

Collective trips to interesting sitesand shared experiences were anothersource of inspiration and helped usproceed with our activities.”

Kersti Leis, Õnnemaa, Estonia

28




FinlandFinland

29

Kongingangas

Konginkangas is situated in Central Finland surroundedby breathtaking lake scenery and offers outstandingsettings for both its permanent and summer residents.Villagers are active in pushing matters forward and itshows – Konginkangas was selected as Central Finland's2011 Village of the Year.

A village association connecting the six villages of thearea was established in 2008 and a Leader-funded villageplan was prepared in 2009. It has served as the backboneof development. The village association organises,among other things, the Konginkangas Summer Dayswhich is a three-day summer event. The associationparticipates in projects promoting the village plan andmanages its own projects.

Leader projects have played a significant role indeveloping the village. The projects have resulted in newpartnerships, a website, a restored beach, the acquisitionof meeting and sports equipment, road arrangements,info boards, branding and marketing, developingexisting events and creating new ones, etc.

Open village meetings are very important. They are keyto determining the needs and wishes for developing thevillage. This has generated a more positive outlookamong the residents towards doing things themselvesand having faith in the future.

� The majority of residents live on the area's industry and servicesor are retired.

� An independent municipality 1895-1993, then joined with thetown of Äänekoski

� Six villages with a common village action group

� Residents: 1,428 (2013)

� Residents in the service centre: 514

� Holiday cabins: 810

� Good basic services.

� www.konginkangas.fi

30

Konginkangas

K Kongingangas sagnaknigno-

Keskisessä Suomessa hulppeitten järvimaisemienkeskellä sijaitseva Konginkangas tarjoaa mahtavatpuitteet myös kesäasukkailleen. Kylätoiminta onaktiivista - Konginkangas valittiin Keski-Suomen vuodenkyläksi 2011.

Koko entisen kunnan kuuden kylän yhteinen kyläyhdistysperustettiin 2008 ja Leader-rahoitteinen kyläsuun-nitelma laadittiin 2009. Se on toiminut kehittämisenselkärankana. Kyläyhdistys järjestää mm. Konginkankaankesäpäivät, joka on kolmipäiväinen tapahtuma keskelläkauneinta kesää. Yhdistys osallistuu kyläsuunnitelmaaeteenpäin vieviin hankkeisiin ja hallinnoi myös omiahankkeita.

Leader-hankkeilla on ollut olennainen vaikutus siihen,että kylällä puhaltavat uudet tuulet. Hankkeiden avullaon luotu uutta yhteistyötä, tehty nettisivut, kunnostettuuimarantaa, hankittu kokous- ja urheiluvälineitä,neuvoteltu tiejärjestelyistä, tehty infotauluja, brändättyja markkinoitu, kehitetty olemassa olevia tapahtumia jaluotu uusia.

Avoimet kyläillat ovat tärkeitä. Niissä pohditaan yhdessätarpeita ja toiveita kylän kehittämiseksi. Tämän myötäasukkaissa on virinnyt positiivisempi asenne om anatekemiseen ja usko tulevaisuuteen.

� Enemmistö asukkaista saa elantonsa lähiseudunteollisuudesta, palveluista tai eläkkeestä.

� Itsenäinen kunta 1895-1993, jolloin liittyi Äänekoskeen

� Kuusi kylää, joilla yhteinen kyläyhdistys

� Entisen kunnan asukasluku 1428

� Kirkonkylän asukasluku 514

� Kesämökkejä 810

� Hyvät peruspalvelut.


� Elanikud teenivad põhiosas elatist lähipiirkonna tööstus- jateenindusettevõtetes või on pensionil.

� Eraldi vald aastatel 1895–1993, pärast seda ühinenudÄänekoski vallaga.

� Kuus küla, millel on ühine külaselts

� Elanikke 1428, keskuses 514 (2013. a seisuga)

� Suvemaju 810

� Hea teenustevõrgustik


Kongingangas

Soome keskosas suursuguste järvemaastike keskelpaiknev Konginkangas pakub suurepäraseid tingimusi niielanikele kui ka suvitajatele. Külategevus on aktiivne jaseda on näha – Konginkangas valiti 2011. aastal Kesk-Soome aasta külaks.

Kogu endise valla kuue küla ühine külaselts asutati 2008.aastal ja Leader-programmist rahastatud küla arengu-kava koostati aastal 2009. See on olnud kogu arendustööaluseks. Külaselts korraldab muuhulgas Konginkangasesuvepäevi, mis on kolmepäevane suveüritus. Külaseltsosaleb ka küla arengukava edendavates tegevustes ningjuhib ise oma projekte.

Leader-projektid mängivad külategevuse hoogsalkäimalükkamisel väga olulist rolli. Projektide kaudu onarendatud uusi partnerlussuhteid, loodud veebileht,korrastatud ujumisrand, hangitud vajalikke vahendeidkoosolekute pidamiseks, sportimiseks, teede korras-tamiseks, teadetetahvlitele, brändi loomiseks ja turun-dustegevuseks, arendatud olemasolevaid üritusi jaloodud uusi.

Olulisel kohal on avalikud külakoosolekud. Nende käigusarutatakse üheskoos erinevaid vajadusi ja soove külaarendamiseks. Selle kaudu on elanikes tärganud posi-tiivsem suhtumine oma tegemistesse ja usk tulevikku.

31

Whining does not help.

You have to be innovative

and active - things don't

happen by itself.

Matti Jokihalme,

Konginkangas

SumiainenSumiainen – a little bit better

Residents of Sumiainen move about like John Wayne in westerns. Theysaunter the village road with assertive, determined steps. They knowwhere they are coming from, where they stand and where they are goingto.

The people of Sumiainen have created their own doctrine on the lifestylein their village. Suminism is the philosophy of smallness and the safeatmosphere of the village. People are taken care of. Although thevillagers are known for their sharp words, they value silence. They knowthat the world particularly needs people whose company is enjoyableand who can share a comfortable silence.

Nature is highly valued in the vicinity of Lake Keitele. The people ofSumiainen are happy when the float of their rod gets submerged underthe lake's surface or when a hare roast is sizzling in a wood-heated oven.

The ample services of Jyväskylä, Suolahti and Äänekoski – starting withthe airport – are nearby. If you are not in hurry, it is worth your whiletaking the scenic route called the Green Route (Vihreä väylä) toSumiainen.

Holiday residents, visitors and locals are all served by the shop andrestaurant. The village school is famous for its cultural projects. Cultureis also offered by the La Kala (Fish in Finnish) Opera House and theworld's smallest instrumental rock festival.

Sumiainen has had its own church for a couple of hundred years. Thepeople of Sumiainen would not be true to their nature without their veryown 11th commandment: – Rejoice over the competence of others!

� The majority of residents in this old agriculture parish live on the area's industryand services, or are retired.

� An independent municipality 1868-2007, then joined with the town of Äänekoski

� Residents 1,200, in central village 435

� Summer cabins 260

� www.sumiainen.fi

32

Sumiainen vähän parempi–

Sumialainen liikkuu vähän kuin John Wayne Villin Lännen elokuvissa.Hän astelee kotikylänsä raittia varmoin, määrätietoisin askelin. Häntietää mistä on tulossa, mihin joukkoon kuuluu ja mihin on menossa.

Sumialaiset ovat rakentaneet kylänsä elämäntavasta oman opin.Suminismi on pienuuden filosofiaa ja kylän turvallinen ilmapiiri.Ihmisistä pidetään huolta. Vaikka kyläläiset tunnetaan nasevinasanankäyttäjinä, he antavat arvoa hiljaisuudelle. He tietävät, ettämaailmasta puuttuu eniten ihmisiä, joiden luo on hyvä palata ja ollaihan hiljaa.

Keitele-järven kupeessa arvostetaan luontoa. Sumialainen ononnellinen, kun ongenkoho uppoaa järven pinnan alle tai kunjänispaisti tirisee puu-uunissa. Onnen kruunaa suudelma Unelma-kalliolla.

J -yväskylän, Suolahden ja Äänekosken runsaat palvelut – lentokentästä lähtien – löytyvät helposti läheltä. Jos ei ole kiire, reitiksiSumiaisiin kannattaa valita maisemareitti Vihreä väylä.

Loma-asukkaita, vieraita ja omaa väkeä palvelevat kauppa jaravintola. Kyläkoulu tunnetaan kulttuuriprojekteistaan. Kulttuuriatarjoavat myös Oopperatalo La Kala ja maailman pienin rauta-lankafestivaali.

Sumialaisilla on ollut oma kirkko parisataa vuotta. Sumialaiset eivätolisi sumialaisia, ellei heillä olisi ihan oma 11. käsky: - Iloitse toisenosaamisesta!

Sumiainen – vähem on parem

Sumiaineni elanik liigub nagu John Wayne Metsiku Lääne filmides. Taastub oma koduküla radu kindlate sihiteadlike sammudega. Ta teab,kust ta tuleb, kuhu kuulub ja kuhu läheb.

Sumiaineni elanikud on loonud küla eluviisidest oma teooria.Suminism on kasinuse filosoofia ja küla turvalise õhustiku kirjeldus.Inimeste eest kantakse hoolt. Kuigi külaelanikud on tuntud ka teravakeele poolest, peavad nad lugu vaikusest. Nad teavad, et maailmas onkõige rohkem puudu inimestest, kelle juurde on hea tagasi pöördudaja koos vaikida.

Keitele järve ääres austatakse loodust. Sumiaineni elanik on õnnelik,kui õngekork järvel vee alla vajub või kui jänesepraad puuahjussäriseb. Õnne tipuks on suudlus Unelmate kaljul.

Jyväskylä, Suolahti ja Äänekoski mitmekülgsed teenused – alateslennuväljast – on mugavalt käe-jala juures. Kui kiire ei ole, tasuksSumiainenisse liikuda mööda maastikurada Vihreä väylä.

Puhkuseveetjaid, külalisi ja kohalikke elanikke teenindavad kauplus jarestoran. Külakool on tuntud oma kultuuriprojektide poolest.Kultuuriüritusi pakuvad ka ooperimaja La Kala ja maailma väikseimrockfestival.

Sumiainenis on olnud juba paarsada aastat ka oma kirik. Sumiainenielanikud ei oleks nemad ise, kui neil poleks spetsiaalset 11. käsku:Rõõmusta teiste oskuste üle!

� Vanhan maatalouspitäjän asukkaiden enemmistö saa toimentulonsaalueen teollisuudessa ja palvelutoiminnassa.

� Itsenäinen kunta 1868-2007, jolloin liittyi Äänekoskeen

� Asukkaita 120 , kirkonkylässä 435 (2013)0

� Kesämökkejä 260


� Enamus varasema põllumajanduspiirkonna elanikest saabsissetulekut piirkonna tööstus- ja teenindusettevõtetes.

� Eraldi vald aastatel 1868–2007, pärast seda liitusÄänekoskiga

� Elanikke 1200, kirikukülas 435 (2013)

� Suvemaju 260


33

PylkönmäkiPylkönmäki isopen to development

Pylkönmäki is known for its spectacular landscapes. The centralvillage is situated on a high hill, in the middle of gorgeousforests. Wolves, bears and lynxes enjoy spending time in theforests of Pylkönmäki, as much as berry pickers and hunters.

Even though there are few people, there's plenty going on.Yrittävä, a sports club established in 1912, is still going strong:in 2014, the children's competition “Pentin olympialaiset”celebrates its 40th anniversary. The kid star event held by thelocal Lions Club has also reached 20 years of activity. The clubMusiikin Ystävät, Friends of Music, is a gathering of people withmusical hobbies, and the choirs are also kept busy. Huntingclubs, village associations, retirees, the Mannerheim League forChild Welfare, and the church parish organise many events. Thevillage has a voluntary fire brigade and an emergency servicescar. New activities are represented by Pylkön Ääni Association,a development association for the villages of Pylkönmäki,founded in 2012, as a co-operation body for the entirePylkönmäki region.

There is even more life in the summer when summer visitorsflock to Pylkönmäki like migratory birds!

The inhabitants of Pylkönmäki know each other. They are downto earth and keep both feet on the ground, while still beingenterprising and inventive people. If you are from Pylkönmäki,there is no need to be ashamed of your heritage!

� An independent municipality in the period of 1914-2009,then joined with the town of Saarijärvi

� Population: 8 in eight villages29 (2013)

� Population of the service centre: 348 (2013)

� Holiday cabins: approx. 400

� www.pylkonmaki.fi

34

Pylkönmäellä ollaan avoimiakehitykselle

Pylkönmäen tunnus ovat mahtavat maisemat. Kirkon-kylä on korkealla mäellä komeiden metsien keskellä.Sudet, karhut ja ilvekset viihtyvät Pylkönmäen metsissäsiinä missä marjastajat, sienestäjät ja metsästäjätkin.

Vaikka väkeä on vähän, toimintaa on paljon. 1912perustettu urheiluseura Yrittävä on edelleen voimissaan:vuonna 2014 lasten kisa Pentin olympialaiset täyttää 40vuotta. Leijonien järjestämä tenavatähtitapahtumakinon ehtinyt 20 vuoden ikään. Musiikin Ystävät pitää yllämusiikin harrastusta ja kuorotoiminta on vilkasta.Metsästysseurat, kyläseurat, eläkeläiset, ja kappeliMLL -seurakunta järjestävät toimintaa. Kylällä on oma jaVPKensivasteauto. Uutta tekemistä edustaa Pylkönmäenkylien kehittämisyhdistys Pylkön Ääni ry, 2012 perus-tettu koko Pylkönmäen yhteistyöelin.

Elämää lisää kesän vetovoima - kesäasukkaat muuttavatPylkönmäelle kuin muuttolinnut.

Pylkköset tuntevat toisensa. He ovat realisteja ja hyvällätavalla jalat maassa, mutta samalla pylkköset ovatyritteliäitä ja kekseliäitä ihmisiä. Jos on Pylköltä lähtöisin,ei häpeä taustaansa!

Pylkönmäki onarengutele avatud

Pylkönmäki iseloomulikuks tunnuseks on kaunidmaastikud. Keskuseks olev kirikuküla asub kõrgel mäeluhkete metsade keskel. Metsades elutsevad hundid,karud ja ilvesed, mets pakub oma rõõme ka marjulisteleja seenelistele ning jahimeestelegi.

Kuigi elanikke väga palju ei ole, keeb elu täie hooga. 1912.aastal asutatud spordiselts Yrittävä tegutseb siiani.2014. aastal saab nende korraldatav laste spordivõistlusPentin olympialaiset 40-aastaseks. Ka lauluvõistlusTenavatähti on jõudnud juba 20. verstapostini. Muusika-sõbrad ehk Musiikin Ystävät tegelevad muusikahar-rastusega ja ka kooride tegevus on väga aktiivne. Üritusiorganiseerivad jahindusklubid, külaseltsid, pensionärid,Mannerheimi Lastekaitseliit ja abikiriku kogudus.MLLKülal on vabatahtlik tuletõrjekomando ja kiirabiauto.Uutele tegemistele annab hoogu Pylkönmäki küladearendusselts Pylkön Ääni ry, mis on 2012. aastal loodudkogu Pylkönmäki koostööorgan.

Elule lisab hoogu suvi: igal aastal tuleb Pylkönmäkilesuurel hulgal suvitajaid.

Pylkönmäki elanikud tunnevad üksteist. Nad on realistidja neil on heas mõttes jalad maas, kuid samas on tegemistettevõtlike ja leidlike inimestega. Pylkömäki inimesed eihäbene oma päritolu!

� Itsenäinen kunta 1914-2009, jolloin liittyi Saarijärven kaupunkiin

� Kahdeksan kylää

� Asukasluku 829 (2013), josta alle 15-vuotiaita 14 % jayli 65-vuotiaita 29 %

� Kirkonkylän asukasluku 348 (2013)

� Lomamökkejä noin 400


� Eraldi vald aastatel 1914–2009, pärast seda liitusSaarijärvi linnaga

� Kaheksa küla, millel on ühine külaselts

� Elanikke 829 (2013)

� Keskuses elanikke 348 (2013)

� Suvemaju ligikaudu 400


35

Kangashäkki

Village renewal

needsbrave people,

good ideas and

some resources.

Kangashäkki –a village full of children

The location of Kangashäkki is excellent: approx. 15 kmfrom the centre of Uurainen, 30 km from Jyväskylä, thecapital of Central Finland, and 18 km from the airport. Thevillage is situated next to one of the main highways of thecountry, E4, and there are about 12 000 vehicles drivingpast every day.

Many young families with children have moved to thevillage over the recent years, and the village's population isstill growing. During the past five years, 159 new houseshave been built in the area. Approximately 120 childrenattend the village primary school, while twenty years agothere were only 22 pupils. There are two kindergartens inthe village. Because of the many children, numerousactivities are organised for them.

The village action group, Kangashäkkiset Association, wasestablished only in 2012, after the old village associationdwindled. Kangashäkkiset has been running a project forsmall investments in JyväsRiihi as a part of their ownLAGLeader project. This project has helped to improve thesports field of the village. In addition, the village has goodswimming beaches, cross-country skiing trails and ajogging path, a Frisbee golf track and a shooting range.

The village is located on a pine heath, with several lakesand also some agricultural landscape. Kangashäkkicontinues to be one of the largest agricultural areas in theentire municipality, even though the majority of itsinhabitants work in neighbouring municipalities.

� A rapidly growing village between two commuting areas,Äänekoski and Jyväskylä.

� Municipality: Uurainen

� Inhabitants: 580, over 250 of which are children and youths

� https://sites.google.com/site/kangashakinkyla

36

Kangashäkki – kylätäynnä lapsia

Kangashäkin sijainti on erinomainen: noin 15 kmUuraisten keskustaan, 30 km Jyväskylään ja 18 kmlentokentälle. Kylä sijaitsee valtakunnan pää-väylän, Nelostien varressa – ohi ajaa noin 12 000ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kylälle on muuttanut viime vuosien aikana paljonlapsiperheitä ja kylän asukasmäärä on edelleenkasvussa. Viimeisen viiden vuoden aikana alueelleon rakennettu 159 uutta taloa. Kylän alakouluakäy nykyään noin 120 lasta, kun kaksikymmentävuotta sitten heitä oli 22. Päiväkoteja kylällä onkaksi. Koska lapsia on paljon, heille järjestetäänpaljon kerhotoimintaa.

Kyläyhdistys Kangashäkkiset ry on perustettuvasta 2012 vanhan kyläyhdistyksen hiivuttua. Seon pyörittänyt yhden oman Leader-hankkeenosana JyväsRiihi ry:n pienten investointienhanketta ja kunnostanut kylän urheilukenttää.Lisäksi kylässä on hyvät uimarannat, hiihtoladut japururata, frisbeegolf-rata ja ampumarata.

Kylän sijaitsee mäntykankaalla, jossa on useitajärviä ja myös viljelymaisemaa. Kangashäkki onyhä yksi suurimmista viljelyalueista Uuraistenkunnassa, vaikka suurin osa asukkaista käykinpalkkatöissä naapurikunnissa.

Kangashäkki –lastega täidetud küla

Kangashäkki asukoht on suurepärane: vaid 15 kmUuraineni vallakeskusesse, 30 km Jyväskylässe ja18 km lennuväljale. Küla paikneb riigi ühe peamisemagistraaltee nr 4 ääres, mida läbib ligikaudu12 000 sõidukit päevas.

Külasse on viimastel aastatel kolinud palju lastegaperesid ja külaelanike arv on kasvuteel. Viimaseviie aasta jooksul on piirkonda ehitatud 159 uutmaja. Küla algkoolis käib nüüdseks umbes 120 last,20 aastat tagasi oli lapsi vaid 22. Külas tegutsebkaks lasteaeda. Kuna lapsi on palju, korraldatakseneile ka palju erinevat huvialast tegevust.

Hirvaskangase külaselts Kangashäkkiset ry asutati2012. aastal, kui vana seltsi tegevus hääbus.Külaselts on oma Leader-projekti ühe osanaarendanud ka JyväsRiihi väikeste investeeringuteprojekti. Projekti käigus on kaasajastatud külaspordiväljakut. Peale selle on külas head ujumis-rannad, suusarajad, saepuruga kaetud jooksurada,discgolfi rada ja lasketiir.

Küla asub männimetsasel maastikul, kus on paljujärvi ja ka põllumaad. Kangashäkki on siiani ükssuuremaid põllumajanduspiirkondi kogu vallas,kuigi suurem osa elanikest käib tööl naaber-valdades.

� Nopeasti kasvava kylä kahden työssäkäyntialueen,Äänekosken ja Jyväskylän, välissä.

� Kunta Uurainen

� Asukkaita 580, joista lapsia ja nuoria yli 250


� Kiiresti kasvav küla kahe häid töövõimalusi pakkuvapiirkonna Äänekoski ja Jyväskylä vahel.

� Uuraineni vald

� Elanikke 580, neist lapsi ja noori üle 250


"I wish

that the children

would likeit here

and that they

could stay

to live hereas adults."

37

Vesanka

38

„The study trip

opened my eyes –

things can be done

so differently."

Vesanka –maaseutukyläkaupungissa

Vesanka sijaitsee vain 14 km Jyväs-kylästä. Niinpä se tarjoaa ”omakoti-talon järven rannalla keskellä kau-punkia”. Ei ihme, että asukasluku onkoko ajan nousussa.

Järvet ja saaret, lammet, korkeat mäetja niiltä avautuvat näköalat, upeatmetsät ja hedelmälliset viljelysmaatmuodostavat rauhallisen ympäristönalueen monille lapsiperheille.

Kylällä on kaksi toiminnan keskusta:kylätalo Rientola ja Vesankatalo, jossatoimivat alakoulu, kirjasto, lastentarhaja urheilutilat. Uimarantakin on vie-ressä.

Vesangan kyläyhdistys hallinnoi javuo raa kylätaloa. Kyläyhdistys hoitaakkylän edunvalvontaa, kehittää yh-teistyötä ja pyrkii miellyttävään ilma-piiriin kylällä. Yhdistys vaalii paikallistakulttuuria ja kylän yli 450-vuotistahistoriaa.

Vesanka –maaküla linnas

Vesanka asub vaid 14 km kauguselJyväskyläst. Seepärast pakutakse seal„ühepereelamut järverannas kesetlinna”. Pole siis ime, et elanike arvpidevalt kasvuteel on.

Järved, saared, metsajärved, kõrgedmäed ja neilt avanevad vaated, uhkedmetsad ja viljakad põllud moodustavadrahuliku elukeskkonna paljulapse-listele peredele.

Külal on kaks tegevuskeskust: külamajaRientola ja Vesankatalo, kus paiknevadalgkool, raamatukogu, lasteaed jaspordiruumid. Lähedal asub ka ujumis-rand.

Külamaja haldab ja rendib Vesankakülaselts. Külaselts kaitseb küla huve,arendab eripalgelist koostööd ningloob külas meeldivat õhkkonda. Seltsaustab kohalikku kultuuri ja küla 450aasta taha ulatuvat ajalugu.

Vesanka –a rural village in a city

Vesanka is a village some 14km of theCity of Jyväskylä, the capital of CentralFinland. The village offers “a house by alake in the middle of a city” – no wonderthat the amount of inhabitants isrising.

Lakes with islands, ponds, high hillswith marvellous views, endless forestsand fertile farmlands provide a peace-ful environment for the many childrenof the area.

The village has two activity centres:the Village Hall Rientola run by thevillage action group, and the VesankaHall where the library, school, kinder-garten, sports facilities and a swim-ming beach are located.

Vesanka Village Association runs thevillage hall and organises events there.The association takes care of theinterests of the villagers, developscooperation, and aims at pleasantatmosphere in the village. It cherishesthe local culture and over 450 year oldhistory of the village.

39

� An old rural village in a new city

� About 2200 inhabitants (2013)

� Growing – plenty of families with children

� www.vesanka.fi

� Vanha kylä uudessa Jyväskylässä

� Noin 2200 asukasta (2013)

� Kasvava kylä – houkuttelee lapsiperheitä

� www.vesanka.fi

� Vana küla uues Jyväskyläs

� Elanikke ligikaudu 2200

� Kasvav küla – meelitab lastega peresid

� www.vesanka.fi

Säynätsalo – an island village

Säynätsalo is composed of the main island Säynätsalo and twosmaller islands. The district is surrounded by Lake Päijänne. Thenature on the islands is especially beautiful.

The community of Säynätsalo was born around the sawmill andplywood industries well over a hundred years ago. On Säynätsalo'smain island industry still provides a large number of jobs. Thebiggest employer is Jyväskylä's plywood mill.UPM

Säynätsalo was an independent municipality from 1924 until 1993when it merged with the City of Jyväskylä and became an 'islandsuburb'.

The area is renowned for its architecture. The best creations ofarchitect Alvar Aalto's redbrick period, the City Hall of Säynätsaloand the Experimental house, his summer home, make Säynätsalo apopular target for architects from all over the world.

The Säynätsalo Heritage Association plays a key role in thepreservation of local cultural traditions, recording of history andsharing of information with new generations. The association alsoorganises events and maintains a village hall.

� Born around woodworking industry

� The Island suburb of the city of Jyväskylä, the regional capital inCentral Finland

� Independent municipality 1924-1993

� About 3500 inhabitants

� www.saynatsaloseura.fi/en

40

Säynätsalo

Communities

need to have

the skills and

confidence to

engage with

officialbodies.

Säynätsalo – saaristokylä

Säynätsalon tehdasyhdyskunta sai alkunsa 1887, kun JohanParviainen osti luonnontilaisen Päijänteen saaren ja perustisahan. Saaresta tuli oma kuntansa 1924. Siihen liitettiin piankaksi muutakin saarta. Vuonna 1993 Säynätsalo liittyi Jyväskylänkaupunkiin. 1914 perustettu vaneritehdas toimii yhä, muttanykyään sitä pyörittää .UPM

Säynätsalon rakennettu ympäristö on kulttuurihistoriallisesti jaarkkitehtonisesti arvokasta. Kansainvälisesti tunnetuimmatkohteet ovat Aallon punatiilikauden arvostetuimpiin töihinkuuluvat Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo, joidenvuoksi Säynätsalo on erityisesti arkkitehtuurista kiinnostu-neiden suosima matkakohde.

Alueen luonto on erityisen kaunista. Säynätsalo tunnetaankinJyväskylän saaristokaupunginosana. Säynätsalo on myösveneilijöiden suosiossa.

Alueen historiaa ja kulttuuriperinteitä vaalii Säynätsalo-Seura ry,joka järjestää tapahtumia, julkaisee saaren historiaa, ylläpitäänäyttely-, kokoontumis- ja juhlapaikka Vanerilaa sekä kehittääSäynätsaloa myös viihtyisänä elinympäristönä.

Säynätsalo saareküla

Säynätsalo tööstusasula sai alguse 1887. aastal, kui JohanParviainen ostis puutumatu loodusega Päijänne saare ja paniseal käima saeveski. Saar sai iseseisvaks vallaks aastal 1924.Sellega liideti peatselt veel kaks saart. 1993. aastal liitusSäynätsalo Jyväskylä linnaga. 1914. aastal asutatud vineeritehastegutseb siiani, kuid nüüd majandab seda .UPM

Säynätsalo tehiskeskkond on kultuuriajalooliselt ja arhitektuu-riliselt väärtuslik. Rahvusvaheliseltki tuntud objektid on Aaltopunase kivi perioodi hinnatuimate tööde hulka kuuluvadSäynätsalo vallamaja ja Muuratsalo eksperimentaalmaja, milletõttu on Säynätsalo just arhitektuurihuviliste seas populaarnereisisihtkoht.

Piirkonna loodus on väga ilus. Säynätsalo on tuntud Jyväskyläsaarelinnaosana. Säynätsalo on populaarne ka paadimatkajatehulgas.

Piirkonna ajalugu ja kultuuritraditsioone hoiab au sees Säy-nätsalo-Seura, mis korraldab erinevaid üritusi, koostab saareajalugu tutvustavaid väljaandeid, haldab Vanerila külamaja jaarendab Säynätsalot hubase elukeskkonnana.

� Tehdaspaikkakunta ja Jyväskylän saaristolähiö

� Itsenäinen kunta 1924-1993, jolloin liittyi Jyväskylään

� Asukasluku noin 3500

� www.saynatsaloseura.fi

� Eraldi vald aastatel 1924–1993, pärast seda liitus Jyväskylälinnaga

� Elanikke ligikaudu 3500

� Tööstuspiirkond, Jyväskylä saarelinnaosa

� www.saynatsaloseura.fi

41

42




Estonia

43

Estonia

Kaagvere

You can dream big!

Find out what steps are

required to carry out

your plans and start working,

bit by bit.

Kaagvere, a paradise of gardensby the Emajõgi River

Kaagvere village offers an almost paradise-like setting: from one side, the villageis surrounded by a forest park rich in berries and mushrooms; from the other side,it is bordered by the Emajõgi River, which connects the village with Lake Peipusand Lake Võrtsjärv – a great opportunity to arrange boat trips to either of theselakes.

There are currently no services available for visitors in Kaagvere village. Thevillage thus has a lot of unused potential for future development, which is also itsprimary asset: in order to start providing services for visitors, the existing naturalresources and the skills and knowledge of local residents should be combined. Asfor local residents, the village can be proud of its resourceful older ladies andenergetic young men. During the past 50 years, Kaagvere village has mostly beenlinked with the state boarding school for girls with special needs; however, localpeople have made considerable joint efforts to give the village a new lease of lifeand a new identity.

Local community is very close-knit, with people actively participating in collectivework and all sorts of festivities or even in special film nights and lecturesorganised for educational purposes. Two Leader projects have beenimplemented in the village. The first project led to the opening of KaagvereDistance Working Centre, and the second made it possible to purchase a set oftools necessary for community work.

During the past five years, the meetings of village representatives have beenheld Each participant in these meetings representsas an established practice.his/her apartment building's stairwell or an area of private homes. This way, allpeople can be directly involved.

The community has realised that in order to provoke changes, it is necessary tostart working on relationships between people and to stimulate the innermotivation of each community member. Village Society Kawershof finds itnecessary to increase transparency, inner democracy and openness. All residentsmust have an opportunity to participate in the activities of the village society. It isalso vital to inform the participants of all the events on a regular basis and to keeprecords of all the discussions and other events.

� A future Eco Village

� Located in Mäksa rural municipality, 14 km from the city of Tartu

� 250 inhabitants

� 7 apartment buildings and 20 private homes/farms

44

Beautiful nature

aloneis not enough.

Kaagvere – puutarhakylä Emajoenvarrella

Kaagveren kylä sijaitsee luonnon paratiisissa – sitä ympäröitoiselta sivulta puistomainen metsä, jossa kasvavat marjat jasienet, ja toiselta Emajoki, joka on yhteysväylä Peipsi- jaVõrtsjärven välillä.

Kylästä puuttuvat kaikki vieraille tarjottavat palvelut. Kylänvahvin puoli onkin sen käyttämätön potentiaali – sen ihana luontoja kyläläisten tiedot ja taidot, joissa piilee mahdollisuus kehittäävieraille erilaista tarjottavaa. Kylästä löytyy sekä iäkkäämpienrouvien viisautta että nuorten miesten tarmokkuutta. Viimeisen50 vuoden aikana Kaagveren kylä on pääasiassa yhdistetty kyläänperustettuun tyttöjen erityiskouluun, mutta kyläläistenyhteisellä ponnistuksella on löydetty uusi alku ja kylässä ollaanvalmiita kääntämään uusi sivu.

Kaagveren yhteisö on erittäin yhtenäinen. Yhdessä järjestetäänsekä talkoita että railakkaita juhlia. Kyläläiset kokoontuvat useinyhteen katsomaan kiinnostavia elokuvia tai kuuntelemaanmielenkiintoisia luentoja. Kylässä on toteutettu kaksi Leader-projektia: yhden avulla avattiin Kaagveren etätyökeskus, toisellahankittiin yhteisiä työkaluja.

Vähintäänkin viiden viime vuoden aikana on ollut tapana, ettätarvittaessa kutsutaan koolle kyläkokous. Sitä varten on jokakerrostalon porraskäytävästä ja omakotitaloalueelta valittuedustajat. Käytäntö takaa suoran osallistumisen yhteiseentoimintaan.

Kaagveressä on ymmärretty, että huomiota tulee kiinnittääennen kaikkea ihmissuhteisiin ja yhteisön jäsenten motivaatioon.Kyläyhdistys Kawershof haluaa lisätä toiminnassaan sekäläpinäkyvyyttä ja sisäistä demokratiaa että avoimuutta. Kaikillakyläläisillä on oltava mahdollisuus osallistua yhdistyksentoimintaan. On myös hyvin tärkeää pitää kaikki osallistujatjatkuvasti ajan tasalla sekä tallentaa keskustelut ja päätökset.

Kaagvere kogukond

Kaagvere küla asub looduslikus paradiisis – ühelt poolt ümbritsebseda marjadest ja seentest tulvil parkmets, teiselt poolt ääristabküla Emajõgi, mis on ühendusteeks Peipsi ja Võrtsjärve vahel.

Külas elab ca 250 elanikku, kuid pole olemas mitte ühtegi teenust,mida külalistele pakkuda. Küla suurimaks tugevuseks ongi kasu-tamata potentsiaal, mis seisneb nii olemasoleva loodusressursikui ka oskuste ja teadmiste kasutamises külalistele pakutavateksteenusteks. Külas on ühendatud nii vanemate daamide tarkus kuinoorte meeste pealehakkamine. Viimase poole sajandi jooksul onKaagvere küla seostatud põhiliselt seal asunud tütarlasteerikooliga, kuid kohalike külaelanike ühispanusena on külasaanud uue hingamise ja valmis keerama uut lehekülge.

Kaagvere kogukond on väga kokkuhoidev – koos korraldatakse niitöökaid talguid kui säravaid pidusid. Lisaks kohtutakse, etvaadata harivaid filme või kuulata erudeeritud lektoreid. Külas onläbi viidud ka kaks Leader projekti, millest ühega avati Kaagverekaugtöökeskus ja teisega soetati kogukondlikud tööriistad.

Vähemalt viimase viie aasta jooksul on toiminud külas praktika,kus vastavalt vajadusele kutsutakse kokku niiöelda vanematenõupidamine. Eelnevalt on ära kaardistatud iga maja trepikojastja eramajade piirkonnast kontaktisikud. Kaasamine on sel viisilotsene ja vahetu.

Kogukond on väga hästi mõistnud, et kõigepealt tuleb tegeledainimsuhetega ning iga kogukonnaliikme tegeliku motivatsioo-niga. Külaselts Kawershof peab oma hinnangul suurendamaMTÜnii läbipaistvust, sisedemokraatiat kui ka avatust. Kõigile külaela-nikele tuleb anda võimalus lüüa kaasa külaseltsi tegevuses.Samuti on väga oluline osalisi jooksvalt informeerida ning kõikarutelud jms dokumenteerida.

� Sijaitsee Mäksan kunnassa, noin 14 kilometrin päässä Tarton kaupungista

� Asukasluku on noin 250

� Seitsemän kerrostaloa ja 20 omakotitaloa/tilaa

� Kaagvere külas asub Mäksa vallas, Tartu linnast ca 14 km kaugusel.

� Kaagvere külas elab umbes 250 inimest.

� Seal on seitse kortermaja ja 20 eramaja/talu.

45

Mäeotsa

46

A village without

community groups

is a villagewithout a soul.

Mäeotsan kylä

Mäeotsa on pieni haja-asutuskyläKongutan kunnassa, joka on muodos-tunut 1970- ja 80-luvuilla. Aiemmintällä alueella on ollut useampia pieniäkyliä. Tätä nykyä osa niistä kuuluuKongutan ja osa Puhjan kuntaan.

Vaikka Mäeotsan kylä on kunnan laita-aluetta, ovat kylän asukkaat toime-liaita ja tarmokkaita. Yhdessä onjärjestetty talkootöitä ja tapahtumia(juhannus, vappukokko, Kongutankunnan kylien päivä yms.). Mäeotsankyläyhdistyksen johdolla rakennettiinmuutama vuosi sitten myös Mäeotsankylätalo.

Mäeotsa sijaitsee Kavildan laaksonreunalla, joten kylän sijaintipaikkatarjoaa potentiaalia matkailun kehit-tämiseen. Kyläläisten haave on omahiihtokeskus ja osallistuminen Inno-vative Village -projektiin on lisännytsiihen suuresti puhtia.

Mäeotsa küla

Mäeotsa küla on hajaasustusega väikeküla Konguta vallas, mis on tekkinud1970.–80.aastatel. Eelnevalt oli siinmitu erinevat küla. Praegu kuulub osaneist Konguta ja osa Puhja valda.

Mäeotsa küla on küll Konguta vallaääremaa, kuid siin elavad aktiivsed jateotahtelised inimesed. Koos on kor-raldatud talguid ja erinevaid sündmusi(jaanipäev, maituli, Konguta vallaküladepäev jne). Mäeotsa külaseltsieestvedamisel valmis paar aastattagasi ka Mäeotsa külamaja.

Mäeotsa küla asub Kavilda ürgoruääres, kus on olemas potentsiaal eri-nevate turismiatraktsioonide arenda-miseks. Külaelanikud unistavad omasuusakeskusest, millele on osalemineInnovative Village projektis palju kaa-sa aidanud.

Mäeotsa village

Mäeotsa is a small dispersed village inKonguta rural municipality formed inthe 1970's and 1980's. Previouselythere were several villages in thearea. Now some of them are part ofKonguta rural municipality and someof Puhja rural municipality.

Despite its location in the borderlandarea of the rural municipality, Mäe-otsa village is home to active andenergetic people. Together, theyorganise collective work days andcelebrate various events (Midsum-mer's Eve, Walpurgis Night, localvillage days, etc.). A few years ago,Mäeotsa community house was builton the initiative of Mäeotsa VillageSociety.

Mäeotsa village is located by Kavildaprimerval valley and has a greatpotential for the development of tou-rist attractions. The village dreams ofits own ski centre. Innovative Villageproject has been used to make plansand prepare the future project. .

47

� Mäeotsan kylän asukasluku on noin 60. � Mäeotsa külas elab ca 60 inimest.� Population about 60 people

Fail to plan,

plan to fail.

MeeksiMeeksi rural municipality

Meeksi rural municipality is located in the south-easterncorner of Tartu County, near Lake Peipus and LakeLämmijärv. On the other side of Lake Lämmijärv lies theterritory of the Russian Federation, which can be seen withthe naked eye from Mehikoorma village. A large part of themunicipality's territory is covered with forests and swamps(Peipsiveere Nature Reserve). The area is characterised byancient habitations, the diversity of cultures, nationalitiesand ethnic groups. The population mostly consists ofelderly people. Their “bread and butter” has traditionallycome from fishing and agriculture. There is no industry inthe community and the local business sector is under-developed. The largest employer is the private limitedcompany Latikas.OÜ

The local community is rather small and close-knit. Lately,several new societies have come to life, and thanks to theiractivities, the community has become more active. Localpeople have joined their efforts to organise and carry outmaintenance work and, over time, traditions have evolved.Among these traditional events are the lake party; thespring plant fair, where locals can sell their plants;Midsummer's Eve celebrations; and the Midsummer's Evebike race.

� First mentioned in 1819

� The surface area is 144 km²

� One small town and nine villages

„Same typesof problems

here and there!”

48

Meeksin kunta

Meeksin kunta sijaitse Tarton maakunnan kaakkoiso-sassa Peipsi- ja Lämmijärven rannalla. Lämmijärvenvastarannalla näkyy jo Venäjä. Kunnan alueesta suurinosa on metsien ja soiden kattamaa, ja kunnan alueellasijaitsee myös Emajoen-Suursuon kansallispuisto. Kun-nan erityspiirteisiin kuuluvat vanha perinneasustus, erikulttuurien vaikutukset ja etnisten ryhmien vuoro-vaikutus.

E -nemmistö kunnan asukkaista on vanhuksia. Pääelinkeinot ovat aina olleet kalastus ja maatalous. Teollisuut-ta ei ole kunnassa lainkaan ja yritystoiminta on kehittynythuonosti. Suurin työnantaja on Latikas.OÜ

V -aikka kunnassa on vähän asukkaita, asukkaiden keskinäinen kanssakäynti on vilkasta. Yhdessä järjestetäänkunnan suursiivouspäivä ja jokavuotisia uusia traditioitaovat nykyään Järvijuhla ja keväinen kasvitori, jossapaikalliset asukkaan myyvät itse kasvattamiaan kasveja.Juhannus on jokakesäinen suurtapahtuma ja myös suuripolkupyöräkilpa-ajo on suosittu.

Meeksi vald

Meeksi vald asub Tartu maakonna kagunurgas, Peipsi- jaLämmijärve ääres. Teisel pool Lämmijärve asub Mehi-koormast silmaga nähtav Vene Föderatsiooni terri-toorium. Suure osa valla territooriumist moodustavadmetsad ja sood (Emajõe Suursoo kaitseala). Piirkonnaleon iseloomulik vana põlisasustus, erinevad kultuurid,rahvused ja etnilised rühmad. Suurema osa rahvastikustmoodustavad eakad. Igapäevase leiva on traditsioo-niliselt taganud kalapüük ja põlluharimine. Tööstuskogukonnas puudub, ettevõtlus on vähe arenenud.Suurim tööandja on Latikas.OÜ

Valla kogukond on küllalt väike ja kokkuhoidev. Viimaselajal on lisandunud mitmeid uusi seltse, tänu millele on kakogukond aktiivsemaks muutunud. Korraldatud onühiseid heakorrapäevi ja välja on kujunenud traditsioo-nilised üritused – järvepidu, kevadine taimelaat, kuskohalikud elanikud saavad müüa omakasvatatud taimi,jaanipäevad, jaani rattaralli jne.

� mainittu ensimmäisen kerran 1819

� pinta-ala on 144 neliökilometriä

� kunnan keskus Meeksi ja yhdeksän pienempää kylää

� Meeksi valda on esmamainitud 1819. aastal.

� Valla pindala on 144 km².

� Vallas on üks alevik ja üheksa küla.

49

New ideascan

sometimes be

old ideasrecycled and

adapted

in a new way.

ÜlenurmeÜlenurme rural municipality

Ülenurme rural municipality is located in Tartu County, next to the Cityof Tartu. The rural municipality has two small towns with populationexceeding 1000 inhabitants, Ülenurme and Tõrvandi, and 12 villages.The administrative centre of the rural municipality is located inÜlenurme. As of 2012, 6242 people were living in the municipality.During the past years, the population has been steadily growing,pushing the demand for services.

In 2009 Ülenurme Family and Youth Centre was established on theinitiative of the organisation Õnnemaa. The centre offers variousfamily and youth work services and has organised a number of trainingcourses and events for different age groups, including people fromless privileged families. The centre's main target group is families andpeople from different generations.

Õnnemaa sets a clear example on how to promote cooperation andsolidarity within the community by engaging its members in jointactivities. The inclusion of school and sports club in the centre'sactivities also provides a firm foundation for its sustainabledevelopment.

� The new services of the Tõrvandi Family and Youth Centre willincludeHealth promotion services – exercise and recreationaltherapy for people from different age groups, lectures, trainingand individual consultations;

� Music related services – instrument study, youth bands, music

ensembles for children and adults;

� Monthly thema�c family events.

A youth council will be established in Tõrvandi Family and YouthCentre. Its aim is to reach out to young people from local villages andmore remote areas. As a new initiative, Ülenurme rural municipalityhas started organising village days. The first village day was held in2013 and the next one will take place in 2014, with Õnnemaacontributing as a member of the organisation team.

� Two small towns and 12 villages.

� 6242 inhabitants (2012)

� The organisation Õnnemaa was established in 2005, Ülenurme Family andYouth Centre in 2009, and Tõrvandi Family and Youth Centre in 2014.

50

Ülenurmen kunta

Ülenurmen k nta sijaitse Tarton maakunnassa, Tarton kaupunginuvieressä. Kunnan keskus sijaitse Ülenurmessa. Vuonna 2012 kunnassaasui 6242 ihmistä. Viime vuosina asukasluku on kasvanut, minkävuoksi myös asukkaille tarjottavien palveluiden tarve on lisääntynyt.

Vuonna 2009 Ülenurmeen perustettiin kansalaisjärjestö Õnnemaanjohdolla perhe- ja nuorisokeskus. Keskus tarjoaa monipuolisia perhe-ja nuorisopalveluja ja siellä on mahdollisuus osallistua monenlaisiinkoulutuksiin. Kohderyhminä ovat niin nuoriso kuin ikäihmiset sekätoimeentulovaikeuksissa olevat asukkaat.

Õnnemaan toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten eri sukupolvienvälinen yhteistyö ja hyvin suunniteltu perhe- ja nuorisotyö yhdistävätkunnan asukkaita ja luovat yhteenkuuluvuutta. Kestävän kehityksenkannalta on tärkeintä, että monet eri osapuolet (koulu, urheiluker-ho jne.) tekevät yhteistyötä.

Elokuussa 2014 avataan perhe- ja nuorisokeskus Tõrvandiin. Uusiinpalveluihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat:� Hyvinvointi- ja terveysopastus, minkä ohessa eri ikäryhmien

ihmiset voivat osallistua opastukseen ja voimisteluun. Tarjollaon myös luentoja ja ohjausta hyvinvointikysymyksissä – niinyksityisesti kuin ryhmille.

� Musiikkiin liittyvä toiminta: musiikki- ja soitinopinnot, eriikäluokkien bändit.

� Kuukausittaiset, eri teemoihin keskittyvät perhekerhot.

Tõrvandin perhe- ja nuorisokeskuksessa alkaa toimia myös nuori-sovaltuusto, joka haluaa tavoittaa myös kaukana kunnan keskuksistaasuvat nuoret. Vuodesta 2013 alkaen Ülenurmen kunnassa onjärjestetty kyläpäivät. Vuonna 2014 kunnan kyläpäivät järjestetäänTõrvandissa, ja niiden järjestämiseen osallistuu myös kansalais-järjestö Õnnemaa.

� Kaksi keskusta, Ülenurme ja Tõrvandi, sekä 12 pienempää kylää.

� 6242 asukasta (2012)

� Kansalaisjärjestö Õnnemaa on perustettu vuonna 2005, Ülenurmen perhe- januorisokeskus 2009 ja Tõrvandin perhe- ja nuorisokeskus 2014

Ülenurme vald

Ülenurme vald asub Tartu maakonnas, piirnedes vahetult Tartulinnaga. Vallas on kaks üle tuhande elanikuga alevikku (Ülenurmeja Tõrvandi) ning 12 küla. Valla keskus paikneb Ülenurme alevikus.Kokku elab Ülenurme vallas 2012. aasta seisuga 6242 elanikku.Valla elanike arv on viimaste aastate jooksul suurenenud, mistingib ka teenuste laienemise vajaduse.

2009. aastal loodi Õnnemaa eestvedamisel Ülenurme Pere-MTÜja noortekeskus, mis pakub mitmeid erinevaid pere – janoorsootööteenuseid ning on viinud läbi hulgaliselt koolitusi jasündmusi eri põlvkondadele, sh vähekindlustatud peredele.Keskuse prioriteetseteks sihtgruppideks ongi pered ja eripõlvkonnad.

MTÜ Õnnemaa on oma uuendusliku, eri põlvkondi kaasava pere-ja noorsootööga eeskujuks, kuidas kasvatada läbi ühistegevusteoma kogukonna koostöövõimet ja ühtsustunnet. Mitme osa-poole (kool, spordiklubi) kaasamine pere- ja noorsootöökeskusetegevusse rajab tugeva aluse tegevuse jätkusuutlikkusele.

2014 a augustis avat Tõrvandi pere- ja noortekeskus,ikuhu uute teenustena lisanduvad:� terviseedendamine - ravi- ja tervisevõimlemine eri

vanusgruppidele; loengud, koolitused,individuaalnõustamine;

� muusikaga seotud teenused – pilliringid, noorte jaeripõlvkondade ansamblid/bändid;

� igakuised temaatilised pereklubid.

Tõrvandi pere- ja noortekeskuse juurde moodustatakse ka noor-te volikogu, et jõuda paremini vallas asuvate külade ja äärealadenoorteni. Uue suunana on Ülenurme vallas hakatud alates 2013.aastast korraldama külade päevi. 2014. aastal toimu dki needsiTõrvandis, mille korraldusmeeskonda kuulu ka Õnnemaa.s MTÜ

51

� Ülenurme vallas on kaks alevikku ning 12 küla;

� vallas elab 2012. aasta seisuga 6242 elanikku;

� Õnnemaa loodi 2005. a, Ülenurme Pere- ja noortekeskus 2009. ningMTÜTõrvandi pere- ja noortekeskus 2014. aastal.

„Great cooperation

betweenthe action group

andmunicipality!”

KõrvekülaKõrvekülaTartu rural municipality is located in Tartu County, next to thecity of Tartu. As of 2013, 6400 people were living in the ruralmunicipality. During the past years, the population has beensteadily growing, pushing the demand for services.

Kõrveküla is the administrative centre of the rural municipalityand is only about 4 km from Tartu. As of 2012, Kõrveküla washome to 727 people. It has its own sports centre, akindergarten with a swimming pool, and a basic school. Theschool's premises are often used for various events since thereis no other place for community members to gather.

Kõrveküla can be considered a cradle of the Estonian nationalculture. It is a birthplace of Miina Härma, the first Estonianprofessional female composer. The rural municipality is alsoknown for the oldest currently active brass band in Estonia –Väägvere brass band. There is also an old post road, whichused to connect Kõrveküla with Riga and St. Petersburg, andnot far from the village is Raadi Manor. The traces of WesternEuropean culture can be found nearly everywhere.

Kõrveküla is known for its active societies. Together, peopleorganise various events and participate in the eventsorganised by other rural municipalities and villages. Trainingand trips to interesting sites are also common. The concept ofthe Music World was born during one of the training sessionsorganised by the female society Miina. Many of the originalideas and thoughts concerning possible tourist attractionshave found a broader resonance by now and have beendeveloped further.

� The administrative centre of Tartu rural municipality

� 4 km from the city of Tartu

� The population of Kõrveküla is about 727 people, but the villagehas no community centre.

52

Kõrveküla, Tartonmaalaiskunnan keskus

Tarton maalaiskunnan keskus, Kõrveküla,sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Tartonkaupungin rajasta. Kõrvekülassa on urheiluhalli,lastentarha, jossa on uima-allas, sekä koulu, jotavoidaan käyttää yhteisön tapahtumiin, koskavakinainen kokoontumispaikka puuttuu.

Kõrvekülaa voidaan pitää Viron kulttuurinkehtona. Kõrvekülassa on Viron ensimmäisenkoulutetun naissäveltäjän, Miina Härman,syntymäkoti, ja lisäksi kunnassa toimii Vääg-veren torvisoittokunta, joka on Viron vanhin.Kylä sijaitsee entisen Riian-Pietarin postitienvarrella Raadin kartanon lähellä ja Länsi-eurooppalainen kulttuurikin on jättänyt Kõrve-külaan jälkensä.

K -õrveküla tunnetaan aktiivisista yhdistyksistään. Yhdessä järjestetään erilaisia tapahtu-mia, koulutuksia ja retkiä ja osallistutaan naa-purikuntien ja kylien tapahtumiin. Musiikkimaanideakin sai alkunsa naisjärjestö Miinan koulutus-päivänä. Monet Musiikkimaata koskevat ideatovat saaneet runsaasti vastakaikua ja niitä onkehitetty edelleen.

� sijaitsee Tarton läänissä Tarton kaupungin rajalla

� Tarton kunnassa on 6400 asukasta

� Kõrvekülassa asuu noin 727 ihmistä

� Asukasluku on viime vuosina kasvanut, mistäjohtuu laajemman palvelutarjonnan tarve.

Kõrveküla,Tartu valla keskus

Tartu vald asub Tartu maakonnas, piirnedes vahetultTartu linnaga. Tartu vallas elas 2013. aasta seisuga6400 inimest. Valla elanike arv on viimaste aastatejooksul suurenenud, mis tingib ka teenus e laient -damise vajaduse.

Kõrveküla on valla keskus ja asub Tartu linna piiristumbes nelja kilomeetri kaugusel. Elanike arv kogu-konnas on 2012. aasta seisuga 727 inimest. Kõrvekülason spordihoone, lasteaed basseiniga ja koolimaja,mida saab kasutada ka kogukonna sündmuste korral-damiseks. Samas puudub püsiv kooskäimise koht.

Kõrveküla võib pidada Eesti omakultuuri hälliks. Seeon Eesti esimese haritud naishelilooja Miina Härmasünnikodu, samuti tegutseb vallas Eesti vanimpuhkpilliorkester, Väägvere pasunakoor. Küla asubendisel Riia-Peterburi postiteel ning Raadi mõisavahetus läheduses. Lääne Euroopa kultuur on sõnaotseses mõttes Kõrvekülla oma jälje jätnud.

Kõrvekülas tegutsevad mitmed seltsid ja ühiseltkorraldatakse erinevaid üritusi ning osaletakse teistevaldade ja külade sündmustel. Samuti korraldatakseühiseid koolitusi, väljasõite jms. Ka muusikamaa ideeon alguse saanud ühelt naisselts Miina koolitus-päevalt, kuid mitmed ideed ja mõtted atraktsioonideosas on tänaseks juba ohtralt täiendust leidnud.

� Kõrveküla on Tartu valla keskus ja asub Tartu linnast 4 kmkaugusel.

� Külas elab umbes 727 inimest, kuid puudub kogukonnakeskus.

53

„Community

developmentcan and

should be fun!”

54




Northern Ireland

55

Portglenone

56

� Population: 3,136

� Households: 1,156

� Age structure: 20% under 16, 15,6% over 65

� Unemployed: 3%

� Religion: 35% Catholic, 62% Protestant

� www.portglenonetourism.com

� www.portglenoneenterprisegroup.co.uk

Portglenone

Portglenone is a rural village in Northern Ireland. It has grown around a crossing pointon the river Bann and serves an agricultural remote area. It functions as amarket/shopping town for those living within a radius of five miles and a dormitorytown for nearby Ballymena.

Visitors invariably describe Portglenone as busy, vibrant, lively and welcoming; andthe inhabitants seem to be aware of its sense of community and eager to build on thiscohesion. They also appear to embrace the dichotomy of a village divided by thecounty boundary, the River Bann, and yet connected by the bridge which makesPortglenone a meeting place. It is a village with a sense of its own history, ancient andmodern, and this manifests itself in local organisations and annual events that displaygenuine cross community activities which are rich in social, environmental andcultural value.

Portglenone Enterprise Group ( )PEG is a provider of, and facilitator for, communityand enterprise endeavours. Reactive and proactive, increasingly acts as aPEGcoordinating mechanism for a variety of community groups which operate undertheir own governance. These groups include Community Rescue Service ( ) and theCRS'Gig 'n the Bann' committee.

Operating from the Market House, :PEG� markets and rents 13 business units in the Glenone Business Park� supervises, in partnership with Ballymena Borough Council, the management of

the Community Centre through the work of the Community Association� oversees The Green Gym (a gardening and social project for individuals with

special educational needs)� facilitates the running of the Portglenone Youth Group and arranges the Youth

Summer Scheme� seeks funding for and mentors The Men's Shed where men have the opportunity

to share, learn and develop skills in the context of improving personal health andwell-being

� arranges annual community and environmental events including: The SpringWalk, The Blue Bell Festival, The Bat Night, The Christmas Event and The BigSplash.

„Impressivedevelopment

work"

Portglenone

Portglenone on kasvanud Banni jõeületuskoha ümber jateenindab põllumajanduslikku sisemaad. See on turg/ost-lemislinn neile, kes elavad viie miili raadiuses, ja magala-rajoon lähedalasuvale Ballymenale.

Külastajad kirjeldavad Portglenone'i eranditult toimeka, elavaja külalislahke linnana; elanikud paistavad olevat teadlikud lin-na kogukonnatundest ning on innukad seda ühtekuuluvustvundamendina kasutama. Näib, et nad on omaks võtnud ka külakahestumise maakondade piiril, mille on pooleks jaganud Banni jõ-gi, aga mida siiski ühendab sild, mis teeb Portglenone'ist kohtumispai-ga. Sellel külal on oma muinas- ja lähiajalugu, mis avaldub kohalikes organi-satsioonides ja iga-aastastes, tervet kogukonda ühendavates üritustes, mispakatavad sotsiaalsest, keskkondlikust ja kultuurilisest väärtusest.

Portglenone Enterprise Group ( )PEG on kogukonnale teenusepakkuja jaettevõtluse jaoks abistaja. Reageeriv ja ennetav on kooskõlastusmehPEG -hanism mitmesuguste isevalitsevate kogukonnagruppide jaoks, mille hul-ka kuuluvad kogukonna päästeteenistus ( ) ja Gig 'n the Banni komisjon.CRS

Turuhoones tegutsev :PEG� turustab ja üürib 13 äriüksust Glenone'i äripargis;� teostab koostöös Ballymena vallavolikoguga kogukonnaühenduse

kaudu järelevalvet rahvamajade juhtimise üle;� teeb järelevalvet projektile „Roheline võimla“ (aiandus- ja sotsiaal-

projekt hariduslike erivajadustega inimeste jaoks);� hõlbustab Portglenone'i noorterühma juhtimist ja korraldab noorte

suvekava;� otsib rahastust ja võtab oma tiiva alla organisatsiooni The Men's Shed,

kus mehed saavad jagada, õppida ja arendada oma tervise ja heaolugaseotud oskusi;

� korraldab iga-aastasi kogukonna- ja keskkonnasündmusi, sh kevadistjalgsimatka, festivali „The Blue Bell Festival“, nahkhiirte öövaatlust,jõuluüritust ja üritust „The Big Splash“.

Portglenone

Portglenone on kasvanut Bann-joen ylityskohdan ympärille ja palvelee maa-talouteen perustuvaa syrjäseutua. Se toimii noin 10 kilometrin säteellä asuvienkauppa- ja ostospaikkana ja läheisen Ballymenan kunnan nukkumalähiönä.

Matkailijat kuvailevat Portglenonea poikkeuksetta vilkkaaksi, energiseksi,eläväiseksi ja ystävälliseksi kyläksi, jonka asukkaat tuntuvat olevan tietoisiakylänsä yhteisöllisyydestä ja innostuneita kehittämään sitä. He vaikuttavatmyös hyväksyvän sen, että vaikkakin kreivikuntien raja jakaa kylän kahtia, Bann-joen ylittävä silta tekee Portglenonesta kohtaamispaikan. Kylä on tietoinenomasta historiastaan, mikä ilmenee paikallisissa organisaatioissa ja vuosittai-sissa tapahtumissa. Niissä näkyy kylän aito yhteistyö, joka on arvokasta yhtei-sön, ympäristön ja kulttuurin kannalta.

Portglenonen yritysryhmä (Portglenone Enterprise Group, ) järjestää jaPEGedistää yhteisö- ja yritystason hankkeita. on aktiivinen ja ennakoiva toimija,PEGjonka tehtävänä on yhä useammin koordinoida muiden, hallinnollisestiitsenäisten ryhmien toimintaa. Tällaisia ryhmiä ovat mm. vapaaehtoinenpelastustoimi (Community Rescue Service, ) ja Gig'n the Bann -musiikkiCRS -festivaalia järjestävä komitea.

PEG:llä on toimisto Market House, josta käsin se� markkinoi ja vuokraa 13 liiketilaa Glenonen yrityspuistosta,� valvoo yhteistyössä Ballymenan kunnanvaltuuston kanssa kyläyhdistyksen

hallinnoimaa monitoimitaloa,� valvoo Green Gym -toimintaa (sosiaalinen puutarhanhoitoprojekti

erityisohjausta tarvitseville),� tukee Portglenonen nuorisoryhmän toimintaa ja järjestää Youth Summer

Scheme – kesäleirejä,� hakee rahoitusta ja ohjaa Miesten paja -hanketta (Men's Shed), jossa miehet

voivat jakaa, oppia ja kehittää terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviätaitoja,

� järjestää vuosittaisia yhteisö- ja ympäristöteemaisia tapahtumia, kutenkävelytapahtuma, Blue Bell -festivaali, Bat Night-luontoretki, joulu-tapahtuma ja vesikilpailu Big Splash.

� Asukkaita: 3 136

� Talouksia: 1 156

� Ikäjakauma: 20 % alle 16-vuotiaita, 15,6 % yli 65-vuotiaita

� Työttömiä: 3 %

� Uskonto: 35 % katolilaisia, 62 % protestantteja



� Elanikke: 3136

� Majapidamisi: 1156

� Vanuseline struktuur: 20% alla 16-aastaseid, 15,6 % üle 65-aastaseid

� Töötuid: 3%

� Religioon: 35% katoliiklasi, 62% protestante



57

PortballintraePortballintraePortballintrae lies at the mouth of the Bush River valley anddeveloped as a small fishing village. The harbour is wellprotected within a small horseshoe bay and is homeport toseveral fishing vessels, although gradually pleasure craft havereplaced working boats.

The once small fishing settlement has experienced rapid growthsince the 1970's and is now a popular tourist destination.Significant residential development, primarily apartments andholiday homes, have considerably altered the character ofPortballintrae.

Classic examples of architectural heritage include the OldCoastguard Station built in 1874 and the Grade B Listed SeaportLodge. An important historical site in Portballintrae is LissanduffEarthworks that dates back to the Bronze Age (3000 ).BC

The village has a range of social, community and council assetswhich include the Village Hall built in 2009, a play park refur-bished in 2008 with a village green and a tennis court, a smallfishing harbor, and several attractive beaches.

There are festivals held in the village throughout the yearincluding Halloween with the Lantern parade and fireworks, aswell as Easter and Christmas Festivities.

� Classified as a small village by the NISRA

� Population: 754 full-time residents

� 785 dwellings of which 60.5% are officially second homes

� Age structure: 12% under 16, 33% 60 and over

� Religion: 96.5% Protestant, 1.0% Catholic

� Unemployment: 2.1% of people aged 16–74

58

Portballintrae –puhkemajad ja rannad

Portballintrae asub Bushi jõe suudmeorus ja arenes välja väikesestkalurikülast. Sadam on väikeses hobuserauakujulises lahesopis hästikaitstud. Samuti on see kodusadamaks mitmetele kalalaevadele,kuigi lõbusõidulaevad vahetavad järk-järgult töölaevu välja.

Kunagine väike kaluriküla on 1970. aastatest alates kiiresti kasvanudning on nüüd populaarne turismisihtkoht. Märkimisväärne elamu-piirkondade arendus (peamiselt korterid ja puhkemajad) onPortballintrae olemust märgatavalt muutnud.

Arhitektuuripärandi klassikaliste näidete hulka kuuluvad 1874.aastal ehitatud vana rannavalve vahipost ja B-klassi arhitektuuri-mälestiste nimekirja kantud sadama vahimajake. Üks olulinePortballintrae ajalooline vaatamisväärsus on Lissanduffi muldvall,mis pärineb pronksiajast (3000 e.m.a).

Külal on terve hulk sotsiaalseid, kogukonna- ja omavalitsusrajatisi,sealhulgas 2009. aastal ehitatud rahvamaja, 2008. aastal värsken-datud roheala ja tenniseväljakuga mängupark, väike kalasadam jamitu kaunist randa.

Igal aastal tähistatakse külas laternarongkäigu ja ilutulestikugahalloween'i ning lihavõtteid ja jõule.

Portballintrae –loma-asuntoja ja hiekkarantoja

Portballintrae sijaitsee Bush-joen laakson suulla. Pieni hevosenke-ngän muotoinen lahti suojaa monien kalastusalusten kotisatamaa,vaikka huviveneet ovatkin vähitellen korvanneet työalukset.

Entinen pieni kalastajakylä on kasvanut nopeasti 1970-luvultalähtien ja on nykyään suosittu matkailukohde. Merkittävä pääasiassaasuntojen ja loma-asuntojen rakentaminen on muuttanut Portballin-traen olemusta huomattavasti.

K -lassisia esimerkkejä rakennusperinnöstä ovat vuonna 1874 rakennettu vanha rannikkovartioston asema ja paikallisesti merkittäviinrakennuksiin luokiteltu ”Leslien linna”, Seaport Lodge. Historialli-sesti tärkeä kohde Portballintraessa ovat Lissanduffin pronssiai-kaiset (3000 eKr.) maakuopat.

Portballintraessaon useita kyläyhteisön ja valtuuston aikaansaamiavah vuuksia, kuten vuonna 2009 rakennettu kylätalo, vuonna 2008-kunnostettu leikkipuisto, jossa on kyläläisten käyttöön tarkoitettuviheralue ja tenniskenttä, pieni kalasatama ja useita kauniita rantoja.

Kylässä järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia, kutenHalloween lyhtyparaateineen ja ilotulituksineen sekä pääsiäis- jajoulujuhlat.

� Pohjois-Irlannin tilastokeskus luokittelee Portballintraen pieneksi kyläksi.

� Asukkaita: 754 vakituista asukasta

� Asuntoja: 785, joista 60,5 % on virallisesti kakkoskoteja

� Ikäjakauma: 12 % alle 16-vuotiaita, 33 % yli 60-vuotiaita

� Uskonto: 96,5 % protestantteja, 1,0 % katolilaisia

� Työttömyys: 16–74 -vuotiaista 2,1 %

� Põhja-Iirimaa statistika- ja uuringuamet on selle nimetanud väikekülaks

� Elanikke: 754 püsielanikku

� 785 elamut, millest 60,5% on ametlikult suvilad

� Vanuseline struktuur: 12% alla 16-aastaseid, 33% 60-aastaseid ja vanemaid

� Religioon: 96,5% protestante, 1,0% katoliiklasi

� Töötus: 16–74-aastaste hulgas 2,1%

59

Cushendall –Capital of the Glens

Cushendall nestles in a dramatic landscape in the middle ofthe Glens of Antrim, surrounded by mountains on one sideand the Irish Sea on the other. Cushendall is known as the'Capital of the Glens' both for its central location and becauseit is the social, business and cultural heart of the glens. Thecore of the village was declared as a conservation area in1975.

The area around Cushendall has been a focus of humansettlement for over 5,500 years. An important promontoryfort of the Iron Age, Lurigethan Mountain, looks down uponthe village. Scotland is only 16 miles away across the sea.Indeed until the mid-19th century it was easier to get toScotland than to Irish towns only 20 miles away.

The local clubs and groups work well together under theumbrella of Cushendall Development Group. Groups includethe Heart of the Glens Festival, Antrim Glens Tourism, Walkthe Glens, The Glens Vintage Club, The Glens Luncheon Club,Cushendall Environmental Group and Comhaltas Irish music.

There are festivals including a Walking weekend in June, the'Heart of the Glens Festival' in August, and Late NightChristmas Shopping and Carol singing with a Candlelightservice in December. The Call of the Glens' festival inSeptember 2013 was the action undertaken through theInnovative Village project.

Cushendall has a particularly strong sporting and outdoortradition with active hurling (an Irish sport, the main passion inthe area which nearly every boy and girl participate in), GolfClub, Boat Club, Walking Group and many more.

60

� Population 1,500

� Households 560

� 18% under 16, 18% over 65

� Unemployed 6%

� Main industries farming and services

Cushendall

„The Innovative Village project

has made me realise that there are many

different ways to build communities.

One of the real insights has been to realise

that we are a really strong community.

Seeing how groups from outside Northern

Ireland look at our activities and our good

and bad points has been a revelation."

Cushendall –Antrimi orgude pealinn

Cushendall asetseb keset põnevat maastikku Antrimi orgudekeskel ning seda ümbritsevad ühelt poolt mäed ja teiseltpoolt Iiri meri. Cushendall on tuntud kui Antrimi orgude pea-linn nii oma keskse asukoha poolest kui ka seetõttu, et see onorgude sotsiaal-, äri- ja kultuurikeskus. Külakeskus kuulutati1975. aastal kaitsealaks.

Cushendalli ümbruskond on olnud inimasustuse kese üle5500 aasta. Rauaajast pärit neemepealsest kindlusestLurigethan Mountain avaneb vaade alla külale. Šotimaa onvaid 16 miili kaugusel üle mere. Kuni 19. sajandi keskpaiganioli tõepoolest lihtsam minna Šotimaale kui 20 miili kaugus-tesse Iiri linnadesse.

Kohalikud klubid ja grupid teevad Cushendalli arendusrühmaall hästi koostööd. Gruppide tegevuste hulka kuuluvadfestival „Heart of the Glens“, Antrimi oruturism, orumatkad,oru veiniklubi, oru lõunastamisklubi, Cushendalli keskkonna-rühmitus ja Comhalta iiri muusika rühm.

Toimuvad festivalid – jalgsimatka nädalavahetus juunis,festival „Heart of the Glens Festival“ augustis – ja jõulusisse-ostud, jõululaulud ja küünlavalgel peetav jumalateenistusdetsembris. 2013. aasta septembris peetud festival „The Callof the Glens“ korraldati projekti „Innovative Village“ abil.

Cushendallil on eriti tugev vabaõhutegevuste ja spordi-traditsioon: põhiliselt harrastatakse hurling'it (Iiri spordiala,mis on piirkonnas üks peamistest kirgedest ja millega tegele-vad peaaegu kõik poisid ja tüdrukud), golfi, paadisõitu,jalgsimatka ja palju muud.

Cushendall,laaksojen pääkaupunki

Cushendall sijaitsee vaikuttavassa maisemassa keskellä Antriminpiirikunnan laaksoja. Yhdeltä puolelta sitä ympäröivät vuoret jatoiselta Irlanninmeri. Cushendall tunnetaan laaksojen pääkaupunkinaosittain sen keskeisen sijainnin takia ja osittain siksi, että se onlaaksoalueen sosiaalisen elämän, liike-elämän ja kulttuurin keskus.Kylän keskusta julistettiin suojelukohteeksi vuonna 1975.

Cushendallin ympäristö on ollut asutuksen keskus jo yli 5 500 vuotta.Rauta-ajan tärkeä niemilinnoitus, Lurigethan-vuori, kohoaa kylänreunalla. Skotlanti on vain reilun 25 kilometrin päässä meren takana.1800-luvun puoliväliin asti olikin helpompaa päästä Skotlantiin kuinvain 30 kilometrin päässä sijaitseviin irlantilaiskaupunkeihin.

P -aikallisten yhdistysten ja ryhmien yhteistoiminta sujuu hyvin Cushendallin kehittämisryhmän (Cushendall Development Group) johdolla.Näihin ryhmiin kuuluvat Heart of the Glens -festivaaliryhmä, Antriminlaaksojen matkailuyhdistys (Antrim Glens Tourism), kävelykerho Walkthe Glens, Glens Vintage Club -perinnepiiri, Glens Luncheon Club -lounasryhmä, Cushendallin ympäristöryhmä (Cushendall Environ-ment Group) ja Comhaltas Irish music -perinnemusiikkiryhmä.

Kylässä järjestetään tapahtumia kuten kävelyviikonloppu kesäkuussa,Heart of the Glens -festivaali elokuussa, jouluostosten yö sekä joulu-laulu- ja kynttiläjumalanpalvelus joulukuussa. Syyskuussa 2013 järjes-tetty uusi Call of the Glens -festivaali järjestettiin osana InnovativeVillage -hanketta.

Cushendallissa on erityisen vahva urheilu- ja ulkoiluperinne. Siellätoimii aktiivinen hurling-joukkue (irlantilainen urheilulaji, paikallinenintohimo, johon lähes kaikki osallistuvat), golfkerho, veneilykerho,kävelykerho ja useita muita.

� Asukkaita 1 500

� Talouksia 560

� 18 % alle 16-vuotiaita, 18 % yli 65-vuotiaita

� Työttömiä 6 %

� Pääelinkeinot maatalous ja palvelut

� Elanikke 1500

� Majapidamisi 560

� 18% alla 16-aastased, 18% üle 65-aastased

� Töötuid 6%

� Peamised tegevusvaldkonnad on põllumajandus ja teenindus

„I have always

lived in Cushendall

and could never see

myself living

anywhere else.

There is

a great support

network andeverybody

looks out

for each other."

61

Developing EventsTapahtumien kehittäminen

Sündmuste arendamine

63

ProjectCushendallNorthern Ireland

Cushendall Development Group andseveral clubs and groups organised theCall of the Glens' festival in September2013 as the action undertaken throughthe Innovative Village project.

The festival centred around history,poetry and archaeology which was newin Cushendall. Other festivals weremainly fun or sporting based and thus“Call of the Glens” was a unique oppor-tunity to explore physically, socially andphilosophically this aspect of theCushendall community.

C -ushendall has strong tourism potential. This was an opportunity to attract adifferent type of tourist. It was alsodesigned to help local people celebrateand enhance the strong culture andheritage of the area.

Cushendall and InnovativeVillage

The Innovative Village project has givenactivists in the community an oppor-tunity to

� Look at other communities both inNorthern Ireland and other parts ofEurope

� Learn from best practice andidentify other ways of doing things

� Take time out from their usualroutines to consider newapproaches

� Develop linkages with other villagesand communities

� Realise there are a range ofapproaches to develop communityspirit and activities

� Try a new project - the “Call of theGlens” Cultural festival

� Learn how people from outsideperceive our community

� Realise that while we haveweaknesses we have perhaps morestrengths than we realise

� Learn about how to promote ourvillage and our groups.

The visits to Finland and Estonia and thereciprocal visits to our area were a reallearning experience and helped developthe capacity of our community. Thisproject will hopefully generate ideas andenthusiasm for future projects, inparticular

� To develop our cultural assets

� To develop our links with the twoNorth East villages and hope tocontinue to develop our partnershipwith Finland and Estonia

� To look at ways of promoting thearea

� To involve more people, especiallyyoung people, in community activities

� To look at opportunities to attractmore people to the area and tostrengthen the economic fabric ofour village.

Cushendall community

is an experienced event

organiser.

The 'Heart of

the Glens' festival

takes place over

ten days

in each August.

64

Cushendalli arendusrühm koos mit-me klubi ja grupiga organiseeris 2013.aasta septembris projekti „InnovativeVillage“ raames festivali „Call of theGlens“.

Festivali keskmes oli ajalugu, luule jaarheoloogia, mis oli Cushendalli jaoksuus. Teised festivalid keskendusidpõhiliselt meelelahutusele või spor-dile ja seega oli „Call of the Glens“ heavõimalus uurida Cushendalli kogu-konda nii füüsilises, sotsiaalses kui kafilosoofilises plaanis.

Cushendallil on turismivaldkonnassuur potentsiaal. Festival andis võima-luse meelitada ligi mitut tüüpi turiste.See oli mõeldud ka selleks, et aidatakohalikel inimestel hoida au sees jatugevdada piirkonna kultuuri japärandit.

Cushendall ja „InnovativeVillage“Projekt „Innovative Village“ on kogu-konna aktivistidele andnud võimaluse:

� vaadelda teisi kogukondi nii Põhja-Iirimaal kui ka mujal Euroopas;

� õppida teiste heast tavast ja leidaasjade tegemiseks uusi viise;

� eemalduda oma igapäevaelust javaadata asjadele uue pilguga;

� luua sidemed teiste külade jakogukondadega;

� mõista, et kogukonna vaimu jategevuse arendamiseks on olemassuur hulk mitmesuguseidlähenemisviise;

� proovida uut projekti –kultuurifestivali „Call of the Glens“;

� näha, kuidas mujalt pärit inimesedkogukonda tajuvad;

� saada aru, et kuigi meil on paljupuudusi, võib meil olla arvatustpalju rohkem tugevusi;

� õppida, kuidas edendada oma külaja elanikerühmi.

Külaskäigud Eestisse ja Soome ningnende vastukülaskäigud olid tõeliseltõpetlikud kogemused ja aitavad aren-dada meie kogukonna võimekust. Seeprojekt toob endaga loodetavasti kaasamõtteid ja innustust tulevaste projek-tide jaoks. Eriti oluline on:

� arendada kultuuriväärtusi;

� arendada sidemeid kahekirdepoolse külaga ja loodetavastitugevdada jätkuvat koostöödSoome ja Eestiga;

� otsida võimalusi piirkonnaedendamiseks;

� kaasata kogukonna tegevusserohkem inimesi, eriti noori;

� otsida võimalusi meelitadapiirkonda rohkem inimesi ningtugevdada küla majandust.

Cushendallin kehittämisryhmä (Cus-hendall Development Group) sekäuseat kerhot ja ryhmät järjestivät Callof the Glens -festivaalin osana Inno-vative Village -hanketta syyskuussa2013.

Festivaali painottui historiaan, runou-teen ja arkeologiaan. Se oli uutta Cus-hendallissa. Muut festivaalit olivatperustuneet lähinnä hauskanpitoontai urheiluun, kun taas Call of the Glensoli ainutlaatuinen tilaisuus tarkastellanäitä vähemmälle huomiolle jääneitäpuolia Cushendallin yhteisössä niinfyysisestä, sosiaalisesta kuin filoso-fisestakin näkökulmasta.

C -ushendallilla on vahvaa matkailupotentiaalia. Festivaali tarjosi mahdolli-suuden houkutella toisenlaisia turis-teja. Sen oli myös tarkoitus auttaa pai-kallisia juhlistamaan ja rikastuttamaanalueen vahvaa kulttuuria ja perinteitä.

Cushendall ja InnovativeVillage

Innovative Village -hanke on antanutyhteisön aktivisteille tilaisuuden

� tarkastella muita yhteisöjä sekäPohjois-Irlannissa että muuallaEuroopassa,

� ottaa oppia parhaista käytännöistäja löytää uusia toimintatapoja,

� ottaa aikalisä tavanomaisistarutiineista ja harkita uusiatoimintatapoja,

� muodostaa yhteyksiä muihin kyliinja yhteisöihin,

� ymmärtää, ettäyhteisöhengen ja yhteisönaktiviteettien kehittämiseksi onolemassa hyvin erilaisiavaihtoehtoja,

� kokeilla uudenlaista projektia - Callof the Glens -kulttuurifestivaalia,

� saada tietää, millaisenaulkopuoliset näkevät yhteisömme,

� ymmärtää, että vaikka meillä onkinheikkouksia, saattaa meillä ollaenemmän vahvuuksia kuintajuammekaan, ja

� oppia markkinoimaan kyläämme jaryhmiämme.

Vierailumme Suomeen ja Viroon sekävastavuoroiset vierailut meidän alueel-lemme olivat todella opettavaisiakokemuksia ja auttoivat lisäämään yh-teisömme suorituskykyä. Toivottavastitästä projektista herää ideoita ja innos-tusta tuleviin projekteihin, erityisesti

� kulttuuriperintömmekehittämiseen,

� yhteyksien kehittämiseen kahteenmuuhun pohjoisirlantilaiseenhankekylään ja toivottavasti myösyhteistyön jatkamiseen Suomen jaViron kanssa,

� alueen markkinointivaihtoehtojenselvittämiseen,

� useampien ihmisten ja erityisestinuorten saamiseen mukaankylätoimintaan,

� uusien ihmisten houkuttelemiseenalueelle ja kylän taloudellisenrakenteen vahvistamiseen.

65

At , the development work began byKonginkangasorganising brainstorming evenings, which formed a basisfor analysing not only the service ideas tested in theproject, but also the new projects of the updated villageplan.

Two development targets were considered moreimportant than others: firstly, the re of the oldnovatingharbour and the development of its services, and secondly,updating the summer festival of Konginkangas.

In order to collect all harbour-related requests, meetings, areview and an event in the village harbour were organised.These were used to gather the villagers' requests andrequirements. A development plan with all the relevantcalculations is necessary for the development of the port.Only after this has been prepared, it is possible to see whichof the projects will be financed by the town, and which willremain as the villagers' responsibility. As the town ofÄänekoski offered to draw up the plan, working on theharbour was excluded from the project.

The summer festival 'Konginkangas Days' is an importantevent for the economy of the entire village and several ofits associations. It is possible to earn in one day as much asin the whole year. At the same time, the summer festival isan important meeting place for the villagers and visitors. Itis like a village display window for all guests from outside ofthe village. The summer festival has attracted about 3000participants every year.

Some of the new ideas developed during the brainstormingmeetings and tested in 2013 and 2014, were a cakecompetition, a new type of “a meeting of the old pupils ofthe village schools of Konginkangas”, and creating villagefilms with iPads. The renewed event got very goodfeedback.

The brainstorming meetings resulted in other ideas beingimplemented as well, such as a pop-up Christmas shop. Thisshop was organised in joint collaboration between theKonginkangas village association and the Palvelutuuliproject of Finnish Youth Clubs. For about one month, theshop sold products from nearby artisans. 293 communitywork hours were used, and the turnover was almost 15,900Euros. .

ProjectKongingangasFinland

66

Konginkangases alustati arendustööd idee-õhtute korraldamise kaudu. Sealt saadudideede põhjal analüüsiti soovitud teenuseid jauuendatava küla arenduskava võimalikkeprojekte.

Teiste hulgast tõusid esile kaks arendus-objekti: laguneva sadama korrastamine jasellega seotud teenuste arendamine ningpopulaarsete, kuid rutiinseks muutunud Kon-ginkangase suvepäevade elavdamine.

Sadamaga seotud ideede kogumiseks korral-dati sadama ülevaatus ja koosolek. Nendekaudu saadi ülevaade külaelanike soovidest javajadustest. Sadama arendamiseks tulebkoostada arengukava ja teha vajalikud kalku-latsioonid. Alles pärast seda saab selgeks,mille kohta kirjutada projekte, mida rahastablinn ja milline osa jääb küla kanda. Kunaarengukava koostamist soovis Äänekoski linn,jäi sadama korrastamine projektist välja.

Konginkangase suvepäevad on tähtis ürituskogu küla ja ka külaseltsi jaoks, sest ühepäevaga võib teenida sama palju kui koguülejäänud aastal kokku. Samas on suvepäevadka oluline kohtumispaik külaelanikele jasuvekülalistele ning on küla visiitkaardiksväljapoole. Suvepäevadel on igal aastal osa-lenud ligikaudu 3000 inimest. Uuteks aastatel2013 ja 2014 järeleproovitavateks ideedeks onmuuhulgas koogiküpsetamisvõistlus ja Kon-ginkangase tuletõrjekomando kustutusrada.

Ürituste arendamiseks korraldati mitmeididee õhtuid koondnimetuse all „Kongi kuma- -jamaan“. Nende kaudu kerkis esile ka muidideid, näiteks kiiresti püsti pandav jõulupood.Pood organiseeriti Konginkangase külaseltsija noorsooseltsi projekti Palvelutuuli toel.Poes müüdi lähipiirkonna käsitööliste tooteidligikaudu ühe kuu vältel. Talgutunde kogunes293 ja poe käive oli ligikaudu 15 900 eurot.

Konginkankaalla kehittämistyö aloitettiin jär-jestämällä ideailtoja, joiden perusteella analy-soimme paitsi hankkeessa testattavat palve-luideat, myös päivitettävän kyläsuunnitelmanuudet hankkeet.

Kaksi kehityskohdetta nousi ylitse muiden: rän-sistyneen sataman kunnostaminen ja sen pal-velujen kehittäminen sekä menestyksekkään,mutta rutinoituneen Konginkankaan kesäpäi-vien uudistaminen.

Satamatoiveiden kokoamiseksi järjestettiin mm.satamakatselmus ja satamatapahtuma. Niissäkoottiin kyläläisten toiveet ja tarpeet. Satamankehittämiseksi tarvitaan kehittämissuunnitelmalaskelmineen. Vasta sen jälkeen voidaan katsoa,mitä hankkeistetaan, mitä kustantaa kaupunki jamikä osa jää kyläläisten vastuulle. Koska Ääne-kosken kaupunki halusi teettää suunnitelman,sataman työstäminen jäi pois hankkeesta.

Konginkankaan kesäpäivät on tärkeä tapahtumakoko kylän ja monen sen yhdistyksen taloudelle,kun yhdessä päivässä voi tienata saman minkäkoko muuna vuonna yhteensä. Samalla kesä-päivät on tärkeä tapaamispaikka kyläläisille jakesäasukkaille ja kylän näyteikkuna ulko-puolisille. Kesäpäivillä on ollut vuosittain 3000osallistujaa. Uusia ideoita, joita testattiin vuo-sina 2013 ja 2014, olivat mm. kakkumaisterikisa,“entisten kyläkoululaisten luokkakokous” jakylän videoiminen iPadeillä. Uudistettu tapah-tuma sai erittäin hyvää palautetta.

Tapahtumien kehittämiseksi järjestettiin useita”Kongi kumajamaan” -iltoja. Ne poikivat toteu-tukseen muitakin ideoita, kuten pop-up-joulu-myymälän. Myymälä toteutettiin Konginkan-kaan kyläyhdistyksen ja Nuorisoseurojen Pal-velutuulihankkeen järjestelyin. Myymälä myilähiseudun tekijöiden tuotteita noin kuukauden.Talkootunteja käytettiin 293 tuntia ja kaupanliikevaihto oli lähes 15 900 euroa.

67

We got this idea to showcase the projects we have eitherdone or planned or taken part in. Every branch is an aim,every apple an action or a project towards that aim.

Check the Project Tree inhttp://www.konginkangas.fi/english.php

„Great way of demonstrating

activity to communities,

funders etc.

Will steal the idea!"

Developing marketingand tourism

Markkinoinnin ja matkailun kehittäminen

Turismi ja turunduse arendamine

69

ProjectEesti VeeturismEstonia

The aim of the (Estonian WaterMTÜ Eesti VeeturismTourism, a non-profit organisation) project is todevelop water tourism routes for the visitors to getacquainted with the sights, tourist attractions,people, accommodation and cuisine of the area. Thegoal for the first stage is to develop at least four well-functioning water tourism packages. Furtheractivities include finding new cooperation partners tocreate new routes. The project will enhance the area'sattractiveness and strengthen mutual cooperation.

The idea to connect the villages from Tartu to LakePeipus along the Emajõgi River is innovative for thewhole of the eastern part of Tartumaa. At first theteam of Eesti Veeturism thought to get a newMTÜriverboat for the Emajõgi River. The idea wasdeveloped further to connect villages along the river.

In the course of the Innovative Village communitytraining programme the project was divided into twostages. The first stage includes working with thecommunities: mapping the interests, needs and skillsof people living along the Emajõgi River, as well astheir readiness to cooperate in the areas of serviceand training. A riverboat will be restored to bringpeople to the service providers along the route.

In the next project stage, the people who have joinedthe network will be trained and a common organi-sational culture developed. Networking along theriver is also crucial.

The direct target group is the people visiting the area,for whom different routes have been worked out. Onthe other hand, there is the indirect target group oflocal residents and entrepreneurs who can therebyappreciate their living and working environmentmore.

The calculated budget of the project is 25,500 euros.Most of it goes into purchasing the boat. The rest ofthe amount is invested in mapping the area, findingpartners, creating routes, and marketing. Thepotential funders of the project are support funds.EU

70

MTÜ Eesti Veeturism projekti eesmärgiks on erine-vate veeturismi marsruutide väljatöötamine, kuspiirkonna külastajad viiakse turismilaevaga möödaEmajõge ja Peipsit ühest punktist teise, et tutvudapiirkonna huviväärsuste, külastuskohtade, inimesteja majutus- ning toitlustusasutustega. Esimesesetapis on eesmärk vähemalt nelja toimiva veeturismipaketi väljatöötamine. Edasise tegevuse käigusotsitakse uusi koostööpartnereid, kellega uusi mars-ruute luua. Projekti tulemusena suureneb piirkonnaatraktiivsus ja tugevneb omavaheline koostöö.

Idee ühendada laevaretkega Emajõe-äärsed küladLuunjast ida pool on innovaatiline kogu Emajõe-äärseIda-Tartumaa jaoks. Selleks vajatakse vaid uut jõe-laeva, arvas meeskond esmalt. KogukondadeMTÜkoolitusprogrammi käigus arendati mõtet edasi ningjagati projekt kaheks etapiks. Töö kogukondadega,kui kaardistatakse Emajõe-äärsete valdade ja küladeelanike huvid, vajadused, oskused ning valmisolekteenindus- ja koolitusalaseks koostööks. Samutirestaureeritakse jõelaev, millega seda marsruuti pidiinimesed teenusepakkujateni viia.

Järgmises projektietapis koolitatakse võrgustikugaühinenud huvilisi ning töötatakse välja ühtne orga-nisatsioonikultuur. Töörühm on väike ja võrgustikuloomine Emajõe-äärsete külade elanikega on mars-ruudi toimimiseks hädavajalik.

Teenuse sihtgrupiks on ühelt poolt piirkonda külas-tavad inimesed, kellele on mõeldud erinevad mars-ruudid. Teisalt on kaudseks sihtrühmaks kohalikudelanikud ja ettevõtjad, kes saavad seeläbi veel enamväärtustada oma elu- ja ettevõtluskeskkonda.

Projekti eelarve on kalkulatsioonide põhjal 25 500eurot. Suurima osa moodustab sellest turismilaevasoetamine. Ülejäänud summast on mõeldud piir-konna kaardistamisele, partnerite otsimisele, mars-ruutide koostamisele ja turundusele. Rahastajatenanähakse erinevaid toetusfonde.

Eesti Veeturism (Viron vesistömatkailuyhdistys) onyleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys,jonka tavoitteena on vesistöreittien laatiminenEmajoelle ja Peipsijärvelle. Yhdistys perustettiin 2008ja se tarjoaa 2012 kesästä alkaen laivamatkojaVõrtsjärvellä. Tavoitteena on kehittää samanlaistapalvelua myös Emajoella ja Peipsijärvellä.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituslaatia Emajoelle vähintään neljä toimivaa vesistö-matkailupakettia nähtävyyksineen, majoituksineen jaruokapaikkoineen. Myöhemmässä vaiheessa ontarkoitus löytää uusia yhteistyökumppaneita jakehittää heidän kanssaan uusia reittejä. Projektintuloksena alueen vetovoima kasvaisi ja yhteistyöpaikallisten yrittäjien välillä syventyisi.

Ajatus yhdistää Luunjan kylästä itään päin sijaitsevatEmajoen rantakylät venereitillä on innovatiivinenkoko itäisen Tartonmaan jokiranta-alueen kannalta.”Siihen tarvitaan vain uusi jokilaiva”, uskoi yhdis-tyksen tiimi projektin alkuvaiheessa. Ajatusta onkehitetty edelleen ja projekti on jaettu kahteenvaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaanEmajoen rantakuntien ja -kylien asukkaiden toiveet,tarpeet, taidot ja valmius yhteistyöhön. Samallaentisöidään jokilaiva. Seuraavassa vaiheessa koulu-tetaan kiinnostuneita, verkostoon liittyneitä yrittäjiäja kehitetään yhtenäinen yrityskulttuuri.

Palvelujen kohderyhmänä ovat pääasiallisesti alu-eella vierailevat matkailijat. Kohderyhmänä ovatmyös paikalliset asukkaat ja yrittäjät, joille avautuumahdollisuus oppia arvostamaan pitämään omaaelin- ja yritysympäristöään enemmän.

Projektin laskennallinen budjetti on 25 500 euroa.Suurin kustannuserä on laivan hankinta. Loput rahatkäytetään alueen kartoitukseen, yhteistyökumppa-neiden etsintään, reittien laatimiseen ja markkinoin-tiin. Potentiaalisina rahoittajina nähdään erilaisiaavustusrahastoja.

Emajõgi, "Mother River",

flows 100km from

Lake Võrtsjärv

through Tartu County

into Lake Peipus.

It is the the only

fully navigable river

in Estonia.

71

ProjectSäynätsaloFinland

Säynätsalo is an international destination foranyone interested in architecture, as it is thelocation of the town hall designed by AlvarAalto, as well as summer cabin, betterhisknown as Aalto's experimental house.

The people of Säynätsalo would like to showmore about the village and its history tovisitors. At the same time, tourists could bringincome to the village. As a part of Jyväskylä,the capital town of the region, Säynätsalo is indanger of suburbanisation, and therebylosing the uniqueness of the locality, as wellas the atmosphere of a home district.

In order to counteract this, a map serviceSäynätsalon löytöretki, “Discover Säynät-salo”, was developed. It highlights theregion's best areas on the map and online inFinnish and English. This map is used by thelocals and tourists alike. It is easy to use theInternet service to organise domestic he-ritage days in local Säynätsalo schools, forexample. A paper brochure comple ments the-online service. At the same time the mar-keting of the village festival has beendeveloped and a paper brochure produced.

In connection with the development of thismap, it was found that the technology of theassociation's old website is no longer suffi-cient. The pages were transferred to theWordPress publishing system. At the sametime, the association created a FacebookPage, highlighting historical topics and eventsat Säynätsalo.

Have a closer look at Discover Säynätsalo atwww.saynatsaloseura.fi

72

Säynätsalo on rahvusvaheline arhitektuu-rihuviliste reisisihtkoht, sest seal asuvadarhitekt Alvar Aalto projekteeritud valla-maja ja suvila ehk Aalto eksperimentaal-maja.

Säynätsalo elanikud tutvustaks külastaid -jatele meelsasti veelgi rohkem oma küla jaselle ajalugu. Sam annaks turistiduti idkülale sissetulekut. Maakonna pealinnaJyväskylä osana võib Säynätsalot tabadalinna lähisalaks muutumine ning sellekaudu piirkonna ainulaadsuse ja omakodukandi tunde kadumine.

Sellele vastukaaluks loodi kaarditeenusSäynätsalo avastusretk. See toob kaardil jainternetis esile piirkonna huvipakkuva-mad objektid nii soome kui ka inglisekeeles. Avastusretke kasutavad nii küla-elanikud ise kui ka turistid. Avastusretkeabil saab näiteks Säynätsalo koolides hõlp-salt korraldada kodukandipäevi. Veebi-teenusele on täienduseks pabervälja-anne.

Avastusretke arendamise käigus leiti, etseltsi vana veebilehe tehniline pool ei oleenam piisavaid võimalusi pakkuv. Veebi-leht vahetati WordPressi süsteemi vastu.Samas avas selts lehe Facebookis, kustuuakse esile ajaloolisi teemasid ja tutvus-tatakse Säynätsalo üritusi.

Tutvuge Säynätsalo avastusretkegainternetis aadressil:www.saynatsaloseura.fi

Säynätsalo on kansainvälinen arkki-tehtuurista kiinnostuneiden käyntikohde,sillä siellä sijaitsevat arkkitehti AlvarAallon suunnittelema kunnantalo jakesämökki eli Aallon koetalo. Säynät-salolaiset näyttäisivät kävijöille mielelläänvähän enemmänkin kylästään ja senhistoriasta. Samalla matkailijat voisivatjättää hieman enemmän rahaa kylälle.

Säynätsalo-seuran kanssa todettiin lisäksi,että kylää uhkaa lähiöistyminen ja senmyötä myös paikkakunnan ainutlaa-tuisuuden ja oman kotiseututunteenhäviäminen.

Vastaukseksi kehitettiin karttapalveluSäynätsalon löytöretki. Se tuo esillealueen parhaimmat kohteet kartalla janetissä suomeksi ja englanniksi. Löytö-retkeä käyttävät sekä kyläläiset, vierailijatettä matkailijat. Löytöretken avulla vaik-kapa Säynätsalon kouluissa voidaan hel-posti järjestää kotiseutupäivä. Nettipal-velua tukee paperiesite. Samalla on kehi-tetty Säynätsalopäivien markkinointia jatuotettu hyvä esite.

Löytöretken kehittämisen yhteydessätodettiin, että seuran vanhojen nettisi-vujen tekniikka ei riitä. Sivut vaihdettiinWordPress-julkaisujärjestelmään. Samallaseura avasi Facebook-sivun, jossa noste-taan esille historiallisia teemoja ja Säynät-salon tapahtumia.

Käy tutustumassa Säynätsalonlöytöretkeen netissäwww.saynatsaloseura.fi

73

'Andante festivo'

by Jean Sibelius

was composed in 1922

for the 25th birthday

of the plywood factory

in Säynätsalo.

The Innovative Village projectprovided the impuls for clearthinking as to how the assets ofPortglenone could be best presen-ted to the villagers, and a muchwider audience, to maximise theimpact of Portglenone as a place tovisit for day-trippers and tourists ingeneral.

Visits to Estonia and Finland pre-sented interesting ideas and insi-ghts, none more powerful than howour hosts interacted with 'theirplace'. This opportunity encouragedus to look with fresh eyes at 'ourplace' and to seek the views ofvillagers, and organisations in thevillage, in respect of the strengthsand weaknesses of Portglenone as aplace to live and a place to visit.

Following this review key objectiveswere set:

� Develop a brand for the villageto be used in all areas ofmarketing.

� Create a state-of-the-art websitewith well developed links tolocal providers andnational/regional tourismbodies.

� Design and print a bespoketourist brochure which clearlyillustrates in text, photographsand maps all that Portglenonehas to offer the visitor.

� Reinforce the existing links with,and between, local groups who,under their own governance,organise significant annualevents.

All of these objectives have beenmet and or are well on the way tocompletion.

The most significant benefit of theInnovative Village project is that it hasenergised thinking, and not just inrespect of the immediate project aims.The information gathered from contactswith villagers and their organisations onthe concept of marketing the village hascreated an understanding, indeed amindset, that much more can be done tobuild on the overwhelming positiveattitude about the village and to amendthe weaknesses identified.

The Innovative Village project has encou-raged us to set the following mediumterm development aims:

� Pursue the possibilities ofestablishing affordable overnightaccommodation in the village. Apossible site has already beenidentified.

� Increase contact with forestry andriver agencies to explore thepotential for making the existingresources morewelcoming/interesting/attractive.

� Investigate the possibilities ofcreating safe, accessible pathwaysbetween attractions (the village, theforests, the river).

� Create points of interest fordifferent age groups in the forestsand along the river.

ProjectPortglenoneNorthern Ireland

74

„Community

development groups

as 'enterprises' – how

could we implement

something like that

in Finland?"

Projekt „Innovative Village“ innustasmõtlema, kuidas oleks kõige paremesitleda väärtusi külaelaPortglenone'i -nikele ja külastajatele.

Külaskäigud Eestisse ja Soome andsidhuvitavaid ideid ja arusaamu, millestvõimsaim oli see, kuidas meie võõrus-tajad „oma paigaga“ suhtlesid. Seejulgustas meid „oma paika“ värske pil-guga vaatama ning küsima külaela-nikelt ja küla organisatsioonidelt, missu-gused on Portglenone'i kui elukoha jasihtkoha tugevad ja nõrgad küljed.

Küsitluse järel püstitati peamised ees-märgid:

� Töötada küla jaoks välja kaubamärk,mida võiks kasutada kõigisturundusaspektides.

� Luua moodne koduleht, millel oleksvälja arendatud sidemed kohaliketeenusepakkujate ja riiklike/piirkondlike turismiorganitega.

� Kujundada ja trükkida eralditurismibrošüür, mis toob teksti,fotode ja kaartide abil välja kõikPortglenone'is pakutava.

� Tugevdada sidemeid iga-aastaseidüritusi korraldavate kohalikegruppidega ning ka nende vahel.

Kõik need eesmärgid on täidetud võilõpufaasis.

Projekti „Innovative Village“ kõige olu-lisem kasu on see, et projekt ergutasmõtlema ja vaatama kaugemale projektiotsestest eesmärkidest. Külaelanikeltning nende organisatsioonidelt kogutudteave küla turustamiskontseptsioonidekohta on loonud arusaamise, või isegimõtteviisi, et küla üldise positiivse suhtu-mise abil on võimalik teha palju rohkem,sealhulgas kõrvaldada sõnastatud nõr-gad küljed.

Projekt „Innovative Village“ on neid jul-gustanud seadma järgnevad arengu-eesmärgid

� Uurida, kuidas luua külas soodsaidööbimisvõimalusi. Võimalik asukohton juba kindlaks määratud.

� Tugevdada suhteid metsandus- jajõeametite vahel, et uurida, kuidassaaks muuta olemasolevaid ressurssekülalislahkemaks/huvitavamaks/atra tiivsemaks.k

� Uurida, kuidas luuavaatamisväärsuste vahele turvalisi jahea ligipääsuga teid.

� Luua igale vanuserühmalehuviväärsusi metsas ja jõe ääres.

Innovative Village -hanke antoi sysäyk-sen pohtia, miten hyviäPortglenonenpuolia voitaisiin parhaiten esitellä kylä-läisille ja laajemmalle yleisölle.

Vierailut Viroon ja Suomeen tarjosivatmielenkiintoisia ideoita ja oivalluksia eri-tyisesti siitä, miten isäntämme olivatvuorovaikutuksessa ”oman paikkansa”kanssa. Tämä rohkaisi meitä katsomaan”omaa paikkaamme” uusin silmin jaselvittämään kyläläisten ja kylän organi-saatioiden näkemyksiä Portglenonenheikkouksista ja vahvuuksista asuinpaik-kana ja matkailukohteena.

Tämän selvityksen jälkeen asetettiinpäätavoitteet:

� Kehittää kylälle kaikessa senmarkkinoinnissa käytettävä brändi.

� Luoda laadukkaat verkkosivut, joissaon kattavat linkit paikallisiinpalveluntarjoajiin ja kansallisiin/alueellisiin matkailutoimijoihin.

� Suunnitella ja painattaa tilaustyönätehty matkailuesite, jossa onkerrottu selvästi tekstein, kuvin jakartoin, mitä Portglenonella ontarjota matkailijoille.

� Vahvistaa olemassa olevia yhteyksiäsellaisten paikallisten ryhmienkanssa sekä niiden välillä, jotkajärjestävät itsenäisesti merkittäviävuosittaisia tapahtumia.

Kaikki nämä tavoitteet on joko saavutettutai projektit ovat valmistumisvaiheessa.

Huomattavin hankkeen tuoma etu on se,että se on antanut ajatteluun uutta puh-tia, eikä vain välittömiin projektitavoit-teisiin liittyen. Kyläläisiltä ja kylänorganisaatioilta kerätyt markkinointiakoskevat tiedot ovat luoneet ymmär-ryksen, jopa ajattelutavan, että vallitse-vaa todella positiivista suhtautumistakylään voidaan käyttää paljon paremminhyödyksi ja havaittuja heikkouksia voi-daan parantaa.

Innovative Village -hanke on rohkaissutmeitä asettamaan seuraavat välitavoit-teet

� Tutkia mahdollisuutta järjestääedullista majoitusta kylässä.Mahdollinen paikka on jo löydetty.

� Lisätä yhteistyötä metsä- jajokiyritysten kanssa ja tutkiamahdollisuutta tehdä olemassa oleviaresursseja vielä paremmiksi/kiinnosta-vammiksi/houkuttelevammiksi.

� Selvittää mahdollisuuksia luodaturvalliset reitit kohteiden välille.

� Luoda eri ikäryhmiä kiinnostaviakohteita metsiin ja joen varrelle.

75

„We were able

to look inside out,

but also outside in

which is very important."

ProjectSumiainenFinland

The brainstorming events of the Sumiainenvillage resulted in several good and viableservice ideas. The village associations wentover these ideas, and it was found that whilethe village has a lot of tourism potential, thereis no actual tourist destination. It was decidedthat the project was going to be used fordeveloping tourism offers.

In autumn 2013, the Sumiainen ChristmasVillage event was developed and tested withthe help of the villagers and students from theJyväskylä University of Applied Sciences. A finalpaper and a publication resulted from thisevent. It was found out that it would bepossible to turn the Sumiainen ChristmasVillage into an annual event, which wouldattract visitors from further away, as well.

Three places to visit at Sumiainen – the ShopMuseum, the Granary Market, and the PovertyVillage of a village action group – were pack-aged into a daytrip offer for bus tours. TheShop Museum is a presentation of an old villageshop. It operates together with the GranaryMarket in the old shop storage warehouse. TheGranary Market is an active summer market forlocal producers, run by Aittatorin AhertajatAssociation. The year 2014 marked the 20thanniversary for the association. The Povertyvillage is a feat of village activity, recycling andartisanship, owned by the Rautionmäki villageassociation, highlighting the history of WorldWar in particular.II

In addition to the Christmas Village and thedaytrip destinations, a tourist brochure wascompiled for Sumiainen, and the village'swebsite was updated with the help of Inno-vative Village project.

76

„The people in Sumiainen

are more driven

by lifestyle choises

rather than materialism

as us in NI (Northern Ireland)

communities."

Sumiaineni küla ideeõhtute kaudu leitipalju häid teostamiskõlbulikke teenusteideid. Külaseltsis arutati ideed läbi jaleiti, et külal on suur turismipotentsiaal,kuid puudub otsene külastuskoht. Ot-sustati, et projekti kasutatakse turismi-teenuste arendamiseks.

2013. aasta sügisel viidi külaelanike jaJyväskylä Rakenduskõrgkooli üliõpi-laste jõududega läbi üritus Sumiainenijõuluküla. Ürituse põhjal kirjutati koolilõputöö ja koostati väljaanne. Sumiai-neni jõuluküla saaks kergesti muuta iga-aastaseks ürituseks, mis meelitaks koha-le ka kaugemaid külalisi.

Kolme Sumiaineni külastusobjekti Kaup: -lusmuuseumi, Aittatori ja Vaesuse külapõhjal koostati bussigruppidele ekskur-sioonikava. Kauplusmuuseumis tutvus-tatakse külapoe ajalugu. See tegutsebAittatori juures vanas kaupluse lao-hoones. Aittatori on aktiivne kohaliketootjate suvekauplus, mida peab ühen-dus Aittatorin Ahertajat. 2014. aastal onAittatori tegevuse 20. juubelisuvi. Vae-suse küla on Rautionmäki külaseltsilekuuluv külaaktiivsuse, taaskasutuse jakäsitööala väljapanek, mis toob pea-miselt esile teise maailmasõja ajalugu.

Peale jõuluküla ja ekskursiooniobjek-tide koostati Sumiaineni turismivoldik jatäiendati küla veebilehte.

Sumiaisten kylän ideailloista löytyi mon-ta hyvää, toteuttamiskelpoista palvelu-ideaa. Kyläyhdistyksessä käytiin läpiideoita ja todettiin, että kylällä on paljonmatkailupotentiaalia, mutta varsinai-nen käyntikohde puuttuu. Hankettapäätettiin käyttää matkailutarjonnankehittämiseen.

Syksyllä 2013 kehitettiin Sumiaistenjoulukylä -tapahtuma, joka testattiinkyläläisten ja Jyväskylän ammatti-korkeakoulun opiskelijoiden voimin.Tapahtuman pohjalta syntyi opinnäy-tetyö ja julkaisu. Sumiaisten joulu-kylästä on mahdollista saada jokavuo-tinen tapahtuma, joka houkuttee kävi-jöitä kauempaakin.

Kolmesta Sumiaisten käyntikohteestaKauppamuseosta, Aittatorista ja Köy-hyyden kylästä, paketointiin bussi-ryhmille päiväretkiehdotus. Kauppa-museossa esitellään vanhan kyläkaupanhistoriaa. Se toimii Aittatorin yhtey-dessä vanhassa kaupan varastoma-kasiinissa. Aittatori on aktiivinen pai-kallistuottajien kesämyymälä, jota pyö-rittää Aittatorin Ahertajat ry. Vuonna2014 oli Aittatorin 20-vuotisjuhlakesä.Köyhyyden kylä on Rautionmäen kylä-yhdistyksen omistama kyläaktiivi-suuden, kierrätyksen ja käsityöläisyy-den taidonnäyte, joka tuo esille var-sinkin toisen maailmansodan historiaa.

Joulukylän ja päiväretkikohteen lisäksilaadittiin Innovative Village -hankkeentuella Sumiaisten matkailuesite ja täy-dennettiin kylän nettisivuja.

77

The consequences of municipalmergers were just starting tobecome apparent for Pylkönmäkiduring the early stages of theproject. There was a threat of a lossof public services, the peopleseemed depressed, although seve-ral associations and events werestill going strong. Pylkön Ääni, adevelopment association of thePylkönmäki vil lages had juststarted as a new action group, withwhich this project started thebrainstorming sessions.

The brainstorming events resultedin a massive amount of good ideas.At the same time, we found thatthe people were not aware ofservices available in their ownvillage. If you do not know about aservice, you cannot use it and yourisk losing it.

All the services of the region weremapped, and also updated busi-ness listings of the Saarijärvi town

and on the village website. Twostudents from the Jyväskylä Univer-sity of Applied Sciences helped withthe mapping.

It was important to let it be knownthat even though Pylkönmäki is asmall village, there are many busi-nesses, good services, and enjoyableactivities. With the help of theproject, the brochure of the servicesavailable in Pylkönmäki was com-piled, and an information phoneservice was opened and tested overthe summer of 2014. The phone lineis intended for the summer resi-dents, for example, who need adviceabout what is available in the area.

At the same time, the people consi-dered the appearance of the villagecentre: as some services have dis-appeared, there are empty displaywindows, a deserted petrol stationalong the route, and an emptyformer village hall for sale. Thevillage association was hoping forthe project to help with the sellingprocess of the old village hall.Students of 's internationalJAMKFacility Management course wereassigned to consider alternativeoptions for the use and marketing ofthis building.

The village association becamemore active during the project. Inthe end, the project paid for theplanning of the village's Frisbee golftrail and instructions. In addition, anew logo, a label, and Pylkönmäkipassport among other things weredesigned for the village's productsand marketing purposes.

ProjectPylkönmäkiFinland

78

Pylkönmäki puhul andsid just projektialgfaasis tunda omavalitsuste ühenda-mise mõjud. Ees terendas avalike tee-nuste kadumise oht, inimesed olid vä-sinud ja masendunud, kuid teisestküljest toimisid paljud ühendused jaettevõtmised nii nagu ennegi. Uueühendusena oli just tegevust alustanudPylkönmäki külade arendusselts PylkönÄäni ry, kellega koos hakati uusi ideidotsima.

Ideeõhtul leitigi hulgaliselt häid mõt-teid. Samas tuli välja, et inimesed eiteadnud päris täpselt, milliseid teenu-seid nende külakeskuses üldse paku-takse. Kui teenuseid ei teata, siis ei saaneid ka kasutada.

Pylkönmäkis pandi kirja kõik piirkonnasosutatavad teenused, mis kanti samas kaSaarijärvi ärikataloogi ja küla veebi-lehele. Kaardistamisel olid abiks kaksJyväskylä Rakenduskõrgkooli üliõpilast.Nii külale endale kui ka lähipiirkonnaletaheti teada anda, et väikese küla kohtaon Pylkönmäkis tegelikult palju ette-võtteid, häid teenuseid ja palju tegevus-võimalusi. Projekti abil koostati Pylkön-mäki teenuste brošüür ja sellega seosesavati Pylkönmäki teenindustelefon, milletestimine toimus 2014. aasta suvel.Telefon on mõeldud ka nõu ja abi vaja-vatele suvitajatele.

Samaaegselt mõeldi ka külakeskuseväljanägemisele: teenuste kadumisetõttu on tee ääres tühje vaateaknaid, tühibensiinijaam ning tühjalt seisev ja müügisolev endine vallamaja. Külaselts soovis,et projekt aitaks kaasa ka vana vallamajamüümisel. Jyväskylä RakenduskõrgkooliFacility Managementi kursuse üliõpi-lased hakkasid analüüsima erinevaid või-malusi maja kasutamiseks ja turunda-miseks.

Külaselts muutus projekti käigus aktiiv-semaks. Lõpuks rahastati projekti kauduka discgolfi raja kaardi ja juhendi valmis-tamist. Lisaks kavandati küla turun-damiseks ja toodete tarbeks uus logo,etikett ning külaseltsi ja spordiseltsiteenuste toetamiseks Pylkönmäki pass.

Pylkönmäelle kuntaliitoksen seurauk-set olivat iskemässä tuntuvasti juurihankkeen alkuvaiheissa. Julkisten pal-velujen kato uhkasi, ihmiset olivatmasentuneen oloisia, vaikka toisaaltamoni yhdistys ja tapahtuma toimi niinkuin ennenkin. Uutena yhdistyksenä olijuuri aloittanut Pylkönmäen kylienkehittämisyhdistys Pylkön Ääni ry, jon-ka kanssa hanke lähti etsimään ideoitaja kehittämään ratkaisuja.

Hankkeen ja Pylkön Ääni ry:n järjestä-missä ideailloissa löydettiin liuta hyviäajatuksia. Samalla totesimme, että väkiei tiennyt, mitä kaikkia palveluitaomalta kirkonkylältä löytyy, puhumat-takaan sivukylistä. Ja jos palveluista eitiedä, niitä ei osaa käyttää, vaan rahatkulkeutuvat kaupunkiin.

Pylkönmäellä lähdettiin kartoittamaankaikkia kylän palveluita, jotka päivi-tettiin samalla myös Saarijärven yritys-luetteloon ja kylän nettisivuille. Kar-toituksessa auttoi kaksi Jyväskylänammattikorkeakoulun opiskelijaa. Sekäkylän sisälle että lähialueille haluttiinsaada tietoon, että pieneksi kyläksiPylkönmäellä on paljon yrityksiä, hyvätpalvelut ja mukavaa tekemistä. Hank-keen tuella tehtiin Pylkönmäen palvelut-esite ja siihen liittyen avattiin Pylkön-mäen palveleva puhelin, joka testattiinkesällä 2014. Puhelin on tarkoitettumm. kesäasukkaille, jotka tarvitsevatneuvoa hyvistä tekijöistä.

Samanaikaisesti palvelujen kartoit-tamisen kanssa mietittiin keskuskylänulkonäköä: palvelujen katoamisen myö-tä raitin varrella on tyhjiä näyteik-kunoita, autio bensa-asema ja tyhjilläänseisova, myytävänä oleva entinen

kunnantalo. Kyläyhdistys toivoi, ettähankkeesta löytyisi apua vanhan kunnan-talon myymisessä. Jyväskylän ammatti-korkeakoulun kansainvälisen FacilityManagement -kurssin opiskelijoita lähtimiettimään talon käytölle ja markkinoin-nille vaihtoehtoja.

Kyläyhdistys aktivoitui hankkeen aikana.Lopulta hanke tuki myös kylän fris-beegolf-radan rakentamista kustanta-malla radan suunnittelua, kartan jaohjeistuksen. Lisäksi suunniteltiin kylänmarkkinointiin ja tuotteille uusi logo,etiketti, lippu sekä kyläyhdistyksen jaurheiluseuran ohjelmapalvelun tueksiPylkönmäen passi.

79

The non-profit association SocietyMäeotsa Village( Mäeotsa Külaselts) plans to establish a winterMTÜsports and hiking centre for families on the slopes ofKavilda primeval valley. The ski slope is important forthe entire Tartu County, since it currently has no suchcentre.

The ski centre will offer catering, accommodation,and ski and other sports equipment rental. Theservices will be provided by local entrepreneurs. MTÜSuusad Alla will equip the ski hill with a lift, rent outequipment, and organise various events andtrainings.

The ski centre would provide jobs for local residents.Other community members could benefit fromcommunity activities days and joint events. Inaddition to this, the centre would boost co-operationand activities between the village societies and smallentrepreneurs of at least Konguta and Puhja ruralmunicipalities, as well as community services.

Land ownership proved to be a problem. The landowners have now all given their approval to theproject. Another problem proved to be co-operationbetween Suusad Alla and local entrepreneurs.MTÜ

The project has moved forward from the idea stageto implementation. Project manager Alar Ilpadmitted that thanks to the Innovative Villageproject, the ski centre has already caught attention asa potential future sports and tourist attractioncentre.

The preliminary design for the first stage of the skicentre is already finished and Konguta rural muni-cipality has issued a building permit. In addition tothat, we are already looking for a suitable cons-truction company. Thus, the next step in the develop-ment of the ski centre will be finding financing for theconstruction works. Preparing the designs andlayouts will cost an estimated 5,500 euros andbuilding the entire ski centre approxi mately 800,000-euros. The project is managed by Suusad Alla.MTÜThe partners include Konguta rural municipality,Mäeotsa Village Society, Lasita Puhkemaja, andOÜMäeotsa Farm .OÜ

ProjectMäeotsaEstonia

80

Mittetulundusühingu ( )MTÜ Mäe-otsa Külaselts idee on arendadaKavilda ürgoru nõlvale talispordi- jamatkakeskus. Suusanõlv on olulinekogu Tartumaale, kuna maakonnaspuudub sellise suunitlusega keskus.

Suusakeskuses hakatakse pakkumatoitlustust, majutust, suuskade jateiste spordivahendite laenutust.Teenuseid hakkavad osutama ümb-ruskonna ettevõtjad, SuusadMTÜAlla võimaldab suusamäel kasutadatõstukit, laenutab vahendeid ningkorraldab suusakeskuses erinevaidüritusi ja koolitusi.

Suusakeskuse juures saaksid töödkohalikud elanikud. Teised kogu-konna liikmed saaksid osaledatalgupäevadel ja ühisüritustel. Kes-kus elavdaks vähemalt kahe valla,Konguta ja Puhja külaseltside javäikeettevõtjate koostööd ningnende tegevussuundi, kaasa arva-tud kogukonnateenuseid.

Suusakeskuse rajamiseks on vajakoostada eelnevalt ehitusprojekt ja

maa-ala planeeringud. Tulevaselsuusamäe alal oli kunagi mets, mis onpraeguseks maha raiutud. Problee-miks osutus maaomand, sest kõigeatraktiivsem osa mäenõlvast kuulubRiigimetsa Majandamise Keskusele( ), ümberkaudsed maad kuu-RMKluvad maaomanikele. Viimased onkõik projektile oma jah-sõna andnud.Teiseks probleemiks osutus jaMTÜkohalike ettevõtjate omavahelinekoostöö.

Juba on valminud suusakeskuse esi-mese etapi eelprojekt ja Kongutavald on väljastanud ehitusloa. Otsi-takse ka ehitusfirmat, kes hakkaksehitama. Järgmine samm suusa-keskuse arendamisel ongi rahastuseleidmine ehitustöödeks. Projektee-rimine ja planeeringute tegeminemaksab hinnanguliselt 5500 eurot.Kogu suusakeskuse eelarve maht onumbes 800 000 eurot. Projekti hak-kab läbi viima Suusad Alla.MTÜPartneriteks on Konguta vald, Mäe-otsa külaselts, Lasita puhkemajaOÜja Mäeotsa Farm .OÜ

Yleishyödyllinen ja voittoa tavoit-telematon Mäeotsan kyläyhdistyskaavailee talviurheilu- ja matkailu-keskuksen rakentamista Kavildanlaakson rinteeseen. Laskettelurinneolisi tärkeää koko Tarton maakun-nalle, josta tällä hetkellä puuttuuvastaava keskus.

Hiihtokeskuksessa tullaan tarjoa-maan ateria- ja majoituspalvelujasekä suksien ja muiden urheilu-välineiden vuokrausta. Palvelujatarjoavat paikalliset yrittäjät: yleis-hyödyllinen yhdistys Suusad Alla(Sukset alle) vastaa hiihtohissi-palveluista, vuokraa välineitä jajärjestää tapahtumia ja koulutuksia.

Hiihtokeskus tarjoaisi töitä paikal-lisille asukkaille. Kyläläisillä olisimahdollisuus osallistua talkoo-töihin ja yhteisiin tapahtumiin.Keskus elävöittäisi ainakin Kongu-tan ja Puhjan kyläyhdistysten yhteis-työtä ja tarjoaisi niille uusia toimin-tamahdollisuuksia esimerkiksiyhdyskuntapalvelujen kehittämi-sessä.

Hiihtokeskuksen rakentaminen edel-lyttää rakennusprojektin laatimistaja tontin kaavoitusta. Alueella ollutmetsä on jo kaadettu. Ongelmaksiosoittautui maanomistus. Kaikkimaanomistajat ovat kuitenkin näyt-täneet projektille vihreää valoa.Toiseksi ongelmaksi on osoittau-tunut yleishyödyllisen yhdistyksen japaikallisten yrittäjien yhteistyö.

Hiihtokeskuksen ensimmäisen vai-heen suunnitelma on jo valmistunutja Kongutan kunta on myöntänyt sillerakennusluvan. Tällä hetkellä etsi-tään sopivaa rakennusliikettä. Seu-raava askel onkin rahoituksen löy-täminen. Projekti- ja suunnittelutyönarvioitu hinta on 5 500 euroa. Hiih-tokeskuksen kokonaisbudjetti onnoin 800 000 euroa. Projektia ryhtyytoteuttamaan yleishyödyllinen yhdis-tys Suusad Alla, jonka kumppaneinaovat Kongutan kunta, Mäeotsankyläyhdistys, Lasita puhkemaja jaOÜMäeotsa Farm .OÜ

81

"The idea has outgrown

Mäeotsa village and now

there is no turning back."

Alar Ilp, Mäeotsa project manager

83

Developingvillage halls

Kylätalojen kehittäminen

Kogukonnakeskuste arendamine

„Study trips are the best way

to get to know other villagers,

to understand their life

and to find new ideas

to apply them at home."

ProjectKaagvereEstonia

In the centre of thereKaagvere villageis an old building, which was originallypart of the manor complex. Later, thebuilding was used as a village sauna andgarages. 15 years ago, the sauna wasclosed.

The villagers have recently decided toreconstruct the sauna and add a profes-sionally equipped kitchen, carpenter'sshop, meeting and storage rooms, aswell as a place for selling home-madegoods. The first floor will be used as atourist hostel. The villagers also plan touse solar energy and try to reduceecological footprint as much as possiblewhen planning and carrying out recons-truction works in the building.

A manufacturing and service buildingbelonging to the village society wouldgive local people an opportunity for self-realisation. They could also earn someadditional income and make use of local-ly grown vegetables, fruits, berries andmushrooms. The building would alsoserve as a centre of their social life andas a place to entertain guests andtourists.

The village society needs financialsupport for the reconstruction works,and hopes to receive it from variousfunds. However, several tasks can beaccomplished by the villagers themselvesin the form of collective work. Many othervillages could use the proposed idea as amodel and turn their abandoned buil-dings into manufacturing or meetingplaces serving the communities' needs.

In the course of the Innovative Villagecommunity training, the existing skillsand readiness of local people to providecommunity services were mapped. “Parti-cipation in the Innovative Village projecthas been an interesting experience,” saysproject manager Madis Masing. “I havebeen lucky to meet people whose eyes,hearts and minds are open and who arewilling to contribute to the developmentof rural areas. The study trip also gave mea lot of new ideas, thoughts, under-standing and contacts.”

The project will be led by Village SocietyKawershof, with Mäksa rural municipalityand Tartu Rural Development Associationacting as project partners. The estimatedbudget of the project is 70,000 euros.

84

Kaagveren kylän keskellä sijaitseekartanoajoilta peräisin oleva rakennus,jota on viimeksi käytetty kylän saunanaja autotalleina. Sauna on ollut suljettunajo 15 vuotta ja kyläläiset kaipaavat sitäkovasti.

Kyläläiset ovatkin päättäneet entisöidäsaunan ja rakentaa siihen lisäksi uudet,tasokkaat oheistilat: keittiön, puuvers-taan, kokoontumistilat, varaston sekäkyläläisten oman tuotannon myyntitilat.Toiseen kerrokseen kaavaillaan retkeily-majatyyppistä majoituspaikkaa. Viisaim-pana energiavaihtoehtona pidetäänaurinkoenergian hyödyntämistä ja sekäsuunnittelussa että entisöinnissä pyri-tään siihen, että rakennuksen ekolo-ginen jalanjälki tulisi olemaan mahdolli-simman pieni. Tuotanto- ja palvelura-kennus tarjoaisi kyläläisille edellytyksetitsensä toteuttamiseen, rahan ansait-semiseen, itse kasvatettujen vihan-nesten ja hedelmien sekä metsästäpoimittujen marjojen ja sienien säilön-tään. Samalla syntyisi paikka, jossa kylä-

läisillä olisi mahdollisuus keskinäiseenkanssakäymiseen sekä vieraiden ja turis-tien majoitukseen.

Kyläyhdistys tarvitsee entisöintiin rahal-lista tukea, jota toivottavasti saadaanerilaisilta säätiöiltä. Osa rakennustöistävoidaan tehdä talkoina. Muutkin kylätvoisivat seurata Kaagveren esimerkkiä jauudistaa hylättyjä rakennuksia yhtei-sönsä tuotanto- tai kokoontumistiloiksi.

Yhteisökoulutuksen aikana kylässä teh-tiin osaamiskartoitus ja selvitettiin val-miudet yhteisöpalvelujen tarjoamiseen.Osallistuminen Innovative Village -pro-jektiin on projektipäällikkö Madis Masin-gin mukaan ollut erittäin mielenkiin-toista. "Olen onnekas, että sain tavataihmisiä, joiden silmät, sydän ja ajatuksetovat avoinna uusille ideoille ja jotka ovatvalmiina edistämään maaseudun kehitys-tä. Löysin koulutusmatkalta myös paljonideoita, ajatuksia, ymmärrystä ja yhteyk-siä."

keskel on mõisaajastKaagvere külajäänud hoone, mida on viimati kasutatudkülasauna ja garaažidena. Viimased 15aastat on saun olnud suletud ja külaela-nikud tunnevad sellest väga puudust.

Külaelanikud on otsustanud sauna re-konstrueerida ning lisada ka heal profes-sionaalsel tasemel köögi-, puidutöö-koja, kokkusaamisruumid, laoruumid jaomatoodetud kauba müümise koha.Teisele korrusele planeeritakse hosteli-tüüpi majutusvõimalust. Tark olekskasutada päikeseenergiat ning planee-rimisel ja rekonstrueerimisel püüeldavõimalikult väikese ökoloogilise jalajäljesuunas. Külaühistu tootmis- ja teeninda-mishoone annaks inimestele võimaluseennast teostada, raha teenida, kasutadakülas kasvanud köögivilju, puuvilju,marju, seeni jm, võimalust elada seltsi-elu, võtta vastu külastajaid ja turiste.

Rekonstrueerimiseks vajab külaseltsrahalist toetust, mida loodab saadaerinevatest fondidest, mitmed tööd

saaks külaelanikud ära teha talgutekorras. Esitatud ideed saaks kasutadapaljud teised külad eeskujuna ning muutanõnda mahajäetud hooned kogukondadetootmis- või koosolemiskohtadeks.

Kogukondade koolituse käigus kaardis-tati kogukonnas olemasolevad oskused javalmisolek kogukonnateenuste osuta-miseks. Innovative Village projektisosalemine on projektijuht Madis Masinguhinnangul olnud väga huvitav. „Õnn onolnud kohtuda teiste inimestega, kellesilmad, süda ja pea on avatud ning kes onnõus panustama maapiirkondade aren-gusse. Õppereis andis lisaks palju ideid,mõtteid, arusaamist ja kontakte.”

Projekti eestvedaja on KülaseltsMTÜKawershof ning partneriteks Mäksa valdja Tartumaa Arendusselts. Projekti eel-arve on hinnanguliselt 70 000 eurot.

85

ProjectPortballintraeNorthern Ireland

The project is simple and not veryPortballintraeglamorous, but very necessary and useful. Our Village Hallwas built in 2009, but the very high ceilings that wereneeded for the ecologically state of the art heating systemhave caused a very loud echo in both the Main hall and themeeting room. The acoustics are so bad that many people,especially our older residents, no longer attend meetingsbecause they cannot understand what is being said.

We are applying for funding to install moveable acousticpanels in both the main hall and the meeting room. Theseacoustic panels will cut the echo back from a 3 second delayto less than 1 second. This will enable more people to useand enjoy our village hall and meeting rooms.

86

Portballintrae projekt on lihtne ja mitte eriti pilkupüüdev,kuid väga vajalik ja kasulik. Meie rahvamaja ehitati 2009.aastal, kuid moodsa ökoloogilise küttesüsteemi jaoksvajalikud ülikõrged laed on kaasa toonud valju kaja nii aulaskui ka koosolekuruumis. Akustika on nii halb, et paljudinimesed (eriti meie eakad elanikud) ei käi enam koos-olekutel, sest nad ei saa öeldust aru.

Me taotleme rahastust, et paigaldada rahvamaja aulasse jakoosolekuruumi liikuvad akustilised paneelid. Need akust-ilised paneelid vähendavad kaja kolmesekundilisest viivi-tusest ühesekundiliseks. See võimaldab rahvamaja jakoosolekuruume kasutada ja nautida rohkematel inimestel.

Portballintraen projekti on yksinkertainen eikä kovinkaanhohdokas, mutta erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen.Kylätalomme rakennettiin vuonna 2009, mutta sen laaduk-kaan ympäristöystävällisen lämmitysjärjestelmän edellyt-tämän hyvin korkean katon takia pääsalissa ja kokoustiloissakaikuu erittäin voimakkaasti. Akustiikka on niin huono, ettämonet, varsinkin iäkkäämmät, eivät enää osallistukokouksiin, koska he eivät saa puheesta selvää.

Haemme rahoitusta siirrettävien akustiikkapaneelienasennukseen pääsaliin ja kokoustiloihin. Akustiikkapaneelitlyhentävät kaikua kolmen sekunnin viiveestä alle yhteensekuntiin. Tämä antaa useammille ihmisille mahdollisuudenkäyttää ja nauttia kylätalosta ja sen kokoustiloista.

87

ProjectÕnnemaaEstonia

The non-profit organisation Õnnemaa( Õnnemaa) is a good example ofMTÜhow to obtain satisfactory results for theentire community by embracing thechanging conditions in the course of theproject.

The organisation's original plan involvedbuilding a new community centre inÜlenurme to serve the entire rural muni-cipality. However, in 2013 Ülenurme ruralmunicipality government was still buil-ding its kindergarten and the plan tobuild a new community centre was put onhold. Instead, the rural municipalitygovernment suggested expanding theexisting Tõrvandi Sports Centre byadding an extension the building.

The total surface area of the extension is200 m : a multifunctional hall, a music�room and auxiliary rooms. Ülenurmerural municipality government andÕnnemaa have signed a contract, validuntil 2020, and on 20 August, 2014Tõrvandi Family and Youth Centre ope-ned its doors. The organisation Õnne-maa has received Leader funding for thecentre's organisational work andequipment.

Kersti Leis, the manager of the organisa-tion Õnnemaa, admits that participation inthe Innovative Village project allowed herto work in a bigger team and made it pos-sible to thoroughly map the needs andestablish the long-term goals for familyand youth work: “As for our team, thetraining couldn't have come at a bettertime. As a result, we were also able to rea-listically assess our current situation, andalthough the originally planned activitieschanged, our ultimate goal – to developfamily and youth services in Ülenurmerural municipality – remained the same.”

Throughout the project implementation,cooperation with the local governmentand families as well as work distributionwithin the organisation improved and thecertainty of purpose became stronger.The council members and other emp-loyees of Ülenurme rural municipalitywere included in the project as experts.

The project is carried out by the organisa-tion Õnnemaa. The Ülenurme rural munici-pality government acts as a project part-ner and is also responsible for the mana-gement of Ülenurme Family and YouthCentre.

"We were very impressed

by the communality of the Estonians

and the way they take care

of the children."

Finnish study tour visitors

88

Mittetulundusühing ( )MTÜ Õnnemaaon hea näide sellest, kuidas kasuta-takse ära projekti käigus muutuvadolud ning saavutatakse kogukondarahuldav tulemus.

Esialgu oli -l kavas rajada ÜleMTÜ -nurme alevikku valla uus kogukonna-hoone, kuna senised pere- ja noorte-keskuse ruumid olid järjest arenevakeskuse jaoks väikseks jäänud. EtÜlenurme vallavalitsus ehitas 2013.aastal lasteaeda, siis lükkus plaanrajada uus kogukonnakeskus edasi.Ülenurme vallavalitsus tegi leMTÜÕnnemaa ettepaneku pere- ja noor-sootöö laiendamiseks Tõrvandisse.Esialgselt oli vallal plaanis Tõrvandispordihoone juurdeehitis valmisehitada 2013. aasta sügiseks, kuidplaanid muutusid ning ehitus lükatiedasi aastasse 2014. Spordihoonejuurdeehitis on kokku 200 m , millest�125 m jääb multifunktsionaalseks�lükandvaheseinaga liigendatavakssaaliks, lisaks veel muusikatuba javajalikud abiruumid. Ülenurme vallava-litsus ja Õnnemaa sõlmisid ruuMTÜ -mide haldamise eellepingu aastani2020 ja Tõrvandis alusta 2014. aastas20. augustist tööd pere- ja noorte-keskus.

MTÜ Õnnemaa esitas ka TartumaaArendusseltsi taotlusvooru projekti,

et soetada vahendeid keskuse organisa-toorseks tööks ja uute teenuste pakku-miseks. Uued ja suuremad ruumid spor-dihoones ning soetatavad vahendidvõimaldavad pakkuda kvaliteetseidning kõiki vanuserühmi kaasavaid uusipere- ja noorsootöö teenuseid.

MTÜ Õnnemaa eestvedaja Kersti Leisteatas, et osalemine projektis Inno-vative Village andis võimaluse suuremameeskonnaga väga põhjalikult kaardis-tada vajadused ja määrata kindlaks,kuhu tahetakse pere- ja noorsootöövallas aastate pärast jõuda.

Lisaks paranes koostöö kohaliku omava-litsusega, perekondadega, siseneMTÜtööjaotus ja eesmärgikindlus. Eksperti-dena kaasati Ülenurme valla volikoguliikmeid ja vallatöötajaid. „Õppisime, etkui ühed uksed sulguvad, siis heakoostöö tulemusena avanevad uued.Koolitaja Maret Pritsi asjalikud nõuan-ded ja mõtted viisid Õnnemaa uueMTÜprojekti kirjutamiseni. Väga suurt inspi-ratsiooni andsid ka ühised väljasõidud jasaadud kogemused, mis innustasid veel-gi enam edasi toimetama,“ sõnas Leis.

Projekti teostaja on Õnnemaa ningMTÜprojekti partner ja Ülenurme Pere- janoortekeskuse haldaja Ülenurme valla-valitsus.

Kansalaisjärjestö on hyväÕnnemaaesimerkki siitä, miten projektin aikanatapahtuneet muutokset voivat vaikut-taa positiivisesti projektin loppu-tulokseen ja olla hyödyksi kunnanasukkaille.

Alussa järjestön oli tarkoitus raken-nuttaa Ülenurmeen uusi monitoimi-talo, koska olemassa oleva perhe- januorisotalo oli jäänyt pieneksi nope-asti kasvavassa kunnassa.

Ülenurmen kunta piti vuonna 2013tärke mpänä lastentarhan rakentaä -mista. Siksi kunta ehdotti Õnnemaallelisäkerroksen rakentamista Tõrvandinurheiluhalliin. Uudet tilat ovat 200 m :�iso halli, jossa on siirrettävät väliseinät,sekä musiikkihuone ja oheistilat. Üle-nurmen kunnanhallitus ja Õnnemaaovat tehneet sopimuksen tilojen hal-linnoimisesta vuoteen 2020 asti.Õnnemaa sai Leader-rahoitusta kes-kuksen työn organisointiin ja palve-luiden tarjoamisessa tarvittavien väli-neiden hankkimiseen. Perhe- ja nuo-risokeskus aloitti toimintansa Tõrvan-dissa 20.8.2014.

Õnnemaan johtaja Kersti Leis kertoo,että Innovative Village -projektistasaatu kokemus oli hyvin tärkeää. Seantoi mahdollisuuden kartoittaa omattarpeet ja päämäärät, joihin kunnan

perhe- ja nuorisotyössä pyritään vuo-sien päästä. ”Koulutuksen tapahtuma-aika sopi meille. Koulutus tarjosi hyvätmahdollisuudet sovittaa onnistuneestiyhteen ristiriita alkuperäisten suunni-telmien ja muuttuneiden mahdolli-suuksien välillä”, Leis sanoi.

Projektin toteutti kansalaisjärjestö Õn-nemaa. Kunnan työntekijöitä on toi-minut hankkeessa asiantuntijoina. Üle-nurmen kunnanhallitus toimi hanke-kumppanina ja on vastuussa keskuksenjohtamisesta. Hankkeen myötä yhteis-työ kunnanhallituksen ja perheidenkanssa on parantunut. Samalla myös yh-distyksen sisäinen työkulttuuri parani jajärjestön päämäärät ovat selkeämminesillä.

89

Developingnew activities

Uuden toiminnan kehittäminen

Uute tegevuste arendamine

91

92

The non-profit organisation (AMW MTÜAMW) aims to build a community centre inKõrveküla. The community centre could bedistinguished from others by its uniquetheme park, a Music World, offering variousmusic-related activities.

AMW's plan includes the establishment ofboth the park and a building complex. Theservice allows for the existing musicalcollectives to expand their activities and toestablish new collectives. For communitymembers and visitors, it will mean enter-taining and educational activities. Music willbe brought to people by both active(singing, instrument playing, etc.) andpassive (music listening, meetings, con-certs, etc.) musical activities, as well as bymusic history (folk music, classical music)and by introducing different sound attri-butes. The community service will includethe organisation of hobby groups, trainingand other joint events, as well as newactivities made possible by the new buil-ding. The centre is not far from Raadi manorcomplex, the Estonian National Museumand Saadjärve Ice Age Centre. The MusicWorld, once completed, will be thus yetanother fascinating theme park found in thearea.

In the course of the training carried out aspart of Innovative Village project, the wholeconcept of the Music World was divided intovarious stages and sub-projects. The shift infocus from personal ambitions to commu-

nity services was also a remarkable stepforward. Local people have contributed tothe project and expert assessment wasprovided by Tartu rural municipality architectand land counsillor. The project has strengt-hened cooperation with owners of neigh-bouring properties and has helped to explorethe vision and possibilities in more detail. Inorder to attain the common goal, the ruralmunicipality and have agreed toAMWincorporate the municipal land and the landowned by into a single property.AMW

Mall Türk, the author of the Music Worldconcept and leader of , notes thatAMWparticipation in the training programme hasmade it possible to think through the entireprocess, from the initial idea to implemen-tation. The opportunity to work togetherwith active members of other similarcommunities has created a wonderful teamspirit. The project has also helped her gainmore confidence and clarity. Project partici-pants now act as a team supporting eachother, and from time to time organisemeetings to share their ideas and expe-riences. Türk continues, “The support andexperience of other people working in thesame field is vital to keep the ideas alive andflowing, especially in the face of setbacks andobstacles.”

Project partners include Tartu rural munici-pality, Kõrveküla Basic School, the femalesociety Miina, Sootaga Rural Women'sSociety, etc.

ProjectMuusikamaaKõrveküla, Estonia

With good cooperation

and faith

in doing things together

a village can do wonders.

93

Yleishyödyllisen ja voittoa tavoittele-mattoman yhdistyksen :n tavoitAMW -teena on perustaa Kõrvekülaan kes-kus, jonka erikoisuutena on musiik-kiaiheinen teemapuisto, Musiikkimaa.Se tarjoaisi erilaisia musiikkiin liittyviätoimintamahdollisuuksia.

Yhdistyksen tavoitteena on saada ai-kaan puisto rakennuksineen. Musiik-kimaa monipuolistaisi olemassa ole-vien musiikkiryhmien toimintaa. Kes-kus tarjoaisi sekä omalle kylälle ettävieraille opetuksellista ja viihteellistämusiikkiin liittyvää toimintaa: aktii-vista (laulaminen, soittaminen yms.),passiivista (musiikin kuuntelu, tapaa-miset, konsertit), musiikkitietoa (kan-sanmusiikki, sävelletty musiikki), sä-velten ominaisuuksia yms. Kyläyhtei-sön palveluihin kuuluisivat lisäksi har-rastuskerhot, tapahtumien järjestä-minen, koulutukset, yhteistapahtu-mat ja kaikki ne uudet toimintamah-dollisuudet, joita keskus voi tarjota.Lähellä sijaitsevat Raadin kartano, Vi-ron kansallismuseo ja Saadjärven jää-kausikeskus. Musiikkimaa muodostai-si lähistöllä sijaitsevien teemapuisto-jen kanssa houkuttelevan kokonai-suuden.

Innovative Village -projektikoulu-tuksen tuloksena Musiikkimaan suun-

nitelma on jaettu eri askelmiin jaalaprojekteihin. Samalla henkilökoh-tainen haave muuttui yhteisölliseksi.Projektiin saatiin mukaan paikallisiatoimijoita. Tarton kunnanarkkitehti jalääninneuvos ovat antaneet asian-tuntijalausunnon, yhteistyö naapuri-tonttien omistajien kanssa on syven-tynyt ja sekä visio että mahdollisuudetovat täsmentyneet. Yhteisen pää-määrän saavuttamiseksi kunta ja yhdis-tys ovat valmiina yhdistämään viereisettontit.

Musiikkimaan idean alullepanija jayhdistyksen vetäjä Mall Türk totesi, ettäkoulutusohjelmaan osallistuminenantoi mahdollisuuden miettiä prosessiaideasta toteutukseen ja samalla syntyiupea joukkuehenki kylän toimijoidenkanssa. Koulutus antoi hänelle varmuut-ta ja selkeyttä. Projektiin osallistujistaon muodostunut tukiryhmä, joka aikaajoin kokoontuu yhteen vaihtamaanajatuksia ja kokemuksia. "Samalla alallatoimivien ihmisten tuki ja kokemus onkorvaamatonta. Se auttaa pitämäänideaa hengissä silloinkin, kun kohtaatakaiskuja ja vaikeuksia."

Projektin yhteistyökumppaneita ovatTarton kunta, Kõrvekülan peruskoulu,naisjärjestö Miina, maaseutunaisjärjes-tö Sootaga ja monet muut järjestöt.

Mittetulundusühingu (MTÜ) AMWeesmärgiks on ehitada kogukonna-keskus Kõrveküla alevikku. See peaksolema külakeskus, mille eripäraks oniseseisva muusika-ainelise teemapargi(muusikamaa) olemasolu, kus paku-takse erinevaid muusikaga seotudtegevusi.

MtÜ soovib rajada pargi ja hoonete-kompleksi. Teenus võimaldab laien-dada juba tegutsevate erinevate muu-sikakollektiivide tegevust ja luua uusi.Teenuse kaudu pakutakse kogukon-nale ja külalistele harivat ja meelela-hutuslikku huvi- ja vabaajakorraldust.Muusikat käsitletakse erinevates vor-mides: aktiivne muusikaline tegevus(laul, pillimäng jms), passiivne muusi-kaline tegevus (muusika kuulamine,kohtumised ja kontserdid jms), muu-sikalugu (rahvamuusika, kunstmuu-sika), heli omadused jne.

Kogukonnateenus hõlmab huviringe,sündmuste korraldust, koolitusi, ühis-üritusi, kuid ka uue hoone pakutava-test võimalustest tekkivaid uusi tege-vusi. Läheduses asub Raadi mõisa-kompleks ja Eesti Rahva Muuseum,samuti Saadjärve Jääaja Keskus, midakülastab palju kooliõpilasi. Nii moo-dustab muusikamaa naabruses ole-vate teemaparkidega toreda ühtseansambli.

Innovative Village projekti koolitusetulemuseks oli suure muusikamaa ideejaotamine etappideks ja erinevateksprojektideks. Oluliseks sammuks olimõtteviisi muutus – isikliku ambitsioonimuutmine kogukonnateenuseks. Pro-jekti käiku kaasati mitmeid kohalikkeinimesi. Projektile andsid ekspert-arvamuse Tartu valla arhitekt ja maa-nõunik, süvenes koostöö naabermaadeomanikega, täpsustusid visioonid javõimalused. Koostöös vallaga ollaksevalmis ühendama munitsipaalmaa jaMTÜ-le kuuluv maa ühise eesmärgielluviimiseks.

Muusikamaa idee autor ja eest-MTÜvedaja Mall Türk rääkis, et koolitus-programmis osalemine andis võimaluseläbi mängida kogu protsessi ideestteostuseni, ühtlasi tekkis tore mees-konnatunne teiste sarnaste kogukonnaaktivistidega. Samuti sai ta juurde kind-lust ja selgust. Projektis osalenutest onkujunenud omamoodi tugirühm, kel-lega aeg-ajalt kohtutakse, jagataksemõtteid ja vahetatakse kogemusi. Teis-„te samas valdkonnas tegutsevate ini-meste tugi ja kogemus on väga oluline,et hoida ideed elus, eriti kui tekib tagasi-lööke ja raskusi.”

Projekti partnerid on Tartu Vald, Kõrve-küla Põhikool, naisselts Miina, SootagaMaanaiste Selts jpt.

Make your own plans,

do not copyothers!

Build on existing

successful structures,

you do not have to

re-invent the wheel.

The work in focused onKangashäkkimaking the children and youth enjoytheir life in the village. Koivisto, aneighbouring village, was also asked toparticipate. Two students from theJyväskylä University of Applied Sciencesinterviewed children from both villageschools and compiled a questionnairefor the parents. On a similar note,Kangashäkkiset village association ran asmall investments' Leader project whichwas used to improve the sports field ofthe village. The Innovative Villageproject supported event organisation inKangashäkki and the promotion of askate ramp needed by the youth of bothvillages.

K -angashäkki and Koivisto are neighbouring villages, but one is a part of the ruralmunicipality of Uurainen and the other isa part of the industrial town of Ääne-koski; one is in the area of JyväsRiihiLAGand the other in the area of Viisari.LAGThe people of the village associationsdid not know each other. However, bothof these villages are very similar:

� same location, one to the right ofthe highway, the other to the left

� similar nature: forests, lakes, andagricultural landscapes, both withnature trails, cross-country skiingtrails, and swimming beaches

� local services available in the sameplace

� planning of new settlements and newlots, i.e. more inhabitants arriving

� many young people

� both village schools at full capacity

� the vast majority of the inhabitantsare employed elsewhere (Jyväskylä,Tikkakoski, Äänekoski, Suolahti)

� a functioning village association (anew one in one village, a tested onein the other)

� good relationships between thevillage and the municipality/town.

New settlements are being created bet-ween these old villages, which will jointhe two villages into one area in thefuture – the new village of Hirvaskangas.A joint large village school is alreadybeing planned to replace the old villageschools that are too small.

The activists from the village associationsof Kangashäkki and Koivisto becameacquainted with each other during thisproject. The development of collabo-ration methods is ongoing.

ProjectKangashäkkiFinland

94

„You have to dare

to change and look

for innovative ideas

to improve the actions

of your village."

Kangashäkissä työn alle otettiin lastenja nuorten tilanne. Yhteistyöhön halut-tiin myös naapurikylä Koivisto. Kaksi Jy-väskylän ammattikorkeakoulun opiske-lijaa haastatteli molempien kyläkou-lujen lapsia ja teki kyselyn vanhemmille.Teemaan liittyen Kangashäkkiset ry pyö-ritti oman pienten investointien Leader-hankkeensa, jonka avulla kunnostettiinkylän urheilukenttä. Innovative Villagetuki Kangashäkissä tapahtumien järjes-tämistä ja molempien kylien nuorten toi-veissa olleen skeittirampin edistämistä.

Kangashäkki ja Koivisto ovat naapureita,mutta toinen kuuluu Uuraisten maa-seutukuntaan ja toinen Äänekoskenteollisuuskaupunkiin, toinen Jyväs-Riihen ja toinen Viisarin alueeseen.Kyläyhdistysten väki ei tuntenut toi-siaan. Kuitenkin kumpikin kylä on hyvinsamankaltainen:

� sijainti sama, toinen valtatienoikealla, toinen vasemmalla puolella

� samantyyppinen luonto metsineen,järvineen ja viljelymaisemineen,kummassakin luontopolkua,hiihtoreittejä ja uimarantoja

� lähipalvelut Hirvaskankaalla

� uutta asutusta ja uusia tonttejakaavoituksessa eli lisää asukkaitatulossa

� paljon lapsia – ja kohta paljon nuoria

� molemmat kyläkoulut täydessäkäytössä

� asukkaat käyvät laajasti muuallatöissä (Jyväskylä, Tikkakoski,Äänekoski, Suolahti)

� toimiva kyläyhdistys (toisessa uusi,toisessa jo testattu)

� kylän ja kunnan/kaupungin välisetsuhteet kunnossa.

Kylien väliin on syntymässä uutta asu-tusta, joka tulevaisuudessa yhdistää kylätyhdeksi toiminta-alueeksi – uudeksi”Hirvaskankaan kyläksi”. Yhteistä isoakyläkoulua on jo suunniteltu korvaamaanvanhat, pieniksi käyvät kyläkoulut.

Kangashäkin ja Koiviston kyläyhdistystenaktiivit tutustuivat hankkeen aikanatoisiinsa. Yhteistyömuotojen kehittämistäjatketaan.

Kangashäkkis võeti vaatluse alla külaselavate laste ja noorte heaolu. Koos-töösse kaasati ka naaberküla Koivisto.Kaks Jyväskylä rakenduskõrgkooli üli-õpilast küsitlesid mõlema külakooli lapsija nende vanemaid. Teemaga seoseskäivitas külaselts Kangashäkkiset omaväikeste investeeringute Leader-pro-jekti, mille abil korrastati küla spordi-väljak. Innovative Village toetas Kan-gashäkkis ürituste korraldamist ja mõle-ma küla noorte sooviks olnud rulapargiedendamist.

Kangashäkki ja Koivisto on naaberkülad,aga üks neist kuulub Uuraineni maapiir-konda ja teine Äänekoski tööstuslinna,üks JyväsRiihi ry ja teine Viisari ry alale.Külaseltside inimesed ei tundnud üks-teist. Siiski on mõlemad külad üsnasarnased:

� asukoht on sama, üks paiknebkiirteest paremal, teine vasakul pool

� samasugune loodus koos metsade,järvede ja põllumaadega, mõlemaskülas on loodus- ja suusaradu ningujumisrandu

� lähiteenused asuvad Hirvaskangases

� kavandatakse uusi asumeid ja uusikrunte, mis tähendab lisanduvaidelanikke

� palju lapsi – ja peatselt ka palju noori

� mõlemad külakoolid töötavadmaksimaalse koormusega

� elanikud käivad palju mujal tööl(Jyväskylä, Tikkakoski, Äänekoski,Suolahti)

� toimivad külaseltsid (ühes uus, teisesjuba pikemalt tegutsev)

� küla ja omavalitsuse/linna suhted onhead.

Külade vahele on tekkimas uusi asulaid,mis muudab tulevikus külad üheks piir-konnaks – uueks nö Hirvaskangase külaks.Juba on kavandatud uue suure külakoolirajamist varasemate väikseks jäävatekoolide asemele.

Kangashäkki ja Koivisto külaseltside akti-vistid tutvusid projekti käigus. Koostöö-vormide arendamist jätkatakse.

95

To reach your goals,

you need courage,

determination and

good friends!

The non-profit organisation AravuSociety ( Aravu Selts) wants toMTÜimprove the living environment of thelocal community so that the peoplewould appreciate their home villagemore. Another aspiration is to increasethe value of the site for the people fromoutside the community, so that theywould want to visit it.

One of the tools for reaching these aimsis to offer various maintenance servicesfor local people, including gardeningguidance and yard maintenance. Thetarget groups are especially olderpeople living alone, and holiday cottageowners. At first, the service will only beavailable during spring- and summer-time.

The organisation is going to identifypeople who need service, map thedemand, obtain the necessary technicalequipment, and create a price list forthe services. The income should coverfuel consumption, equipment main-tenance, and also produce a minimalprofit. The organisation will also adver-tise the service.

The organisers will use the help ofunemployed people, people perfor-ming community services, and volun-teers. In the long run, the organisationwould like to see the establishment of anew undertaking which would take overthe existing service provision. Theservice will be provided on the entireterritory of Meeksi rural municipality.

For the project manager Tea Tenson, thegreatest learning experience in Inno-vative Village was cooperating with othercommunities. “Cooperation gives peoplethe courage and confidence to proceedwith their ideas and the confidence thatthey have somebody to lean on. Theentire training programme was very wellorganised. Since it was attended bydifferent communities with differentideas, it was very informative to hear theideas of other communities and to takenote of quite a few things.”

The organisation is currently preparingthe documentation necessary for theprovision of the maintenance service. Theteam is also searching for a capable andtrustworthy person, who will be directlyresponsible for carrying out the works.The necessary equipment for providingthe maintenance service has already beenobtained.

The partners of Aravu Society inMTÜ -clude several non-profit organisations,such as Society of Countrywomen ofMTÜMeeksi, Meerapalu Village SocietyMTÜand Mehikoorma Open Youth Club,MTÜbut also Meeksi rural municipality govern-ment and the private limited company OÜLatikas.

ProjectMeeksiEstonia

96

Mittetulundusühing ( ) AravuMTÜSelts soovib oma kogukonna heaksteha midagi, mis muudab elukeskkonnakaunimaks ja paneb inimesi sel moeloma kodukohta rohkem väärtustama.Lisaks soovitakse, et ka väljastpooltkogukonda tulnud inimesed hakkaksidpaika rohkem hindama ja tahaksid sinnameelsasti tulla.

MTÜ eesmärk on pakkuda heakorra-teenuseid, ka aiandusalast nõustamistning koduõue hooldust. Sihtrühmakson vanemad inimesed, kes ei tuleselliste töödega enam ise toime, eritiüksi elavad vanainimesed, aga ka suve-kodude omanikud. Teenust osutatakseesialgu kevad-suvisel perioodil.

MTÜ selgitab välja teenuse vajajad,kaardistab nõudluse, soetab vajamine-va tehnika, koostab teenuse hinnakirja,mis katab küttekulu, tehnika hoolduseja annab ka minimaalse kasumi. Samutitegeleb teenuse reklaamiga.

Teenuse osutamisel kasutatakse töö-tuid, ühiskondlikult kasuliku töö tegi-jaid ja vabatahtlikke. Samuti kaasatakseaiandusalaste teadmistega inimesi,keda on kogukonnas mitmeid. Pikemasperspektiivis näeb uue ettevõtjaMTÜtekkimist, kes võtab juba käivitunudteenuse osutamise üle. Teenust osuta-

takse kogu Meeksi valla territooriumil.

Projektijuht Tea Tensoni sõnul on kogu-konna projekti tulemus otseselt seotudInnovative Village projektiga. Kõige suu-remaks õppimiskogemuseks oli Tensonisõnul koostöö teiste kogukonna seltsi-dega. “Koostöö annab julguse ja kindluseoma ideedega edasi minna ning tead-mise, et sa ei ole üksi ja sul on, kellele toe-tuda. Koolitusprogramm tervikuna oliväga hästi üles ehitatud. Kuna sellestvõtsid osa erinevad kogukonnad erine-vate ideedega, siis oli väga õpetlik kuul-da-näha teiste kogukondade mõtteid jasealt ka enda tarbeks nii mõndagi kõrvataha panna.”

Praegu tegeleb jätkuvalt dokumenMTÜ -tatsiooni ettevalmistamisega, et saaksheakorrateenuse pakkumisega algustteha. Ka otsitakse meeskonda tublit jausaldusväärset inimest, kes hakkab otse-selt töid tegema. Heakorrateenuse osu-tamiseks vajaminev tehnika on jubasoetatud.

Teenuse arendamisel teeb AravuMTÜSelts koostööd ga Meeksi MaanaisMTÜ -te Selts, ga Meerapalu Küla Selts,MTÜMTÜga Mehikoorma Avatud Noorteklu-bi, Meeksi vallavalitsusega ja gaOÜLatikas.

Kansalaisjärjestö Aravu Selts pa-rantaa kunnan asukkaiden ja vieraili-joiden viihtyvyyttä ja nostaa koti-kuntansa arvostusta. Järjestö tar-joaa asiakkaille siivouspalveluja,puutarhanhoitoon liittyvää neu-vontaa ja pihanhoitopalveluja. Koh-deryhmä ovat ikäihmiset, erityisestiyksin asuvat, jotka eivät itse enääjaksa hoitaa puutarhaansa eivätkäpärjää ilman apua pihatöiden taisiivoustöiden kanssa. Palvelujatarjotaan myös mökkiläisille. Aluksipalveluita tarjotaan kevät–kesä-kauden aikana Meeksin kunnanalueella.

Järjestö kartoittaa kunnassa näitäpalveluita tarvitsevat ihmiset taiyritykset, hankkii tarvittavat lait-teet ja hinnoittelee palvelut. Hin-toihin sisältyvät polttoainekustan-nukset, laitteiden ja koneiden huol-tokustannukset sekä mainoskus-tannukset.

Järjestö pyrkii työllistämään kun-nan työttömiä, yhteiskunnan hyväk-si työskenteleviä ja vapaehtoisia.Kunnassa on paljon puutarhan-hoidon osaajia, jotka pyritään saa-maan mukaan järjestön toimintaan.Tulevaisuudessa toiminta voidaansiirtää uudelle osakeyhtiölle.

Projektijohtaja Tea Tenson kertoo,että eniten Innovative Village -kou-lutuksessa opittiin vuorovaikutus-taitoja toimittaessa toisten kansa-laisjärjestöjen kanssa. Yhdessä onaina turvallisempaa ja helpompaatoimia ja kehittää omia ideoita. Ontärkeää kokea, ettei ole yksin ja ettävoi luottaa toisiin. Koulutuksessasaatiin paljon tietoa muiden kuntienkansalaisjärjestöjen projekteista jatoimijoiden ideoista ja kokemuksista.

Nyt järjestön päätehtävänä on yrityk-sen asiakirjojen järjestäminen siihenvaiheeseen, että palveluiden tarjo-aminen voidaan aloittaa mahdolli-simman pian. Tällä hetkellä etsitäänmyös sopivaa henkilöä, joka pystyyryhtymään töihin. Kaikki tarvittavatlaitteet ja koneet on jo hankittu.

Aravu Seltsin yhteistyökumppanitovat Meeksin maaseudun naistenseura, Meerpalun kyläseura, Mehi-koorman avoin nuorisoklubi, Meeksinkunta ja Latikas.OÜ

97

ProjectVesankaFinland

98

The village of Vesanka has experienced strong growthand there are many young families with children. At thevillage meeting and at the meeting of the Vesankamother-child-group, two development objects becameapparent: firstly, there is a need for meeting places, andsecondly, public communication must be improved.There is no village shop or pub in Vesanka wherevillagers could meet during their everyday activities.There is plenty going on at the village but informationabout this often reaches only those whose childrenattend school, for example.

The mothers came up with a thematic lounge for thevillage: a village café. They decided to create an easyand tested checklist, which would enable any villager toorganise a village café, so that over time the caféoperations would become regular. With the village caféit is also possible to organise services missing in thevillage. The village association and the mothersbrainstormed and collected various topics andactivities that were desirable for the village cafés. Astudent from the Jyväskylä University of AppliedSciences mapped the hobbies and requests of thechildren.

The children requested e.g. a cooking school. OnValentine's Day, the mothers tested a village caféwhere children were able to bake Valentine's Daycookies with the help of two chefs from the village. Atthe same time the parents were enjoying their coffeesat the café. There were over 50 names on the visitor listand the feedback was positive. Other tested ideasincluded, for example, a handicraft café and a springsale café. In addition, the villagers organised a LibraryDay with the motto “Save the village library”.

The village's communication was put in order. Ve-sanka's Facebook age had been neglected so theyp swere activated. At the same time, it was decided thatthe technology of the outdated, difficult-to-updatewebsite, had to be updated. The website is importantfor communication as well as for marketing the villagehall. The new website, that includes awww.vesanka.finew booking system for the village hall, was launchedin summer 2014.

Vesangan kylä on kasvanut voimakkaasti jasiellä on paljon lapsiperheitä. Kyläillassa jaVesangan :n äiti-lapsi-piirin palaverissaMLLnousi esille kaksi kehittämiskohdetta: tarvi-taan tapaamispaikkoja ja tiedottamista onparannettava. Vesangassa ei ole kyläkauppaa,pubia tms., jossa kyläläiset tapaisivat luonte-vasti osana arkeaan. Kylällä on toimintaa,mutta tieto kulkee usein esim. vain niille, joidenlapset käyvät koulua.

Äidit ideoivat teemallisen kylän olohuoneen,kyläkahvilan. Päätimme luoda helpon, testatunmuistilistan, jonka avulla kuka kyläläinentahansa voisi järjestää kyläkahvilan niin, ettävähitellen toiminnasta tulisi säännöllistä.Kyläkahvilan yhteyteen on mahdollista jär-jestää myös kylältä puuttuvia palveluita.Kyläyhdistys ja äidit ideoivat ja keräsiväterilaisia teemoja ja toimintaa, jota kyläkah-viloihin haluttiin. Jyväskylän ammattikorkea-koulun opiskelija haastatteli kylän lapsia jakartoitti lasten harrastukset ja toiveet.

Lasten toiveena oli mm. kokkikoulu. Testasim-me Ystävänpäivän kyläkahvilan, jossa lapsetsaivat kahden oman kylän kokin avulla leipoaystävänpäivän leivonnaisia. Vanhemmatkahvittelivat kyläkahvilassa. Kävijälistalla oli yli50 nimeä ja palaute positiivista. Muitatestattuja ideoita olivat mm. käsityökahvila jakevätmyyjäiskahvila. Lisäksi kyläläiset järjes-tivät Kirjastopäivän mottona ”Pelastakaakyläkirjasto”.

Kylän tiedotus laitettiin kuntoon. VesanganFacebook-sivut olivat jääneet unholaan. Sivutaktivoitiin. Samalla päätettiin tekniikaltaan jasisällöltään vanhentuneiden, vaikeasti päivi-tettävien kotisivujen uudistamisesta. Kotisivutovat tärkeät kylän tiedottamisen ja kylätalonmarkkinoimisen kannalta.

Uudet -sivut kylätalon varauswww.vesanka.fi -järjestelmineen avattiin kesällä 2014.

Vesanka küla on jõudsalt kasvanud ja sealelab palju lastega peresid. Külaõhtul ja Vesan-ka i koosolekul tõusid esile kaks arendus-MLLobjekti: on vaja kokkusaamiskohti ja korras-tada tuleb ka teavitussüsteemi. Vesankas eiole külapoodi, pubi vm kohta, kus külaelanikudigapäevaselt koos võiksid käia. Külas toimuberinevaid tegevusi, kuid info jõuab vaid nen-deni, kelle lapsed koolis käivad.

Emad pakkusid välja küla lesila või külakohvikuidee. Otsustasime koostada lihtsa, läbiproo-vitud meelespea, mille abil saaks ükskõikmilline külaelanik külakohviku nii tööle panna,et see muutuks vähehaaval regulaarseks.Külakohviku juures on võimalik arendada kakülast seni puuduvaid teenuseid. Külaselts jaemad pakkusid välja ja kogusid erinevaidteemasid ja tegevusi, mida külakohvikutesnäha soovitakse. Jyväskylä Rakenduskõrgkooliüliõpilane analüüsis laste harrastusi ja soove.

Laste sooviks oli kokanduskool. Katsetasimesõbrapäeva külakohvikut, kus lapsed said kaheoma küla koka abil sõbrapäevaks küpsetisivalmistada. Vanemad veetsid aega külakoh-vikus. Külastajaid oli üle 50 ja tagasisidepositiivne. Teised katsetatud ideed olidnäiteks käsitöökohvik ja kevadmüügikohvik.Peale selle korraldati raamatukogupäev, millemotoks oli ”Päästke külaraamatukogu”.

Korda seati küla teavitussüsteem. VesankaFacebooki lehe uuendamine oli jäänud una-russe. Lehe “laikijate“ arv tõusis kahe kuugakümnelt üle saja. Samas otsustati uuendadaoma tehnilise külje ja sisu osas aegunud jaraskesti muudetavat kodulehte. Koduleht onoluline külaelanike teavitamise ja külamajaturunduse seisukohast.

Uus küla veebileht kooswww.vesanka.fikülamaja broneerimissüsteemiga avati 2014.aasta suvel.

99

"At first the project

felt like it was

far away from us

but then we started

to get ideasof what to do."

Innovative Village –rewarding cooperation

Difficulties of cooperation and whatmight be learned from them

The cooperation project requires more focussed deve-lopment at the outset with more planning of the physicalinteraction between participants.

The allocation of budgets can be different in each partnercountry. It is important to recognise that budgets limit thescope of cooperation. In Innovative Village, the projectbudgets per partner were similar in Finland and NorthernIreland. The Estonian partner had to do manage with a lotless financial support.

True interaction needs familiarity between participantsduring the project. If innovation is to be really shared,interaction needs to evolve beyond a few study visits toinclude wider interaction between villages and through avariety of media.

In Innovative Village, participants would have benefittedfrom following more the progress of projects in othercountries as they develop, and not just hearing about themwhen completed. This was planned, but it did not happenduring the project partly because of the uneven progress ofthe project in each partner country.

Innovative Village partners felt that a narrower focus mighthelp the cooperation visits with clearly defined specifictasks to underscore each visit, not just a quick stop tour ofthe best projects in each . On the other hand, theLAGpartners were new to each other. The visits were a big partof getting to know the partner organisation as well as thepartner area in general. Maybe all visits should have beenorganised at the beginning of the project, thus creating thebase of familiarity for really effective cooperation.

Additionally, cooperation processes must concentrate onleadership. The process must not just include LAGmembers, but also the people in villages. Perhaps village

100

Transnational projects require a bit more effort andresources but there are rewards – unique experiences,best practices, cross-cultural comprehension andinnovative ideas.

In this chapter, a group of Innovative Village projectmembers discuss the positive aspects of cooperation,the problems in it, and the innovation that has beenshared in cooperation with the groups involved.

Innovative Village study tour 2013https://www.youtube.com/watch?v= xxDfN7z0WKS

Innovative Village Fair in May 2014http://www.youtube.com/watch?v=9czaj508Hso

‘friendship groups' could cooperate in a variety of ways.This could translate into using other programmes forEUcooperation opportunities thereby further building therelationships between villages. This was attempted, butthe partners did not get funding.

It was accepted that cooperation projects will always haveproblems with timing and logistics and that surprisingoutcomes may occur. Part of the process is about learningthe cultural backdrop in which rural development projectshappen.

The positive aspects of cooperation forthe groups involved

The group felt that the range of villages involved in theproject with very strong individuality has been appreciatedand that each has had something significant to offer thecooperation project. This has meant that cooperation hasbeen a valuable and worthwhile experience for all involved.

A vast range of experience has been brought together andshared during cooperation visits. At times, this may haveseemed overwhelming, but participants have extractedbest practices from this and benefitted significantly fromexposure to new ideas and different approaches to villagedevelopment. The overall project has been a worthwhilelearning experience, especially for the newer groupsinvolved.

Another outcome of cooperation has been that the processhas helped groups with their own identities. It has givensubstantial confidence in the communities to shape whatthey wish to achieve in the long-term. Crucially, the villagegroups have become skilled at showcasing their achie-vements and 'selling' themselves. This has informed furtheradditional actions. The networking process is often notappreciated, even if it helps develop the leadershipstructures within villages.

In Finland, the transnational cooperation has boostedmaterial in English. The rural communities participating inthe Innovative Village process have created net pages,leaflets etc. in English which will help them to widen theirinternational networks later as well as market their servicesto tourists and visitors from abroad.

An unexpected or less obvious positive outcome has beenthat cooperation has helped villages to manage change inrespect to both village social structure and municipalstructures. Villages in all countries involved are sharing theexperience of substantial changes to village life andadapting to local changes in governance.

Innovative practices withinthe cooperation project

Cooperation has taken villages out of their comfort zone.Where there has been a tendency for villages to be singleproject orientated, they have become more strategic in theirapproach and more skilled at linking projects and thinkingabout the cross-cutting themes.

Village projects have assisted the 'bright lights' of thecommunity, i.e. the people who energise their communitieswith ideas and a drive to make events and projects happen.Villages benefit from this as it develops leadership andmeans that villages are less reliant on a few individuals.

The process has helped villages to effectively brandthemselves with a distinctive label. Villages have created astrong focus for development and connected villageimprovements to the areas in which they excel.

T -he partners felt that the foundation for the new cooperation programme needs to be set in place alreadyduring the project. The experiences of Innovative Village co-operation project need to be taken to the future actions ofthe rural communities.

101

Transnational

project:New perspectives

and solutions

to the same

problems.

Kekseliäät kylät –palkitsevaa yhteistyötä

Monikansalliset hankkeet vaativat enemmän vaivan-näköä ja resursseja, mutta niistä palkitaan ainutlaa-tuisilla kokemuksilla, kulttuuriosaamisella, hyvilläkäytännöillä ja innovatiivisilla ideoilla.

Tässä viimeisessä luvussa ryhmä Kekseliäät kylät -hankkeen aktiiveja pohtii yhteistyön positiivisia puolia,sen ongelmia ja ideoita, jotka on jaettu hankkeentoimijoiden kesken.

Yhteistyön ongelmat ja niistäoppiminen

Yhteistyöhanke edellyttää tavanomaista määrätietoi-sempaa kehittämistä ja tarkempaa yhteistyökumppanientapaamisten suunnittelua.

Budjetointi voi olla erilaista kussakin kumppanimaassa. Ontärkeää ymmärtää, että budjetit rajoittavat yhteistyötä.Kekseliäät kylät -hankkeen kumppanikohtaiset budjetitolivat samaa luokkaa Suomessa ja Pohjois-Irlannissa.Virolaisen kumppanin oli pärjättävä paljon vähemmällä.

T -odellinen kanssakäyminen hankkeessa edellyttää tuttuutta. Jotta innovaatioita voidaan aidosti jakaa, kylien välisenkanssakäymisen on muodostuttava muutamaa opinto-käyntiä syvemmäksi ja sen olisi hyödynnettävä useita erikanavia.

O -sallistujat olisivat hyötyneet tarkemmasta partnerimaiden hankkeiden etenemisen seuraamisesta sen sijaan,että kuulivat niistä vasta niiden valmistuttua. Seuranta olikyllä suunnitelmissa, mutta se ei toteutunut hankkeenaikana suunnitellusti osittain siksi, että kumppanimaidenhankkeet etenivät eri tahtiin.

Opintomatkojen tarkempi rajaaminen ja hyvin määritellyttehtävät olisivat olleet hyödyllisempiä kuin pikapyräh-dykset kunkin Leader-ryhmän parhaissa hankkeissa. -Toisaalta kumppanit eivät olleet ennestään tuttuja toisilleen.Vierailuilla oli suuri merkitys sekä kumppaniorganisaatioonettä yleisesti sen toiminta-alueeseen tutustumisessa. Ehkäopintovierailut olisi pitänyt järjestää hankkeen alussa,minkä jälkeen tuttujen ihmisten ja kylien kanssa olisi olluthelpompi tehdä yhteis työtä.-

Lisäksi yhteistyöprosessien on keskityttävä johtajuuteen.Prosessiin on kuuluttava lisäksiLeader-ryhmien jäsentenmyös kyläläiset. Ehkä kylien ”ystävyysryhmät” voisivattehdä yhteistyötä eri tavoin. Se voisi johtaa muiden :nEU

102



rahoitusohjelmien käyttöön, mikä samalla vahvistaisi kylienvälisiä suhteita. Tätä yritettiin kerran, mutta silloin kump-panit eivät saaneet rahoitusta.

O -n selvää, että yhteistyöhankkeissa on aina ongelmia ajoituksen ja logistiikan kanssa eikä kaikkeen voi varautua.Toimintaan kuuluu niiden kulttuuristen taustojen ymmär-täminen, puitteissa maaseudun kehityshankkeitajoidentoteutetaan.

Yhteistyön positiivinen antiosallistujille

Työryhmä koki, että hankkeessa mukana olleita hyvinerilaisia kyliä on arvostettu ja jokaisella on ollut jotainainutlaatuista tarjottavaa yhteistyöhankkeelle. Siksi yhteis-työ on ollut arvokas ja vaivan arvoinen kokemus kaikilleosapuolille.

Kokemuksia on kertynyt valtava määrä ja niitä on jaettuopintomatkoilla. on voinutToisinaan kokemusten määrätuntua ylivoimaiselta, mutta osallistujat ovat poimineetn s -ii tä parhaat käytännöt. Uudet ideat ja erilaiset lähestymistavat kylien kehittämiseen ovat olleet hyödyksi.Kokonaisuudessaan hanke on ollut hyödyllinen oppimis-kokemus, erityisesti uusille ryhmille.

Yhteistyön tuloksena projekti on auttanut kyliä omanidentiteetin muodostamisessa. Se on antanut yhteisöilleitseluottamusta niiden muotoillessa pitkän aikavälintavoitteitaan. Tärkeää on myös, että kylät ovat oppineetesittelemään saavutuksiaan ja ”myymään” itseään, mikä onjohtanut muuhun toimintaan. Verkostoitumista ei useinarvosteta, vaikka se auttaa kehittämään kylien johtamis-rakenteita.

Suomessa kansainvälinen yhteistyö on lisännyt englan-ninkielistä materiaalia. Kekseliäät kylät -hankkeeseenosallistuvat maaseutuyhteisöt ovat luoneet internetsivuja,esitteitä ym. materiaalia englanniksi, mikä auttaa niitä

laajentamaan kansainvälisiä verkostojaan myös tulevaisuu-dessa sekä markkinoimaan palvelujaan matkailijoille.

Odottamaton tai ainakin epätodennäköisempi hankkeenpositiivinen tulos on ollut se, että yhteistyö on auttanut kyliämuutoksen hallinnassa niin kylän sosiaalisen rakenteen kuinkunnallisten rakenteide n osalta. Kaikkien osallistujanki -maiden kylät ovat jakaneet kokemuksia merkittävistä muu-toksista kylän elämässä ja sopeutumisesta paikallishallinnonmuutoksiin.

Yhteistyöhankkeen kekseliäätkäytännöt

Yhteistyö on haastanut kylät omien mukavuusalueidensaulkopuolelle. Kylät olivat taipuvaisia keskittymään yhteenhankkeeseen, mutta nyt lähestymistapa on muuttunutstrategisemmaksi. Hankkeita ketjutetaan taitavasti ja eriteemoja pohditaan laaja-alaisesti.

Kylähankkeet ovat auttaneet yhteisöjen ”johtotähtiä” eliihmisiä, jotka aktivoivat omia yhteisöjään ideoilla ja jotkasaavat tapahtumia ja hankkeita aikaan. Tämä kehittää johta-juutta, mikä hyödyttää kyliä.

Hanke on auttanut kyliä löytämään vahvuusalueensa jabrändäämään itsensä. Kylät ovat keskittyneet kehittämiseenja liittäneet kehittämistoimia omiin vahvuusalueisiinsa.

Kumppanit kokivat, että uuden yhteistyöhankkeen perus-tukset on luotava jo nykyisen hankkeen aikana. InnovativeVillage -yhteistyöhankkeen tuomat kokemukset on saatavahyödyttämään kylien kehittämistoimia myös tulevai-suudessa.

103

Key to good

community

planning is

the fostering

of good working

relationships

based onhonesty,

trust and thinking

outsidethe box.

Innovatiivne küla –kasulik koostöö

Rahvusvahelised projektid nõuavad veidi enam planee-rimist ja ressursse, kuid seal on ka mitmeid hüvesid –unikaalsed kogemused, kultuuridevaheline suhtlus,parimad praktikad ja uuenduslikud ideed.

Käesolevas peatükis arutab rühm Innovatiivse Külaprojekti liikmeid koostöö positiivseid aspekte, aga kasellega seoses tekkinud probleeme ning uuenduslikkelahendusi, mida koos tegutsevad grupid omavaheljaganud on.

104



Koostööraskused ja mida sellest õppida

Selline rahvusvaheline koostööprojekt vajab algusfaasissuuremat rõhuasetust arendustegevusele ning osapoolteomavahelisele füüsilisele kontaktile. Osavõtjatele oleksolnud oluliselt kasulikum jälgida teiste riikide projektidekulgu juba töö käigus, mitte üksnes kuulda nendest pärastprojektide lõppu. Nii see tegelikult kavandatud oligi, kuidkuna erinevates partnerriikides kulges projekt kohati eri-neva kiirusega, siis plaanitu tegelikkuses ei toiminud.Tõelise suhtluse jaoks on vajalik isiklik kontakt projektikestel. Selleks, et innovatsioon ka päriselt haaraks, peabsuhtlemine olema sügavam kui paar õppevisiiti ja hõlmamalaiemat suhtlust külade vahel, aga ka erinevate meedia-kanalite kasutamist.

Rahade jaotamine võib partnerriikides olla erinev. Olulineon mõista, et eelarved piiravad koostöö ulatust. Inno-vatiivse Küla projektis olid eelarved Soomes ja Põhja-Iirimaal sarnased, kuid Eesti partner pidi hakkama saamaoluliselt kasinamate vahenditega.

Innovatiivse Küla projekti partnerid tundsid, et kitsamfookus võiks aidata koostöövisiitidele konkreetsemaidtegevusraame anda, selle asemel, et igas kohalikustegevusgrupis nende parimate projektidega kiirtutvustteha. Teisest küljest aga partnerid ei tundnud üksteist kuigihästi. Visiidid olid suureks abiks nii partnerorganisatsioonikui ka nende piirkonna tundma õppimisel. Tõenäoliseltoleks olnud efektiivsem korraldada kõik visiidid projektialguses, mis oleks loonud soodsa pinnase tõeliselt tõhusakoostöö jaoks.

L -isaks sellele peaksid koostööprotsessid keskenduma senisest rohkem juhtimistegevusele. Protsess ei tohiks hõl-mata üksnes kohalike tegevusgruppide liikmeid, vaid ka kü-laelanikke, näiteks külade „sõprusgruppide“ kaudu, misvõiksid mitmesugustel viisidel koostööd teha. Sellest võiks

välja kasvada teiste Euroopa Liidu programmide kasuta-mine koostöövõimaluste rakendamiseks, mis tihendaksküladevahelisi suhteid veelgi. Seda küll prooviti, kuidkahjuks ei saadud projektile rahastust.

A -rvestada tuleb sellega, et rahvusvaheliste koostööprojektide raames tekib alati probleeme nii ajastuse kuilogistikaga ning tulemused võivad mõneti olla üllatavad.Üks osa protsessist on kultuurilise tausta, milles maaeluarendamise projektid toimuvad, tundma õppimine.

Koostöö positiivsed aspektidrühmade jaoks

Rühm leidis, et tervet rida projektis osalenud väga oma-päraseid külasid on esile tõstetud ning neil kõigil oli pak-kuda koostööprojekti jaoks midagi olulist. See tähendab, etkoostöö on olnud hinnaliseks ja väärtuslikuks kogemusekskõigile.

Koostöövisiitide käigus vahetati omavahel väga paljukogemusi. Vahel võis see näida üle jõu käiv, aga osavõtjadon nüüdseks neist valinud enda jaoks välja olulisima ningsaanud uutest ideedest ja erinevast lähenemisest külaarendamisele väga suurt kasu. Kogu projekt on olnudväärtuslik õpikogemus, eriti uutele kaasatud rühmadele.

Koostöö üheks täiendavaks tulemuseks on olnud ka see, etgrupid on saanud suurt abi oma identiteedi kujundamisel.See on andnud kogukondadele juurde märkimisväärsetenesekindlust oma pikaajaliste plaanide kujundamisel.Vähemtähtis ei ole ka tõsiasi, et külad on õppinud omasaavutusi esitlema ja ennast tõhusamalt „müüma“. See ontekitanud juurde täiendavaid tegevusi. Võrgustikuprot-sessi ei osata sageli hinnata, hoolimata sellest, et see onküladele suureks abiks juhtimisstruktuuride arendamisel.

Soomes on tänu rahvusvahelisele koostööle tekkinud

juurde palju inglisekeelseid materjale. Innovatiivse Külaprojektis osalenud maakogukonnad on loonud inglise-keelseid internetilehekülgi, voldikuid jms, mis aitavad neilhiljem laiendada oma rahvusvahelisi võrgustikke ning samutiturundada oma teenuseid turistidele ja väliskülalistele.

Ootamatu või siis vähem ilmne positiivne tulem on olnudtõsiasi, et koostöö on aidanud küladel tulla toime niisotsiaalse- kui ka omavalitsuse struktuuri alaste muutustehaldamisega. Kõigi partnerriikide külad on suurte muuda-tuste tunnistajateks nii külaelus kui ka kohaliku omavalitsusejuhtimises.

Innovatiivne tegutseminekoostööprojekti raames

Koostöö on viinud külad nende mugavustsoonist välja. Kuiseni on külad olnud rohkem orienteeritud ühele projektilekorraga, siis nüüd on nad omandanud strateegilisemalähenemise ja oskavad projekte rohkem omavahel siduda,seda ka temaatiliselt.

Innovatsiooniprojektid on olnud suureks abiks kogukondade„säravatele tähtedele“ ehk inimestele, kes panustavadkogukonda oma ideedega ja on ürituste ja projektide eest-vedajateks. Külad saavad sellest kasu, kuna see suurendabjuhtimiskogemust ja vähendab külade sõltuvust väikesestringist inimestest.

Koostööprotsess on olnud küladele suureks abiks endaleteistest erineva kaubamärgi loomisel. Nad on varasemastrohkem keskendunud arengule ja ühendanud selle omatugevaimate valdkondadega.

P -artnerid jõudsid ühiselt järeldusele, et uue koostööprogrammi alused tuleks paika panna juba käimasoleva projektiajal. Innovatiivse Küla koostööprojektist saadud kogemusituleb rakendada maapiirkondade tulevastes tegevustes.

105

A goodprojectshould have

creative Irish,

quirky Finns

and energeticEstonians!

„Children hosting study trip guests.""The youth as the real members of the village communities.""The use of the village schools for the community." Finland.

Empty shop windows as an asset to the village, Bushmills, .Northern Ireland

Photo hunt in Elva recreational area, .Estonia

Pictures also on page 101, 103 and 105.

Well organised study trips are a good way to find newinnovative ideas to bring home for future development.Here is just a small fraction of the revelations the villagersfound during the Innovative Village study tours. “It's nice tosee that something that is totally obvious to oneself bringsso much joy to others!”

106

GalleryNew ideas from the study trips

Vegetable and flower gardens at the back of the apartment buildings, .Estonia

The vegetable garden actions of Cloughmills, Northern Ireland.

Natural nature paths, .Finland

107

"It is better to see once than to speak ten times.

Real meeting of real people

in a real situation + emotional approach -

it works always."

An Estonian participant after a study trip in Finland

A shop for the local produce at the entrance of a big shopping centre, .Estonia

Tastings of the traditional food products the modern way, .Estonia

Pylkönmäki passport, .Finland

"Passport!!! Very funny."

Sometimes funny activities are needed... Transnational cooperation can be fun!

"Hunter's wooden hut: We all want that!"Grillik ut, .ota, the Finnish grill h Finland

Hyvin järjestetyt opintomatkatauttavat löytämään uusia inno-vatiivisia ideoita oman kylänkehittämiseksi. Tässä on vainpieni osa kaikista niistä huo-mioista, joita kyläläiset tekivätInnovative Village -opinto-matkoilla.

"On hienoa huomata, että jokinitselle täysin selvä asia voituottaa niin paljon löytämiseniloa muille!”

Hästi organiseeritud õppe-

reisid on hea võimalus saada

uusi ideid ka oma kodukoha

arendamiseks. Siin on vaid

väike osa leide, mida külaela-

nikud Innovative Village õppe-

reiside käigus üles noppisid.

"On tore näha, et miski, mis on

nii ilmne ühele, võib tuua palju

avastamisrõõmu teistele."

Innovative Village on sügisest 2012 kunisügiseni 2014 tegutsenud külapõhiste tee-nuste rahvusvaheline arendusprojekt, midakoordineeris Jyväskylä Rakenduskõrgkool.

Leader -i programmi raames rahastatud projekt oli õpetlik, väljakutseid pakkuv ja vahvakõikidele sellega seotud partneritele jakaasatud küladele. Enamiku projektis osa-lenud külade jaoks oli Innovative Villageesmakordne kokkupuude rahvusvaheliseprojektikoostööga.

Projektis osalesid partnerid Kesk-Soomest,Põhja-Iirimaalt ja Lõuna-Eestist. Käesolevväljaanne räägib projektis tehtud tööst: kesolid projekti kaasatud, millega hakkamasaadi, mis raskusi valmistas ja mida oli posi-tiivset.

See väljaanne on kõikide partnerite koostöötulemus, ja me loodame, et see jääb heaksmälestuseks õnnestunud projektist, aga kaheaks abimaterjaliks järgmiste rahvusva-heliste arendusprojektide planeerimisel.

Outi RaatikainenProjektikoordinaator

Innovative Village – Kekseliäät kylät onsyksystä 2012 syksyyn 2014 toiminut kyläläh-töisten palvelujen kansainvälinen kehittä-mishanke, jota koordinoi Jyväskylän ammat-tikorkeakoulu.

Leader-rahoitteinen hanke on ollut opetta-vainen, haastava ja hauska sitä pyörittäneillepartnereille ja mukana olleille kylille. Useim-mille hankekylille Innovative Village oliensimmäinen kosketus kansainväliseen han-keyhteistyöhön

Hankkeen partnerit olivat Keski-Suomesta,Pohjois-Irlannista ja Etelä-Virosta. Tämäjulkaisu kertoo hankkeessa tehdystä työstä:keitä hankkeessa toimi, mitä saatiin aikaan,mikä oli hankalaa ja mikä palkitsevaa.

Julkaisu on kaikkien partnereiden yhteisentyön tulos ja toivomme, että se on sekä hienomuisto onnistuneesta hankkeesta että hyväapu seuraavien kansainvälisten kehittämis-hankkeiden suunnittelussa.

Outi RaatikainenHankekoordinaattori

Innovative Village is a transnational deve-lopment project of village based services-that ran from autumn 2012 to autumn 2014,coordinated by the University ofJAMKApplied Sciences.

The project, which was funded by the Leaderprogramme, has been educational, challen-ging and fun to the collaboration partnersand participating villages. For several of thevillages that were involved in the project,Innovative Village was the first experience intransnational project co operation.-

The project's partners came from CentralFinland, Northern Ireland and SouthernEstonia. This publication sheds light on thework done during the project: who wasinvolved in the project, what was achieved,what was difficult and what was rewarding.

This publication is the result of collaborationbetween all the partners, and we hope that itis a nice memory of a successful project, and agood aid for planning future transnationaldevelopment projects.

Outi RaatikainenP rroject coordinato

You must go far

to see near. On mentävä kauas

nähdäkseen lähelle.On vaja minna kaugele,

et näha lähedale.




http://issuu.com/innovative-village

innovative village project report

Documents

fotogalerii innovative

vesanka village association

jamkand north east region

cushendall development

uute tegevuste arendamine

outi raatikainenpublished

viisari ry

soome partnerid