Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön

kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö

Elise PekkalaLuovutustilaisuus 13.5.2015

1

Hankintalain uudistustarve - taustaa

Suomen hankintalainsäädäntö edellyttää, että viranomaiset ja muut hankintayksiköt kilpailuttavat hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi.

Suomen lainsäädäntö perustuu hyvin vahvasti EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin.Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet samoja kuin vuoden 1992 laissa.

EU:n julkisia hankintoja koskevat uudistetut direktiivit hyväksyttiin huhtikuussa 2014. Jäsenvaltioiden tulee saattaa uusien direktiivien säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään huhtikuussa 2016 mennessä.

Ohjausryhmä ja valmisteluryhmä

Työ- ja elinkeinoministeriö perusti marraskuussa 2013 kaksi työryhmää valmistelemaan hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta uusien hankintadirektiivien pohjalta

Valmisteluryhmä (pj TEM:stä):• Valtiovarainministeriö• Sosiaali- ja terveysministeriö• Suomen Kuntaliitto• Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy• SAK• STTK• EK• Suomen Yrittäjät• SOSTE

3

Ohjausryhmä

Laaja ohjausryhmä (lähes 30 edustajaa), pj. Pekka Timonen TEM:stä, mukana valmisteluryhmä-edustajien lisäksi

• Kaikki muut ministeriöt• Tuomioistuinlaitos• Akava• Keskuskauppakamari• Neljä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajaa• MTK• Asianajajaliitto• Puheenjohtajana Pekka Timonen

Työryhmien toimikaudet päättyivät 30.4.2015

4

Ehdotus uudeksi hankintalainsäädännöksi

Mietinnössä ehdotetaan, kuinka uusien EU:n hankintadirektiivien säännöt otettaisiin huomioon kansallisessa hankintalaissa:

- hankintadirektiivi, - erityisalojen hankintadirektiivi ja - julkisten käyttöoikeussopimusten (konsessio) direktiivi

Ehdotus sisältää kaksi lakia - laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista - erityisalojen hankintalakiKäyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin säännöt sisältyvät näihin kahteen lakiin. Suomen lakien päätavoitteet ja keskeinen sisältö samoja kuin mitä EU:n hankintadirektiiveissä.

5

Lakiehdotusten keskeiset tavoitteet

Uudistetaan hankintalainsäädäntö yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi:

- Lisää ohjausta muun muassa hankintamenettelyjen etenemisestä, hankintalainsäädännön soveltamisalasta eri tilanteissa, yhteishankinnoista. Ohjausta aiempaa enemmän erityisesti aiempaa laajemmissa perusteluissa.

- Erityisesti EU-kynnysarvot alittavissa ns. kansallisissa hankinnoissa nykyistä paljon kevyemmät ja väljemmät menettelysäännöt

- Lisää joustoa mahdollisuudella neuvotella nykyistä laajemmin hankintayksikön ja tarjoajien välillä tarjouskilpailun aikana

6

Esimerkkejä joustavoittamisesta

Selkeytetään sääntelyä markkinoiden ennakkokartoituksesta – on mahdollista ja suositeltavaa kartoittaa etukäteen tarjontaa ja myös esim. palveluissa käyttäjien tarpeita/toiveita.

Neuvottelumenettelyn käyttö hyvin laajasti mahdollista – mutta kerrottava tarkemmin etukäteen mitä aiotaan hankkia ja millä vähimmäisehdoilla.

Innovaatiokumppanuus: mahdollista valita tuotekehityskumppani, jolta aikanaan ostetaan kehitelty palvelu tai tuote suoraan.

Sähköisten hankintatyökalujen käyttöä yksinkertaistettu.

Tarjousten pienten virheiden korjaamismahdollisuus: Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajia tarkentamaan annettujen tarjousten epäselvyyksiä tietyissä rajoissa.

Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuutta hieman kevennetty: vertailun sanallinen perustelu yksityiskohtien osalta mahdollista tehdä yleisemmin ilmauksia.

7

Sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat

Uudistetaan lainsäädäntöä siten, että ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioiminen on entistä sallitumpaa ja helpompaa:- Nykyisinkin sallittua oikeuskäytännössä ja asiasta on ohjeistustakin (Suomessa annettu VN periaatepäätöksiä kestävistä ja yhteiskuntavastuullisista julkisista hankinnoista sekä TEM julkaissut oppaan), muttei suoraan laissa.

Hankintalakiin uutta ja yksilöidympää säätelyä em. näkökohtien huomioon ottamisesta:- Yritys, jonka vastuuasemassa RL työrikoksista vankeusrangaistukseen tuomittu henkilö on pakko sulkea tarjouskilpailusta- Hankintayksiköiden selvitettävä nykyistä laajemmin myös alihankkijoiden taustat- Elinkaarikustannusten huomioimisesta (ympäristönäkökohdat) kokonaan oma pykälänsä – voidaan huomioida muutakin kuin vain hankintahinta (esimerkiksi energiankulutus ja jopa päästöt ympäristöön)

8

Pk-yritysten asema julkisissa hankinnoissa

TEM:n tilaama selvitys Suomen Yrittäjiltä: PK-yrityksillä ollut vaikeuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

• Hankintojen kokoluokka on ollut liian suuri pk-yritysten resursseille, hankintoja ei kilpailutettu pienempinä erinä/osatarjouksina

• Tarjouskilpailuun osallistumisesta on syntynyt kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa pk-yrityksille (on pitänyt toimittaa laajasti erilaisia selvityksiä tarjouksen liitteenä)

Ehdotetaankin, että • Laissa asetettaisiin hankkijalle velvoite perustella päätös olla

jakamatta hankinta pienempiin ja pk-yrityksille sopivampiin osiin• Vain voittaneelta tarjoajalta vaaditaan kaikki kirjalliset selvitykset,

tarjouskilpailuun osallistuvilta riittää vakuutus vaatimusten täyttymisestä (hankkija voi kuitenkin epäillessään vakuutuksen todenperäisyyttä missä tahansa vaiheessa vaatia varsinaisia selvityksiä)

9

Ehdotus kynnysarvoiksi ja ulosmyynti

Hankintasääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi ehdotetaan kansallisten kynnysarvojen nostamista:Kynnysarvojen korotuksia:- Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 e => 60 000 e- SoTe-palveluhankinnat 100 000 e => 300 000 e- Käyttöoikeussopimukset (palvelut) 30 000 e => 500 000 e- Käyttöoikeusurakat 150 000 e => 500 000 eEi korotuksia:Rakennusurakat 150 000 eEräät työvoima-koulutuspalvelut 100 000 e

Sidosyksikön ulosmyynti: enintään 10 % liikevaihdosta

10

Muutosten vaikutuksia ilmoitusmääriin

Hankintojen arvosta - 90 milj. euroa menettelyn ulkopuolelle.Hankintojen kpl-määrästä - 2600 kappaletta hankintoja ulkopuolelle

(kokonaismäärä 15 000, eli vähennys 17 %).

Vähennykset HILMA-ilmoitusmäärissä:Tavarat ja palvelut, korotus 30 000 => 60 000 euroon

- Tavarahankinnat - 150 kpl (vähennys 20 %)- Palvelut - 100 kpl (vähennys 14 %)

Sote ym palvelut, korotus 100 000 => 300 000 euroon- Sote-hankinnat - 160 kpl (vähennys 29 %)

Käyttöoikeussopimukset, korotus 30 000 => 500 000 euroon- Palvelut - 15 kpl (vähennys 88 %)

Käyttöoikeussurakat, korotus 150 000 => 500 000 euroon- Urakat - 4 kpl (vähennys 50 %)

11

Kansallinen liikkumavara - keskustelua valmisteluryhmässä

Kansalliset kynnysarvot, haarukkaa:- Tavara- ja palveluhankinnat: 50 000 – 100 000 (erityisehdoin)- SOTE-palvelut: 200 000 – 750 000 (= EU-raja)- Käyttöoikeussopimukset: 200 000 – 1 000 000

Sidosyksikkösäännöt (in house), myynti markkinoille, haarukkaa:- Kilpailuneutraliteettia korostava kanta: ulosmyynnin tulisi olla vain

poikkeuksellisesti ja hyvin vähäisissä määrin mahdollista. Ulos-myynti ei saisi vaarantaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasapuolisuutta.

- Direktiivin mahdollistama myynti: Ulosmyynnin osuus saisi olla enintään 20 % sidosyksikön liikevaihdosta.

12

Hankintojen laatu

Valmistelussa saatu palaute: julkisten hankintojen lopputulosten laadussa on parantamisen varaa.- Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa laatu voi jäädä asiakkaiden tarpeisiin nähden liian alhaiseksi.- Vaikka hankintalainsäädäntö on menettelytapalaki eikä siinä säädellä hankinnan sisällöstä, voidaan laatutekijöihin kiinnittää huomiota myös hankintalainsäädännössä.- Mietinnössä esitetään, että hankkijan tulee perustella päätöksensä käyttää palveluissa ja urakoissa pelkkää halvinta hintaa; tarkoituksena ohjata laatutekijöiden tehokkaampaan huomioimiseen.- Esitetään myös, että hankkijan on kiinnitettävä vahvemmin huomiota esteettömyyteen ja kaikkien käyttäjien tarpeet täyttävään suunnitteluun hankinnan kohdetta määriteltäessä.

13

Laatu sosiaali- ja terveyspalveluissaErityisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa on pyritty korostamaan asiakkaiden asemaa ja hankintojen laatua- Muistutetaan laissa, että hankkijan on otettava huomioon kyseistä sosiaali- ja terveyspalvelua koskeva muu velvoittava lainsäädäntö (esim. sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki);- Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen, siten kuin asiasta muualla lainsäädännössä säädetään;- Ehdotetaan, että hankintayksikön olisi pyrittävä ottamaan huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin liittyvät, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät.

14

Laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa

- Ehdotetaan myös, että pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hankintayksikön olisi pyrittävä määrittämään sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia asiakkaille.. - Hankintayksiköitä muistutettaisiin kiinnittämään huomiota hankinnan sopimuskauden pituuteen sekä muihin keskeisiin ehtoihin siten, ettei hankinnan lopputulos johtaisi asiakkaan kannalta kohtuuttomuuteen tai epätarkoituksenmukaisuuteen. Muistutetaan mahdollisuudesta käyttää toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia. Tällaisia palveluita voisivat olla esimerkiksi muistisairaiden vanhusten, mielenterveyskuntoutujien tai vammaisten henkilöiden palvelut taikka lastensuojeluun liittyvät palvelut

15

Sähköinen tietojenvaihto tarjouskilpailuissa

Uusien hankintadirektiivien mukaisesti mietinnössä ehdotetaan, että viimeistään vuonna 2018 kaikki Suomen hankintayksiköt siirtyvät täysin sähköiseen tietojenvaihtoon/viestintään tarjouskilpailuissa. ”Paperiversiot” poistuvat. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että

• Hankintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan vain verkossa• Tarjouspyyntöasiakirjat julkaistaan vain verkossa• Tarjoukset jätetään ja vastaanotetaan vain sähköisesti verkon

kauttaEhdotetaan myös direktiivien mukaisesti tarkempaa säätelyä tietoturvallisuudesta ja sähköisten viestintätapojen poikkeustilanteista (esimerkiksi rakennusurakassa jätetään perinteinen pienoismalli)

16

Muita esille tulleita ehdotuksia

Halvin hinta: pelkän halvimman hinnan käyttömahdollisuus vertailuperusteena palveluissa ja urakoissa tulisi poistaa kokonaan, hankintayksikön miksi-perustelu ei riittävää.

Hankintasopimuksen ehdot: työehtojen noudattamista koskevan erityisehdon asettamista koskeva velvoite tulisi laajentaa kaikkiin hankintayksiköihin ja kaikkiin hankintoihin (ei vain ILO 94- sopimuksen mukaisesti, valtion urakoihin).

Alihankinta: pääsopimuskumppanin velvoitetta ilmoittaa etukäteen alihankkijat pitäisi laajentaa myös muihin kuin hankkijan valvonnassa oleviin urakoihin ja palveluhankintoihin sekä myös pidemmälle alihankintaketjuun.

Palvelua käyttävälle asiakkaalle laajempi valitusoikeus laadusta.Hankintojen valvonta: kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja mahdollisesti muille

viranomaisille tehtäväksi julkisten hankintojen lainsäädännön valvonta. Samalla tulisi huolehtia viranomaisen tarpeellisista resursseista.

17