freedoms-lehti 12/2011

8
Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää vuotta 2012!

Upload: niko-hatara

Post on 11-Mar-2016

242 views

Category:

Documents


3 download

DESCRIPTION

Freedoms-lehti, 14.12.2011

TRANSCRIPT

Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää vuotta 2012!

facebook/freedoms2

Freedoms ilmestyy Kouvolan Sanomienliitteenä 14.12.2011

Vastaava päätoimittajaMarkku HataraUlkoasu ja taittoKouvolan Sanomat, mainospalveluPainopaikka Lehtikanta Oy

Freedoms-tiimi kiittää yhteistyökumppaneitaan ja toivottaa rauhallista joulua Freedoms-hengessä!

Yhdessä yhteisellä asialla: huumeista ja päihteistä vapaa nuoruus. Poliittisesti ja uskonnollisesti riippumatonta toimintaa.

Seuraava Freedoms ilmestyy keväällä 2012

Ota ilO irti hetkestä ja nauti siitä mitä sinulla on - ajatuksena kaunis mutta käytännössä sen toteuttami-nen tuntuu joskus todella vaikealta, ehkä jopa mahdottomalta.

talven saapuessa mieli tahtoo ve-tää maahan ja ajatukset synkistyvät samaa tahtia kuin pohjoisen taivas talven saapuessa. Aurinko näyttäy-tyy vain ihan vähän.. kuin kiusallaan. Vaikka siihen pieneenkin valon vil-kahdukseen tulisi olla tyytyväinen.

pienen lapsen elämää seuratessa on kateellinen siitä vilpittömyydes-tä ja elämän asenteesta, mikä heillä on. Ei huolta tulevasta, ei murhetta menneestä - on vain tämä hetki ja se riittää. Vuodet vierivät ja leikit muut-tuvat totisiksi, eikä vain tämä hetki

enää riitä. Vanhetessaan elämältä al-kaa usein hakea ja vaatia jotain uutta ja jännittävää. Arki alkaa puuduttaa ja jännitystä alkaa etsiä vääristä paikois-ta. Hetken huuma on puuduttavan arjen pelastusrengas - kunnes siitäkin tulee arkista ja alat kaivata mennyt-tä turvallista arkea. Miksi ihminen ei voi nauttia tästä hetkestä ja lakata haaveksimasta jostain kaukaisesta tai muistelemasta mennyttä?

talviajan vietämme usein muis-tellen mennyttä kesää tai tulevia yöt-tömiä öitä, mustan talven keskellä kiroamme lumettomuutta kunnes valkoinen maa saa meidät taas raivon partaalle riehuessamme lumilapion varressa.

Kuten mainOKsessa todetaan: lak-kaa haaveksimasta ja syö pizzasi poi-ka! Meidän tulee tehdä samoin. Kaiva tilaamasi zumba-kurssi laatikon poh-jalta, teroita tylsistyneet luistimesi tai vaihda pölyiseen kitaraasi uudet kielet. Kun otat askeleen eteenpäin on tavoitteesi ja haaveesi askeleen verran lähempänä. Itseään täytyy ot-taa tiukasti niskasta kiinni ja toteuttaa suunnitelmansa. On ihmisiä ketkä puhuvat, ja on ihmisiä ketkä tekevät!

Oikein onnellista ja rauhallista joulun odotusta ja loistokasta uutta vuotta!

Ps. Hetkestä ilo irti: ulkona sataa vettä, on kylmä ja pimeää..hmm.. No minä lähden oman kullan kanssa löylyihin rentoutumaan ja nauttimaan oman saunan lämmöstä. Niko

Hetkessä elämisen vaikeus..

james Dean Frank Sinatran seurassa. Michael Monroe Eino Grönin duettona. Pikku Myy Ajankohtaisessa kakkosessa. Pieni kapinallinen viisaiden ja rauhallisten aikuisten maailmassa. Siltä minusta välillä tuntuu.

en halua käydä nukkumaan ajoissa vain koska se on järkevää ja aamulla on oltava pirteänä töissä. En halua jättää harrastuksiani väliin vain koska minun täytyy tehdä vielä töitä, jotta seuraavana päivänä on kaikki töissä tip top. En halua jättää kirjoja kesken, neuleita neulomatta. Vain koska minun täytyy tiskata ja pestä pyykkiä, jotta aamulla on puhtaita astioita ja vaatteita, kun lähtee töihin. Huomaan, että en ole vielä tarpeeksi ”aikuinen”.

”minä haluan.” ”Minä en halua.” ”Miksi minun pitää?” ”Mitä haluan oikeasti tehdä isona???” Elämä näyttää vyöryvän eteenpäin kriisistä toiseen. Viime keväänä koin erokriisiä opiskeluelämästä. Tein gradua tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia. Olin ahdistunut, eikä gradun tekeminen aina oikein huvittanut. Elämä tuntui välillä vain tyhjältä tekemiseltä. Haaveilin valmiista gradusta, töiden aloittamisesta, uudesta kodista ja sen sisustamisesta.

nyt Olen aloittanut työt. Minulla on asunto, jota olen saanut sisustaa ja viime viikkoina laittaa joulukuntoon. On jouluvalot omenapuussa ja lyhty oven pielessä. Viime keväiset haaveeni siis toteutuivat, joka ikinen. Miksi tunne elämästä vain tekemisenä silti hiipii välillä kiusaamaan päiviäni? Hyppäsinkö vain uuteen kriisiin?

viisaat ihmiset ovat sanoneet kriisien kuuluvan elämään. Niiden kautta avautuu uusia mahdollisuuksia ja tapoja elää. Lohtua kriisiin tuovat muun muassa hyvät muistot opiskelijaelämän huolettomuudesta. Hyvinä ja herkullisina päivinä poltan kynttilöitä, luen kirjastani yhden kappaleen, neulon yhden kerroksen. Heikkoina hetkinä teen parhaani, jotta jaksaisin myös silloin kasata ympärilleni kauniita ja kivoja asioita, hyvää musiikkia, hyvää ruokaa, edes niitä kynttilöitä.

valehtelisin jOs väittäisin, että elämäni on kurjaa. Olen saavuttanut tavoitteitani, olen tavannut mahtavia ihmisiä, minulla on rakastavia ihmisiä ympärilläni. Kyse on vain minusta ja huonosta muististani. Ehkä en osaa koko ajan muistaa hyviä asioita, joita olen saanut ja jotka minua ympäröivät.

elän varmaanKin vain uutta vaihetta elämässä ja kuten kaikkeen uuteen, se vaatii totuttelemista ja oman löytämistä. Pikku Myy minussa herää varmasti edelleen ajoittain ja kapinoi aikuisen elämän järkevyyttä vastaan. Mutta toisaalta, onko pienessä Pikku Myyssä mitään pahaa? Ehkä pieni Pikku Myy kuuluu myös jokaiselle ”aikuisen elämää” elävälle. Ehkä pieni ”kapina” on merkki siitä, ettei suostu vain tekemään, vaan haluaa itse oikeasti vaikuttaa elämänsä suuntaan.

ihailen ihmisiä, nuoria ja aikuisia, jotka elävät isolla E:llä. Ihmisiä, jotka harrastavat, touhuavat ja nauravat. Uskon, että täysillä eläminen ei ole mahdotonta kenellekään. On vain löydettävä ne omat jutut, jotka täydentävät itseä. Ehkä en aiokaan odottaa mitään, vaan vain elää. Nyt. Tässä. Ehkä annankin Pikku Myy jatkaa eloaan minussa. Ja poltella edelleen niitä kynttilöitä. SATU

jOulun aiKaa, joulun taikaa. Kuka laulaa siasta, kuka tontuis-ta, kirkot täyttyvät kauneimmista joululauluista ja papit hehkut-tavat joulutarinoitaan Jeesus-lapsesta. Hautuumaat syttyvät kynttiläloistoon, kun pois nuk-kuneille läheisillemme kynttilöi-tä sytytämme. On jouluyö.

vilsKettä ja vilinää ja visat vinkuvat joulutonttujen täyt-täessä pukin kontteja, kunnes koittaa hetki jolloin "Suomen Turuus" julistetaan joulurauha. Joulusaunaan, glögiä, jouluolut-ta ja nautitaan jouluruokaa, jota tarjoo kunnon väki: kinkkua, puuroa, lanttu- ynnä muita laa-tikoita, kaikkea luumukiisselistä joulupipareihin ja sitten...

nO OnKOs tullut kesä talven keskelle... Hiljaa, hiljaa... Vanha-kin nyt nuortuu kuin lapsi leik-kimään...

KOp, KOp, KOp! Joulupukkihan se siellä. - Porollako sitä pukki tuli? - No, porollahan sitä. Pukki on jo niin vanha ja ehkä vieläkin van-hempi. Mutta vaikka pukki on-kin niin vanha, niin vanhanakin pukki ehtii näin jouluna käydä kodista kotiin katsomassa kiltte-jä lapsia.

vOisiKOs sitä jOulun aikaan muunlaisia lapsia ollakaan kuin

kilttejä? Joululahjatkin kertovat siitä omaa kieltään, että ollaan sitä oltu kilttejä muulloinkin kuin vain jouluna. On oltu kilttejä koko vuosi - tai mitä nyt silloin kerran tuli sanottua, tehtyä sellaista mikä ei ollutkaan niin kilttiä, tuli oltua tuhma. Äiti ja isä joutuivat torumaan, että pitää olla kiltisti.

mutta entäs isä ja äiti, eikö heidän tarvitsekaan olla kiltisti? Isäkin tuli kännissä kotiin, vaikka hyvin tiesi, ettei me siitä kännis-sä tykätä. Äitikin, se aina huutaa, ettei sitä millään jaksaisi kuun-nella. Riitelevät niin, että minua pelottaa ja juoksen omaan huo-neeseen piiloon.

entäs sillOin Kun haluaisin, että äiti ja isä olisivat kotona? Ett-eivät he olisi aina töissä, harras-tamassa, kokouksissa, jumpas-sa, oluella, missä milloinkin - ja minä saan olla aina yksin. Paitsi

tietenkin silloin kun mennään mökille, maalle, laskettelemaan, lomalle jonnekin lämpimään ja minulle sanotaan, että siellähän on niin kivaa.

ja KaiKen lisäKsi aina minun pitää harrastaa jotakin, eikä ku-kaan koskaan kysy minulta, onko minulla kivaa. Joskus yritän kyllä siitä sanoa, huudan, kiukutte-len ja kapinoin, mutta ei minua kukaan kuule. He sanovat vaan: - Muista olla kiltisti!

KaiKen KuKKuraKsin vielä pukkikin kysyy: - Oletko ollut kiltti? Mitäpä siihen voin muu-takaan vastata kuin: - Kyllä minä olen ollut kiltti.

Ollaan Kilttejä, Hyvää Joulun aikaa ja kiltisti vuoteen 2011

MAke HATArA

Kiltisti

facebook/freedoms 3

ToimiTTaja isTuu odotushuo-neessa eläinlääkärillä, sisällä on koirapotilas hammaskiven pois-tossa. Koiranpotilaan omistaja kysäisee - missä se sinun lääkä-riä tarvitseva eläin, onko ehkä taskussa? - Ei ole, jutun teossa tässä ollaan, toimittaja vastaa. Hetken kuluttua potilaan ham-paat on kiillotettu ja pääsemme teekupposen äärelle tekemään eläinlääkäri Erja Saarron kanssa juttua koirista ja näin pääsen kur-kistamaan koiran maailmaan.

Erja kErToo, että jo 11- ikäisenä hänelle oli selvää, että hänestä tu-lee isona eläinlääkäri. Hän oli jou-tunut viemään hamsterin eläin-lääkärille, mutta se oli sen verran sairas, että sitä ei voitu pelastaa ja se kuoli. Silloin Erja päätti, että hänestä tulee eläinlääkäri, mutta kuitenkin perimmäinen syy oli halu auttaa muita eläimiä.

kEskusTElummE kääntyy sii-hen, mitä eläinlääkärin näkö-kulmasta katsottuna nuoren tai yleensäkin henkilön, joka haluaa hankkia koiran itselleen, pitäisi ottaa huomioon. Ensimmäiseksi

pitää miettiä haluaako ison vaiko pienen koiran, seura-, harras-tus- vai metsästyskoiran. Minkä kokoinen on asunto, josta tulisi koiran koti vai olisiko koiralla mahdollisuus asua ulkotarhassa eristetyssä tai lämmitetyssä ko-pissa. Pitää myös miettiä onko itsellä aikaa koiralle. Nuoren ja keski-ikäisen koiran kanssa pi-tää lenkkeillä keskimäärin 2-3 tuntia päivässä eikä sitä voi jättää yöksi tai loman ajaksi yksin ko-tiin. Sitoumus koiraan on myös elinikäinen, joka voi olla jopa 20 vuotta. Kun tämä kaikki on selvi-tetty, kannattaa alkaa miettiä koi-ran terveyteen liittyviä juttuja.

sEkä isoilla ETTä pienillä koi-rilla saattaa olla nivel- tai luusto-ongelmia. Joillakin roduilla niitä on enemmän kuin toisilla, mikä kannattaa ottaa huomioon ro-tua valitessa. Rekisteröidyillä ro-tukoirilla vanhemmat on usein tutkittu esim. lonkka-, kyynär- ja polvisairauksien varalta ja tiedot ovat saatavilla. Rekisteröimät-tömillä rotukoirilla ja sekarotui-silla vanhempien sairauksista ei useinkaan ole tietoa. Pientä

pentua ei vielä voi tutkia edellä mainittujen sairauksien varalta, joten tässä pitää katsoa nimen-omaan koiran vanhempia.

lyTTynaamaisET koiraT, ku-ten mopsit ja bulldogit, voivat näyttää söpöiltä, mutta niillä on usein hengitysvaikeuksia. Jos koira rohisee, se on merkki hengitysvaikeuksista. Tällaisesta koirasta ei saa lenkkikaveria pit-kille lenkeille ja se kärsii koko elä-mänsä enemmän tai vähemmän siitä, että joutuu tekemään työtä jokaisella hengenvedolla.

joillain koiraroduilla on suurempi alttius ihosairauksille. Jos koiran nahka on kovin poi-muinen, sillä on suurempi altti-us ihosairauksille kuin sellaisella koiralla, jonka nahka on ”sopivan kokoinen”. Sharpei on esimer-kiksi rotu, joka on niin sairaaksi jalostettu, ettei sellaista pitäisi edes ottaa lemmikiksi. Toisilla roduilla saattaa olla muita perin-nöllisiä sairauksia, kuten sydän- , silmä- tai munuaissairauksia. Netistä saa hyvää tietoa näistä-kin asioista.

ylEisimpiä syiTä eläinlääkäriä tarvitsevilla koirilla ovat korva- ja iho-ongelmat, tuki- ja liikunta-elinsairaudet sekä hammashoi-dot. Rokotukset kannattaa pitää ajan tasalla. Niillä voidaan estää monia vakaviakin sairauksia, ku-ten penikkatautia, parvoa, tarttu-vaa maksatulehdusta, raivotautia ja kennelyskää. Terveyden lisäksi kannattaa ottaa huomioon se, että vaikka saisi koiran tai kissan ilmaiseksi, niin niiden ylläpito ei ole ilmaista. Koiranpitoa voi hy-vin ajatella harrastuksena ja kaik-ki harrastushan maksaa, mikään ei ole ilmaista.

EläimEllE kannaTTaa ottaa eläinlääkärikuluvakuutus tai avata erillinen tili, johon säästää rahaa tapaturmien ja sairauk-sien varalle. On todella ikävää, jos joutuu lopettamaan muuten terveen eläimen, jolla on esim. jalka poikki, vain siitä syystä, ettei omistajalla ole rahaa hoidattaa eläintä kuntoon.

Koira rohisee

- Tähän EläinjuTTuun innostuin jo lapsena, sain kissan ja koiran. Lap-sena kiersin naapurustossa talosta taloon etsimässä leikkikaveria, mut-ta naapurustosta ei löytynyt sellaisia, aloin leikkiä koirien kanssa. Näin mi-nulle muodostui mielikuva koirista; pidin niitä eräänlaisena leikkikaveri-na kolmekymppiseksi saakka. Mutta ongelmaksi siinä muodostui se, että homma ei toiminutkaan, koirat eivät totelleet. Lisäksi olin ylienerginen tyyppi, Maria kertoo.

- minulla oli murrosiästä alkaen ongelmia koirien kanssa. Ne pissivät sisälle, uroskoira saattoi purra toisia koiria ääritilanteessa. Koirat eivät to-telleet aina, ne tottelivat silloin kun niitä itseään huvitti. Ne halusivat liik-kua omaan suuntaan eivätkä ne pitä-neet minua auktoriteettinaan. Kotiin tullessa ne hyppivät ja haukkuivat. Luulin, että ne olivat onnellisia, mut-ta tosiasiassa ne olivatkin kiihtyneitä ja ahdistuneita. Selviäminen niinkin hyvin koirien kanssa johtui siitä, että olivat hyvähermoisia koiria.

- oli minun onni, että henkilö jolta toisen koiran hankin, oli kokenut kas-vattaja ja osasi nähdä sen, että minkä-lainen koira minulle sopii. Ei ollut mi-kään vahinko, että sain hyvän koiran. Siihen aikaan minulla oli mäyräkoira ja bullterrieri.

- harrasTin ja koulutin ja sitten löysin tieni koirakouluttaja Pertti Vi-landerin oppiin ja hän opetti minulle koiran laumakäytöslogiikkaa.

- opin sEn, että koira ei tosiaan ole mikään leikkikalu, koiralle elämä on totisinta totta. Täältä koiran koulutta-jan näkövinkkelistä katsottuna, tulee mieleen väkisinkin se, että suurin

osa suomalaisista koirista on ongel-makoiria. Harvemmin ongelmat johtuvat koirista, yleensä ongelmat johtuvat koirien hoitajista. Otetaan koiria, jotka eivät vaan sovi kyseiselle ihmiselle. On monia henkilöitä, jot-ka haluavat koiran, mutta heistä ei oikein olekaan koiran pitäjiksi. Koi-ran pitoon liittyy monia huomioon otettavia seikkoja.

- suunniTEllEssa ensimmäisen koiran hankintaa, kannattaa mennä sellaisen koirahenkilön juttusille, joka osaa analysoida minkälainen koira sinulle sopii vai sopiiko koira sinulle ollenkaan. Vasta tämän jälkeen kan-nattaa ryhtyä tosissaan miettimään koiran hankintaa.

- koiran hankinnassa pitäisi ottaa huomioon se, onko resursseja tyydyt-tää koiran liikunnan tarve, sillä koira on luotu liikkumaan. Pitää ottaa huo-mioon omat henkiset ominaisuudet ja hankkia niihin sopiva koira. Sitten pitää ottaa huomioon elinolosuhteet, joihin koiran ottaa. Taloudelliset olo-suhteet pitää huomioida, sillä koiran pito ei halpaa huvia. Ruuan lisäksi kouluttaminen vaatii aikaa ja rahaa ja lisäksi on eläinlääkärissä käynnit ynnä muita koiran hoitoon sisältyviä kuluja.

- sillä, oTETaanko koira kerrosta-loasuntoon vai omakotitaloon, ei ole niinkään suurta merkitystä. On huo-mattu, että kerrostalossa asuvien koi-rat saattavat olla onnellisempia kuin jotkut omakotitalossa asuvien koirat. Kerrostalossa asuva ihminen joutuu ulkoiluttamaan koiraa, jolloin koira saa liikuntaa isäntänsä kanssa, kun taas omakotitalossa on usein aidattu piha, jonne koira lasketaan ja jossa koira joutuu olemaan yksin. Se ei ole

isännän ja koiran suhteelle hyväksi, koska usein koira on jo joutunut ole-maan yksin omistajan töiden ajan.

ylEEnsä apua haetaan koirakou-luttajalta siinä vaiheessa, kun ollaan hallitsemattomassa, toivottomalta näyttävässä tilanteessa ja ollaan to-taalisen epätoivoisia. Yleisimmät syyt avun hakuun ovat: yleinen totte-lemattomuus, hallinnan puute, koi-ran vetäminen hihnassa sekä koiran räyhääminen.

- monEsTi koiran omistajan on hirmu vaikea hakea apua, sillä koi-ran käytös paljastaa hoitajasta niin paljon. Mutta jos oikeasti halutaan koiran muuttuvan, on omistajan pakko nöyrtyä: jollei hän suostu riisuutumaan alastomaksi - luopu-maan vanhasta, on muutos koirassa saman hoitajan hoivissa hyvin vaikea, jollei mahdoton.

ongElmakoiran käytöstä muutet-taessa on ihmisen hyvä varautua luo-pumaan kaikesta vanhasta. Täytyy suostua niin sanottuun radikaaliin elämän muutokseen itsessään, sillä jollei siihen suostu, ei koiraakaan voida muuttaa, vaan vanhat manee-rit säilyvät ennallaan.

ylEEnsä, jos ihminen suostuu muutokseen itsessään, homma korjaantuu ja ongelmia ei enää tule. Tarvitaan ihmisen ja koiran henkinen yhteys. Yleensä vahvan itsetunnon omaava, itsekäs, koiraa lukeva ihmi-nen on sellainen, jota koira kunnioit-taa. Koira tarvitsee vahvan määrätie-toisen johtajan, johon se voi luotaa. Tämä pätee kaikkiin koirarotuihin eikä tässä kohdin rodulla ole mitään merkitystä, sillä koira on aina koira.

koiran ja ylEEnsäkin eläinten kanssa toimiessa kannattaa käyttää tervettä maalaisjärkeä. Ne toimin-tatavat, jotka ovat käyttökelpoisia koiran ja omistajan suhdetta korjat-taessa, voidaan jättää ennalleen. Koi-rat, kuten eläimet yleensäkin, ovat herkkiä ja aistivat ihmisen epävar-muuden. Koiran ja ihmisen yhteinen kieli on aika yksinkertainen, voi sa-

noa, että sen joka haluaa itselleen koiran, täytyy omaksua koiran mieli ja pyrkiä tasapainoon.

Maria SeppänenKoiranKouluttajaKoiraKoulu HoMeettawww.HoMeetta.net

Koiran käytös paljastaa

facebook/freedoms4

Kouvolan yrittäjät ry:n pu-heenjohtaja Siru Vainio kertoo, että kun hän valmistui 1996 vaatetus- ja sisustusalan artesaaniksi Kouvolas-sa, ei silloinkaan ollut tarjolla oman alansa töitä, joten hän päätti perus-taa oman yrityksen. - Silloin kun hain opiskelemaan tälle alalle, en tiennyt alan työnsaantimahdollisuuksista mitään, oli vaan hirveä himo tehdä näitä töitä, kertoo Siru.

lapsuudesta lähtien Siru sa-noo saaneensa tehdä aika vapaasti ja toteuttaa itseään. Hän kertoo, että nuoruus oli hyvinkin sallivaa, ei ollut liian tiukkoja sääntöjä, totta kai oli rajat, mutta niiden puitteissa sai toi-mia vapaasti ja ajatella itsenäisesti. Koulussa Siru sanoo olleensa hyvä, mutta hän ei tykännyt käydä koulua, koska se tuntui niin rajatulta.

- Koin, että KaiKista yritettiin tehdä samanlaisia, laittaa samaan muottiin. Minun mielestäni op-pimisympäristö oli tuolloin, ja on ehkä vieläkin tehty tietynluonteisia varten. Olen sitä mieltä, että ei se lu-entotyylinen opetus ole ainoa vaih-toehto, kyllä ihmisen täytyy päästä oppimaan muutenkin.

- Mielestäni Koulutus ei edel-leenkään tarpeeksi salli kehitettävän uusia asioita. Meillä kyllä on Suomes-sa "kirjanoppineita" viisaita ihmisiä, mutta tekemisen taidot ovat vähän puutteellisia. Toki tänä päivänä on näkyvissä, että tässä kohdin ollaan menossa parempaan suuntaan.

- haluaisin Kannustaa nuoria siihen, että jos vaan on mahdollista ja uskallusta, niin lähtisivät mah-

dollisimman aikaisin työelämään. Opiskella voi aina, sillä nykyaikana on niin loistavat mahdollisuudet koko elämän ajan kestävään op-pimiseen. Monella alalla olisi jopa järkevämpää opiskella laajemmin vasta kun perustekeminen on hans-kassa.

- olin juuri äsKen pitämässä am-mattikorkeakoulun oman alani val-mistuville opiskelijoille tilaisuuden, jossa kerroin minkälaisia ovat tämän päivän suomalaiset sisustusalan yri-tykset – pääasiassa ”mikroja”, joissa työnkuva on laaja ja moniosaamista tarvitaan. Oli hämmästyttävää, ettei-vät he oikein tienneet sitä, millaisiin yrityksiin heitä koulutetaan.

- suoMen yrityKsistä noin 90 prosenttia on alle 10 henkeä työllis-täviä, niin sanottuja mikroyrityksiä. Näistä yhden henkilön yrityksiä on yli puolet. Työntekijöiltä odotetaan erilaista osaamista kuin suurteolli-suudessa. Koulujen ja yrityskentän yhteistyö on äärettömän tärkeää ja sitä pitää koko ajan kehittää, jotta opiskelijat saavat mahdollisimman ajantasaista tietoa alastaan sekä myös työelämä tulevista tekijöis-tään.

sirun yrityKsessä tilanne on työn vaihtelevuudesta johtuen sel-lainen, ettei ole mitään järkeä palka-ta henkilökuntaa. Siru toimii yhdes-sä muiden yrittäjien kanssa, kaikki ovat alansa ammattilaisia ja tekevät alihankintatöitä toisilleen.

- työnteKijäjärjestöt protes-toivat tällaista toimintaa vastaan, että tämä on sellaista "pakkoyrittä-

mistä", mutta tämä on usein pien-yrittäjän ainoa mahdollisuus työl-listää ja työllistyä itsekin. Eihän syy ole yrittäjissä, ammattiyhdistykset ovat laatineet sääntönsä - heidän on myös syytä katsoa peiliin ja sallia joustavampaa palkkausta ja paikal-lista sopimista. Suomessa palkan-saajien edut ovat niin ylisäädeltyjä. Siitä seuraa, ettei palkkaus oikein toimi kaikentyyppisissä yrityksissä ja monet pienet yritykset eivät uskalla palkata.

- Mitäs sitten pitäisi tehdä? Ensinnäkin nuorten pitäisi jo tosi varhaisessa vaiheessa saada tietää millaisiin yrityksiin he mahdolli-sesti työllistyvät. Tuottaako heidän työpanoksensa, mistä ja miten hin-nat koostuvat - tätä pitäisi oikeasti opettaa. Yrittäjämäinen ajatteluta-pa on hyväksi, vaikkei koskaan ryh-tyisikään yrittäjäksi.

- se on tänä päivänä nuorten kanssa hieno homma, että nuoret

osaavat kannustaa toisiaan. Heidän keskuudessa ei ole enää sillä lailla ka-teutta, se on hieno homma se. Menes-tyminen ei ole koskaan keneltäkään pois, vaan menestys ruokkii menes-tystä ja nuorten keskuudessa tänä päivänä sallitaan menestyminen.

- nuorille haluan sanoa, että rohkeasti vaan elämään ja verkos-toitumaan. Yksin ei pidä jäädä, ei hyvässä eikä huonossa paikassa. Kun se on mahdollista, että ystäviä voi valita, niin on myös syytä miettiä ketä haluaa tuntea ja kenen kanssa kannattaa ”leikkiä”.

- nuorilla pitää toki olla auk-toriteetteja ja pitää olla selvät rajat, mutta yrittämistä ja erilaisuuden sallimista toivoisin. Tasapäistämi-nen ja liiallinen ihmisten valmiiksi paapominen pitäisi lopettaa, sillä emme vaan ole kaikki samanlaisia. Nuori täytyy opettaa kohtaamaan ja käsittelemään vastoinkäymisiä, sillä niitä vaan elämän varrella tulee.

- Kaupungille haluaisin heit-tää, että kaupungin viestinnän pi-täisi olla yrityslähtöisempää, sen pitäisi tuoda esille kaupungissa toi-mivia yrityksiä ja yrittäjiä. Kaupunki itsessään ei luo yrittäjyyttä, vaan sen pitäisi toiminnallaan tukea yrittä-misen mahdollisuuksia ja moni-muotoisuutta. Eivät yrittäjät halua kaupungilta rahaa, vaan tukea yrit-täjämäisen ilmapiirin parantami-seksi. Kaikessa kaupunkisuunnitte-lussa pitäisi kuunnella yrittäjiä, sitä miten sen suunnitelmat vaikuttavat yrittäjyyteen ja tätä kautta työllisty-miseen.

- Kun näMä KaiKKi toimet saa-daan kohdalleen, niin kyllä täällä kaikki saadaan toimimaan. Elinvoi-maisuutta saadaan lisättyä, se vaan tarvitsee kaikilta osapuolilta talkoo-henkeä: yrittäjiltä, kaupungilta ja asukkailta.

Hirveä himo teHdä

Kuvassa Sirun kanssa muotoilija/yrittäjä Annukka Kauppinen.

Kouvolan työ- ja elinkeinotoimis-tossa työskentelevän Mikko Seppä-sen vastuualueena on rakennus-, maa- ja metsäalat. Mikko kertoo tarkkailevansa näitä, mutta tarvitta-essa kaikki tekevät työ- ja elinkeino-toimistossa kaikkea.

- viiMe aiKoina on maarakennus-alalla ollut joitakin paikkoja tarjolla kaivinkoneen kuljettajille. Ongel-maksi on kuitenkin noussut se, että ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla. Oppisopimus voisi olla yksi vaihtoehto kouluttaa kuljettajia. Sitä on kuitenkin vaikea toteuttaa, koska ei ole koneita harjoittelukäyt-töön, kaikki koneet ovat tositoimissa. Yrityksillä ei ole välttämättä resursse-ja irrottaa harjoittelua varten koneita ja siitä syystä uusien kuljettajien kou-luttaminen on haasteellista. On myös käyty keskusteluja ammatillisesta

aikuiskoulutuksesta kyseessä oleval-le alalle, mutta ongelmaksi nousee siinäkin työmailla tapahtuvien har-joittelupaikkojen puute.

- vaKituisia työpaiKKojaKin on ollut tarjolla, esimerkiksi yhdistelmä-auton kuljettajien paikkoja tulee ajoit-tain tarjolle. Tähän löytyy monesti varusmiespalveluksen suorittaneita, jotka ovat armeijassa suorittaneet vaadittavan kuljettajatutkinnon.

jollei työ edellytä Suomen lain vaatimaa ammattipätevyyttä, työnantajat hakevat hyvää tyyppiä. Hyvän tyypin määrittelynä voidaan pitää sitä, että pärjää työyhteisössä ja luonnepuoli on sellainen, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

työhistoriasta ollaan Myös kiinnostuneita: kuinka pitkiä työsuh-

teita on takana ja mistä syystä työ-suhteet ovat päättyneet. Inhimilliset syyt, kuten työnantajan taloudelliset ja muut vastaavat syyt, ovat hyväk-syttäviä syitä työsuhteen päättymi-selle. Työnantajille on tärkeää saada pidempiaikaisia työntekijöitä, siitä syystä on tärkeää tietää työnhakijan työhistoriaa.

Kysyttäessä Miten täMä ylei-nen tiedotusvälineissä käytävä kes-kustelu taloudellisista ongelmista nä-kyy, vastaa Mikko, että tämä eurokriisi ei ainakaan vielä näy pahemmin. - Kyllä tämä on ollut aika samanlaista kaikkien näiden 13 vuoden aikana, jotka olen tässä työssä ollut. Oli aika millaista tahansa, niin hallitusohjel-mien vaikutukset eivät ole paikallista-solla olennaisesti eronneet toisistaan, on vetovastuussa ollut kuka tahansa.

Hyvää tyyppiä

IILIläinklinikka

Kappelikatu 11, 45130 Kouvolawww.elainklinikkasiili.net

Puh. 044 511 1957 Paperitehtaantie 3Myllykoski | 05-3254 500

Keskikatu 10 45100 KOUVOLAPuh. 05-3121 379

HuoltamoTimonen Teppo

Kuusaantie

Ritva Piipari

Hallituskatu 7B, 4 krs040-5009 199

LYMFATERAPIASairaanhoitaja

facebook/freedoms 5

km/h

km/h

km/h

Työvoimaneuvoja Sinikka Pu-ruskaisella on 28 vuotta takana työhallinnon palvelusta. 1983 työt alkoivat Helsingistä, muusikoiden työnvälityksessä, siihen aikaan ei Helsingissä ollut muita työttömiä kuin sellaiset elämäntapa eläjät, jot-ka vapaaehtoisesti jättäytyivät työelä-män ulkopuolelle.

- HelsingisTä joensuuHun 90-lu-vun alussa. Olihan se aika hyppäys, kun sai ensimmäistä kertaa kohda-ta oikeaa työttömyyttä, lama-ajan työttömyyttä. Taloudellinen ahdinko painoi Pohjois-Karjalaa raskaalla kä-dellä, kun töitä ei vaan ollut. Tosin oli lakisääteinen työllistäminen, jonka kautta löytyi töitä valtion ja kunnan palveluksesta - lähinnä määräaikaisia.

joensuusTa sinikka siirTyi Kuo-pion kautta Kouvolan työ- ja elinkei-notoimiston palvelukseen, jossa hä-nen toimenkuvaansa kuuluu nuor-ten työllistämiseen liittyvä neuvonta 17-25 ikävuoteen. Nuorten tilanne täällä Kouvolan alueella ei ole hyvä, sillä palkkatyötä on vaikea löytää.

-kouluTuksiin Haluaville nuo-rille saadaan kohtalaisen hyvin har-joittelupaikkoja sosiaali- ja terveys-alan puolelta, kuten päiväkodeista ja kouluista, mutta yrityspuolelta on välillä vaikeaa saada edes harjoittelu-paikkoja. Yrittäjät sanovat, että kun ei ole aiempaa työkokemusta, ei voida työllistää ja miten työkokemusta voi

saada, jos ei pääse edes harjoittele-maan.

- Tänä päivänä on myös enem-män koulutettuja työnhakijoita kuin esimerkiksi 80-luvulla, ammattikor-kea- ja yliopistotasoista, koulutuk-sensa päättäneitä työnhakijoita, joil-le ei ainakaan heti löydy koulutusta vastaavaa työtä. Yleensä haetaan erikoisosaajia, pitkää työkokemusta omaavia henkilöitä, hyviä tyyppejä.

- Työpaikan Hakemisessa hen-kilökemialla on ratkaiseva merkitys koulutuksen, työkokemuksen lisäksi, pohjalla on aina se vaatimus hyvästä tyypistä, jolla on hyvät sosiaaliset tai-dot tulla toimeen työyhteisössä niin työantajan, esimiesten kuin työtove-reiden kanssa ja koulutushalukkuus. - Kaiken tämän yli saattaa mennä joku erityisosaaminen, joka voi myöskin tulla siviilielämän puolelta, esimerkik-si harrastuksen kautta. Siksi työhaus-sa kannattaa olla rehellinen ja kertoa kaikki myös harrastuksista, sillä kos-kaan ei voi etukäteen tietää mikä asia osuu kohdalleen. Ei ole niin tärkeätä vaikka ei kaikkea osaisikaan, sillä mo-net asiat ovat opittavissa työssä. - TyöHaussa ei pidä olla kranttu, on hyväksi nöyrtyä ja ottaa vastaan mitä tahansa tarjolla olevaa työtä ja tällä tavalla hankkia työkokemusta ja vaikka työ ei olisikaan koulutusta vastaavaa, sillä on jatkon kannalta merkitystä mitä olet yleensäkin tou-

hunnut. Esimerkiksi nimi kannattaa antaa sijaislistalle, sillä keikkatyötä voi olla tarjolla sosiaali- ja terveys-puolella ja kaupanalalla osa-aika työtä - vakituista työsuhdetta on tällä hetkellä vaikea saada.

- omaToimisuus TyönHaussa on tärkeää, ei pidä jäädä paikalleen, kotiin odottamaan, että joku tulisi ja tarjoaisi töitä. Pitää lähteä rohkeasti kyselemään ja unohtaa se, mihin on valmistunut. Pitää ottaa asenne, että on valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, sillä kaikki työ on tärkeää. Kaiken lisäksi kannattaa kulkea silmät avoinna ja korvat tark-kana, koska se työpaikka saattaa tulla vastaan hyvinkin yllättävällä tavalla. Myös tuttavapiiri ja yleensäkin ver-kostot ovat tärkeitä, joilta kannattaa myöskin kysellä tietääkö kukaan, että olisiko mitään työtä tarjolla. Tässä kaikessa kannattaa olla aktiivinen.

- yksi asia mikä olisi myös tärkeää on se, että perheissä käytäisiin läpi tämän päivän yhteiskuntarakennetta ja kannustettaisiin nuorta, että kaikki työ on yhtä arvokasta: ei ole vähem-män tai enemmän arvokasta työtä. Vaikka olisikin takana korkeakoulu-tutkinto, niin olisi silti valmis nöyr-tymään ja aloittamaan kaiken alusta ja ottamaan vastaan työtä kuin työtä. On paljon helpompi olla esimerkik-si esimies, kun on itsellä kokemusta työntekijänä.

Omatoimisuus on tärkeää

facebook/freedoms6

Katajaharjuntie 3, Kuusankoskipuh. 010 2290 610

www.varisilma.fi

Vain Sinä itse voit päättää, käytätkö päihteitä.Tämän päätöksen teossa emme voi Sinua auttaa.

Jos joudut vaikeuksiin lain kanssa esim. päih-teiden käytön vuoksi, voimme olla tukenasi ja autamme Sinua parhaankykymme mukaan ja ehdottoman luottamuk-sellisesti.

VaratuomaritHarri Lehto ja Leena Lehto

LakiasiaintoimistoLehto & LehtoKouvolankatu 9,45101 KOUVOLApuh. 05-5422 550telefax 05-375 7248Sähköposti:[email protected]

KYMEN IV-VALMISTUS

Teollisuustie 14-1645360 VALKEALAPuh. 05-325 0268

www.kymenivvalmistus.fi

Korjalankatu 5, KOUVOLA0207 939 400

ma-pe 8-17, la 9-13www.kouvolanputkityö.fi

HUOLTOPÄIVYSTYS 24 h0207 939 430

PALVELEVA MYYMÄLÄASENNUS JA HUOLTO

Kymen Parketti Parketit, laminaatit, listat,

kattopaneelit myös asennettuna.Parkettien hionnat ja lakkaukset.Torvitie 3, 45130 Kouvola

Puh. 0400 806 402www.kymenparketti.fi

Porvoo p. 05-317 2571

Kaupinkatu 1 B KOUVOLA p. 020 7809 300

www.menokone.fi

Ammatillista psykiatristakuntoutusta elämän kriiseihinratkaisukeskeisin menetelmin.

Nuorten parhaaksi.www.kasvunportaat.fi

Jaana Vihavainenpsyk.sh/sosiodraamaohjaaja

p.0400-545 853

www.kymengranite.comtai tiedustele:Mika Rahkonenpuh. 0400 444 [email protected]

www.kymengranite.com

Noppa- ja nupukivet | muurikivet | reunakivetKotipiha kivituotteet

Kotipiha kiviasennusBetoni- ja graniittipihakivien asennus, pihasuunnittelu, pohjatyöt.

Istun ravIntolapöydän päässä perimmäisessä nurkassa ja se sopii minulle mainiosti, sillä jo kansakou-lussa nurkassa olo tuli minulle tutuk-si. Onko se sitten mikään ihme, että meikäläisestä tuli tällainen nurkka-patriootti.

Se oli Tornionmäen kansakoulun neljännellä luokalla, jossa Lempillä lempi leiskui minua ja Jokkea koh-taan niin rajusti, että komennus kävi lähes päivittäin: - Markku tuonne ja Jouko tuonne nurkkaan. Kunnes koit-ti yksi välitunti, joka muutti kaiken.

- Jouko Ja markku eivät lähde sitten välitunnille, vaan he jäävät tänne luokkaan. Markku käytävään kellon alle seisomaan ja Jouko jää luokaan, Lempi komensi. Kuului läiskettä ja huutoa, että nyt tämä saa loppua. Kyl-

lä siitä Lempistä ääntä ja tulisuutta löytyi, vaikka oli sellainen lyhyenlän-tä rillipäinen opettaja!

HeTken kuluTTua Jokke tuli luokasta ulos itkien, hän jäi vuorostaan sei-somaan kellon alle ja meikäläinen meni luokkaan. Mutta onneksi Lem-pi oli purkanut kaiken "lempimäisen" tulisuutensa Jokkeen, sillä, minulle häneltä riitti vain pieni tukistus ja toteamus tiukkaan sävyyn kylläkin: - Sinä myös - ja muistakin tästä lähtien olla tunnilla kiltisti!

lempin "lempi" oli tehokas juttu sen ikäisille pojan viikareille, ei jouduttu enää nurkkaan ja ainakin minun ja Joken osalta tunnit rauhoittuivat. Emme enää uskaltaneet temppuilla samalla tavalla ja suurin pelko oli, että mitä jos Lempi kertoo isälle, sil-

lä silloin ei kunnian kukko laula. Jos iskä vaan saa tietää, niin laulaa nah-karemmi pitkin persuksia niin, että tuntuu ja se oli kaikkein pelottavin juttu se.

takaIsIn ravIntolapöydän päähän, jonne olimme kokoontu-neet viettämään viehättävän leidin 90-syntymäpäiviä. Oli se huikea kokemus, sillä ei ihmiselämässä ysi-kymppisiä aivan joka pojan kohdalle osu, on se vaan sen verran pitkä mat-ka, että moni meistä hyytyy ennen sitä.

katselen syntymäpäiväjuhlijoita: meitä on jokaiselta vuosikymme-neltä aina 1920-luvulta nykyiseen vuosikymmeneen. On elämäni eka kerta, kun suomalaisena miehenä saan olla näin arvokkaassa juhlassa. Pidän itseäni etuoikeutettuna, että saan olla mukana tällaisessa juhlassa vaikkakin vaimoni kautta.

katson vIerellänI ja vastapäätä is-tuvia miehiä, joista toinen toteaa, ole-

vansa vasta kasikuus. Tuosta nousee mieleeni oma isäni, hän oli kasikuus, kun hän poistui täältä ikuisiin majoi-hin. Tämä vuosikymmenien kohtaa-minen synnyttää sisälläni aikamoi-sen myllerryksen, vuosikymmenien muistot laukkaavat mieleni läpi.

vasta äsken leIkIn lapsuuden leik-kejäni, ei ole aikaakaan kun Kääriäi-sen salkkutehtaan yläkerrassa Ollin kanssa leikimme, Hatin kanssa hyp-pyrimäen alustaa laskimme. Hem-pan kanssa esikoisiamme uimahallin ohi vaunuissa työnsimme, ajoimme Vesselin kanssa Nortti Rallissa ja Ma-san kanssa Kymenlaakson rallissa; hiki kypärän alla rattia väänsin ja voi mitä kaikkea muuta mahtuukaan yh-teen pieneen elämään!

yhdessä parItuntIsessa käyn läpi melkoisen tunteiden ja ajatus-ten ilotulituksen. Havahdun päivän-sankarittaren sanoihin: - Tulkaa nyt sitten ensi kesänä mökille käymään, jos Jumala suo, että olen vielä silloin täällä.

tuo kaIkkI - se tuntui jotenkin niin mystiseltä, hetkeltä jossa aika pysäh-tyi: sukupolvien, sukujen kohtaa-mista, suurta tunteiden myllerrystä. Hetki, jossa koetaan elämän riemua aina tämän kaiken merkityksen ke-laamiseen saakka - näinkö pian tämä kaikki on ohi?

vasta äsken leikimme ja nyt olem-me kaikki, vauvasta vaariin ja mum-moon tässä samassa hetkessä, niin lähellä, mutta kuitenkin kaukana. Hetken kuluttua olemme jokainen omilla tahoillamme, kelaten mieles-sämme, että saa nähdä näemmekö enää toisiamme koskaan.

kättelemme päivänsankaria hy-myilevin kasvoin, halaamme, iloa ja haikeutta mielessämme. Se oli hetki, jota emme saa takaisin; ei ole uu-sintaotosta. Se oli hetki - jolloin aika pysähtyi. Suomalainen mieS

Kun aika pysähtyy

www.mielakka.com

facebook/freedoms 7

Koputus oveen ja ystävällinen nuori nainen avaa oven. Toimittaja astuu sisälle ja kohtaa pöydän äärel-lä iloisen porukan, jolla on vain yksi ajatus mielessä: pakkasta vähintään viisi celsiusta. Tämä aika on joka vuosi yhtä jännittävää rinnetyön-tekijän vinkkelistä katsottuna, lunta ei päästä tykittämään, ennen kuin lämpötila laskee vähintään viiteen pakkasasteeseen.

- viime vuonna tähän aikaan jo las-keteltiin täyttä päätä. Toivotaan, että tänä vuonna saataisiin rinteet lasket-telukondikseen jouluksi - saa nähdä miten käy, kertoo Jukka Setälä. - minun vastuualueeseen kuu-luu rinteiden kunnossapidon lisäk-si latuverkostosta huolehtiminen. Se käsittää koko radan alapuolen laduston, paitsi Töröstinmäen la-dun. Osallistun myös hissien huol-totöihin. Tämä on kolmas talvi, kun työskentelen rinnetyöntekijänä.

- tämä on monipuolista työtä, saa olla tekemisissä ihmisten kanssa, lisäksi pääsee vapaa-aikana lasket-telemaan. Olen kymmenisen vuotta harrastanut lumilautailua. Kesäksi on aina kova haku töihin, tosin vii-me kesän olin armeijassa, ja muina kesinä olen kyllä töitä löytänyt, Juk-ka kertoilee.

saKu sydänmaanlaKKa pääsi yhdeksäntoista vuoden ikäisenä töihin kunnossapitoon ja siitä asti hän on ollut Mielakassa vakituise-na työntekijänä. - Tämä homma alkoi aikanaan ajatuksesta, että saa olla harrastuksen parissa duunis-sa, mutta toisin kävi: harrastus jäi vähemmälle ja työ tuli tilalle, Saku toteaa.

saKun työnKuvaan kuuluu talk-karin hommista alkaen lähes kaikki mikä vain rinteeseen liittyy: hissien, kaluston ja rinteen kunnossapito. - Kesällä huollan koneet ja kaiken

kaluston kuntoon laskettelukautta varten, satunnaisesti autan myös golf-kentällä. Tämä työ on ollut ki-vaa työn monipuolisuuden tähden, lisäksi on ollut aina hyvät ja mukavat työkaverit. Se myös on ollut kiva asia, että on päässyt itse vaikuttamaan työntekijöiden valintaan.

- Harrastus on muuttunut sillai, että ei tarvitse päästä rinteeseen kelillä kuin kelillä, sitä oottelee hy-viä päiviä. Sitä kun on rinteellä joka päivä koko talven ajan, polte las-ketteluun on käynyt pienemmäksi. Nyt haluaa nautiskella, kertoo puo-lestaan rinnetyöntekijä Ville Jauhi-ainen.

- yHdeKsäs työsoppari on kirjoi-tettu, yhdeksäs talvi rinnetyöntekijä-nä täällä Mielakassa lähtee käyntiin. Alkuvuosina tämä oli sellanen har-rastus, mutta muuttui sitten työksi. Tämä on mukavaa työtä, vaihtele-vaa ja työympäristö on mukava: olot

ovat viihtyisät ja kivat työkaverit - ei ole kahta samanlaista päivää. Kyllä näitä hommii tekisin jatkossakin, on tämä sen verran mukavaa hommaa. Ai, että mitäs kesällä? Viimeiset kak-si vuotta olen vain nautiskellut, kyllä se hyvin menee mökillä ja aina sitä jotain kivaa keksii, Ville toteaa.

inKa Kaltola, Mielakan rinne-keskuksen esimies, kertoo olleensa ennen tätä työtä seitsemän vuotta ravintola-alalla töissä, baarissa. Mielakan kahvilassa hän on ollut neljänä aikaisempana kautena. - Viime talvena edellisen esimie-hen lopetettua paikka tuli hakuun ja koska minulla oli jo aiempaa esimieskokemusta kahvion osalta, niin hain tätä hommaa ja ilokseni tulin valituksi. Eihän tämä homma niin valtavasti muuttunut kahvion esimiehen hommista, sillä rinne-keskuksen esimiestehtävät ovat pit-kälti samankaltaisia - ovat vaan vä-hän isompia. Pitää osata huomioida

sääolosuhteet ynnä muut vastaavat. Tällaisessa rinnekeskuksessa pitää olla sellaista maalaisjärkeä ja käy-tännön kokemusta. Tässä hommas-sa pitää olla pitkäjänteinen, koska asiat eivät aina mene niin kuin itse haluaisi niiden menevän.

- tämä on työpaiKKana sillä lail-la helppo, koska täällä on sellaista työntekijäporukkaa, johon voi luot-taa niin että homma pelaa.

- tämä on KoKemuKsen arvoinen työpaikka. Sen joka tänne haluaa tulla töihin, pitää olla ensinnäkin talvihenkinen, ettei pelkää pak-kasia, ei tuulta eikä tuiskuja. Pitää tulla toimeen kaikenlaisten ihmis-ten kanssa. Lisäksi pitää olla nopea oppimaan, sillä kausi on sen verran lyhyt, että siinä ei ole mahdollista opetella hitaasti. Laskettelutaustaa ei vaadita, tosin onhan se aina eduk-si tällaisessa työssä.

Rinnetyöntekijän duunissa

Salpausselänkatu 30 Kouvola Viialantie 2 Myllykoski

p. 05-360 3501 www.kouvolanajo-opisto.fi

Monipuolinen kurssitarjonta,tyylillä ja taidolla!

Tervetuloa!

koirakoulu

Xsyneidentalli

Kappelinkatu 11 Kouvola | 040 1883 711xsyneidentalli.com

Xsyneidentalli-ilta perjantai iltaisin klo 19.00 - 23.00Jouluaatto Xsyneille - Yksinäisille klo 17.00 - 19.00

Tarjolla glögiä, piparia, musaa ja joulumieltäÄLÄ JÄÄ YKSIN

Rengasliike joka erottuu

massasta jo sijainnillaan!

Somerotie 1, 45200 Kouvola, puh. 355 7256 [email protected]

www.kouvolanrengasteam.fi

facebook/freedoms