Finnish language on line

To learn Finnish language is a challenge for everyone whose mother tongue is not Finnish. I taught Finnish for foreigners 11 years and from this experience I can tell that it matters not how many languages you speak, where you are from, how high your IQ is, when it comes to learning Finnish. Everybody is facing the same difficulties, the same speed, the same fights and it is only up to us to make it good, fast and painless. Finnish can be taught in three months or in ten years: it depends on how well and clear it is explained and how motivated the student is to study it.

Maria Magdalena Biela

Suomen kielen äänteet

VokaalitLyhyet Pitkät Diftongita asia Aasia ai aika au kaunis

o poro poolo oi koira ou koulu

u uni uuni ui uida

ä älä sää äi äiti äy käydä

y hylly myyjä yi kyinen

i kivi kiivi iu hiukan

e vene tee ei keino eu neula

ie kieli uo tuoli yö syödä

Konsonantit

Lyhyet Lyhyet Pitkät

(b) k kuka kk kukka

(c) p tapa pp kauppa

(d) pöydällä t mato tt matto

(f) m lama mm lammas

(g) n kana nn kannu

(h) heti l kala ll kallis

(j) ja r kori rr porras

(q) s käsi ss kassi

(v) vuosi

(x)

(z)

How to pronounce the Finnish alphabet

a [aa] Anna

b [bee] Berta

c [see] Cecilia

d [dee] Daavid

e [ee] Elena

f [æf] faarao

g [gee] Gabriel

h [hoo] Hanna

i [ii] imperfekti

j [jii] järvi

k [koo] kokous

l [äl] laiva

m [äm] meri

n [än] nukkua

o [oo] onni

p [pee] Pekka

q [ku:]

r [är] raja

s [äs] sata

t [tee] tuhat

u [u:] uskoa

v [vee] vesi

w [kaksoisvee] Waltari

x [äks] Xenia

y [y:] yö

z [tseta]

å [o:], [ruotsalainen o:] (swedish o)

ä [æ:] äiti

ö [ø:] hölmö

The sounds: B, C, F, G, Q, W, X, Z, Å do not exist in Finnish words. They are written or pronounced differently.

B is pronounced as P

C is written as K

F exists only in foreign words

G exists only in foreign words

Q exists only in foreign words

W exists only in foreign words

X exists only in foreign words

Z exists only in foreign words

Å exists in Swedish words

General remarks about Finnish

Finnish is a phonetic language and each sound is represented by one letter and each letter represents only that one sound.

The vowels and the consonants can be long or short.

Finnish has no gender, no article, no future tense, no verb “to have” (this verb is expressed by a structure that has the equivalence of “having something”, “omistusstruktuuri”).

Syllable division marks the natural break in the word. When you know where the syllables divide you can divide a word into its natural sections. This makes saying words, particularly those long words, much easier. You also acquire a natural speech speed rhythm. The dash – is used below to indicate the syllable division.

Finnish words divide into syllables1. Before one consonant: ta-lo (picture), Suo-mi (Finland),

ku-va (picture).

2. Between two consonants:

tyt-tö (girl), kuk-ka (flower), kaup-pa (store)

3. Before the last consonants in a group of three:

pank-ki (bank), mark-ka (mark), kort-ti (card)

4. Between two vowels that do not form a diphtong

rus-ke-a (brown), lu-en (I read), ha-lu-ai-sin (I would like), ra-di-o (radio), pi-an (soon)

A syllable which ends in a consonant is called a “closed” syllable. A syllable which ends in a vowel is called an “open” syllable.

Harjoitellaan! (Let’s practise!)

Read the following phrases. Pay attention to the rhythm of the word and remember the stress!

O-len suo-ma-lai-nen. (I am Finnish).

A-sun Hel-sin-gis-sä. (I live in Helsinki).

Pu-hun suo-me-a. (I speak Finnish).

O-len työs-sä. ( I am at work).

Divide the words below into syllables and practise saying them.Mannerheimintie

Terveyskeskuksessa

Akateeminen kirjakauppa

Maahanmuuttajakoordinaattori

Työväenopistossa

Remember!

The real Finnish words (vanhat suomalaiset perussanat) are short, in general two syllable words. Those famous long words are not Finnish rooted: they are born from the combination of two-three-four words which can be Finnish or from other language.

Vanhat suomalaiset perussanat (old basic Finnish words)

jär-vi (lake), jo-ki (river), ve-si (water), lu-mi (snow), lap-si (child), veit-si (knife), lo-hi (salmon, kä-si (hand), sor-mi (finger), Suo-mi (Finnish, Finland), hii-ri (mouse), mä-ki (hill), pur-si (boat), vir-si (vers), pie-ni (little), suu-ri (big), kie-li (language), nuo-ri (young).

Ääntämisharjoituksia (Pronounciation exercises)

a aa

vapa vapaa

takana taakkana

saman samaan

velka velkaa

lama laama

raja raaja

tapan tapaan

e ee

te tee

vene veneen

kielen kieleen

kenen keneen

Suomen Suomeen

suuren suureen

menen menneen

o oo

kokon kokoon

kota koota

otto ootte

tehon tehoon

sano sanoo

komiikka koomikko

u uu

luku lukuun

tarun taruun

sukun sukuun

tuli tuuli

ä ää

tänä tänään

kähärän kähärään

säkin sääkin

värin väärin

tällä täällä

ikävän ikävään

ö öö

söpön söpöön

lähtö lähtöön

hölmön hölmöön

höpön höpöön

i ii

tili tiili

lika liika

kivi kiivi

sivu siivu

vitsi viitsi

sika siika

y yy

kyky kyykky

syltyn sylttyyn

ryppy ryyppy

tyvi tyyni

a – ä

tana tänä

kammen kämmen

ala älä

pelata pelätä

seka sekä

tai täi

karkea kärkeä

laiska läiskä

rasti rästi

vaara väärä

kasi käsi

saa sää

takki täkki

e – i

vire veri

teline tilinne

vehje vihje

kelo kilo

kepeä kipeä

veli Vili

o – ö

kolo körö

sopotan söpötän

lopo löpö

luoda lyödä

tuo työ

u – y

suu syy

kuu kyy

luku kyky

tulli tylli

puu pyy

muu myy

kulu kyly

i – y

tiili tyyli

tilli tylli

viihde vyyhde

siinä syynä

e- ä

sekä säkä

elä älä

veli väli

veri väri

tenä tänä

ö – y

tönö tyyny

hölmö hylly

höpö hyppy

lölö lyly

nöpö nyppy

Toista! Repeat!

ai

taivas punainen vain paljasjalkainen ulkomaalainen aivot vaimo kaima varkain aivan kaivo

oi

koivu valoisa toinen seikkailu keilailu suloinen peili seinä noita poika voima

ui

kuiva sumuinen uida suttuinen lukuisa utuisa

äi

äiti päivä jäinen vähäinen kesäinen säilö keväinen päittäin päivittäin vittää

öi

öin töissä hölmöily näköinen mustavöinen säilöisin hääppöinen

yi

kyinen syitä lyhyitä näyissä hyllyillä lyijy ryijy hyinen kevyitä pystyisin

au

kaunis rauha kaukainen vaunu lauta sauma kauan tausta sauna hautajaiset

ou

koulu joulu touhu pouta soutaa noutaa routa joutua moukka loukata

eu

keula seula leuhka reuna neuvous seutu seuraus leuka keuhkot peura seura

iu

kiulu viulu siunaus hiukan tiukka liukastua piukka viuhka

äy

täyttyy näyttäyttyä käydä käyttäytyä Läyliäinen väylä mäyrä käyrä täynnä täysinäinen näyttöpääte

öy

köyhä löyly nöyrä pöytä löytö pöyhkeä köysi töyry möyriä pöyhiä

ie

tie vieras tietää kielitiede vienti lievä kiero nielu vierailu mieli mielellään miettiä hieno

uo

tuomi suola kuoppa muotoutua ruoka luomi luotto kuono luona puoli vuosi tuore huono juoma

yö

yötyöläinen lyöttäytyä ryöpätä hyötyä myönteinen syödä työntää ryöstää

Toista! Repeat!

lappu rappu

lyijy ryijy

leili leiri

kuli kuri

kello kerro

nalli narri

kuka kukka

laki lakki

reki rekki

luki lukki

hakaa hakkaa

tuki tukki

vaka vakka

ranka rankka

rapu rappu

tapaa tappaa

lepää leppää

lapaa lappaa

opi oppi

lupa luppa

kato katto

etä että

sota sotta

mato matto

tuli tulli

tali talli

kylä kyllä

suloa sulloa

kumi kummi

suma summa

mumi mummi

kana kannan

juna junnaa

ranan rannan

vana vanna

hera herra

mure murre

puren purren

paran parran

suree surree

kasi kassi

mesi messi

kisa kissa

pysy pyssy

suree suure sure surree

kuuri kuri kurri

puuro puro

uuni uni

tuleen tulen tuulen tuuleen

puuhun puhun

tiili tili tilli

siinä sinä

kaniin kanin kannin

valmiista valmista

kokoon kokon kokkoon

kootkaa kotka kotkaa

pyssyyn pyssyn pysyn

kyylä kylä kyllä kyylää

myykää mykkä mykkää

väärin värin väriin vääriin

pöllöön pöllön

hölmöön hölmön

höpöön höpön

sää sä

Mitä kuulet? What do you hear?

pelata – pelätä

rast i– rästi

kulu – kyly

puu – pyy

kipeä – kepeä

tulli – tylli

elä – älä

sekä – säkä

tönö – tyny

sopotan – söpötän

karkea – kärkeä

vehje – vihje

vire – veri

veri – väri

teline – tilinne

kirjata – kerjätä

laiska – läiskä

veli – väli

kaski – käski

keski – käski

tela – tila

seka – sekä

seka – sika

sekä – säkä

tuhma – tyhmä

kiltti – keltti

kultti – kyltti

luoda – lyödä

nain – näin

tuo – työ

saa – sää

kuu - kyy

Greetings / Tervehtiminen

1. On aamu. Kello on kahdeksan. (It is morning. It is 8.00 o’clock.)- Hyvää huomenta! (-Good morning!)- Huomenta! (-Morning!)

Aamulla sanotaan: - Hyvää huomenta! (In the morning we say: - Good morning!)

2. On päivä. Kello on yksi. ( It is afternoon. It is one o’clock)

- Hyvää päivää! (- Good afternoon!)

- Päivää! (- Good afternoon!)

Päivällä sanotaan: - Hyvää päivää! (During the day we say: - Good afternoon!).

3. On ilta. Kello on seitsemän. (It is evening. It is seven o’clock.)- Hyvää iltaa! ( -Good evening!)

- Iltaa! (- Good evening!)

Illalla sanotaan: - Hyvää iltaa! (In the evening we say: - Good evening!).

4. On yö. Kello on yksitoista (23.00). (It is night. It is eleven o’clock).

- Hyvää yötä! ( - Good night!)

- Yötä! (- Good night!)

Yöllä sanotaan: - Hyvää yötä! (During the night we say:- Good night!)

aamu, päivä, ilta, yö In Nominative the forms are: morning, day, evening, night.

aamulla, päivällä, illalla, yöllä

To expres the idea of “when?” the form from Nominative is changed to “vartalo + lla”, meaning:

In the morning, during the day, in the evening, in the night

If we wish or greet, then we must use the Partitive form:

- Hyvää huomenta!

- Hyvää päivää!

- Hyvää iltaa!

- Hyvää yötä!

Other greetings:

- Hyvää viikonloppua! ( Have a nice weekend!)

- Hyvää päivänjatkoa! ( Have a nice day!)

- Hyvää syntymäpäivää! ( Happy birthday!)

- Hyvää uutta vuotta! ( Happy New Year!)

- Hyvää viikonalkua! ( Happy start of the week!)

- Hyvää Pääsiäistä! ( Happy Easter!)

- Hyvää Vappua! ( Happy 1st of May!)

Kiitos ja anteeksi (Thank you and sorry!)

- Mitä kuuluu? ( How are you?)

- Kiitos, hyvää! Entä sinulle? (Thank you, fine! And you?)

- Hyvää, kiitos! (Fine, thank you!)

- Miten menee? ( How it is going?

- Hyvin, kiitos! Entä sinulla? ( Fine, thank you! And you?)

- Kiitos, hyvin! ( Thank you, fine!)

- Moi! Mitä kuuluu? Kivä nähdä sinua! (Hello! How are you? Nice to see you!)

- Kiitos, hyvää! Pitkästä aikaa! (Thank you, I’m fine! Long time no see!).

- Anteeksi, paljonko kello on? ( Sorry, what time is it?)

- Kello on kaksi. Soitellaan! (It is two o’clock. Let’s phone each other!).

- Kyllä, soitellaan! Hyvää ruokahalua! (Yes, let’s phone! Bonne apetit!).

- Kiitos samoin! Tavataan taas! (Thank you the same! Let’s meet again!)

- Näkemiin! (See you!)

- Näkemiin!

Personal InformationPhoto.........................colour of eyes.....................height..........

Name: ........................first name...........................surname

Birthday and place of birth

Address: street, number and city....................code...............

Phone number: home phone............work phone...................

Citizenship............................whose country citizen are you?

Mother tongue.........................what language do you speak?

Other language skills: I speak

English well pretty well badlyGerman well pretty well badlySwedish well pretty well badlyFrench well pretty well badlyRussian well pretty well badly

Profession...............................................................................

Marital status: married / not married, divorced, widow

Number of children ........... I have not

Are you working? I am. I am not.

Where are you working? I work at.....................(the name of your working place)

Place, data, signature

(where, when) signature

Tutustuminen (getting to know each other)

KUKA sinä olet? Minä olen Minna Lehtonen. (WHO are you? I am Minna Lehtonen.)MINKÄMAALAINEN sinä olet? Minä olen suomalainen.(What’s your citizenship? I am Finnish.)

OLETko sinä nainen vai mies? Minä olen nainen.(Are you a woman or a man? I am a woman).

MITÄ kieltä sinä puhut? Minä puhun suomea, ruotsia, englantia ja vähän saksaa.

(What language do you speak? I speak Finnish, Swedish, English and a little bit German.)

PUHUTko hyvin englantia? Minä puhun huonosti englantia.

(Do you speak well English? I speak English badly).

PUHUTko ranskaa? Minä en puhu ranskaa.

( Do you speak French? I don’t speak French.)

MISSÄ sinä asut? Minä asun Helsingissä.

(Where do you live? I live in Helsinki.)

KUINKA VANHA sinä olet? Minä olen 37-vuotias.

(How old are you? I am 37 years old.)

OLETko naimisissa? Minä olen naimisissa.

(Are you married? I am married.)

OLETko sinä työssä? Minä olen työssä. Olen opettaja.

(Are you working? I am working. I am a teacher.)

VIIKONPÄIVÄT ( days of the week)Maanantai (Monday)Tiistai (Tuesday)Keskiviikko (Wednesday)Torstai (Thursday)Perjantai (Friday)Lauantai (Saturday)Sunnuntai (Sunday)

Viikonloppu tarkoittaa lauantai ja sunnuntai. ( Weekend means Saturday and Sunday).

Yleensä toivotaan perjantaina “hyvää viikonloppua”.

(In general on Fridays we wish ”have a nice weekend”).

Toivotaan myös (we also wish):

- Hyvää viikonalkua! (maanantaina)

(- Have a nice week ahead! ---on Mondays)

- Hyvää päivänjatkoa! (- Have a nice day!)

Tänään ( today)Huomenna (tomorrow)Ylihuomenna (after tomorrow)Eilen (yesterday)Toissapävänä (the day before yesterday)

Tänään on tiistai. Eilen oli maanantai. Toissapäivänä oli sunnuntai. Huomenna on keskiviiko. Ylihuomenna on torstai.

( Today is Tuesday. Yesterday was Monday. The day before yesterday was Sunday. Tomorrow will be Wednesday. After tomorrow will be Thursday.)

Milloin sinä olet työssä / koulussa? (When are you at work / school?)

Minä olen työssä / koulussa joka päivä. (I am at work / school every day).

Minä olen työssä / koulussa maanantaina, tiistaina, keskiviikona, torstaina ja pejantaina. ( on Mondays, Tuesdays, Wednesdays, Thursdays and Fridays).

Viikonloppuna minä en ole työssä / koulussa.

( In weekend I am not at work / school).

Vuosi (year)Kuukausi (month)Viikko (week)Päivä (day)Tunti (hour)Minuutti (minute)Sekunti (second)

Paljonko / Mitä kello on? (What time is it?)Tasan (fix)Puoli (half)Vaille (to)Yli (past)

Kello on tasan kymmenen. (It is ten o’clock.)

Kello on puoli yhdeksän. ( It is 10.30)

Kello on kymmenen vaille kymmenen. ( It is ten minutes to ten, 9.50)

Kello on varttia vaille kymmenen. ( It is a quarter to ten, 9.45)

Kello on varttia yli kymmenen. ( It is a quarter past ten, 10.15).

Tuliruusu (Fire rose)