fänik´ föleis – perhe osallisena perhearviointi-kuntoutus lastensuojelun työmenetelmänä

Fänik´ Föleis – Perhe osallisenaPerhearviointi-kuntoutus lastensuojelun

työmenetelmänä

Sosiaalialan asiantuntijapäivät14.3.2013Rauman PerhetukikeskusLaura MaansaloAnitta Tammela

Fänik´ Föleis – Perhe osallisena Perhearviointi-kuntoutus lastensuojelun työmenetelmänä

• Perustettu v. 1442

• Etäisyydet maanteitse: Helsinkiin 240 km, Tampereelle 140 km, Turkuun 92 km, Poriin 50 km

• Asukasluku n. 39 870

• Ikärakenne 0-14-vuotiaita 15,6%, 15-64 -vuotiaita 62,3%, yli 64-vuotiaita 22,1%

• Perheiden lukumäärä n. 11 236, joista lapsiperheitä n. 37,2%

• Keskimäärin 600 lastensuojeluasiakasta (=lasta)

• Keskimäärin 45 ls-asiakasta/sosiaalityöntekijä

• Pysyvästi Raumalla asuvat ulkomaalaiset 2,3 %

• Työttömyysaste 10,3 %www.rauma.fi

Avaintietoa Raumasta


Rauman Perhetukikeskus

Kehityshistoria

Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö 2005 Kolme seudullista arviointiyksikköä, laitosarvioinnin mallinnus

pitkittyneet, epäselvät, vaikeat asiakastilanteetPienten lasten sijoitus huoltajan kanssa

kuntoutusta vaikea toteuttaa

LsL 36-37 § velvoiteOma yksikkö vastaamaan perhearvio- ja kuntoutustyöskentelystä

Suomen Mielenterveysseura Perhearviointi-koulutus 2010 Näkökulman muutos: Perheen arviointi – Perhearvio

Toiminta alkoi syyskuussa 2011Ohjausryhmä ja kehittäjävalmentaja Tiina Teivonen, Tasalan perhepalvelutTiimipalaverit, työnohjaus, konsultaatio


TYÖSKENTELYN KULMAKIVET

Lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukeminen

Vahvuudet, vaikeudet ja voimavarat

Läpinäkyvyys

Perheen ääni ja osallisuus

Perheenjäsenten välinen kommunikoiminen ja kuuleminen

Silta perheenjäsenten välillä sekä perheen ja viranomaisten välillä

Muutoksen mahdollisuudet, toiveikkuuden ilmapiiri

Palautteen kerääminen, työn kehittäminen



• Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tiimi• Alkukeskustelu uskotko muutoksen mahdollisuuksiin • Keskeiset kysymykset lapsen kuuleminen, vanhemman vahvistaminen, tukea

vanhempaa omaan työskentelyyn• Työskentely ei sovellu jos perheessä akuutti kriisi

• Perhetukikeskuksen sosiaalityöntekijä ja ohjaajat• Asiakkaan perustiedot• Keskeiset kysymykset• Toteutuksen erityispiirteet erilliset tapaamiset lapsen ja vanhemman kanssa,

lapsen tapaamisen kirjaukset vanhemmalle

Valmisteluvaihemallinnettu Rauman Perhetukikeskuksessa


• Työskentelyn esittely perheelle

• Perheen toiveet• Mihin perhe toivoisi arvioinnin kohdistuvan

• Alkukartoitus• Missä perhe ajattelee olevansa hyvä• Mikä tekee tähän perheeseen kuulumisen erityisen mukavaksi• Mitkä ovat perheen mielestä tämänhetkisiä vaikeuksia

• Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän huolet ja perusteet• Lasten oireilu, lasten kehitystä uhkaavat olosuhteet• Vanhemman kanssa rajaamiskeinojen kartoittamista, lasten ja vanhemman

vuorovaikutuksen selvittämistä

• Käytännön toteutus ja tapaamisajat

Aloitustapaaminensovellettu SMS:n mallin pohjalta Rauman Perhetukikeskuksessa


• Perheen näkemys miten arki sujuu ja minkälaista perheessä on elää• Sopeutuvuus -arki ja arjen hallinta

• Vanhemmuus -kehityksen tukeminen, virikkeet, lämpö ja kannustus

• Kommunikaatio -puhuminen, kuuleminen, sanaton viestintä

• Tunne-elämä -tunteiden ilmaiseminen ja vastaanottaminen

• Identiteetti -perheen yhteys ja sukupolvien väliset rajat

• Liittoumat -perheenjäsenten väliset suhteet

• Kiintymyssuhdehaastattelu (psykologi) tai perhetausta -merkittävät

tapahtumat menneisyydessä ja niiden vaikutukset

• Kotikäynnit (2-3 tapaamista/viikko)• Vahvuudet, voimavarat, vaikeudet• Muutoksen mahdollisuudet• Perhetehtävät erilaiset pelit, kirjan lukeminen, Pesäpuun kortit, tunnesydän• Havainnointikäynnit aikaan, jolloin vaikeudet todennäköisimmin näkyvissä

Arviointijakso 4 viikkoa

pohjautuu SMS:n perhearviomalliin


Perhearvioinnin yhteenveto

• Perheprofiili:• Perheen oma arvio vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja vaikeuksistaan Vahvuuksia

tunne-elämässä; tunteiden näyttämisessä ja niissä puhumisessa, vaikeuksia sopeutuvuudessa; arjen rytmissä ja muistamattomuudessa sekä vaikeus lasten osallistua toivomiinsa

harrastuksiin• Ohjaajien havainnot ja suositukset Tuki lasten harrastustoimintaan, arjen käytäntöihin,

yhteiseen tekemiseen, vuorovaikutukseen, ohjaus muihin palveluihin• Psykologin suositukset Tunteiden ennakoiminen, lapselle sanoittaminen/selittäminen

miksi vanhempi reagoi niin kuin reagoi

• Työskentely jatkuu kuntoutusjaksona tai ohjaus muihin palveluihin


Kuntoutus- ja seurantajakson suunnitelma ja tavoitteetmallinnettu Rauman Perhetukikeskuksessa

• Pohjautuu perheen omaan arvioon • Vahvistetaan vahvuuksia Onnistumisten huomaaminen, välitön palaute hyvästä

toiminnasta• Lisätään toimivia asioita Yhteistä tekemistä vanhemman ja lapsen välillä

• Tuetaan muutokseen Huutamisen korvaaminen puhumisella• Etsitään ja harjoitellaan uusia toimintatapoja Tilanteissa, joissa on eniten tullut

huutamista ja riitaa


Kuntoutus- ja seurantajakso yhteensä 10 viikkoamallinnettu Rauman Perhetukikeskuksessa

• Tavoitteiden mukainen työskentely ja muutoksen tukeminen• Tapaamistiheys n. 1- 2/ viikko

• Menetelmällisyys, työvälineet, toiminnallisuus, videointi lapsen päiväkodissa ja vapaa-ajalla, kirjeet

• Mahdollisuus muiden perhetukikeskuspalveluiden käyttöön• Yllätyskotikäynnit

• Hälymerkit• Yhteistyötapaamiset koulu, päiväkoti, mielenterveyspalvelut

• Perheen vahvuudet, voimavarat ja vaikeudet• Aktivoiminen tarjoamaan jatkossa perheen tarvitsemaa tukea

• Hälymerkit• Toimintatavat jatkossa


Kuntoutus- ja seurantajakson yhteenvetomallinnettu Rauman Perhetukikeskuksessa

• Vahvuudet, voimavarat ja vaikeudet• Muutoksen eteneminen• Ohjaajien suositukset• Voimavara aurinko

• Perheen ja sosiaalityöntekijän näkemys ja suunnitelma lastensuojelun jatkotuesta


Työskentelystä saatu palaute

• Sosiaalityöntekijöiden palaute:• Lisäsi tietoa

• Helpotti yhteistyötä• Asiakkaan kuulluksi tuleminen ja työskentelyyn sitoutuminen toteutuivat

• Löytyi uusia toimintatapoja• Helpotti vaikeuksista puhumista ja niiden myöntämistä

• Toi perheelle ymmärrystä• Muutosta on lähdetty työstämään

• Helpotti jatkotuen suunnittelemista• Asiakkaiden palaute:

• Kuulluksi tuleminen• Toi esiin perheen voimavaroja, vahvuuksia ja vaikeuksia

• Hyödynsi perheen voimavaroja ja vahvuuksia• Löytyi uusia toimintatapoja

• Oli apua ja hyötyä• Yhteistyötapaamiset hyödyttivät• Auttoi ylläpitämään muutosta

• Uusia toimintatapoja käytetään jatkossa


Työskentelyn vaikuttavuus

• Asiakkaiden puolivuotis-palautteista tulee esille:• Asiakkaat kokivat edelleen tulleensa kuulluksi

• Vastasi tuen tarvetta ja oli oikea-aikaista• Lisäsi muutoshalukkuutta ja harjoitellut toimintatavat ovat edelleen käytössä• Perheen voimavarat ja vahvuudet näkyvät vielä perheessä ja vaikeudet ovat

vähentyneet• Asteikolla 1-5 perheet arvioivat työskentelyllä olleen vaikutusta (ka)

• Perheen arkeen 4• Lasten hyvinvointiin 4

• Vanhempien kasvatustehtävään 3• Perheen ja sosiaalityöntekijän yhteistyöhön 4

• Perheen ja niiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön, joiden kanssa työskentelyn aikana järjestettiin yhteistyötapaamiset 3,3


Työskentelyn vaikuttavuus

• Sosiaalityöntekijöiden puolivuotis-palautteista tulee esille:• Perheen muutoshalukkuus lisääntyi

• Jonkin verran perheessä on näkyvissä työskentelyn aikana esiin nostettuja perheen voimavaroja ja vahvuuksia

• Harjoitellut toimintatavat ovat osittain vielä käytössä• Perheen vaikeudet ovat vähentyneet

• Asteikolla 1-5 sosiaalityöntekijät arvioivat työskentelyllä olleen vaikutusta (ka)• Perheen arkeen 4

• Lasten hyvinvointiin 3,5• Vanhempien kasvatustehtävään 4

• Perheen ja sosiaalityöntekijän yhteistyöhön 4,5• Perheen ja niiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön, joiden kanssa työskentelyn aikana

järjestettiin yhteistyötapaamiset 4


Omat kokemuksetTyöskentelyn uudenlainen näkökulmaYksi tasavertainen näkökulmaHälymerkitYllätyskotikäynnitYhteistyötapaamiset

Luanikast päevä vaa jokattell ja kiitoksi ko olitt föleis!

fänik´ föleis – perhe osallisena perhearviointi-kuntoutus lastensuojelun työmenetelmänä

Documents