emas 2015 emas...3 emas-ympäristöselonteko 2015 – 2017 alkusanat k irkniemen tehdas on...

EMAS – ympäristöselonteko 2015

Sappi Kirkniemi

2 Sappi Kirkniemi

Sisältö

3 Alkusanat4 Sappi Kirkniemi6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä7 Ympäristönäkökohdat8 Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka)9 Ekotehokkuus on osa jokapäiväistä työtä11 Veden käyttö ja käsittely12 Vesistökuormitus ja lupaehtojen täyttäminen 14 Vaikutukset vesistöön16 Energian käyttö ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen18 Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun22 Materiaalitehokkuus ja hyötykäytön edistäminen24 Ympäristöriskien hallinta on olennainen osa ympäristönsuojelua26 Turvallisuustyö tuottaa tulosta27 Materiaalitase28 Ympäristötavoitteiden toteutuminen 201529 Tavoitteet vuosille 2016 – 201830 Sanasto

2 Sappi Kirkniemi

Toimitus: Jenni Kukkonen, Jari Haijanen, Kirsi SkyttäTaitto: Katja Ranta/Avite.fi

3 Emas-ympäristöselonteko 2015 – 2017

Alkusanat

K irkniemen tehdas on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ympäristökysymyksissä jo vuosikymmenten ajan. Jatkuvasti

parantaen tehostamme prosessejamme siten, että voimme tuottaa vähemmästä enemmän minimoi-malla energian kulutusta, raaka-aineiden käyttöä ja jätteen määrää. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehok-kaan tuotannollisen toiminnan kanssa.

Kirkniemen tehdas sai EMAS –sertifikaatin vuonna 2007. Tämä on jo neljäs EMAS-asetuksen mukainen täydellinen ympäristöselontekomme, jossa esitämme keskeiset tiedot tehtaan ympäris-tövelvotteista ja -päämääristä sekä ympäristötyön kehittämisestä ja vaikutusten hallinnasta.

Uuden voimalaitoskattilan käyttöönotto sujui suunnitellusti

Marraskuussa 2013 Sappi teki päätöksen investoida Kirkniemen paperitehtaan voimalaitok-sen uudistamiseen. Hankkeella varmistetaan tehtaan kilpailukykyä ja turvataan sen tulevaisuut-ta. Uuden kattilalaitoksen rakentaminen alkoi toukokuussa 2014 ja laitos otettiin käyttöön 17. heinäkuuta 2015.

Uudelle kattilalle saatiin ympäristölupa tammi-kuussa 2015. Luvan velvoitteet on otettu huo-mioon toiminnassa, ja päästöt ovat olleet lupa-määräysten mukaiset. Laitos on toteutettu parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja sen suunnittelussa on varauduttu tiukentuviin ympäris-tövaatimuksiin.

Kattavia selvityksiä vuonna 2015

Paperitehtaan ympäristölupa tarkastetaan uuden ympäristönsuojelulain ja uusiutuneiden massa- ja

paperiteollisuuden BAT-päätelmien johdosta. Hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi on toimitettu helmikuussa 2016.

Vuonna 2015 tehtiin useita selvityksiä ympäristöluvan tarkastamiseen liittyen. Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys osoitti tehdasalueen maaperän ja pohjaveden olevan pilaantumatonta. Koko paperitehtaan ja tehdasvoimalaitoksen toimin-not kattava ympäristöriskiselvityksen tuloksena todettiin, että riskit ovat hyvin hallinnassa.

Vesistökuormituksen hallinnassa oli haasteita vuonna 2015. CODCr- ja fosforipäästöjen luparajojen kuukausikeskiarvojen osalta tapahtui ylityksiä ja CODCr-päästön vuosilupara-ja ylittyi. Päästöjen luparajojen ylitykseen johtanut häiriötilanne on korjattu ja työtä puhdistukselle johdettavan kuormituksen vähentämiseksi jatketaan.

Hyvää kehitystä turvallisuudessa

Työturvallisuuden parantaminen on jo vuosia ollut keskeinen tavoitteemme. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja organisaatiomme tapaturmataajuus vuonna 2015 oli 3,3 kpl / 1.000.000 työtuntia, mikä on paras turvallisuus-suoritus Kirkniemen tehtaan historiassa. Turvallisuuden jatkuvan parantamisen painopis-te on turvallisuuskäyttäytymisen parantamises-sa ja kestävän turvallisuuskulttuurin rakentami-sessa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös tehdasalueella työskentelevien yhteistyökump-paneiden turvalliseen työskentelyyn.

Kirkniemessä 22. maaliskuuta 2016

Martti Savelainen tehtaanjohtaja

4 Sappi Kirkniemi

Sappi Kirkniemi

Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä julkaisupapereita. Kirkniemen tehdas on osa Sappi Europea. Kirkniemen tehdas sijaitsee Etelä-Suomen suurimman järven, Lohjanjärven, rannalla.

Tuotteita printtimedian tarpeisiin

Kirkniemen tehdas tuottaa kolmella paperikoneella päällystettyjä julkaisu-papereita neliöpainoalueella 35 – 100 g/m2. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityisesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripainoksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on parhaimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttökoh-teet ovat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä myyntikuvastot.

Vuonna 2015 lanseerattiin kaikista Kirkniemen Galerie-tuotteista Bulk -lajit. Bulkkisemmat tuotteet, joilla on hyvä opasiteetti, mahdollistavat tehokkaan paperinkäytön, kun asiakas voi käyttää alhaisempia pintapainoja. Silti lopputuote on ryhdikäs ja tuntuu jämäkältä, vaikka sivumäärä olisi pienempi.

Tuotteet myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta ja viennin osuus on noin 96 % kokonaistuotannosta.

Galerie-tuotteiden ominaisuudet mahdollistavat asiakkaille keveäm-män paperin valinnan, mikä tarkoittaa

alhaisempia tuotanto- ja kuljetuskus-tannuksia. Galerie-tuotteet ovat täysin kierrätettäviä. Kaikille Kirkniemen tuotteille on myönnetty EU-ympäristömerkki vuonna 2014.

Puu on uusiutuva raaka-aine

Paperin tärkein raaka-aine on uusiutuva puu ja siitä valmistettavat kuitumassat: sellu, hioke ja hierre.

Havusellulla saadaan paperille vaadittava lujuus ja mekanisella havupuumassalla hyvä pinnan tasaisuus ja optiset ominaisuudet. Kirkniemen tehtaalla on kansainvälisten PEFCTM- ja FSC®-standardien mukaiset alkuperän seurantajärjestelmät. Muita raaka-aineita ovat: • täyteaineet ja päällystyspigmentit• side- ja lisäaineet • vesiPigmentit parantavat paperin painettavuutta. Lisäaineilla tehoste-taan tuotantoprosessia ja paranne-taan eri tuoteominaisuuksia. Veden avulla muodostetaan puukuitujen välille paperin rakenteeseen tarvitta-vat kemialliset sidokset.

Paper Profile – tietoa tuotteistamme

Sappi Europen tehtaiden paperituotteista on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa kerrotaan muun muassa tuotteen koostu-muksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestel-mästä.


Tuotantoprosessi

Kirkniemen tehdas käsittää massan-valmistusosaston ja kolme paperin-valmistuslinjaa.

Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hioke- ja hierremassa (mekaaninen massa). Sellua eli kemiallista massaa hankitaan pääosin kotimaisilta selluntoimittajilta.

Mekaanisen massan valmistukses-sa puut kuoritaan kuorimarummussa. Kuori poltetaan omalla voimalaitok-sella, jolloin saadaan tehtaan käyt-töön sähköä ja lämpöä. Puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen avulla. Mekaaninen työ muuttuu kitkavoimien kautta läm-möksi, jonka vaikutuksesta puukuitu-ja toisiinsa sitova ligniini pehmenee ja kuitujen väliset sidokset aukenevat. Massaa valkaistaan vetyperoksidilla

tai ditioniitilla. Sellu hajotetaan pulppereissa veden ja mekaanisen rasituksen avulla.

Paperin valmistuksessa erilaiset massat sekoitetaan halutussa suhteessa sekä lisätään tarvittavat täyteaineet ja apuaineet seokseksi, jossa on vettä yli 99 %. Massaseos levitetään tasaisesti vettä läpäisevälle muovikankaalle eli paperikoneen viiralle, jolloin paperiradasta poistuu vettä kiertoon imujen tehostamana. Märkää paperirainaa puristetaan paperikoneen puristinosalla huopien ja telojen välissä, jonka jälkeen paperissa on vielä kosteutta yli 50 %.

Kuivatusosalla vettä haihdutetaan höyryllä lämmitettävien kuivatussylin-tereiden avulla. Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan

piipuista nouseva savulta näyttävä usva on tätä vesihöyryä. Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muodostuvat lujat sidokset.

Päällystysvaiheessa paperin pintaan levitetään päällystyspastaa, joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhal-luksella sekä kuivatussylintereillä.

Jälkikäsittelyssä paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla. Päällystetty paperi saa näin sopivat pinta- ja painatuso-minaisuudet. Paperin loppukosteu-deksi jää noin 4 %.

Pituusleikkauksessa konerulla leikataan kapeammiksi ja halkaisijal-taan pienemmiksi asiakasrulliksi. Pakkaamossa rullat suojataan kestämään koko kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon.

Energia ja vesi

Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry ja osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitoksella. Vuonna 2015 käynnistettiin uusi voimalaitoskattila, joka laskee tehtaan energiakustan-nuksia merkittävästi ja parantaa sen kilpailukykyä. Paperitehdas käyttää lämpöä (höyryä) noin 650 GWh ja sähköä hieman alle 1 000 GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kuivatuksessa ja prosessivesien

lämmittämisessä. Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden käytössä. Osa tarvittavasta sähköstä ostetaan valtakunnan verkosta.

Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Paperinvalmistusprosessissa puun kuidut irrotetaan toisistaan ja niistä muodostetaan vettä apuna käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvitaan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden laimentamisen lisäksi

Massankäsittely

Paperiradanmuodostus Kuivatus Päällystys Kalanterointi

Pituus-leikkaus Pakkaus

lämmön siirtämiseen, jäähdyttämi-seen ja tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun. Kaikki tehtaan prosessiperäi-set jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdistamolla.

Saniteettivedet ohjataan kunnalli-selle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan Lohjanjärveen.

Jäähdytysvesi säilyy puhtaana ja se ohjataan vesistöön.

Sappi Kirkniemi 2015

Kapasiteetti: 735 000 tonniaTuotanto: 625 000 tonniaLiikevaihto: 481 miljoonaa euroaHenkilöstö: 543

6 Sappi Kirkniemi

Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin, ympäristöpolitiikkaan ja kestävän kehityksen sitoumukseen. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät ja vastuullisen toiminnan kulmakivet.

Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä

Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka huomioi nämä tekijät ja Sappin kestävän kehityksen sitoumuksen arkipäivän toiminnassa.

Toteutamme ympäristöpolitiikkaa Sappin arvojen mukaisesti tinkimättö-

Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka

Ympäristövaikutusten näkökulma

• Päämääränä prosessien tehokkuus ja jatkuva parantaminen

• Periaatteena valmistusprosessin ja toimintatapojen kehittäminen hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuuden jatkuva parantaminen sekä materiaalitehokkuus ja kierrä-tyksen tehostaminen

Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma

• Päämääränä rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa

• Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötoi-minnastamme

Omistajanäkökulma

• Päämääränä lakien noudattaminen ja kestävä kehitys

• Periaatteena säädösten täyttäminen ja ympäristö-luparajojen noudattaminen

Henkilöstönäkökulma

• Päämääränä vastuullinen työpaikka• Periaatteena asettaa terveys, turvallisuus ja

ympäristö etusijalle, antaa kehittymismahdollisuuk-sia sekä edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta

mästi ja rohkeasti, älykkäitä päätöksiä tehden ja niitä nopeasti toteuttaen suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen toimintajärjestel-mämme avulla.

1. Suunnittelu

Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympä-ristönäkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä valitaan mittarit näiden tavoittei-den seurantaa varten.

2. Toteutus

Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä

toimintatavat kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään organisaation ja eri henkilöiden

vastuut tavoitteiden suhteen.

3. Arviointi

Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja sisäisiä arviointeja.

4. Kehittäminen

Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projekti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloitetaan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja -tavoitteiden tarkistuksella.

Pl

an Do

Act Check

Ympäristöpolitiikan toteuttamisväline toimintajärjestelmässä on vaiheittainen


YmpäristönäkökohdatKirkniemen tehtaan toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Vaikutukset minimoidaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamalla kestäviä toimintatapoja. Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia tehtaan päästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin.

Keskeinen ympäristö-näkökohta Tärkein ympäristövaikutus Toimenpiteet vaikutuksen pienentämiseksi

Päästöt veteen

Paikalliset vaikutukset Lohjanjärven eteläosassa, rehevöityminen (fosfori, typpi), hapen kulutus (CODCr, BOD)

Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen.Puhdistamolle ohjattavan jätevesikuormituksen minimoiminen, mahdolli-simman käyttövarma ja tehokas jäteveden puhdistamon toiminta, puhdistamon kapasiteetin riittävyyden varmistaminen muutoksia ja investointeja suunniteltaessa.Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettaminen.

Satunnais- päästöjen hallinta

Riski suoralle ympäristövaikutuk-selle: Päästöt vesistöön, ilmaan ja maaperään; haju ja melu

Toimiva ympäristöriskien arviointimenettely ja korjaavien toimenpiteiden tehokas läpivienti riskejä havaittaessa:1) Päästötapahtumien vähentäminen teknisten toimenpiteiden ja henki-löstön koulutuksen avulla.2) Päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpito ja kehittäminen, sisäinen pelastussuunnitelma, oma palokunta.3) Tehokas tiedonkulku.Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettelyssä SARA-turvallisuustietojärjestelmässä, vuosittain yhtiössä kaikilla tehtailla käyttäen yhtenäistä ympäristöriskien arviointimenetelmää sekä muutostilanteissa ja investointien yhteydessä.

Päästöt ilmaan

Maaperän happamoituminen (NO2, SO2), ilman saastuminen (hiukka-set), ilmastonmuutos (CO2). Päästöillä ei merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun

Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen.Päästökauppa.Uusiutuvien polttoaineiden käyttö.Energiatehokkuuden parantaminen (kansallinen energiatehokkuussopi-mus).

Melu Haittavaikutukset lähiympäristölle Ympäristöluvan päästörajojen* noudattaminen. Meluavien kohteiden äänenvaimennukset mahdollisuuksien mukaan. Uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.

Valmistus- prosessin tehokkuus - materiaalitehokkuus

Suoria ja välillisiä ympäristövaikutuk-sia; kuormitus jäteveden puhdista-molle, raaka-ainehankinnan vaiku-tukset, jätehuollon vaikutukset

Raaka-aineiden, kemikaalien ja veden säästeliäs käyttö sekä hävikin minimoiminen.Kaatopaikkajätteen vähentäminen ja jätteiden sekä sivutuotteiden hyötykäytön maksimoiminen.

Energia- tehokkuus

Päästöt ilmaan, ilmastonmuutos Energiatehokkuussopimus; energiatehokkuustoimenpiteiden toteutus ja seuranta. Sopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuoteen 2016. Uudet tavoitteet asetetaan ajanjaksolle 2017 – 2020.

Kuljetukset Välilliset ympäristövaikutukset (päästöt ilmaan, melu, energianku-lutus)

Kuljetuksista vastaa Sappi Europen keskushallinto. Kirkniemen omassa toiminnassa vähennetään sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja kuljetusten huolellisella suunnittelulla.

Puuraaka-aineen käyttö

Paikalliset ympäristövaikutukset (luonnon monimuotoisuus, maan-käyttökysymykset)

Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla, sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC™ CoC ja FSC®

CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka aineesta on yli 80 %.

*Kirkniemen paperitehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa on määritetty jätevesikuormitukselle, ilmapäästöille ja melulle raja-arvot, joiden noudattami-nen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen.

8 Sappi Kirkniemi

Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka)

BAT-tekniikoista on muodostunut yksi keskeinen mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. Sappi Kirkniemi on investoinut ympäristösuojeluun saavuttaakseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason.

Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvissa annettavien lupa-määräysten tulee perustua parhaa-seen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). BAT-tekniikat muodostuvat joukosta tapauskohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan koko-naisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso. EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit), joissa on tietoja alalle soveltuvista BAT-tekniikoista ja joukko hyvää suori-tuskykyä kuvaavia lukuarvoja muun muassa jätevesipäästöille.

Kirkniemen tehtaalla on tehty vuonna 2015 kattava selvitys tehtaan toimintojen BAT-mukaisuudesta. Tarkastelu kattaa massa ja paperite-ollisuuden BAT-vertailuasiakirjojen lisäksi toimintaa koskevat niin sanotut sivutoimiset BAT-vertailuasiakirjat, jotka koskevat energiatehokkuutta, varastoinnista syntyviä päästöjä, teollisuuden jäähdytysjärjestelmiä ja yleisiä tarkkailuperiaatteita.

BAT-vaatimukset edellyttävät muun muassa, että tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa otetaan huomioon ympäris-töasiat. Kirkniemen tehtaalla oleva ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja ovat muun muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja

pitkälle automatisoitu prosessinoh-jausjärjestelmä sekä suunnitelmalli-nen ja ennakoiva laitteiden kunnossa-pito. Riskienhallinta, kemikaalien ja raaka-aineiden käsittely ja varastointi sekä jätehuolto täyttävät BAT-vaateet. Energianhallintajärjestelmä ISO 50001 varmistaa sitoutumisen jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen ja BAT-referenssidokumenteissa kuvatut parhaan käytännön mukaiset tekniikat ovat laajasti käytössä.

Alakohtaisia BAT-tekniikoita ovat lisäksi muun muassa puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrä-tyksen mahdollistava vesijärjestel-mä, mekaanisen massan katkaisu-pesu, pigmenttipitoisten prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen jätevedenpuhdistus, jotka ovat kaikki käytössä.


Ekotehokkuus on osa jokapäiväistä työtä

Yrityksissä ajatellaan helposti, että kestävä kehitys kuuluu vain johdolle ja ettei yksilö voi vaikuttaa asiaan. Näin ei kuitenkaan ole. Kestävä tapa toimia alkaa meistä jokaisesta.Sappi Europe lanseerasi koko henkilöstöä koskevan Ekotehokkuusohjelman vuonna 2015. Ekotehokkuuden selkäranka on ”Yes, I care” eli ”Kyllä, minä välitän”. Iskulause kuvaa sitä, että ekotehokkuus lähtee jokaisesta sappilaisesta tehtävään katsomatta. Jokaisen on toimittava vastuullisella tavalla ja sitouduttava yrityksen kestävyystavoitteisiin. Jokaisella on

panoksensa annettavana, olipa kyse jätteen lajittelusta, prosessien kehittämisestä tai hukan vähentämi-sestä.

Ekotehokkuudella tavoitellaan tuotteiden valmistusta mahdollisim-man pienellä energia- ja materiaali-määrillä. Kun raaka-aineita, materiaa-leja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehok-kaasti ja tarkoituksenmukaisesti,

tuotetaan myös vähemmän jätettä ja päästöjä. Samalla tuotantokustan-nukset pienenevät.

Sappin ekotehokkuusohjelmassa painottuu teorian sijasta käytäntö ja jokaisella on siinä merkittävä rooli. Oleellinen osa ohjelmaa on, että parhaita tarinoita jaetaan kaikkien kesken. Ekotehokkuustarinoita löytyy Sappin verkkosivuilta www.sappi.com.

Vesi on paperinvalmistuksen oleellinen raaka-aine. Sitä kier-rätetään tehtaan prosesseissa useita kertoja vedenkäytön mini-moimiseksi. Jätevesi käsitellään tehtaan omalla jätevedenpuhdis-tamolla tiukkojen ympäristölupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vastuualueelleni kuuluvat muun muassa vedenkäytön vähentämis-een ja sen hallinnan parantamiseen liittyvät tehtävät. Olen kehittä-nyt tehtaan vesitaseen seurantaa helpottavan työkalun, jonka avulla parannetaan vedenkäytön tehokkuutta. Työkalu on aktiivisessa käytössä kaikilla tuotanto-osastoilla. Teh- taan vesitaseen hyvä hallinta parantaa puhdistamon toimintaedel-lytyksiä, mikä edesauttaa vähentämään vesistöön kohdistuvaa kuormitusta.Minä teen Sappista ekotehokkaan. Entä sinä?

Timo Mäkelä, kehitysinsinööri, Kirkniemen tehdas.sappi.com/eco-effective

Yes, I care.

Sappi. Eco. Effective.

10 Sappi Kirkniemi


Veden käyttö ja käsittely

Paperia ei voi valmistaa ilman vettä. Vettä käytetään tehokkaasti kierrättämällä sitä valmistusprosessissa vastavirtaperiaatteen mukaisesti.Vettä tarvitaan kuitujen kuljettamisen ja raaka-aineiden laimentamisen lisäksi lämmön siirtämiseen, jäähdyt-tämiseen ja tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun. Vettä kierrätetään valmistusprosessissa vastavirtaperi-aatteen mukaisesti ja tuorevettä käytetään vain kohteissa, jossa se on ehdottoman välttämätöntä.

Tehtaan prosessivedenkäyttö on alhainen, 9 –10 m3/t. Vesi otetaan tehtaan käyttöön Lohjanjärvestä eikä vedenhankinta kilpaile juomaveden hankinnan kanssa.

Prosessivesien käsittely parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista

Tehtaan likaantuneita prosessivesiä puhdistetaan sekä sisäisillä että

ulkoisilla puhdistusmenetelmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuk-sessa on käytössä muun muassa ultrasuodatinlaitteistoja ja tehokkaat kiekkosuotimet paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen sekä kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkoista puhdistusta varten on Kirkniemessä oma tehokas jäteve-denpuhdistamo, joka koostuu mekaanisesta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvaiheesta. Jätevedenpuhdistamolle ohjataan jätevesiä normaalisti noin 17000 m3 vuorokaudessa. Tavanomaisesta poikkeavat jätevedet voidaan johtaa tarvittaessa puhdistamolle varoaltaan kautta. Puhdistettu vesi johdetaan Lohjanjärveen.

Jäähdytys- ja tiivistysvedet kulkevat omissa järjestelmissään, ja

ne ohjataan takaisin vesistöön puhtaina vesijakeina.

Kirkniemen tehtaan prosessivesien käsittely ja jätevesien puhdistus ovat EU:n massa- ja paperiteollisuudelle asettamien BAT-tekniikoiden mukai-sia. Tehtaan vedenkäyttö ja jätevesi-kuormitus ovat BAT-tasojen mukaisia lukuun ottamatta jäteveden sisältä-mää kiintoainetta, jonka taso ylittää BAT-referenssidokumentissa asetetun raja-arvon. Jäteveden kiintoainepitoi-suus lisääntyy jätevedenpuhdistamon kemiallisessa saostusvaiheessa, kun tehtaan jätevesien happea kuluttavan aineen, fosforin, ja typen poistoa tehostetaan ja varmistetaan näin tiukkojen ympäristöluparajojen alittaminen. Kyseessä on niin kutsuttu ristikkäisvaikutus.

12 Sappi Kirkniemi

ympäristölupamääräyksen vuosikes-kiarvo 4 500 kg/d ylittyi, ja vuosipääs-töksi muodostui 4 841 kg/d. Fosforin osalta ympäristölupamääräyksen 9 kg/d kuukausikeskiarvo on ylittynyt niinikään kahtena kuukautena vuonna 2015. Tilanteesta tiedotettiin valvovaa viranomaista ja Lohjan kaupunkia ja häiriöilmoitukset luparajojen poikkea-mista on toimitettu.

Kirkniemessä on ryhdytty toimen-piteisiin paperitehtaalta puhdistamol-le johdettavan kuormituksen vähen-tämiseksi: tehtaan sisäiset päästölähteet on kartoitettu ja teknisiä ratkaisuja etsitään. Lisäksi tehdas osallistuu Tekes-rahoitteiseen tutkimushankkeeseen (Novel concepts for recalcitrant COD reduction), jonka tavoitteena on kehittää uusia konsepteja vaikeasti hajoavan COD:n poistoon ja päästö-jen minimointiin. Hanke on kaksivuo-tinen ja se alkaa huhtikuussa 2016.

orgaanisen aineksen kuormituksen syntyyn. Tehtaan korkean vaaleusas-teen PGW-massajakeen osuus mekaanisesta massasta on kasvanut viime vuosina.

Vuonna 2015 kiintoainekuormitus puhdistamolle lisääntyi kahden kuukauden ajalla, mikä osaltaan aiheutti COD

Cr-kuorman nousua. Lisääntynyt kiintoaine myös vaikeutti puhdistamoprosessin toimintaa. Kiintoainekuormitus oli peräisin massaosaston painehiomon proses-sista. Tilanteen korjaamiseksi massaosaston jätevesien ajomallia muutettiin, jolloin kiintoainekuormitus palautui normaalille tasolle ja puhdis-tamon CODCr-reduktio nousi.

Edellä mainituista syistä johtuen ympäristölupamääräyksen jätevesi-päästöille asetettu CODCr-kuukausikeskiarvo 6 000 kg/d ylittyi vuonna 2015 kahden kuukauden aikana. Tämän johdosta myös

S appi Kirkniemen paperiteh-taalla ja voimalaitoksella on lainvoimaiset ympäristöluvat,

joiden määräykset on huomioitu tehtaan toiminnassa. Paperitehtaalla ja voimalaitoksella on myös toistai-seksi voimassa oleva vedenottolupa Lohjanjärvestä.

Puhdistamolle johdettavan orgaanisen aineksen kuormituksen määrä on noussut viime vuosina ja jätevedenpuhdistamolla on ollut vaikeuksia saavuttaa vesipäästöille asetettua kemiallisen hapenkulutuk-sen (CODCr) päästöraja-arvoa.

Vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaisesti lähes 90 % jätevedenpuh-distamolle joutuvasta orgaanisesta kuormituksesta on peräisin kuorimol-ta ja massanvalmistuksesta, joissa veteen liukenee runsaasti puun sisältämää orgaanista ainesta ja ravinteita. Myös mekaanisen massan valkaisuasteella on vaikutusta

Päästö- parametri Yksikkö

Luparajakk-keskiarvo

Luparaja vuosikeski-arvo

Toteutunut vuosi-keskiarvo 2015 Huomautus

CODCr kg/d 6 000 4 500 4 841 Vuosiluparajan ylitys, 2 kpl kuukausiluparajan ylityksiä

Kokonaisfosfori kg/d 9 7 4,9 2 kpl kuukausiluparajan ylityksiä

Kokonaistyppi kg/d 130 100 52 Ei ylityksiä

Vuoden 2015 vuosiraportointi viranomaisille on tehty lupaehtojen mukaisesti ympäristöhallinnon tietokantaan ja viranomainen on raportoidut tiedot hyväksynyt.

Vesistökuormitus ja lupaehtojen täyttäminen


Fosforipäästöt veteen kg/d

Luparaja, kk-keskiarvoLuparaja, vuosikeskiarvoOhjearvo

Sappi Kirkniemen jätevesipäästöt (2015 ) verrattuna BAT tasoon

Typpipäästöt veteen kg/d

0

20

40

60

80

100

120

140

160

20152014201320122011201020092008200720062005

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

20152014201320122011201020092008200720062005

CODCr-päästöt veteen t/d

0

1

2

3

4

5

6

7

8

20152014201320122011201020092008200720062005

Parametri

BAT-päästötasoToteuma

Kirkniemen tehdas 2015Integroitu mekaanisen massan ja paperin valmistus

CODCr kg/t 0,9 – 4,5 2,8

Kiintoaine kg/t 0,06 – 0,45 0,76

Kokonaistyppi kg/t 0,03 – 0,1 0,03

Kokonaisfosfori kg/t 0,001– 0,01 0,003

Prosessijätevesimäärä m3/t 9 –16 9,2

14 Sappi Kirkniemi

© SYKE, Uudenmaan ELY-keskus (osittain ©MML)

Lohja

SappiKirkniemi

Pintaveden ekologinen luokka tai muu arvio tilasta

ErinomainenHyväTyydyttäväVälttäväHuono

osalta. Kirkniemen tehtaan osuus Lohjanjärven eteläosan fosforikuormi-tuksesta on viimeisimpien taselaskel-mien mukaan ollut noin 10 % ja typpikuormituksesta noin 4 %. Lohjanjärven ravinteiden kokonais-kuormituksesta suurin osa, noin 85 %, koostuu hajakuormituksesta.

Lohjanjärveen tulevaan kiintoai-neen kokonaiskuormitukseen nähden tehtaan kuormitus on vain noin 7 %.

Kirkniemen tehtaan vesistölle aiheuttama kuormitus on vähentynyt

Sappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlahteen. Jätevesien johtaminen aiheuttaa paikallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat selvemmin havaittavissa vain purku-pisteen välittömässä läheisyydessä. Kokonaisuutena tehtaan vaikutus järven veden laatuun on rajallinen. Kirkniemen paperitehdas on

Lohjanjärven merkittävin piste-kuormittaja fosforin ja kiintoaineen

Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin ja virkistysarvoltaan merkittävä järvi. Lohjanjärvi on morfologialtaan hyvin rikkonainen ja myös veden laadussa on eroja eri alueiden välillä.

Lohjanjärven eteläosa on luokiteltu EU:n vesipuitedirektiivin mukaisessa luokituksessa runsasravinteiseksi ja runsaskalkkiseksi vesistöksi, jonka veden ekologinen tilaluokka on tyydyttävä. Ekologista tilaluokkaa laskivat lähinnä alusveden heikot happiolot ja arvio pohjaeläinten tilasta.

Vaikutukset vesistöönLohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan vesistökuormitus on alentunut viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka tuotanto on samaan aikaan kasvanut.

Pintaveden ekologinen luokitus

Jäteveden purku


Rehevöityminen ja happikatojen synty

Levätuotanto

Ulkoinen fosforikuormitus

yläpuoliselta valuma-alueelta

Jätevesien

happea

kuluttavat

aineet

Hap

pea

kul

utta

va a

ines

Fosf

oria

vap

autu

u

Järven pohjalietteen kuormitushistoria:

asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto

Happikatojen takia huonona pysyvä kerrostuma

Kuva 1. Järven rehevöitymisen ”noidankehä”.

Kunnostaminen ja happikatojen ehkäisy

Kuva 2. Alusveden hapettamisen avulla korjataan järven tilaa.

Levätuotanto

Ulkoinen fosforikuormitus

yläpuoliselta valuma-alueelta

Jätevesien

happea

kuluttavat

aineet

Hap

pea

kul

utta

va a

ines

Fosf

oria

vap

autu

u

Järven pohjalietteen kuormitushistoria:

asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto

Hapetus

Uusi (parempi) kerrostuma. Huono aikakausi jää uuden kerrostuman alle

merkittävästi vuosien kuluessa, mikä näkyy purkualueen vedenlaadun paranemisena.

Lohjanjärvestä vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen. Mustionjoelle tai Pohjanpitäjänlahteen ei tehtaan kuormituksesta aiheudu merkittäviä vaikutuksia. Mustionjoki on veden laadultaan selvästi parempi, kuin järveen kuormitusta tuovat Nummenjoki ja Väänteenjoki.

Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi Lohjanjärveen johdetaan tehtaan likaantumattomat jäähdytys-vedet (30 000 – 95 000 m3 vuorokau-dessa). Tehtaan jäähdytysvedet ja puhdistetut jätevedet kohottavat hieman veden lämpötilaa purkupistei-den läheisyydessä. Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta.

Sisäinen kuormitus vesistössä

Pohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa runsaasti ravinteita sekä luontaisten prosessien seurauksena että ihmisperäisestä kuormituksesta johtuen. Eloperäisen aineksen hajottaminen kuluttaa alusveden happivaroja, mistä voi seurata

ravinteiden vapautumista veteen. Mitä heikompi alusveden happiti-

lanne on, sitä enemmän fosforia vapautuu. Alusvedestä ravinteet kulkeutuvat vesikerrosten sekoittues-sa päällysveteen, missä ne ovat jälleen perustuottajien, kuten levien, käytettävissä. Seurauksena on vesistön rehevöityminen ja kiihtyvä sisäinen kuormitus (kuva 1). Happitilanteella on suuri merkitys pohjaeläimistöön, joka on todettu merkittäväksi indikaattoriksi Lohjanjärven ekologista luokkaa arvioitaessa.

Hapetuskierrätys alusveteen korjaa järven tilaa

Järven syvänteet saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan niin sanottujen kevät- ja syyskiertojen aikana. Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan syvänteitä vuodesta 1986 alkaen (kuva 2). Järvellä on yhteensä neljä Mixox-hapetinlaitetta.

Vuonna 2011 syksyllä hapetuska-pasiteettia nostettiin ja hapettimien valvontaa lisättiin käyntivarmuuden lisäämiseksi. Kyrkofjärdenillä sijaitse-

vien syvänteiden hapetinlaitteiden toimintavarmuutta parannettiin edelleen vuonna 2014 muun muassa uusimalla kaapelointeja ja kaukoval-vontalaitteistoja.

Syvänteiden hapettaminen on parantanut alueen pohjien tilaa. Hapettamisen vaikutus näkyy selvästi erityisesti pohjanläheisten fosforipitoi-suuksien pienenemisenä. 2000-luvul-la on mitattu enää yksittäisiä piikkejä fosforipitoisuuksissa. Kokonaisuutena happitilanne on jonkin verran paran-tunut vuoden 2011 toteutetun hapetuskapasiteetin noston jälkeen.

Vuonna 2003 Kirkniemen tehtaan toteuttama Osuniemenlahden kunnostusruoppaus vähensi merkit-tävästi lahden pohjasta happea kuluttavaa eloperäistä ainesta. Kunnostuksella ei ole kuitenkaan nähty olevan merkittävää vaikutusta Lohjanjärven eteläosan veden laatuun. Vaikutukset ovat jääneet paikallisiksi.

Kirkniemen tehdas osallistuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaan vuosittaiseen Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailuun, jossa seurataan

alueen vedenlaatua ja sen kehittymistä.

16 Sappi Kirkniemi

Energian käyttö ja energiatehokkuuden jatkuva parantaminen

Kirkniemen tehtaan tavoitteena on valmistaa tuotteita mahdollisimman tehokkaalla energian käytöllä. Tehdas liittyi vuonna 2009 valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja sai vuonna 2012 ISO 50001 -sertifikaatin.Sellu- ja paperiteollisuus kuluttaa toiminnoissaan paljon energiaa. Samalla metsäteollisuus on kuitenkin ylivoimaisesti Suomen suurin bioe-nergian tuottaja.

Energiaa omalta voimalaitokselta

Kirkniemen tehtaalla energia tuote-taan omalla voimalaitoksella biopolt-toaineista, hiilestä ja maakaasusta. Tehtaan omalla voimalaitoksella tuotetaan paperitehtaan käyttämää prosessihöyryä ja osa tehtaan käyttämästä sähköstä. Osa sähköstä ostetaan valtakunnan verkosta.

Tehtaan uusin voimalaitoskattila käynnistyi kesällä 2015. Voimalaitos-kattila on nykyaikainen kiertoleijupetikat-tila, jossa voidaan polttaa monipuolisesti eri biopolttoaineita sekä hiiltä. Kattilan korkea paine ja lämpötila mahdollistavat tehokkaan energian tuotannon, ja uudenaikaisen poltto- ja puhdistusteknii-kan ansiosta ominaispäästöt ovat alhaiset. Uuden monipolttokattilan lisäksi jatkuvassa tuotantokäytössä on myös biopolttoaineita polttava kattila K2. Biopolttoaineen osuus voimalaitoksella oli noin 25 % vuonna 2015.

Energia kiertää paperitehtaan prosesseissa

Paperitehtaalla tehdasvoimalaitoksen

tuottamaa prosessihöyryä käytetään lähinnä märän paperirainan kuivauk-seen. Myös maakaasua käytetään pienemmässä määrin paperin päällys-tyksessä päällysteen kuivaukseen. Kuivatusosilla käytetystä höyrystä merkittävä osa kierrätetään uudelleen paperitehtaan lämmön talteenottojen kautta ja käytetään tehtaan muissa osissa muun muassa prosessivesien ja paperikonehallien lämmityksessä.

Kirkniemen tehtaalla sähköenergi-an käyttö jakaantuu melko tasan massanvalmistuksen ja paperinval-mistuksen kesken. Mekaanisen massan valmistuksessa käytetystä sähköstä lähes 100 % muuttuu lämpöenergiaksi ja osa sitoutuu tehtaan prosessivesiin. Osa energias-ta saadaan talteen höyrynä, jota voidaan suoraan käyttää paperiteh-taalla. Näin energia kiertää paperiteh-taan eri prosessien läpi useaan kertaan ja käytetystä energiamäärästä saadaan suurin mahdollinen hyöty.

Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen toiminnan painopisteenä

Sappi Kirkniemen tehdas liittyi vuoden 2009 lopussa valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja sillä on käytössä jatkuvan parantamisen varmistava energiatehokkuusjärjestel-

mä ISO 50001. Jo ennen energiate-hokkuussopimukseen liittymistä on energiatehokkuus ollut tärkeässä roolissa tehtaan toiminnan kehittämi-sessä. Kirkniemen tehtaan energiate-hokkuustavoite on 7 prosentin vähennys kokonaisenergian kulutuk-sesta vuoteen 2016 mennessä. Vuoteen 2016 ulottuvat säästötavoit-teet ylitettiin jo vuonna 2014. Uudet tavoitteet asetetaan ajanjaksolle 2017– 2020.

Kirkniemen tehtaalla energiatehok-kuutta parannetaan henkilökunnan koulutuksella, energiatehokkuusinves-toinneilla, energiatehokkailla toiminta-tavoilla, jatkuvalla kulutusseurannalla ja järjestelmällisillä energia-analyyseilla. Tehtaan energiankulutusta seurataan jatkuvasti energian ominaiskulutuksen avulla, eli tuotetun paperitonnin valmistamiseen kuluneena energiana (MWh/t). Vuonna 2015 Kirkniemen tehtaalla paperitonnin valmistamiseen kului sähköä keskimäärin 1,3 MWh/t ja höyryä 0,99 MWh/t.

Vuosien 2013 – 2015 suurimpia energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä investointeja ovat olleet massanvalmistuksessa painehiomon ja hiomon päälinjan hiomakivien energiatehokkuuden optimointi, rejektinjauhatusten optimointi ja rejek-tinkäsittelyn lämmön talteenoton toteuttaminen.

18 Sappi Kirkniemi

Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuunValtaosa paperitehtaan tuottamista päästöistä ilmaan aiheutuu energiantuotan-nosta. Paperitehtaalta nouseva usva on vesihöyryä, joka palaa aikanaan sateena alas yhdeksi metsän kasvutekijäksi.

Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen eikä niillä ole vaikutusta lähiympäristön ilmanlaa-tuun. Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja paperin kuivauksessa käytettävän maakaasun poltosta. Lisäksi massan valmistuksen yhteydessä vapautuu puusta peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna.

Uusi voimalaitoskattila käynnistyi vuonna 2015

Uuden voimalaitoskattilan toiminnalle saatiin ympäristölupa tammikuussa

2015 ja olemassa olevan voimalaitok-sen eräiden lupamääräysten tarkas-tamisesta saatiin päätös elokuussa 2015. Lupamääräykset on huomioitu voimalaitoksen toiminnassa. Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu rajat sen ympäristöluvissa, ja vuonna 2015 päästöt ovat olleet lupien mukaiset.

Typenoksidipäästöiltään Kirkniemen voimalaitos on Lohjan suurin yksittäinen kuormittaja. Rikkidioksidipäästöt nousivat vuonna 2015, mikä johtui uuden monipoltto-ainekattilan käynnistymisestä. Aiemmin pääpolttoaineena toiminut maakaasu ei sisältänyt rikkiä.

Päästöt ilmaan minimoidaan

Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapääs-töjen minimoimiseksi huolehdimme

polttoprosessien hyvästä polttotu-loksesta ja hyötysuhteesta,

käytämme tehokkaita energiantuotannon BAT-referenssidokumentin mukaisia päästöjen vähen-tämistekniikoita ja huoleh-dimme puhdistuslaitteiden toimintakunnosta.

Energiatehokkuuden paran-taminen vähentää energian

tarvetta ja siten energian tuotan-noista aiheutuvia päästöjä.

Energiantuotannon vaikutuk-set ilmanlaatuun vähäiset

Energiatuotannon päästöt vapautuvat korkeista piipuista ja ne laimenevat tehokkaasti, joten energiatuotannon vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun jäävät melko vähäisiksi. Uuden kattilan ympäristölupaprosessin yhteydessä tehdyn savukaasujen leviämismallinnuksen mukaan lisääntyvillä rikkidioksidipäästöillä tai hiukkaspäästöillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Ilmanlaadulle asetetut ohje- ja raja-arvot alittuvat selkeästi. Lohjan seudun merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttava tekijät ovat liikenne ja puun pienpoltto. Niiden vaikutus ilmanlaa-tuun on suuri, koska päästöt vapau-tuvat matalalta.

Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja sen edellyttämät luvat ovat voimassa. Päästöselvitykset on todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailman-laajuista ilmakehän lämpenemistä, mutta niillä ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun.


Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan 2015

Parametri Yksikkö Paperitehdas Voimalaitos Yhteensä

Hiukkaset (PM) t/a 0 2,1 2,1

Typen oksidit (NOx) t/a 9,1 284,5 293,6

Rikkidioksidi (SO2) t/a 0 99,2 99,2

Hiilidioksidi, foss. (CO2) t/a 20 903 202 532 223 435

Rikkidioksidi- ja typpipäästöt ilmaan t/a

0

100

200

300

400

500

20152014201320122011201020092008200720062005

0

5

10

15

20

25

30

20152014201320122011201020092008200720062005

Hiukkaspäästöt ilmaan t/a

Fossiilinen CO2 t/a

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

20152014201320122011201020092008200720062005

Energian ominaiskulutus

0,0

0,5

1,0

1,5

20152014201320122011201020092008200720062005

SO2 t/a NOx t/a

Sähkön kulutus MWh/t paperia

Höyryn kulutus MWh/t paperia

20 Sappi Kirkniemi

Toki

Uima-ranta

Kirkniemi

Brotorp

Jönsböle

Pensaari

Pensaarensalmi

Pumppaamo

0 500 1000

45 dB(A)

50 dB(A)

55 dB(A)

Melu

Kirkniemen tehdas aiheuttaa ympäris-töönsä tasoltaan ja laadultaan vaihtele-vaa melua. Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa. Melun tasoa ja lähteitä kartoitetaan säännöllisesti ympäristömelumittausten ja tarvittaes-sa melumallinnuksen avulla. Viimeisin meluselvitys on vuodelta 2015.

Valtaosa melusta on luonteeltaan tasaista matalataajuista kohinaa. Matalataajuisen kohinan lisäksi alueella syntyy erilaisia häiriöääniä esimerkiksi puunkäsittelyn, kuljettimien, ajoneuvo-jen ja hälyttimien toiminnasta.

Tehtaan aiheuttamat ympäristöme-lutasot eivät ole muuttuneet viimeis-ten vuosien aikana. Uuden voimalai-toskattilan käynnistyminen ei muuttanut melun leviämisvyöhykkei-tä. Ympäristömelumittauksissa tai mallinnuksissa ei ole havaittu ympä-ristöluvan raja-arvojen ylityksiä, kun menetelmiin liittyvät epävarmuudet otetaan huomioon. Erilaiset sääolo-

suhteet vaikuttavat oleellisesti melun leviämiseen.

Pyrimme välttämään tarpeettoman melun aiheuttamista toiminnassam-me. Tehdasalueella olevat meluläh-teet, kuten prosessien ilmastoinnin poistopuhaltimet, ilmanottosäleiköt, lämmön talteenottolaitteistot ja

jätevedenpuhdistamon kompressorit, on varustettu mahdollisuuksien mukaan äänenvaimentimilla.

Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny.

Kirkniemen tehtaan aiheuttamat meluvyöhykkeet


Haju

Massan ja paperin valmistuksessa ei vapaudu ilmaan haisevia rikkiyhdistei-tä (TRS). Massaosaston höngissä on pieniä pitoisuuksia puussa luonnolli-sesti esiintyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Yhdisteitä vapautuu pieniä määriä myös puukentältä ja hakevarastosta sekä jätevedenpuh-distamolta.

Jätevedessä muodostuu hapettomissa olosuhteissa TRS-yhdisteitä, joiden pitoisuudet voivat ajoittain ylittää hajukynnyksen. Hajuja voi syntyä jätevedenpuhdistamolla pääasiassa esiselkeyttimillä ja varoaltaassa sekä biolietteen kuiva-uksessa. Paperinvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit voivat vaikuttaa jätevesissä syntyvän hajun muodostumispotentiaaliin.

Hajujen muodostumista pyritään vähentämään tuotantoprosessien ja

jätevedenpuhdistamon prosessien optimoinnilla, vähentämällä mahdolli-suuksien mukaan hajuhaittoja mahdollisesti aiheuttavien kemikaali-en käyttöä ja suunnittelemalla mahdollisesti hajua aiheuttavat toimenpiteet huolellisesti ja tiedotta-malla niistä etukäteen.

Hajuhaittojen muodostumisen ehkäisemiseksi varoallas ja esiselkey-tin pidetään mahdollisimman tyhjänä lietteistä. Biolietteen varastoinnista aiheutuvat hajut ovat vähentyneet biolietteen termisen kuivaimen käyttöönoton jälkeen vuonna 2012. Kuivauksessa syntyvät hajukaasut poltetaan voimalaitoskattilassa eikä tehtaan ympäristöön biolietteen käsittelystä normaalitilanteessa aiheudu hajuhaittaa. Muutoksen myötä biolietettä varastoidaan enää vain kuivaimen tai voimalaitoskattiloi-

den huoltojen aikana. Hajuhaittojen syntyminen on

vähentynyt selkeästi viime vuosien aikana. Vuonna 2010 toteutetun hajukartoituksen mukaan koetut hajuhaitat olivat vähentyneet verrattu-na vuoden 2004 tilanteeseen. Naapurustoa on tiedotettu puhdista-mon varoaltaan ruoppauksesta ja lietteen poiskuljetuksista aiheutuvista mahdollisista hajuhaitoista kolmessa tapauksessa vuosina 2013 – 2015.

22 Sappi Kirkniemi

Materiaalitehokkuus ja hyötykäytön edistäminen

Hyödynnämme luonnonvaroja tehokkaasti ja säästeliäästi, minimoimme tuotantomme ympäristökuormitusta ja kierrätämme tehokkaasti. Tuotantoprosessejamme on kehi-tetty siten, että vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta.

Jätejae Hyötykäyttökohde

Puun kuori kuorimolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella

Kuituliete jätevedenpuhdistamolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksellaMaanrakennusmateriaalina kaatopaikkojen pintarakenteissaMaanparannusaineen valmistuksessaMaanparannusaineena

Bioliete jätevedenpuhdistamolta Polttoaineena tehdasvoimalaitoksella termisesti kuivattunaMaanparannusaineen valmistuksessa

Tuhkat voimalaitokselta MaanrakennusmateriaalinaHyötykäyttö jätteenkäsittelytoiminnoissa

Prosessien tehokkuus mahdollistaa suorien ympäristövaikutusten pienentämisen ja vähentää raaka-ai-neiden hankinnasta ja energian tuotannosta aiheutuvia välillisiä ympäristöhaittoja.

Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Viimeisten vuosien aikana on toteutettu useita projekteja, joilla kuidun ja pigment-tien talteenottoastetta on saatu parannettua. Kiintoainehävikki on pienentynyt tasolle 1,5 %. Korvaamme mahdollisuuksien mukaan vaarallisia kemikaaleja vaarattomammilla.

Tehokas lajittelu varmistaa hyötykäyttötavoitteiden toteutumisenJätteet pyritään ensisijaisesti saa-maan hyötykäyttöön ja kaatopaikka-jäte minimoimaan. Jätteiden hyöty-käyttöaste on erittäin korkea, yli 99 %. Hyötykäytettäviä jätteitä syntyy vuosittain noin 55 000 tonnia. Tästä noin 90 % muodostuu isoista jätejakeista, eli voimalaitostuhkasta, jätevedenpuhdistuksen lietteistä ja puun kuoresta, jotka on saatu hyötykäyttöön 100 prosenttisesti.

Tehtaan ympäristöluvassa on jätteitä koskevia lupamääräyksiä muun muassa lajittelusta, jätetietojen kirjanpidosta ja vaarallisten jätteiden hallinnasta. Tehtaan jätehuollon

vuonna 2011 ja 2012 toteutetun uudistuksen jälkeen jätehuoltoa on tehostettu jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Paperitehtaalla on monipuolinen lajittelujärjestelmä, jossa kerätään erikseen paperi, pahvi, metallit, puu, energiajäte, biojäte, kaatopaikkajäte ja vaaralliset jätteet. Lajittelusta kaatopaikalle vietävän jätteen määrä on saatu laskettua noin puoleen uudistusta edeltäneestä tasosta.

Jätteet toimitetaan ympäristölu-vanvaraisille toimijoille asianmukai-sesti hyödynnettäväksi tai loppusijoi-tettavaksi. Jätevedenpuhdistamon kuitulietteellä on elintarviketurvalli-suusvirasto Eviran hyväksyntä maanparannusaineena käytettäväksi.

Isojen jätejakeiden hyötykäyttökohteet


Jätteiden hyödyntäminen vuonna 2015:

Olen aina kiinnittänyt huomiota oman toimintani ympäris-tövaikutuksiin.

Työskentelen Kirkniemen tehtaan pastakeittiössä. Huomasin, että säiliöön jäi seisokkien yhteydessä pieni määrä pastaa, koska imuputket eivät yltäneet säiliön pohjalle asti. Pieni in-vestointi putkien muutoksiin tuotti kustannussäästöjä sekä vähensi hukkaan menevän pasta määrää – nyt jätevedenpuh-distamolle menee vuodessa 42 tonnia vähemmän pastaa.

Minä teen Sappista ekotehokkaan. Entä sinä?

Aino Leiviskä, pastanvalmistaja, Kirkniemen tehdas

sappi.com/eco-effective

Yes, I care.

Kiintoainehäviö-% jätevedenpuhdistamolle

0

1

2

3

4

20152014201320122011201020092008200720062005

Materiaali-hyötykäyttö36,2 %

Energia-hyödyntäminen63,6 %

Kaatopaikkasijoitus ja muut loppusijoitustoimet0,2 %

Sappi. Eco. Effective.

24 Sappi Kirkniemi

Ympäristöriskien hallinta on olennainen osa ympäristönsuojelua

Ympäristöriskien hallinnan tavoitteena on tuotannon turvaaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen siten, että se säilyy turvallisena ja terveellisenä. Riskien hallinta ja satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy on olennainen osa ympäristönsuojelutyötä.

Teollisen tuotannon ympäristöriski-en hallinta on suuressa määrin päästöjen hallintaa, jossa erityisesti häiriöpäästöjen hallinta korostuu. Riskien hallinta ja toiminta häiriöti-lanteissa ovat osa tehtaan sertifioi-tuja hallintajärjestelmiä; ISO 9001 ja ISO 14001.

Mekaanisten massojen ja paperin valmistus ovat yleisesti ottaen turvallisia ja vakaita prosesseja. Valmistusprosesseissa, päästöjen puhdistuslaitteissa, kemikaalien varastoinnissa ja käytössä sekä muualla tehdas-

alueella tapahtuvien häiriöiden ja onnettomuuksien seurauksena voi toiminnasta aiheutua määrältään tai laadultaan poikkeavia päästöjä veteen, maaperään tai ilmaan.

Vahinkotilanteisiin varautu-malla minimoidaan vaikutuk-set ympäristöön

Erilaisiin vahinkotilanteisiin on varauduttu rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla, suoja-altaiden, hälytysau-tomatiikan, tarkkailun, kunnossapi-don sekä toimintaohjeiden avulla.

Prosessia valvotaan ympärivuoro-kautisesti ja tarkkailu sekä

tiedonkulku poikkeamati-lanteissa on järjestetty

siten, että ne on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin ennen kuin aiheutuu merkittäviä ympäris-tövahinkoja. Henkilökunta on

perehdytetty ympäris-töriskien havainnointiin

ja toimintaan poikkea-matilanteessa. Myös

tehtaalla työskenteleville

yhteistyökumppaneille ja kemikaalien ja raaka-aineiden kuljetusliikkeille perehdytetään turvalliset työskentely-tavat ja toiminta poikkeamatilanteis-sa. Tehtaalla on oma tehdaspalokun-ta, jolla on tarvittava koulutus ja kalusto kemikaali- ja öljyvahinkojen torjuntaan.

Turvallinen kemikaalien käsittely avaintekijänä

Työturvallisuus ja ympäristöriskit ovat usein yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi kemikaalien oikea käsittely ja varastointi parantaa työturvallisuutta ja vähentää ympäris-töriskien mahdollisuutta. Tehtaan kemikaalien käsittely ja varastointi luokitellaan laajamittaiseksi. Kemikaalien varastoinnille ja käsitte-lylle on Turvatekniikan keskuksen (Tukes) lupa ja toiminnan laajuuden edellyttämä toimintaperiaateasiakirja sekä sisäinen pelastussuunnitelma.

Ainoa tehtaalla käytettävä suuron-nettomuusvaaraa aiheuttava kemi-kaali on rikkidioksidi. Kloorin käytöstä raakaveden desinfioinnissa on luovuttu vuonna 2012.

Suuronnettomuusvaaran varalta on


laadittu yleisötiedote, joka löytyy Sappin verkkosivuilta www.sappi.com.

Ennakoivaa riskienarviointia monin keinoin

Kirkniemen tehtaalla panostetaan ennakoivaan työn riskien arviointiin, jotta vaaratilanteilta vältyttäisiin varhaisen havainnoinnin keinoin. Työn turvallisuusarviointeja tehdään säännöllisesti ja niissä tarkastellaan-työturvallisuuteen liittyvien näkökoh-tien lisäksi myös ympäristöriskejä. Tehtaalla tapahtuneet ympäristöpoik-keamat raportoidaan turvallisuustie-tojärjestelmään, josta ne ovat koko henkilöstön nähtävissä. Poikkeamien syyt tunnistetaan ja määritetään toimenpiteet vastaavien riskien vähentämiseksi.

Vuosittain ympäristöriskejä arvioidaan Sappin kaikilla tehtailla käytössä olevaa riskienarviointime-netelmää hyödyntäen. Merkittävien investointien tai prosessimuutosten yhteydessä arvioidaan myös muutoksen aiheuttamat mahdolliset ympäristöriskit.

Kemikaalihyväksyntämenettelyssä arvioidaan uuden käyttöön otettavan kemikaalin tuomat vaikutukset ympäristöriskeihin.

Tehtaalla toteutettiin koko tehtaan ja tehdasvoimalaitoksen toiminnot kattava laaja ympäristöriskien arviointi vuonna 2015. Arvioinnissa ei tullut esille välittömiä toimenpiteitä vaativia merkittäviä ympäristöriskejä. Lähes kaikki teknisin toimin poistettavissa olevat riskitekijät on poistettu. Pääosa havaituista riskeistä liittyy inhimillisen virheen mahdollisuuteen ja hallintatoimenpiteet henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämi-seen. Riskienarvioinnin tulokset on käyty läpi ja tarvittavat hallintatoimen-piteet on määritelty. Toimenpiteet on tehty tai ne ovat käynnissä.

Riskienhallinnassa hyvää kehitystä

Tehtaalla ei ole tapahtunut ympäris-tölle haittaa aiheutta-neita äkillisiä

satunnaispäästöjä vuoden 2008 jälkeen. Sisäisten poikkeamien raportoinnin tärkeyttä on korostettu viime vuosina ja niiden määrä on kasvanut selkeästi. Pientenkin poikkeamien raportoinnin ja käsittelyn myötä henkilöstön ympäristö- ja riskitietoisuus kasvaa ja riskienhallinta tehostuu.

Tehdasalueen maaperän ja pohjaveden tila on selvitetty

Vuonna 2015 toteutettiin tehdasalu-een maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. Perustilaselvityksen tarkoituksena on määritellä laitosalu-een maaperän ja pohjaveden tila siten, että sitä voidaan verrata tilanteeseen toiminnan lopullisesti päättyessä. Selvityksen myötä kartoitettiin tehtaalla käytössä olevat maaperän ja pohjaveden pilaantu-misvaaraa aiheuttavat aineet, toimintahistoria, ympäristöolosuhteet

sekä maaperän ja pohjaveden kemiallinen tila. Maaperä ja

pohjavesi määriteltiin selvityksen tulokse-

na pilaantumatto-maksi.

26 Sappi Kirkniemi

Turvallisuustyö tuottaa tulosta

Työturvallisuuden pitkäjänteinen kehittäminen on tuottanut tulosta. Sappi Kirkniemessä tapaturmataajuutta on onnistuttu pudottamaan 90 % viime vuosikym-menen lopun lukemista. Vuoden 2015 lopulla tehdas lähestyi nolla tapaturmaa -tavoitetta, kun tapaturmataajuus saatiin laskettua 3,3 kappaleeseen/miljoona työtuntia. Kirkniemessä työskenneltiin tapatur-mitta yhtäjaksoisesti 299 päivää ja yli 700 000 työtuntia.

Nolla tapaturmaa -tavoitteeseen pyritään poistamalla riskikäyttäyty-mistä sekä jatkuvasti parantamalla työolosuhteita ja -tapoja. Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja riskienhallinta ovat jatkuvaa toimintaa, joka perustuu työolosuhteiden, -menetelmien ja työssä käytettävien koneiden sekä työvälineiden seuran-taan ja analysointiin.

Turvallisuus näkyväksiVuoden 2015 painopisteinä olivat erityisesti turvallisuustietoisuuden parantaminen ja turvallisuuden tekeminen näkyväksi. Tietoisuutta

ylläpidettiin jatkuvalla sattuneiden vaaratilanteiden ja -havaintojen käsittelyllä sekä kuukausittain esimiesten pitämillä turvatuokioilla ja erilaisilla kampanjoilla. Vuoden lopulla käynnistettiin Yhteistyökumppanien turvallisuuden varmistaminen -projekti, jossa läpikäydään teknisiä palveluja tuottavien yhteistyökump-panien toimitusprosessiin sisältyvät turvallisuusasiat ja niiden kehittämis-tarpeet.

Kesäkuussa vietettiin Sappin vuosittaista maailmanlaajuista turvallisuusviikkoa, jonka tavoitteena on saada koko henkilöstö ja yhteis-työkumppanit keskittymään turvalli-suuden tärkeyteen. Tapahtumissa muun muassa tehtaan eri osastot ja yhteistyökumppanit esittelivät turvallisuustoimintaansa ja ulkopuoli-set asiantuntijat luennoivat työhyvin-voinnista.

Tuumataan tovi!Hyvää kehitystä on tukenut työn aloituksen vaarojen arviointivihkon käyttöönotto vuonna 2014. Vihkon käyttö pakottaa pysähtymään hetkeksi ja arvioimaan oman työn vaaroja ja riskejä päivittäin. Johdon tekemillä osasto- ja työryhmäkohtai-silla työpaikkakierroksilla sekä esimiesten ja asiantuntijoiden tekemillä turvallisuusarvioinneilla kiinnitetään huomiota toimintatapoi-hin ja turvallisuuskäyttäytymiseen. Nämä parantavat henkilöstön riskitietoisuutta ja vahvistavat turvallisuusasennetta.

Vuonna 2016 turvallisuuden jatkuvan parantamisen painopiste on turvallisuuskäyttäytymisen parantami-sessa ja kestävän turvallisuuskulttuu-rin rakentamisessa. Keskeisimmässä asemassa on Sappi Kirkniemessä käynnistyvä turvallisuusohjelma. Ohjelmaa ja kokonaistavoitetta tukee ennakoivien turvallisuushavaintojen aktivointi, johon liittyen käynnissä on koko vuoden kestävä vaarahavainto-kampanja. Tavoitteena on, että yli 90 % henkilöstöstä tekee vähintään kaksi vaarahavaintoa.

Tavoitteemme on jatkaa edelleen kohti nollaa tapaturmaa, jotta kaikki Sappi Kirkniemessä työskentelevät voivat lähteä terveinä ja hyvinvoivina töistä kotiin.

0

5

10

15

20

25

30

20152014201320122011201005-09kpl/1

000

000

työt

untia

Tapaturmataajuus


Panos – hyödykkeet tehtaalle

Energia Polttoaineet (GWh)Maakaasu voimalaitokselle 405Maakaasu päällystysprosessiin 90Hiili 345Biopolttoaineet (kuori, lietteet, puu) 256Biopolttoaineen osuus 25,5 %Energian käyttö tuotannossaSähkö 837 GWhSähkön ominaiskulutus 1,34 MWh/tLämpö 622 GWhLämmön ominaiskulutus 0,99 MWh/tKiinteistöjen lämmitys41 GWhTyökoneiden polttoaineetDiesel 2,8 GWhNestekaasu 0,06 GWh

Raaka-aineet ja apukemikaalitPuuaines (m3)Puu 608 400Hake 0Puun käyttö 0,97 m3/t

Kuituraaka-aineet (t, kuiva)Oma mekaaninen massa 200 000Ostosellu 128 000Massan käyttö 546 kg/t

Muut kemikaalit (t, kuiva)Pigmentit 250 000Sideaineet 25 000Lisäaineet 12 000Muiden raaka-aineiden käyttö 477 kg/t

Veden otto (1 000 m3)Raakaveden otto järvestä 23 550Jäähdytys- ja tiivistysvedeksi 17 600Jäähdytys- ja tiivistysvedet 28,1 m3/tProsessivedeksi 6 050Prosessiveden ominaiskulutus 9,7 m3/tVoimalaitoksen prosessivedeksi 380

Tehdasalueen koko112 ha

Henkilöstö 543

Tuotos – tehtaalta ulos

Päästöt ilmaan Tehdas ja voimalaitosRikkidioksidi SO2:na 99 tSO2 -ominaispäästö 0,16 kg/tTypen oksidit NO2:na 294 tNO2:na ominaispäästö 0,47 kg/tHiukkaset 2,1 tHiukkaset 0,003 kg/tHiilidioksidi fossiilinen 223 400 tCO2 fossiilinen 357 kg/tCO2 bioperäinen 101 200 t

TyökoneetSO2 0,005 tNO2 7,3 tHiukkaset 0,60 tCO2 fossiilinen 792 t

TuotteetPaperin tuotanto 625 200 tPEFCTM-sertifioidun kuidun osuus 88 %

Jätemateriaalit (kuiva)Yhteensä jätteitä 54 620 tJätteet yhteensä 87 kg/t Jätteiden hyötykäyttöaste 99,8 %Kuori ja lietteet polttoon 34 400 tOsuus hyötyjätteistä 63 %Tuhka 15 100 tTuhka 24,1 kg/tKaatopaikkajäte yht. 94 tKaatopaikkajäte 0,15 kg/tSekajätettä kaatopaikkajätteestä 74 tVaaralliset jätteet 50 tVaaralliset jätteet 0,08 kg/t

Päästöt veteenJätevesivirtaama 5 762 000 m3

Ominaisvirtaama 9,2 m3/tKemiallinen hapenkulutus (COD) 1 767 tCOD-ominaispäästö 2,83 kg/tBiologinen hapenkulutus (BOD) 103 tBOD7-ominaispäästö 0,16 kg/tFosfori (P) 1,79 tP-ominaispäästö 2,9 g/tTyppi (N) 19,1 tN-ominaispäästö 31 g/tKiintoaine 478 tKiintoaine ominaispäästö 0,76 kg/t

Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 2015.

Materiaalitase

28 Sappi Kirkniemi

Ympäristötavoitteiden toteutuminen 2015Tavoite Tunnusluku ja tavoitearvo Toteuma

Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö • Hyötykäyttöaste > 99 %• Kuori ja lietteet polttoon > 75 %• Kaatopaikkajätettä lajittelusta < 100 t/a

99,8 %63 %74 t/a

Ympäristöriskien hyvä hallinta: Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet

Ei vakavia satunnaispäästöjä

• Ympäristötapahtumakirjaukset kaikista poikkeamatilanteista SARA-järjestelmään• Selittämättömien puhdistamolle häiriöitä aiheuttaneiden poikkeamien määrä 0 kpl• Satunnaispäästöjä 0 kpl

Tehty

0 kpl0 kpl

Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen

• Kiintoainehäviö jätevesiin < 16 kg/t• Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksiä, seuranta

15 kg/t

46 kpl

Jätevesivaikutusten hallinta

- Puhdistamon ennakoiva kunnossapito ja toiminnan jatkuva kehittäminen

Lohjanjärven syvänteiden hapetuksen optimointi

• Jätevesivirtaama < 10 m3/t• BOD7 * < 0,23 kg/t• CODCr < 2,5 kg/t• Fosfori < 0,004 kg/t• Typpi < 0,05 kg/t• Kiintoaine < 0,8 kg/t• Neljän hapettimen toimintavarmuus, tehon riittävyys

9,2 m3/t0,16 kg/t2,83 kg/t0,0029 kg/t0,031 kg/t0,76 kg/tOk **

Energiansäästötavoitteet 2010 – 2016 tavoiteohjelman mukaisesti- Säästöprojektien määritys energia-analyy-sissä, CI- ja ideatoiminnassa.

Energiansäästö• 16,2 GWh 5,3 GWh

Ympäristötietojen toimittaminen:Ympäristöhallinto, Tilastokeskus, vaikutus-tarkkailut, Metsäteollisuus ry, Pakkausalan ympäristörekisteri

Asetettujen aikataulujen puitteissa

Raportointi tehty oikea-aikaisesti

Yhteistyö sidosryhmissä: tiedonvälitys ja keskustelu- Palautteiden käsittely ja naapurustokokous, näkyvyys sidosryhmätilaisuuksissa

• Palauterekisteri, käsittely 100 %• Tiedotteet • Sidosryhmätilaisuudet, naapurustokokous

Palautteet 6 kpl käsitelty

Naapurustokokous

EMAS- ja ISO 50001-sertifiointi Puun alkuperäketjun hallintaPaper Profile todennettuna

• Valmis huhtikuussa• Serfioidun kuidun osuus > 70 %• Valmis huhtikuussa

Valmis88 %Valmis

Ympäristöluparajojen noudattaminen, luparajat kk- ja vuosikeskiarvot

• CODCr < 4500 kg/d• Fosfori < 7 kg/d

• Typpi < 100 kg/d

4841 kg/d ***4,9 kg/d, 2 kpl kk-luparajan ylityksiä53 kg/d

CO2 t/a vs. CO2-päästöoikeudet - Todennus ja päästöselvityksetVoimalaitoksen päästöt- Puhdistustekniikan toimivuusUuden kattilan käyttöönottoBiopolttoaineen tehokas käyttö- Polttoainejakauman seuranta

• Hiilidioksidipäästöt (fossiiliset)

• Päästöt ilmaan vs. lupaehdot

• Kattilan toiminta vs. lupaehdot

• Biopolttoaineen osuus > 23 %

223 400 t, todennettuOk

Ok

25,5 %*Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD7. BOD5 = BOD7/1,16.** Yhdellä hapetuslaitteella vaihteistoviasta johtunut katko tai tehon alenema.*** Vuosiluparaja ylittyi, 2 kpl kk-luparajan ylityksiä.


Tavoitteet vuosille 2016 – 2018

Vuosittaisten ympäristötavoitteiden ja -mittareiden lähtökohtana ovat tehtaan keskei-set ympäristönäkökohdat. Tavoitteet ovat mitattavia ja niiden toteutumista seurataan toimintajärjestelmässä määritellyllä tavalla.

Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteis-sa. Päämäärä on ilmaistu ympäristöpoli-tiikassamme siten, että toimimme lakien ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti sekä jatkuvasti parantaen.

Satunnaispäästöjen ennaltaeh-käisy ja hyvä riskien hallinta kuuluvat vastuulliseen työpaikkaan ja ympäris-töpäämääriimme.

Kestävän kehityksen päämäärän mukaan tavoitteenamme on minimoida

prosessien vedenkulutus ja käyttää raaka-aineita ja energiaa mahdollisim-man tehokkaasti. Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisim-man pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Jätteet ohjataan mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön.

Ympäristöpäämääränä yhteistyö sidosryhmien kanssa merkitsee avoimia ja rakentavia suhteita naapurustoon sekä muihin sidosryh-miin. Tavoitteenamme on oikea-aikai-

nen tiedonvaihto ajankohtaisista asioista. Kaikki palautteet käsitellään ja niihin vastataan viipymättä.

Sertifioitut puun alkuperäketjun hallintajärjestelmät ja tehtaan tuotteil-le myönnetty EU-ympäristömerkki ovat esimerkkejä asiakkaidemme ympäristöodotusten täyttämisestä. EMAS-ympäristöselonteon välityksellä kerromme säännöllisesti tehtaamme ympäristöasioiden kehittymisestä.

Tavoitteet vuonna 2016 Tunnusluku/mittari Tavoitearvo

Tehokas jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Hyötykäyttöaste Kaatopaikkajätettä lajittelusta

> 99 %< 90 t/a

Ympäristöriskien hyvä hallinta:Riskien tunnistaminen, poikkeamien selvitys ja ennaltaehkäisevät toimet Ei vakavia satunnaispäästöjä

Selvittämättömien, puhdistamolle häiriötä aiheuttaneiden poikkeamien määrä

Satunnaispäästöjen määrä

0 kpl

0 kpl

Raaka-ainetehokkuuden ja vesienhallinnan parantaminen

Kiintoainehäviö jätevesiinJätevesivirtaama • Jätevesivirtaamien 210 l/s päiväylityksien määrän seuranta

< 15 kg/t< 9,4 m3/t

Energiatehokkuuden parantaminen:Säästötavoitteet 2010 – 2016 tavoiteohjel-man mukaisesti

Energiansäästö• Sähkö, lämpö, polttoaine 16,2 GWh

Ympäristöluparajojen noudattaminen: Vesistöpäästöjen luparajojen vuosi- ja kk-keskiarvojen (sulkeilla) alittaminenVoimalaitoksen ilmanpäästöt luparajojen mukaiset

CODCrFosforiTyppiPäästöt vs. lupaehdot

< 4 500 kg/d (6 000)< 7 kg/d (9)< 100 kg/d (130)Lupaehtojen mukaisesti

Biopolttoaineen tehokas käyttö Biopolttoaineen osuus > 23 %

Puun alkuperäketjun hallinta Sertifioidun kuidun osuus > 70 %

Tehtaan ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän kehittäminen

Uudistetun ISO 14001 -järjestelmästandardin tuomien muutostarpeiden kartoittaminen

Tehty 12/2016

Puhdistamolle johdettavan CODCr-kuormituksen pienentäminen

Selvitykset toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti

Tehty 09/2016

30 Sappi Kirkniemi

SanastoBOD7 (Biological Oxygen Demand), biologinen hapenku-lutus ilmoittaa sen happimäärän, jonka jäteveden sisältä-mät nopeasti hajoavat orgaaniset yhdisteet kuluttavat 7 vuorokauden aikana hajotessaan vesistössä.

CO2 eli hiilidioksidi, on hiilen palamistuote. Hiilidioksidia esiintyy maan ilmakehässä luontaisesti pieninä pitoisuuk-sina. Ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä syntyy muun muassa liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Hiilidioksidi on merkittävä ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Kasvit käyttävät sitä raaka-aineena orgaanisten yhdisteiden valmistuksessa eli yhteyttämisessä.

CODCr (Chemical Oxygen Demand) -menetelmällä mitataan jäteveden kemiallista hapenkulutusta ja se kuvaa jätevedessä olevan kaiken orgaanisen aineksen määrää; sekä luonnossa hajoavan että hajoamattoman.

EMAS (Eco Management and Auditing Scheme) on organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöhallin-ta- ja auditointijärjestelmä, joka perustuu Euroopan Unionin asetukseen. EMAS edellyttää ympäristöjohtamis-järjestelmää ja säännöllisen selonteon julkaisua.

Fosfori (P) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Fosforiyhdisteet toimivat ravinteina. Vedessä liiallinen fosfori voi aiheuttaa erittäin runsasta levän kasvua, mikä voi johtaa levän hajoamisprosessin aikana happivajaukseen.

FSC® (Forest Stewardship Council) on metsäsertifiointi-järjestelmä, joka pyrkii edistämään ympäristön kannalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsien hoitoa.

ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästan-dardi; osa yleistä hallintajärjestelmää, joka sisältää organisaatiorakenteet, suunnittelutoiminnot, vastuut, menettelytavat, käytännöt, prosessit ja resurssit ympäris-töpolitiikan kehittämiseksi, toteuttamiseksi, saavuttami-seksi, katselmoimiseksi ja ylläpitämiseksi.

ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintajärjestelmäs-tandardi.

ISO 50001 on kansainvälinen energiahallintajärjestel-

miä käsittelevä standardi, joka tarjoaa menettelyt parantaa energiatehokkuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa energiaan liittyvää toimintaa. ISO 50001 vastaa rakenteeltaan ympäristönhallintajärjestelmän ISO 14001 rakennetta.

Kiintoaineita ovat jäteveden sisältämä kuitu sekä täyte- ja päällystysaineet. Biologisen puhdistuksen jälkeen jäteveden kiintoaine koostuu lähinnä puhdistuksesta karkaavista lietepartikkeleista.

Kuitusavi on paperin raaka-aineita, kuitua ja pigmenttejä sisältävä kostea puriste. Kuitusavi muodostuu jäteveden puhdistuksen esiselkeytyksessä ja sitä voidaan käyttää muun muassa maanrakentamisessa antamaan vesitiiviin ja murtositkeän rakennekerroksen.

Metsäsertifiointijärjestelmä sisältää standardit, ohjeet ja säännöt ohjaamaan metsien hyvää hoitoa ja käyttöä sekä puun alkuperän todentamista ja sertifiointi-menettelyä. Metsäsertifioinnissa puolueeton osapuoli antaa kirjallisen todistuksen siitä, että toiminta sertifioinnin kohteena olevassa metsässä on asetettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Järjestelmiä on useampia ja käyttö vaihtelee maantieteellisesti.

NOx typen oksideja syntyy palamisen aikana. Energiatuotannon, teollisuuden ja liikenteen savukaasu-päästöjen mukana ilmaan kulkeutuvat typen oksidit voivat kosteassa ilmassa muodostaa typpihappoa, joka sataa happamana sateena. Happamat sateet ovat luontoa rehevöittäviä.

OHSAS 18001 on työterveys- ja turvallisuusjohtamisjär-jestelmässä sovellettu standardi.

PDCA (Plan – Do – Check – Act) on kirjainlyhennelmä jatkuvan parantamisen toimintajärjestelmästä. Plan on suunnitteluvaihe, Do on toteutusvaihe, Check tarkoittaa arviointivaihetta sekä Act tarkoittaa kehittämistoimintaa.

PEFCTM (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on maailmalla yleisimmin käytetty metsäsertifiointijärjestelmä. Se edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Järjestelmä soveltuu parhaiten Suomessa vallitsevaan perhemetsätalouteen.


PEFCTM CoC (Chain of Custody) on PEFCTM-metsäsertifiointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen, jolla osoitetaan tuotteessa käytetyn PEFCTM-sertifioidun puuraaka-aineen osuus.

Pigmentit ovat jauhemaisia aineita, esimerkiksi kaoliinia eli savea ja kalsiumkarbonaattia eli kalkkia, joita käytetään muun muassa paperin päällystämiseen.

PGW (Pressurised ground wood), painehioke on hiomalla valmistettua mekaanista massaa, jonka prosessi on tehostettu paineen avulla.

SARA (SHEQ Auditing and Risk Assessment) on Sappin turvallisuustietojärjestelmä, jossa raportoidaan ympäristö-poikkeamat, vaaratilanteet ja -havainnot, tapaturmat sekä tulipalot.

Satunnaispäästö on sellainen vakava, äkillinen häiriöpäästö, joka voi johtaa haitallisiin ympäristövaikutuk-siin tehtaan ulkopuolella tai luparajojen ylitykseen.

SO2 on rikkidioksidi, jota syntyy poltettaessa rikkiä sisältäviä polttoaineita. Rikkidioksidi muodostaa kosteaan ilmaan joutuessaan rikkihappoa, jonka seurauksena syntyy hapanta sadetta ja happamoitumista. Happamoituminen aiheuttaa vaurioita luonnon ekosystee-meille.

Typpi (N) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Typpiyhdisteet toimivat ravinteina. Veteen liuennut liiallinen typpi voi aiheuttaa erittäin runsasta levän kasvua, mikä voi johtaa levän hajoamis-prosessin aikana happivajaukseen.

Ultrasuodatus on kalvosuodatusmenetelmä, joka erottaa suurimolekyyliset yhdisteet pienimolekyylisistä.

Sappi Europe on Euroopan johtava päällystetyn hienopaperin tuottaja, jonka paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnas-sa. Sappi Europen pääkonttori sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 9001-, ISO 14001, ISO 50001 ja OHSAS 18001 -sertifioituja sekä EMAS-rekisteröityjä. Tehtailla on alkuperäsertifiointi FSC®- (Forest Stewardship Council) ja/tai PEFCTM (Programme for the Endorsement of Forest Certification) -metsäsertifointijär-jestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen.

Sappi Europe on osa Sappi Limitediä (JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on vajaa 13 000 työntekijää, tuotantoa seitsemässä maassa kolmessa maanosassa, myyntikonttoreita 50 maassa ja asiakkaita yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta www.sappi.com.

Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Sappi Finland Operations Oy Kirkniemen tehtaan ympäristöjärjestelmän ja EMAS-ympäristöselontekoon 2015 liittyvät tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 2016-03-30, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset.

Kirkniemen paperitehtaan EMAS-ympäristöselonteko julkaistaan suomeksi ja englanniksi. EMAS-ympäristöselonteko on saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta www.sappi.com. Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään ympäristöpäällikölle osoitteeseen [email protected] tai soittamaan hänelle numeroon 010 464 2116.

Sappi Europe Kirkniemen tehdasPikkukyläntie 808800 Lohja

Puh. 010 464 2999www.sappi.com

emas 2015 emas...3 emas-ympäristöselonteko 2015 – 2017 alkusanat k irkniemen tehdas on...

Documents