alko ppt-diojen perustyylit · holmila, marja & raitasalo, kirsimarja ja tigerstedt,...
TRANSCRIPT
Vanhempien päihdeongelmat ja lasten tukeminen
Marja Holmila
10.10. 2017 4Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Miksi lasten tilanteeseen on tärkeää kiinnittää huomiota?
• Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään elämään
• Eriarvoisuuden kasautuminen luo syrjäytymistä
• Päihdeongelmien vaikutus perheisiin on kansanterveydellinen
ongelma
• Ongelmia on mahdollista estää ja vähentää
10.10. 2017 5Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään elämään
• Suomi on ratifioinut YK:n lasten oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Sen myötä valtio
sitoutuu takaamaan lapsille erityisen oikeuden suojeluun, osallisuuteen ja osuuteen
yhteiskunnan voimavaroista. YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa sopimuksen
toteutumista sopimusvaltioissa. Suomi on raportoinut lapsen oikeuksien toteutusta ja saanut
komitealta päätelmät ja suositukset neljä kertaa.
• Suomen neljänteen määräaikaisraporttiin liittyvissä suosituksissaan YK:n komitea toi esille
huolensa runsaasti päihteitä käyttävissä perheissä elävien lasten oikeuksien toteutumisen
puutteista. Nämä lapset saattavat jäädä vaille yhteiskunnan tukea. Huoli liittyy näin paitsi
lasten asemaan myös ammattilaisten kykyyn tukea lapsia.
10.10. 2017 6Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Eriarvoisuuden vähentäminen
• Terveyserojen kaventaminen on ollut jo vuosikymmeniä Suomen ja WHO:n
terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena (ks. CSDH 2008; STM 2001 ja STM
2008).
• Lähiympäristö (perhe, kotiolot, ystävät, ravinto, vapaa-ajan vieton ja
kouluttautumisen väylät) määrittävät omalta osaltaan missä määrin yksilö
altistuu terveyttä huonontaville tekijöille tai on niille haavoittuva (Viner ym.
2012; Marmot ym. 2012). Terveyserojen vähentäminen edellyttää toimia
jotka vaikuttavat yksilön lähiympäristöön. Yksi keskeisimmistä toiminnan
alueista tässä ovat lapsen perhe ja perheen olot.
10.10. 2017 7Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Päihdeongelmien vaikutus perheisiin on kansanterveydellinen
ongelma
• Maailman terveysjärjestö on kiinnittänyt paljon huomiota väestön terveyserojen pysyvyyteen. Huolimatta terveydenhoidon kehityksestä ja yleisten elinolojen paranemisesta, ero huono-osaisempien ja paremmin toimeentulevien väestöryhmien välillä on pysynyt samana.
• Ongelmat näyttävät siirtyvän perheissä sukupolvelta toiselle. Yhteisöllä on paljon mahdollisuuksia estää tätä periytymistä sosiaalipoliittisen ja koulutuksen ja kasvatuksen keinoin.
10.10. 2017 8Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Määrällisestikin suuri ongelma
Arviolta 70.000 (eli noin 6 % kaikista alaikäisistä) suomalaista lasta kasvaa perheessä, jossa
ainakin toisella vanhemmista on vakava alkoholi- tai huumeongelma (Raitasalo ym. 2016).
Isän tai äidin päihdeongelman kanssa eläviä lapsia on todennäköisesti enemmän, sillä arvio
perustuu rajalliseen aineistoon . Vuonna 2009 tehdyssä Lasinen lapsuus-kyselyssä ja sen
uusinnassa vuonna 2016 jopa neljännes aikuisista sanoi kokeneensa lapsena omassa
perheessään päihteiden ongelmakäyttöä (Peltoniemi 2015).
Suomessa syntyy vuosittain, arviointitavasta riippuen, 600–3000 lasta, joilla on jonkinasteinen
alkoholin aiheuttama vaurio. Tämä on 1-6 prosenttia kaikista syntyneistä.
10.10. 2017 9Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Lapsille koituneet haitat
Vanhemman päihdeongelma on vakava riski lapsen terveydelle ja kehitykselle. Sillä on yhteys
lapsen sairastavuuteen, tapaturmiin, huostaanottoihin ja elämänhallinnan vaikeuksiin.
Vanhemman päihdeongelma voi aiheuttaa myös lapsen sosiaalista eristäytymistä, kaveri- ja
ystävyyssuhteiden vähäisyyttä ja koulukiusaamista.
Alkoholin sikiölle aiheuttamat vauriot ovat suurelta osin pysyviä, joten äidin raskaudenaikainen
alkoholinkäyttö vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään elämään.
Myös vanhempien pääsääntöisesti kohtuullinen, mutta ajoittain harkitsematon alkoholinkäyttö
voi olla lapselle ongelma. Kohtuujuomisestakin saattaa olla haittaa, jos lasta ei oteta huomioon.
10.10. 2017 Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari 10
Isien alkoholinkäyttö tuottaa eniten ongelmia
• Vaikka naisten päihteiden käytön kasvu on lisännyt myös äitien ongelmia, isien alkoholiongelma on edelleen yleisin perheiden elämää rasittava päihdeongelma.
• THL:n tutkimuksen mukaan 7 prosentilla vuonna 2009 syntyneiden lasten isistä ja 2,4 prosentilla äideistä oli vakava, rekistereihin kirjattu päihdeongelma. Useimmiten kyse on alkoholiongelmasta (70-80 prosentissa ongelmaisista) ja lopuissa kyse on sekakäytöstä tai laittomien huumeiden käytöstä (Raitasalo ja Holmila 2016 ).
• Rekisteriaineiston ryhmittely tuotti viisi ongelmien kasautumisen mukaista perhetyyppiä. Kahdessa tavallisimmassa isällä on päihdeongelma. Äidin tai molempien vanhempien ongelmista on kyse noin kolmasosassa ongelmaperheistä (Jääskeläinen 2016).
10.10. 2017 11Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Perheen päihdeongelman tyyppi lapsen iän mukaan, %. Vuonna 1991 syntyneet lapset ja heidän vanhempansa. Päihdehaittoja kokeneiden perheiden tyypit (lähde: Jääskeläinen ym. 2016)
10.10. 2017 12
Perheiden luokittelu päihdeongelman tyypin
ja päihdeongelmaisen vanhemman
sukupuolen mukaan
Yleisyys
0-6 v. lasten
ryhmässä, %
Yleisyys
7–12 v. lasten
ryhmässä, %
Yleisyys
13–17 v. lasten
ryhmässä, %
Isä juo 54 53 58
Isä käyttää alkoholia tai huumeita 17 18 9
Äiti juo 13 19 22
Äiti käyttää huumeita 9 3 4
Molemmat vanhemmat käyttävät alkoholia
ja/tai huumeita)
8 6 7
Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Vaikutukset lapsuuden eri vaiheissa
• Ongelmat ilmenevät eri ikäisillä lapsilla hieman eri tavoin.
• Pienille lapsille (alle 7 v.) vanhemman päihdeongelma lisää merkittävästi riskiä joutua sairaalahoitoon sairauden tai tapaturman vuoksi, sekä riskiä juotua sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Raitasalo ym. 2016).
• Teini-iässä ongelmat näkyvät lapsen riskinä mielenterveyden sairauksiin, päihteiden käyttöön ja koulutuksen keskeytymiseen.
• Nuorilla aikuisilla lapsuuden päihdeongelmat näkyvät mm. siinä, että he ovat muita nuoria harvemmin suorittaneet toisen asteen tutkinnon, eli he ovat jääneet peruskoulun varaan. Tähän vaikuttavat myös vanhempien oma koulutus, perheen köyhyys sekä lapsen teini-iän mielenterveysongelmat (Jääskeläinen ym. 2016).
• Aikuisiässä päihteiden väärinkäyttö ja addiktio saattaa myös periytyä sukupolvelta toiselle sosiaalisen oppimisen ja biologisen haavoittuvuuden vuoksi (Hemmingson ym. 2017).
10.10. 2017 13Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Sairaalahoitoon joutuneiden alle 7-vuotiaiden lasten osuudet hoidon syyn ja vanhempien päihteiden käytön mukaan, %
10.10. 2017 14Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 7-vuotiaiden lasten osuudet vanhempien päihteiden käytön mukaan,%
10.10. 2017 15Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Alle 12-vuotiaan lapsen mielenterveysongelmien yhteys äidin päihde- ja
mielenterveysongelmiin (%).
10.10. 2017 16Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Haittojen syntymiseen myötävaikuttavat tekijät
• Pienten lasten sairastavuutta lisäävät lapsen kokema pitkittynyt stressi, pienen lapsen puutteellinen hoito, lasten laiminlyönti tai kaltoin kohtelu.
• Päihdeperheissä lapset voivat oppia haitallisia elintapoja ja käyttäytymistä.
• Ympäristö suhtautuu päihdeperheen lapseen usein syrjivästi, ongelmiin liittyy salailua ja sosiaalista eristymistä.
• Perheen köyhyys, mielenterveysongelmat ja vanhempien muut sairaudet, jotka usein ovat päihdeongelman syynä ja seurauksena, vaikeuttavat lasten kuormittumiseen ja vaikeuksiin.
10.10. 2017 Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari 17
Lapsen kokema stressi
• Kodin vakavat päihdeongelmat aiheuttavat lapsille helposti pitkäaikaisen stressin, joka heijastuu
monella tavoin heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Psykologinen tutkimus painottaakin
lääketieteellisesti määritetyn stressin merkitystä (Middlebrooks&Audage 2012)
• Stressi voidaan voimakkuudeltaan, kestoltaan ja pitkäaikaisvaikutuksiltaan jakaa kolmeen ryhmään –
positiiviseen, siedettävään ja ”myrkylliseen” stressiin (toxic stress). Haitallisin stressi on sellaista, joka
estää lasta pärjäämästä.
• Stressi saattaa olla yksi niistä tekijöistä jotka lisäävät pienten lasten sairastavuutta päihdeperheissä.
Luotetun aikuisen tuki voi lievittää stressin vaikutuksia.
10.10. 2017 18Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Suojaavat tekijät ja yksilön pärjäävyys
• Pärjäävyyden (coping) käsite on ollut keskeinen kuvattaessa nuoren kykyä selvitä vaikeista tilanteista ja vastoinkäymisistä.
• Pärjäävyyspiirteet eivät ole syntymässä annettuja yksilön pysyviä ominaisuuksia. Lapsilla on
voimavaroja ylittää lapsuuden riskitekijöiden tuomia kehityksen esteitä etenkin jos heitä siinä
tuetaan.
• Lasten pärjäävyys tuli ymmärtää prosessina, staattisten sisäsyntyisten yksilöpiirteiden sijaan, jolloin korostuu mahdollisuus kehittää näitä ominaisuuksia.
• Huomiota on kiinnitettävä myös ympäristön suojaaviin tekijöihin jotka edesauttavat pärjäävyyden ja lannistumattomuuden kehittymistä. Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa.
10.10. 2017 19Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Myönteistä kehitystä
• Keskustelu lasten oikeuksista painottaa oikeutta mahdollisimman hyvään lapsuuteen tässä
ja nyt.
• Myönteinen kasvatuskulttuuri on yleistynyt. Vanhemmat ja nuoret suosivat perheen avointa
keskustelua ja perheenjäsenten välistä luottamusta. Nuoret odottavat vanhemmilta
auktoriteettiaseman ottamista ja ylläpitämistä (Simonen ym. 2016)
• Hallituksen Lape –ohjelma pyrkii nykyistä perhe- ja lapsikeskeisempiin ja vaikuttaviin
palveluihin uudistamalla hajanaista palvelujärjestelmää ja siirtämällä painopistettä
ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon.
10.10. 2017 20Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Päihdehoito ja –huolto
• Päihdehoitoa koskevissa keskusteluissa on perheiden ja etenkin lasten auttamista korostettu jo
pitkään, 1950 –luvun lopulta alkaen. Edelleen on kuitenkin epäselvää, missä määrin perhe ja läheiset
kyetään ottaman huomioon hoidossa (Itäpuisto & Selin (2013).
• Suomen päihdehuoltolaki velvoittaa ottamaan lapset ja nuoret huomioon silloin, kun vanhempaa
hoidetaan päihdepalveluissa: palveluja tulisi antaa myös lapsille ja nuorille.
• Lastensuojelulaki ja terveydenhuoltolaki taas määrittää, että lasten avun ja tuen tarve tulee selvittää,
kun vanhempi saa päihdepalveluita. (Päihdehuoltolaki 1986; Lastensuojelulaki 2007;
Terveydenhuoltolaki 2011).
• Ennakkotiedot viimeisimmästä Päihdetapauslaskennasta kertovat että viidesosalla päihteiden vuoksi
seurantapäivänä asioinneista aikuisista oli alle 18-vuotiaita lapsia.
10.10. 2017 21Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Päihdehoito ja –huolto jatk.
• Lapset ja nuoret ovat helposti palveluiden silmissä näkymättömiä, kun katse kohdistuu ensisijaisesti
heidän vanhempiinsa. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu vain alle kahden prosentin näistä nuorista ja
lapsista saavan kasvokkaista tukea kunnallisista palveluista (Elgán ym. 2012).
• Päihdetyöntekijät voivat kokea tarvitsevansa välineitä ja käytäntöjä lasten ja perheenjäsenten
auttamiseen. Organisaatioiden toimintatavoissa voi olla paljon vaihtelua. Paikoittain on otettu käyttöön
hyviä perhelähtöisiä malleja päihdetyöhön, ja ainakin osa työntekijöistä pyrkii aktiivisesti lasten
auttamiseen. Toisinaan toimet lasten tukemiseksi voivat jäädä kuitenkin vähäisiksi.
10.10. 2017 22Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Koko perheen ongelmien varhainen huomioiminen
• Päihdehuollon palvelut eivät pysty yksin vastaamaan perheenjäsenten moninaisiin avuntarpeisiin, vaan siihen tarvitaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon aktivoitumista.
• Lähiympäristö ei voi hoitaa päihteiden käyttäjää, mutta se voi kannustaa hoitoon hakeutumiseen.
10.10. 2017 23Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Nuorten mielestä alkoholiongelmista tulisi puhua avoimemmin
• Henna Pirskanen haastatteli nuoria, joiden vanhempi oli ollut päihdehuollon asiakas (Pirskanen ym. 2016)
• Nuoret ilmaisivat yhteisen toiveen siitä, että alkoholista voitaisiin puhua avoimemmin yhteiskunnassa. Toive heijastaa kokemusta siitä, miten salailun tarve ja häpeä vaikeuttaa entisestään päihdeongelmaisen vanhemman kanssa elämistä. Myös palveluissa pitäisi huomata lapset.
• ”Alkoholiongelmia ja hoitoa pitäisi mainostaa telkkarisa, koska vaikka ne ehkä on semmoinen hävitty asia mutta kun niitä kumminkin on niin paljon, niin se on ihan arkipäivää. Ihan sama kun laittaisi jonkun shampoomainoksen niin sinne joukkoon kyllä mahtuu varmasti yksi mainos jostain hoitolaitoksesta.”
• ”Puhuttais niitten lastenkin kanssa ja katottais miten niillä oikeesti menee. Että moni lapsi kuten itekinolin, niin salasin tosi paljon niitä asioita. Että jos joku ois oikeesti kysyny ja vaatinu, että mä puhun totta, niin ehkä sitten ois puhunu – se ois ehkäsy monia ongelmia silloin.”
10.10. 2017 24Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Eriarvoisuuden vähentäminen
• Työ perheissä ja yhteisöissä voi vähentää lapsuuden kuormittavien tapahtumien
kasautumista ja voi auttaa lasta ja nuorta voittaman riskitekijöiden aiheuttaman stressin.
• Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiviä lapsia ja nuoria kohdataan myös päihdepalveluiden
ulkopuolella, kuten kouluissa, terveydenhuollossa, lastensuojelussa ja
mielenterveyspalveluissa. Myös näissä palveluissa tulisi huomata lapsi tai nuori.
• Ehkäisevän päihdetyön tulisi kohdentua entistä enemmän työhön joka vaikuttaa
perhekulttuureihin, kasvamisen ehtoihin ja käytännön toimintaan lähellä ihmisten arkea.
Ihmiset voivat silloin itse olla toimijoina omissa ympäristöissään.
10.10. 2017 25Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Häpeä ja perheen voimavarat
• Perheen päihdeongelmat ovat edelleen häpeä ja asiasta ei keskustella riittävän avoimesti.
Tästä kärsivät erityisesti lapset.
• Perheet ovat lasten suurin voimavara usein myös perheissä, joissa on päihdeongelmia.
Usein toinen vanhempi, jolla ei ole päihdeongelmaa, on ratkaisevassa asemassa lapsen
kannalta. Koko perheen ongelmien varhainen huomaaminen ja niihin puuttuminen on
tärkeää.
10.10. 2017 26Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Lähteitä:
Holmila, Marja & Raitasalo, Kirsimarja ja Tigerstedt, Christoffer (toim.) (2016). Sukupolvien sillat ja
kasvamisen karikot – vanhemmat lapset ja alkoholi. THL Teema 25, Helsinki: Juvenes print – Suomen
yliopistopaino. (verkkoversio saatavilla THL:n Julkarista).
Itäpuisto, M & Selin, Janne (2013). Miten pelvelut vastaavat päihteiden käyttäjän läheisten
avuntarpeisiin? Teoksessa Warpenous, Holmila ja Tigerstedt (toim). Alkohli- ja päihdehaitat läheisille,
muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL Tampere:Juvenes Print ja Suomen yliopistopaino oy.,138-45.
Jääskeläinen, Marke& Holmila, Marja & Notkola, Irma-Leena and Raitasalo, Kirsimarja: A typology of
families with parental alcohol or drug abuse. Addiction Research &Theory, 2015.
http://dx.doi.org/1+.3109/16066359.2015.1127358
Jääskeläinen, Marke & Holmila, Marja & Notkola, Irma-Leena & Raitasalo, Kirsimarja (2016). Dropping
out of schools – the impact of parental substance abuse on children’s educational chances.
Julkaisematon käsikirjoitus.
Hemmingson, Thomas ym. (2017). Fathers alcohol consumption during childhood and risk of alcohol
related hospitalization before 60 year of age. Drugs: education, prevention and policy 24 (1).
Marmont, ,M& Bell, R (2012) Fair society, healthy lives. Public Health 126, S4.S10.
Middlebrooks, JS & Audage NC (2008). The effects of childhood stress on health across the lifespan. Atlanta (GA) Centers for Disease Cotnrol and Prevention. National Center for Injury Prevention and Control.
10.10. 2017 27Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
Lähteet
Raitasalo, K.; Holmila, M. (2014). Alkoholinkäyttötapojen periytyminen ja vanhempien kasvatuskäytännöt. Lammi-Taskula & Karvonen, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teema 21. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopainos Oy, 196-208.
Peltoniemi, T (2015)Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 20014. Tiimi 2/2015, 264-80.
CHDH 2008. Closing the gap in a generation.WHO, Geneva.
Elgán, T ym. (2012). Design of a web-based individual coping and alcohol-intervention program (web-ICAIP)for children of parents with
alcohol problems;study protocol for a randomized control trial. BMC Public Helath 12, 35, http://www.biomedcentral.com/1471-
2458/12/35.
Simonen, Jenni ym. (2016) Nuorten näkemykset vanhempien ja lasten alkoholinkäyttöä koskevasta vuorovaikutuksesta. Teoksessa
Holmila et al. 2016 (ym.) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot ... vanhemmat, lapset ja alkoholi, Teema 25 THL , 32-47.
STM (2001) Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
STM (2008) Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008–2011.Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
2008:16.
Viner, RW. & Ozer, EM. & Denny, S. & Marmot, M.& Resncik, M. & Fatusi, A. & Currie, C. (2012) Adolescent Health 2. Adolescence and
the social determinants of health. Consortium for the European Review of Social Determinants of Health and the Health Divide. Lancet
389, 1641-52.
10.10. 2017 28Marja Holmila Et ole yksin - vastuullisuuusseminaari
- Ikkuna alkoholismiin lapsen näkökulmasta
Henri
Jussi Juho
Juhana
Kiitos!